Soome-eesti suursõnaraamat

aikaan·saada 63 (saada tehdyksi) korda saata, toime panna; {millegagi} hakkama saada, {millegagi} toime tulla; (aiheuttaa) tekitada, põhjustada, esile kutsuda

alkaa 56*D
1 (saada alkunsa) alata; (joesta) algust saada, alata
◊ kokous alkaa klo 16.00 koosolek algab kl 16.00; tauti alkaa kuumeella haigus algab palavikuga; alkava syöpä algjärgus vähktõbi; kultakin alkavalta vuorokaudelta iga [algava] ööpäeva eest (pealt)
2 (ruveta) hakata {tehdä jotakin midagi tegema} ; {millegagi} pihta (peale) hakata
◊ alkaa siivota koristama hakata; ydinvoimaa alettiin käyttää 40-luvulla tuumaenergiat hakati kasutama 40-ndail aastail; kello alkaa olla kuusi kell hakkab kuus saama; vieraita ei vain ala kuulua külalisi ei ole ikka veel näha; alkaa papiksi ks. ruveta, ryhtyä
◊  (ark.) ala laputtaa! lase jalga!, hakka astuma!
◊  (last.) mä en ala mitään, kun kaikki kiusaa ma ei tee enam midagi, kui kõik kiusavad

aloitella 67*C (frekv.) < aloittaa {midagi} alustada, {millegagi} algust teha, {millegagi} pihta (peale) hakata
◊ aloitteleva kirjailija algav kirjanik

aloittaa 53*C {midagi} alustada, {midagi} alata, {millegagi} algust teha, {millegagi} pihta (peale) hakata
◊ juhla aloitettiin yhteislaululla pidulik koosolek alustati (algas) ühislauluga; hän aloitti opintonsa vuonna 1975 ta alustas [oma] õpingud aastal 1975; aloitetaanpa sitten! hakkame siis (aga) pihta (peale)!; hän on aloittanut tyhjästä ta on tühjalt kohalt alustanud, ta on kahe palja käega peale hakanud; aloitettu leipä poolik päts; leib, millest juba lõigatud

antautua 52*F
1 anduda; (tunnustaa toisen voitto) alistuda, alla anda; (vars. sot.) kapituleeruda
◊ antautua taistelutta võitluseta alistuda; karkuri antautui vastarinnatta poliisille põgenik andis end vastupanuta politsei kätte
2 (taipua, suostua) järele anda, {kellelgi midagi teha} lasta
◊ antautua jonkun johdettavaksi kellelgi end juhtida lasta
◊  (kuv.) ongelmat antautuivat vaivatta ratkaistavaksi probleemid oli võimalik hõlpsasti lahendada
3 (omistautua) pühenduda, anduda; (uppoutua johonkin) {millessegi} laskuda, {millegagi} kaasa minna; (paneutua johonkin) süveneda, süüvida; (ryhtyä jonkin) {millegi} kallale asuda, {millegagi} tegelema hakata
◊ antautua taiteelle kunstile pühenduda; antautua työlleen oma tööle pühenduda; antautua jollekin alalle mingisse alasse süveneda; hän antautui täysin sosiaaliseen työhön ta pühendus täielikult sotsiaaltööle; antautua väittelyyn vaidlusse laskuda; hän oli antautunut kuuntelemaan musiikkia ta oli süüvinud muusika kuulamisse

asettua 52*C
1 asetuda, kohta sisse võtta, aset võtta, paigutuda; asuda
◊ asettua paikoilleen oma kohale asuda; asettua pöytään lauda istuda (asuda); asettua joukon kärkeen [teiste] etteotsa asuda; asettua makuulle pikali heita; asettua aloilleen [maha] rahuneda; asettua polvilleen põlvili laskuda; asettua selin tuuleen seljaga vastu tuult asetuda; asettua väijyksiin varitsema asuda; asettua asumaan jonnekin kuhugi elama asuda; yksityiskohdat alkavat asettua paikoilleen üksikasjad hakkavad selginema, lugu (asi) hakkab ilmet võtma
2 (ruveta joksikin) {kellekski, millekski} hakata, asuda
◊ asettua ehdokkaaksi kandidaadiks hakata; asettua hoitamaan maatilaa talu pidama hakata; asettua jonkun puolelle kellegi poolele asuda; asettua jollekin kannalle mingile seisukohale asuda; asettua kannattamaan jotakin midagi toetama (pooldama) hakata; asettua poikkiteloin risti vastu olla, vastu tõrkuda; asettua vastarintaan vastu hakata, vastupanu osutada; asettua esivaltaa vastaan ülematele (võimudele) vastu hakata; asettua lain yläpuolelle ennast seadusest kõrgemale asetada
3 (rauhoittua) [maha] rahuneda; (tyyntyä) vaibuda; (merestä, aallokosta) vaikseks jääda; (heiketä) nõrgeneda; (helpottaa) järele anda
◊ meri asettui meri jäi vaikseks; tuuli asettui tuul nõrgenes; pakkanen asettui pakane andis järele; verenvuoto asettui verejooks jäi vähemaks; kipu asettui valu andis järele (nõrgenes); viha asettui viha lahtus; koettaa saada lapset asettumaan katsuda lapsi vaigistada; elämä asettui tavanomaisiin uomiinsa elu läks tavalistesse rööbastesse

hangoitella 67*C (panna vastaan) vastu panna; (niskoitella) tõrges (kangekaelne) olla, tõrkuda
◊ hangoitella vastaan vastu olla, vastuseisu avaldada, vastu punnida, sõrgu vastu ajada (vastustella) vastu ajada, vastu hakata, käte ja jalgadega vastu sõdida; (olla vastahakoinen) tõrges (kangekaelne) olla, tõrkuda, vastu punnida, vastu puigelda, sõrgu vastu ajada
◊ yhtyä hangoitellen ehdotukseen ettepanekuga vastutahtmist (vastumeelselt) nõustuda; hän on aina hangoittelemassa vastaan ta on alati tõrges; ta hakkab alati kõigele vastu; ovi hangoitteli vastaan uks käis halvasti

harrastua 52 huvituda {johonkin millestki} , huvi tundma hakata {johonkin millegi vastu} ; (alkaa harrastaa) harrastama hakata, tegelema hakata {johonkin millegagi} ; (keksiä) märgata (tähele panna)

hassata 73 (ark.)
1 (tuhlata) {midagi millegi peale} raisata, {midagi} läbi laristada, {midagi} läbi lüüa, {midagi millegi peale} hakkama panna
◊ hän hassasi suuria summia ta raiskas (laristas läbi, lõi läbi, pani hakkama) palju raha
2 (urh. epäonnistua) eba·õnnestuda, viga (eksimust, apsu, prohmakat) teha
◊ hyökkääjä hassasi pahasti ründemängija tegi suure vea; ründemängija sai hakkama suure prohmakaga

hengästyä 52 hingeldama (lõõtsutama) hakata
◊ hän juoksi hengästyneenä kotiin ta jooksis koju, hing [rinnus] kinni

herjetä 74*L
1 (lakata, tauota) lakata; (toiminnasta myös) lõppeda, järele jääda, üle minna
◊ keskustelu oli herjennyt vestlus oli lõppenud; sateen herjettyä kui vihm oli lakanud (järele jäänud, üle läinud)
2 (ark. ruveta) hakata; muutuda {joksikin millisekski}
◊ hän herkesi puheliaaksi ta muutus jutukaks; hän herkesi kertoilemaan tarinoita ta hakkas lugusid vestma

hulmahtaa 53*F välja lüüa, esile pahvatada, puhkeda, lahvatada; (tulesta, liekistä) põlema lüüa (lahvatada), leegitsema (leekima, loitma, lõõmama) hakata, lõkkele lüüa; (liehahtaa) [korraks] lehvida; õõtsatada
◊ hiillos hulmahti liekkiin hõõguvad söed lahvatasid põlema; hän kääntyi kannoillaan, että helmat hulmahtivat ta pöördus kanna peal ringi, nii et kleidisaba lehvis; ikkunaverho hulmahti aknakardin õõtsatas

hurjeta 72 metsikuks (pööraseks, ohjeldamatuks) muutuda; kihutama hakata ks. myös hurja

hurjistua 52 metsistuda, metsikuks (meeletuks, pööraseks, hulluks, hulljulgeks) muutuda, endast välja minna, märatsema hakata

hyökätä 73*A
1 rünnata {jonkun kimppuun kedagi} ; kallale tungida, peale tungida {jonkun kimppuun kellelegi} ; (tehdä rynnäkkö) rünnakule (tormijooksule) minna {johonkin kellegi, millegi vastu} ; (syöksyä kimppuun) kallale minna, turja (harja) kinni karata (hakata); (hätyyttää) ahistada {jonkun kimppuun kedagi} ; (urh.) rünnata
◊ hyökätä vihollisen kimppuun vaenlast rünnata; hyökätä käsiksi johonkuhun kellelegi käsitsi kallale minna; hyökätä jonkun niskaan kellelegi turja karata; susi hyökkäsi saaliin kurkkuun hunt kargas saaklooma (saagi) kõrri kinni
2 (arvostella) kritiseerida, sarjata
◊ lehdet ovat hyökänneet hallituksen päätöstä vastaan ajalehed on valitsuse otsust rünnanud
3 (rynnätä) tormata, söösta
◊ hän hyökkäsi pallon perään ta tormas pallile järele; kaikki hyökkäsivät katsomaan kõik sööstsid vaatama; hän hyökkäsi käsiksi ruokaan ta tormas toidu kallale

hälyttyä 52*C häiruda, ärrituda, muret (rahutust) tundma hakata
◊ henkilökunta hälyttyi lomautushuhuista personal ärritus sundpuhkusele saatmise kuuldustest

hätääntyä 52*J (huolestua) murelikuks muutuda, muretsema hakata; (pelästyä) hirmuda, kohkuda; (hämmentyä) hämmelduda, segadusse sattuda
◊ hätääntyä suunniltaan endast välja minna; lapsi hätääntyi ja alkoi itkeä laps kohkus ja hakkas nutma; hätääntyä huhuista sattus kuulujuttudest segadusse; hätääntynyt ilme kohkunud ilme; hän katseli hätääntyneenä ympärilleen ta vaatas hirmunult (rahutult) ringi

höltyä 52*I (päästä höllemmälle) lõdveneda; (löystyä) lõtvuda; (kuv.) logisema hakata
◊ ote höltyi haare lõdvenes; ruuvit ovat höltyneet kruvid on logisema hakanud
◊  (kuv.) kuri on höltynyt pahasti distsipliin on kõvasti alla käinud

ikävystyä 52 tüdineda, tüdida; tülpida; (kyllästyä) igavleda, isu täis olla, igav hakata
◊ ikävystyä työhönsä oma tööst tüdida; ikävystyä seuralaisiinsa kaaslastest kõrini (isu täis) olla; ikävystyin miltei kuoliaaksi mul oli nii igav, et sure kasvõi ära

itää 53*F idaneda; (kuv.) (päästä alulle, alkaa kehittyä) tärgata; arenema hakata; (kielteisistä seikoista) (kyteä) käärida, miilata
◊ itäneitä perunoita kasvama läinud kartulid
◊  (kuv.) ajatus alkoi itää mõte hakkas idanema; mielessä iti epäluulo mõtteis küdes kahtlus; katkeruus on itänyt kauan kibedus oli kaua käärinud

kapinoida 68 mässata; üles tõusta; vastu hakata
◊ hän kapinoi mielessään ta mässas oma mõtteis; kapinoiva nuoriso mässav noorsugu; (kuv.) vatsa kapinoi magu streigib

kiillottua 52*C (tulla kiiltäväksi) läikima hakata, särama lüüa

kiinnostua 52 huvituda, huvi tundma hakata {jostakin kellegi (millegi) vastu}
◊ hän alkoi kiinnostua tytöistä ta hakkas tüdrukute vastu huvi tundma; kiinnostua urheilusta spordi vastu huvi tunda, spordist huvituda; asiasta kiinnostuneet tervetulleita! kõik asjahuvilised on teretulnud!; musiikista kiinnostunut teini-ikäinen muusikast huvitatud teismeline

kirjavoitua 52*F kirjuks muutuda; kirendama hakata ks. myös kirjava

klaarata 73 (ark.) toime tulla, hakkama saada
◊ joukkueen puolustus klaarasi hyvin meeskond tuli kaitsemänguga hästi toime

kuvottaa 53*C (iljettää) vastikust tekitada; (ällöttää) iiveldama ajada, südant pahaks ajada, südame peale hakata; (yököttää) öökima ajada
◊ minua kuvotta mul on süda paha, mind ajab iiveldama; minua kuvotta nähdä hänet mul hakkab paha, kui teda näen; tema nägemine ajab mind iiveldama; löyhkä kuvotti häntä hais pani ta iiveldama, lehk ajas ta südame pahaks

laittautua 52*F
1 end korda seada, end valmis panna, end hakkama panna (kõnek)
◊ laittautua levolle [end] magama seada, puhkama heita; laittautua matkaan reisiks valmistuda; laittautua seisomaan johonkin kuhugi seisma asetuda, end kuhugi seisma seada
2 ks. laittaa 2
◊ laittautua illan juhlia varten end õhtuseks peoks valmis seada; hän oli laittautunut koreaksi ta oli end uhkelt (peenelt) riidesse pannud

liimautua 52*F liimuda, kleepuda {johonkin millegi külge, kuhugi} ; (tarttua) kinni hakata, kinni jääda, [kinni] kleepuda {johonkin millegi külge, kuhugi}
◊  (kuv.) märät vaatteet liimautuivat ihoon märjad riided kleepusid ihu külge; kieli liimautui kitalakeen keel kleepus suulakke; seistä katse liimautuneena yhteen pisteeseen seista, pilk tardunud ühte punkti

liisteröityä 52*F
1 (muuttua liisteriksi t. liisterimäiseksi) kliisterduda, kliistritaoliseks muutuda
2 (tarttua) kinni kleepuda {johonkin kuhugi, millegi külge} ; kinni liimuda {johonkin kuhugi, millegi külge} ; kinni hakata {johonkin kuhugi, millegi külge}

lähteä 60*F (imperfekti: lähti t. läksi)
1a (mennä) [ära] minna, minema hakata; (matkustaa) ära sõita; (poistua) lahkuda; (kulkuneuvosta, posti- tms. lähetyksestä) väljuda, välja sõita
◊ vieraat lähtivät külalised lahkusid; juna lähtee raiteelta kaksi rong väljub teiselt teelt; lähtevä liikenne väljumine (nt sildil); väljuvad bussid, rongid, lennukid vm; hän lähti kotiin ta läks koju; lähteä matkalle reisile minna; lähteä pakoon pakku minna, ära põgeneda; lähteä kävelylle jalutama minna; lähdetään jo! hakkame ometi (juba) minema
◊  (ark.) lähteä vetämään (nostelemaan) minema minna, jalga lasta
1b (jättää joku) ära minna, lahkuda; maha jätta
◊ hän lähti vaimonsa luota ta läks naise juurest ära; luottamusmiesten oli lähdettävä tööliste usaldusmeestel tuli töölt lahkuda; sihteeri uhkasi lähteä sekretär ähvardas töölt lahkuda; puolue lähti hallituksesta partei lahkus valitsusest
1c (kuolla) surra, elust lahkuda, teise ilma minna
◊ hän lähti rauhallisesti ta lahkus rahus (rahulikult)
1d (alkaa) lähtuda; (joesta) alata, algust saada
◊ suorat lähtevät samasta pisteestä sirged väljuvad samast punktist; joki lähtee ylängöltä jõgi saab alguse kõrgendikult
2 (irrota) ära tulla, maha tulla; (pudota) välja langeda; (liueta) välja minna; (sairaudesta tms.) järele anda, üle minna, mööda minna
◊ tukka lähtee juuksed langevad välja, juuksed tulevad peast ära; paidastani on lähtenyt nappi mu särgil on nööp eest ära tulnud; vaatteesta lähtee pesussa väri riie annab pesus värvi välja; maali lähtee värv tuleb (koorub) maha; lika ei lähde mustus ei lähe välja, mustus ei tule maha; jäät lähtivät jää lagunes, jää läks; kyllä näillä eväillä nälkä lähtee küll selle moonaga (toiduga) saab näljast jagu; tapaus ei lähde mielestäni [see] juhtum ei lähe mul meelest; juosta, minkä jaloista lähtee joosta nii kiiresti, kui jalad võtavad; kyllä lapsista ääntä lähtee lapsed teevad küll kõva kisa; hän huusi niin paljon kuin kurkusta lähti ta karjus täiest kõrist
◊  (erik. ostamiseen tms. liittyen) talo ei lähde sillä hinnalla maja selle hinnaga kätte ei saa; metsästä lähti paljon puuta mets andis palju puud välja
3 (olla lähtöisin, peräisin) pärineda, pärit olla, tulla; (saada alkunsa) algust saada
◊ työläiskodista lähtenyt kirjailija tööliskodust pärit kirjanik; kukista lähtevä tuoksu lilledest leviv lõhn; ajatus lähti meistä mõte sai alguse meilt, see oli meie idee
4 (perustaa käsityksensä tms.) lähtuda
◊ lähteä siitä oletuksesta, että — lähtuda sellest oletusest, et —; me lähdemme siitä (siltä pohjalta) että — me lähtume sellest, et —
5 (ryhtyä johonkin) {midagi} ette võtta, {midagi} tegema hakata, {millegi} kallale asuda
◊ siihen yritykseen en lähde sihukest asja ma ette ei võta; puolue lähti vaaleihin suurin odotuksin partei läks valimistele vastu suurte ootustega; lähteä selvittelemään jotakin midagi selgitama asuda; enpä lähtisi häntä arvostelemaan ega mina teda kritiseerima hakkaks; toiminta lähtee alkuun (käyntiin) asi läheb käima, tegevus algab; moottori lähti käyntiin mootor läks käima, mootor käivitus
◊  (ark.) kyllä se siitä lähtee! küll ta minema hakkab!, küll see korda läheb!

läpäistä 66
1 läbida; (tunkeutua läpi) läbistada
◊ läpäistä rintama rindest läbi murda, rinnet läbida; luoti läpäisi seinän kuul läbistas seina; valo läpäisee hyvin lasin valgus läbib klaasi hästi; tunneli läpäisee vuoren valtioiden rajalla tunnel läbib mäe riigipiiril (kahe riigi piiril)
◊  (kuv.) teema läpäisee kirjailijan koko tuotannon see teema läbib kirjaniku kogu loomingut
2 (päästää lävitseen) läbi lasta
3 (suoriutua kokeesta tms., selvitä) {millestki} läbi pääseda, {millestki} läbi saada, {midagi} läbi teha, {midagi} läbida, {millegagi} hakkama saada
◊ läpäistä kurssi hyvin arvosanoin kursust heade hinnetega läbi teha; läpäistä kriisi kriisi läbida; läpäistä tutkinto eksamil läbi saada, eksamit sooritada; läpäistä koe katset läbi teha (läbida); lakiesitys läpäisi eduskuntakäsittelyn seaduseelnõu läbis arutamise parlamendis; läpäistä tullitarkastus tollikontrolli läbida, tollikontrollist läbi pääseda

menestyä 52 edukas olla; edusamme teha; edu saavutada; edasi jõuda; (onnistua hyvin) õnnestuda, hästi hakkama saada (toime tulla); (kuv.) ülesmäge minna; (edistyä, kehittyä) edeneda, areneda; (kasveista myös) kasvada
◊ menestyä elämässään elus edasi jõuda; elus edukas olla; menestyä urallaan edukalt karjääri teha; hän ei menestynyt koulussa tal ei läinud koolis hästi; ta ei saanud koolis hästi hakkama; hän menestyy hyvin matematiikassa ta on tugev matemaatikas; menestyvä liikemies edukas ärimees; viljalajike menestyy pohjoisessakin [see] viljasort kasvab hästi ka põhja pool; huonekasvi menestyy varjossa [see] toalill kasvab hästi varjus

mennä 67
1a minna; (ajoneuvolla) sõita; (poistua) ära minna, lahkuda; (lähteä) minema hakata, teele asuda; (ark.) jalga lasta
◊ mennä ulos välja minna, väljuda; mennä kotiin koju minna; mennä kävelylle jalutama minna; mennä käymään kaupassa poodi minna; poes käia; mennä maalle maale minna (sõita); mennään maata lähme magama; heidame magama; Tampereelle menevä juna Tamperesse minev rong; mene pois täältä! mine siit ära!, kao siit!; (ark.) lase jalga!, aura ära!, tõmba uttu!; mennä tiehensä lahkuda; ära minna; oma teed minna; tikku meni kynteni alle mul läks pind küüne alla ks. myös menevä, mennessä, mennyt
1b (erik. kuolemisesta) mennä manalle manalasse minna, teise ilma minna
1c (ryhtyä, ruveta tekemään jotakin) mennä apulaiseksi kauppaan kauplusesse müüjaks minna; mennä kouluun kooli minna; mennä kihloihin kihluda; mennä naimisiin abielluda; (miehestä) naist võtta; (naisesta) mehele minna; työläiset menivät lakkoon töölised hakkasid streikima; töölised alustasid streiki; mennä takaukseen jostakin {midagi} tagada; {midagi} garanteerida; {millegi eest} vastutada; {millelegi} garantiid anda
◊  (arvostelua tms. ilmaisemassa) mitäs menit valehtelemaan? oli sul siis vaja valetada!; miks sa siis valetasid?; on vaikea mennä sanomaan mitään varmaa on raske öelda midagi [täiesti] kindlat
1d (kuv.) mennä suoraan asiaan kohe (otse) asja juurde asuda; mennä henkilökohtaisuuksiin isiklikuks minna; liiallisuuteen menevä tarkkuus liialdusse kalduv (liialdatud, liialduslik) täpsus; sanoma meni perille sõnum jõudis pärale, sõnumist saadi aru; työ on mennyt eteenpäin töö on edenenud; ehdotus meni läpi ettepanek läks läbi (võeti vastu); mennä päähän pähe hakata; mikä sinuun on mennyt? mis sul viga on?; mis sinuga lahti on?; yleisöön menevä näytelmä publikule meeldiv näidend; näidend, millel on publikumenu; mennä itseensä enese kallal juurelda; pitkälle menevä kaugele minev
2a (yl. liikkeestä) ihmisiä tuli ja meni inimesed tulid ja läksid; viedä jotakin mennessään midagi endaga kaasa viia; anna mennä vain (tee se) tee aga, tee seda, las käia!; (jatka vain samaan tyyliin) lase aga samamoodi edasi, las käia endist viisi, jätka samas vaimus; mennään bussilla lähme (sõidame) bussiga; juna meni ohitse rong läks (sõitis) mööda; bussi meni viisi minuuttia sitten buss läks (sõitis) ära viie minuti eest; mennä polkkaa polkat tantsida ks. myös kävellä, juosta, lentää, ajaa
2b (mennen tullen) kuljimme jalan mennen tullen me läksime sinna ja tulime [ka] tagasi jala
◊  (kuv.) joukkue voitti mennen tullen meeskond võitis nagu muuseas (nagu möödaminnes), meeskond võitis nagu nalja
2c (mene ja tiedä) mene [ja] tiedä näin oli parasta ehk (võib-olla) nii oligi kõige parem; mene ja tiedä kuinka tässä käy mine tea, kuidas [siin] kõik läheb, näis, kuidas [siin] kõik läheb; "Miksi hän sen teki?" — "Mene ja tiedä." "Miks ta tegi seda?" — "Kes teab."
2d (olla esitettävänä) elokuva menee jo neljättä viikkoa film jookseb juba neljandat nädalat
2e (sujua, onnistua, menestyä) koe meni häneltä huonosti eksam läks tal halvasti; hyvin menevä liikeyritys hästi edenev äriettevõte; yritys menee hyvin ettevõttel läheb hästi, ettevõte edeneb; minulla menee hyvin mul läheb hästi
◊  (ark.) hänellä menee lujaa ta jõuab elus hästi edasi; ta läheb täie hooga ülesmäge; "Miten menee?" — "Siinähän tuo menee." "Kuidas läheb?" — "Läheb kah kuidagimoodi." ("Mis seal ikka.", "Keskeltläbi.", "Pole mõtet nuriseda.")
2f (sopia) sobida, passida; (soveltua, käydä) käia, kõlvata, sobida; (kelvata, menetellä) kõlvata
◊ ruokajuomana menee vesikin lauajoogiks sobib (käib) ka vesi; toidu kõrvale sobib (passib) ka vett juua; mennä kaupaksi [hästi] müügiks minna, müübida, nõutav olla; mennä täydestä täisväärtuslik olla, kõlblik (sobiv) olla, täie ette minna, asja ära ajada; juttuni meni häneen täydestä ta jäi mu juttu täielikult uskuma; mennä mukiin rahuldav (vastuvõetav, sobiv, kõlblik) olla
3 (hävitä, kadota) kaduda; (kuv.) haihtuda; (kulua, huveta) kuluda, minna; (vähentyä) väheneda, kahaneda; (ajasta) (loppua) mööduda, mööda minna; läbi (mööda) saada
◊ rahani menivät sen sileän tien mu raha läks kõige liha teed; mu raha lendas tuulde; minulta oli mennä henki ma pidin surma saama (elu jätma, hinge heitma); häneltä meni hermot ta kaotas närvid; ta närvid ütlesid üles; vihastus meni ohi viha läks üle, viha(hoog) haihtus; voitto meni Ruotsiin võit läks Rootsile; talo meni pilkkahintaan maja müüdi võileivahinna eest; maja müüdi (anti ära) poolmuidu; taikinaan meni kilo jauhoja taignasse läks kilo jahu; mennä vähiin väheneda, kahaneda, kokku kuivada; kaikki on mennyttä kõik on läinud (kadunud, otsas, läbi); lisätuloista meni yli puolet veroihin lisasissetulekutest (lisatuludest) läks üle poole maksudeks; jostakin menevä maksu millegi eest nõutav maks; aika meni kuin siivillä aeg läks (möödus) nagu linnutiivul; työhön meni paljon aikaa töö peale läks (kulus) palju aega; meni pari päivää läks mööda (möödus) paar päeva; menikö teillä myöhään? kas jäite hilja peale?; talven mentyä pärast talve, kui talv oli läinud (möödunud)
◊  (panna menemään, tuhlata, hävittää) panna menemään omaisuutensa oma varandust (vara) ära kulutada (ära raisata, hakkama panna); heittää menemään minema visata
◊  (kuolla, saada surmansa) hyökkäyksessä meni puolet miehistä rünnakus kaotati pooled meestest; rünnakus langesid pooled meestest; minulta meni hyvä ystävä ma kaotasin hea sõbra, ma jäin ilma heast sõbrast
4 (muuttua joksikin, joutua johonkin tilaan) minna, muutuda
◊ mennä noloksi ks. nolostua; mennä kalpeaksi kahvatada, kahvatuda, kahvatuks minna; mennä tainnoksiin minestada, meelemärkust kaotada; mennä sekaisin segi minna, segamini minna; suu meni hymyyn suu tõmbus (läks, lõi, vedas, venis) naerule; taivas meni pilveen taevas tõmbus (läks) pilve; kauppa menee kiinni kuudelta kauplus suletakse kell kuus, pood pannakse kinni kell kuus; nivel meni sijoiltaan liiges läks paigast ära, liiges nihestus
◊  (ark.) työ meni uusiksi töö tuli uuesti teha
5 (kulkea, käydä, suuntautua, ulottua) minna, suunduda; ulatuda; (johtaa) viia
◊ Turkuun menevä tie Turgu viiv tee, Turu tee; tämä tie menee Turkuun see tee viib Turgu, seda teed mööda pääseb (saab) Turgu; tästä menee ovi eteiseen siit läheb uks esikusse, see uks viib esikusse, siit uksest pääseb esikusse; syvälle menevä halkeama sügavale ulatuv lõhe (pragu)
6 (mahtua, sopia) mahtuda, minna; (sisään) sisse mahtuda (minna)
◊ piano ei mennyt ovesta klaver ei mahtunud uksest sisse; tulppa menee tarkasti aukkoon punn (kork) läheb täpselt auku; kengät eivät tahdo mennä jalkaan kingad ei taha jalga mahtuda, kingad ei lähe jalga
◊  (jonkin (jonkun) mentävä) sormen mentävä aukko auk, kuhu sõrm sisse mahub (läheb); miehen mentävä aukko auk, kust mees läbi mahub; (ryömien) auk, kust mees võib läbi roomata
◊  (kuv.) päähäni ei mene, että — mu pähe ei mahu see, et —; mu pea ei võta seda [vastu], et —
◊  (sopia määränsä puolesta) astiaan menee litra vettä anumasse mahub (läheb) liiter vett; kaksi menee kuuteen kolme kertaa kaks läheb kuuesse (kuude) kolm korda; kuus jagatud kahega on kolm

mieltyä 52*I (ruveta pitämään jostakin) meelduda, poolehoidu tundma hakata {johonkin millegi vastu} ; sümpaatiat tundma hakata {johonkin millegi vastu} ; armastama hakata {johonkin midagi} ; (ihastua) vaimustuda {johonkin millestki} , vaimustusse sattuda {johonkin millestki} ; kiinduda {johonkin millessegi} ; armuda {johonkin millessegi}
◊ olla mieltynyt johonkin millegi vastu poolehoidu (nõrkust) tunda; millessegi kiindunud olla; millestki vaimustuses olla; hän mieltyi heti uuteen työpaikkaan talle hakkas uus töökoht kohe meeldima; hän on mieltynyt viinaan ta on maias viina peale; ta on viinamaias; ta peab viinapudeliga sõprust

muodostaa 53
1 (tehdä) teha, valmistada; koostada; moodustada; (saattaa jokin johonkin muotoon) kujundada; vormida, formeerida, lõplikku kuju anda; välja töötada; (luoda) luua; (synnyttää) tekitada, esile kutsuda; põhjustada, ajendada; (kehittää) arendada; (saada aikaan) teha, teostada, {millegagi} toime tulla, {millegagi} hakkama saada; (valmistaa) valmistada, teha, toota; koostada, kokku panna; (muodostaa uuteen muotoon) ümber kujundada, ümber vormida; muuta, ümber teha
◊ laatikoista muodostettu hyllykkö kastidest tehtud (kokku pandud) riiul; Länsi-Saksasta muodostettiin liittovaltio Lääne-Saksamaast moodustati liitvabariik; yritys muodostettiin osakeyhtiöksi ettevõte kujundati ümber aktsiaseltsiks; säästöpankista muodostettiin liikepankki hoiupangast tehti äripank; hoiupank tehti ümber äripangaks; verta muodostavat kudokset verd loovad (tekitavad) koed; kahden alkuaineen muodostama yhdiste kahe algaine poolt tekitatud ühend; hallituksen muodostaminen valitsuse moodustamine; muodostaa lauseita lauseid moodustada (koostada); muodostaa [itselleen] mielipide jostakin kujundada oma arvamust {millegi kohta}
2a (olla jossakin muodossa) moodustada
◊ sulat muodostavat kauniin kuvion suled moodustavad ilusa mustri
2b (kokonaisuudesta ja sen osista) osien muodostama kokonaisuus osadest koosnev tervik; johtokunnan muodostavat puheenjohtaja ja viisi jäsentä juhatuse moodustavad juhataja ja viis liiget; juhatus koosneb juhatajast ja viiest liikmest ks. myös muodostua
2c (olla, toimia jonakin) olla ‹olema›, endast kujutada; moodustada
◊ järvi muodosti ylipääsemättömän esteen järv oli ülepääsmatuks takistuseks; järv kujutas endast ülepääsmatut takistust; järv moodustas ülepääsmatu takistuse; aineiston muodosti kymmenen koehenkilöä materjaliks oli kümme katseisikut; matkan kohokohdan muodosti käynti teatterissa reisi kõrgpunktiks kujunes teatrikülastus
3 ks. muotoilla
◊ taikina muodostetaan pyöreiksi leiviksi taigen vormitakse ümmargusteks pätsideks

niskoitella 67*C tõrkuda, tõrjuv olla; (panna vastaan) vastu hakata {jotakuta vastaan kellelegi} , vastu punnida {jotakuta vastaan kellelegi} ; (vastustella) vastu sõdida {jotakin vastaan millegi} ; (hangoitella) puigelda {jotakuta vastaan kellegi eest ära} ; (pullikoida) perutada; (uhitella) trotsida {jotakin vastaan midagi} , tõrges olla {jotakin vastaan millegi vastu}
◊ niskoitella opettajaa vastaan õpetajale vastu punnida; niskoitella viranomaista vastaan võimudele vastu hakata; niskoitella lakia vastaan seadusele vastu sõdida; niskoitteleva trotsiv, tõrkuv; niskoitteleva lapsi kangekaelne laps; hevonen alkoi niskoitella kesken radan hobune hakkas keset jooksurada perutama

nostella 67 (frekv.) < nostaa tõsta
◊ nostella painoja raskusi tõsta
◊  (ark.) lähteä nostelemaan ära minna, astuma hakata, jalga lasta; hintojen alituinen nosteleminen hindade pidev tõstmine

paakkuuntua 52*J paakuda, paatuda; tahkuda; tükki hakata

pelästyä 52 ehmuda, kohkuda, hirmuda; kartma hakata ks. myös pelästynyt
◊ poika pelästyi koiraa poiss hakkas koera kartma, poiss kohkus koera nähes [ära]; pelästyä jonkun uhkauksista kellegi ähvardustest kohkuda, kellegi ähvardusi kartma hakata

pillastua 52
1 lõhkuma hakata (hobuse kohta) perutama hakata
◊ pillastunut hevonen lõhkuma hakanud hobune
2 (kuv.) (suuttua) raevuda, vihastada; (menettää malttinsa) marru minna; (kiihtyä) ägestuda
◊ älä nyt pillastu! ära nüüd vihasta!, ära siis ägestu!

puhjeta 74*L
1 lõhkeda, lõhki minna; (saada vuoto) läbi lasta, lekkima hakata
◊ ilmapallo puhkesi õhupall läks lõhki; autosta puhkesi rengas autokumm lõhkes
2 (ilmaantua, avautua) ilmuda; nähtavale tulla; puhkeda; esile tungida
◊ hampaiden puhkeaminen hammaste ilmumine; hänen selkäänsä puhkesi ajoksia ta seljale ilmusid (tulid) paised; joelle on puhjennut uusi uoma jõele on ilmunud (tekkinud) uus jõesäng; kukat puhkeavat lilled puhkevad; lehdet puhkeavat puihin puudel puhkevad lehed; puu puhkeaa lehteen puu läheb lehte; luonto puhkeaa kukoistukseen loodus puhkeb õitsele
3 (purkautua, alkaa) puhkeda; vallanduda; alata
◊ rakkaus puhkesi kukkaan armastus puhkes lõkkele; riemu puhkesi ilmoille rõõm pääses valla; rajuilma puhkesi puhkes torm; maassa puhkesi levottomuuksia maal algasid rahutused; taudin puhkeaminen taudi puhkemine; tyytymättömyys puhkesi kapinaksi rahulolematus muutus mässuks
4 (ratketa) puhkeda; (ruveta, ryhtyä) hakata
◊ puhjeta itkuun nutma puhkeda; puhjeta kyyneliin pisaraisse puhkeda, nutma hakata; yleisö puhkesi suosionosoituksiin publik hakkas aplodeerima; puhjeta puhumaan rääkima hakata

pureutua 52*F
1 hammustada; hambaid sisse lüüa
2 (kuv.) (tarttua, tarrautua) kinni haarata {johonkin millestki} ; sisse tungida; (kiinnittyä) kinnituda; klammerduda; kinni hakata; (uppoutua, paneutua) kontsentreeruda; süüvida
◊ saha pureutuu puuhun saag hakkab puusse kinni; pureutua tehtävään süüvida ülesandesse; joukot pureutuivat tiukasti asemiinsa väeüksused võtsid kindlalt oma positsioonid sisse; pureutua ongelmaan sügavuti probleemisse tungida

pystyä 52
1 suuta {johonkin midagi} ; võimeline olla {johonkin millekski} ; hakkama saada {johonkin millegagi} ; (kyetä, jaksaa) jõuda; jaksata; suuta
◊ pystyä työhön suuta tööd teha, tööga hakkama saada; pystytkö siihen? kas sa suudad seda?, kas sa oled selleks võimeline?, kas sa saad sellega hakkama?; pystyä elättämään perheensä suuta oma peret ära elatada; sairas pystyy jo kävelemään haige suudab juba kõndida; hän pystyy soittamaan ilman nuotteja ta on võimeline ilma noodikirjata (noodita) mängima
2 (teräaseista, työkaluista) lõigata; peale hakata
◊ tylsä saha ei pysty kovaan puuhun nüri saag ei lõika kõva puud, nüri saag ei saa kõvast puust jagu; naskali ei pystynyt kovaan nahkaan naaskel ei hakka tugevale nahale peale; hänen tukkaansa tavallinen kampa ei pysty ta juustest ei lähe tavaline kamm läbi
3 (kyetä vaikuttamaan, tehota) mõjuda; (syövyttää) söövitada
◊ ruoste ei pysty niklattuun teräkseen rooste nikeldatud terasele ei mõju
◊  (kuv.) häneen ei pysty mikään talle ei mõju miski

pärjätä 73 (ark.)
1 (selviytyä, suoriutua) hakkama saada; (tulla toimeen) toime tulla
◊ pärjätä koulussa koolis hakkama saada; pärjäätkö ilman apua? kas sa tuled ilma abita toime?, kas sa saad ilma abita hakkama?; ainahan hänen kanssaan pärjää temaga saab alati läbi, temaga tuleb alati toime
2 (vetää vertoja) võrdne olla; (riittää) vastu saada
◊ pärjätä jollekulle juoksussa kellelegi jooksus võrdne vastane olla; hän ei pärjännyt ruotsalaiselle painijalle ta ei saanud Rootsi maadlejast jagu

ratketa 74
1 rebeneda; käriseda; (vars. saumoista tms.) hargneda; (haljeta) lõhki minna, lõhkeda
◊ ratkennut sauma rebenenud õmblus; ratkennut kengänpohja rebenenud kingatald; takki ratkesi ompeleistaan jakk rebenes õmblustest; verisuonen ratkeaminen veresoone lõhkemine
◊  (kuv.) yleisö oli ratketa riemusta publik rõkatas rõõmust; sali oli ratketa liitoksistaan väenpaljoudesta saal oli rahvast rebenemiseni täis; jotakin ratkesi hänessä midagi murdus temas
2 (puhjeta, herahtaa, pillahtaa) puhkeda; (ruveta, ryhtyä, riehaantua) hakata
◊ ratketa itkuun nutma puhkeda; ratketa juomaan jooma hakata
3 (saada ratkaisu, päättyä, selvitä) laheneda; lõppeda; selguda
◊ asia ratkesi myönteisesti asi lahenes hästi; tänään ratkeaa, kuka on voittaja täna selgub, kes on võitja; mestaruus ratkesi selgus meistritiitli omanik
◊  (mat.) yhtälön ratkeaminen võrrandi lahendus

ravistua 52 praguliseks kuivada; pragunema hakata

rehevöityä 52*F lopsaka[ma]lt kasvama hakata; lopsaka[ma]ks muutuda ks. rehevä; (biol.) eutrofeeruda
◊ rehevöitynyt pensas lopsaka[ma]ks muutunud põõsas; (biol.) rehevöitynyt järvi eutrofeerunud järv

rohtua 52*F (ihosta) pakatada, lõheneda, praguneda, karedaks muutuda, punetama hakata

ruveta 74*E hakata {tekemään jotakin midagi tegema} ; asuda {johonkin midagi tegema, millegi kallale, millelegi kallale} ; (ryhtyä) alustada {johonkin midagi} ; alata {johonkin midagi, millegagi} ; peale hakata {johonkin millegagi} ; pihta hakata {johonkin millegagi} ; (johonkin hankkeeseen) [mingil alal] tegevust alustada; {midagi} käsile võtta; {midagi} ette võtta; {millegagi} tegelema hakata; {millelegi} kaasa aitama hakata; {millestki} osa võtma hakata; {milleski} kaasa lüüa; {millegi vastu} võitlusse asuda
◊ ruveta tekemään ruokaa süüa tegema hakata; süüa tegema asuda; söögitegemist alustada; ruvetaanko töihin? kas hakkame tööle?; kas hakkame tööga pihta?; kas asume tööle kallale?; on ruvennut tuulemaan tuul on hakanud puhuma; tuul on tõusnud; ruveta juttusille jonkun kanssa kellegagi rääkima hakata; kellegagi juttu ajama hakata; ruveta pitkälleen nurmikolle murule pikali heita; end murule pikali (selili) visata; ruveta sotilasuralle [endale] sõjaväelase elukutset valida; sõjaväelaseks hakata; sõjaväelase ametisse asuda; siihen leikkiin en rupea! seda ma kaasa ei tee!; sellest ma osa ei võta!; (en suostu) sellega pole ma nõus!; ruveta ajamaan jonkun asiaa kellegi asja ajama hakata; en rupea heidän narrikseen mina nende narriks (naerualuseks) ei hakka; ruvetkaa taloksi! tulge aga sisse!; tundke end nagu [oma] kodus! ks. myös ryhtyä

ryhtyä 52*F
1 hakata {tekemään jotakin midagi tegema} ; asuda {johonkin midagi tegema, millegi kallale} ; alustada {johonkin midagi} ; alata {johonkin midagi, millegagi} ; peale hakata {johonkin millegagi} ; pihta hakata {johonkin millegagi} ; (johonkin hankkeeseen) [mingil alal] tegevust alustada; {midagi} käsile võtta; {midagi} ette võtta; {millegagi} tegelema hakata; {millelegi} kaasa aitama hakata; {millestki} osa võtma hakata; {milleski} kaasa lüüa; {millegi vastu} võitlusse asuda
◊ ryhtyä opiskelemaan õppima hakata; õppima asuda; õpinguid alustada; en ryhdy selostamaan yksityiskohtia ma ei hakka üksikasju valgustama (seletama); ryhtyä neuvotteluihin nõu pidama hakata; nõupidamisi alustada; ryhtyä töihin tööle asuda; töö kallale asuda; tööd alustada; tööga peale (pihta) hakata; ryhtyä tehtävään (toimeen) tegutsema asuda, ülesannet täitma asuda, töö kallale asuda, ülesannet (tööd) käsile võtta; (ottaa tehtävä suorittaakseen) ülesannet (tööd) enda peale võtta; ryhtyä toimenpiteisiin abinõusid (vahendeid) rakendada (tarvitusele võtta), meetmeid võtta; ryhtyä juttusille jonkun kanssa kellegagi rääkima (juttu ajama) hakata, kellegagi vestlust (juttu) alustada; tuollaiseen en ryhdy sellist asja ma kaasa ei tee, sellest ma osa ei võta; (en suostu) sellise asjaga pole ma nõus, sellega pole ma nõus
◊  (ryhtyä joksikin) ryhtyä lehden asiamieheksi ajalehe volinikuks hakata; hän ryhtyi poliitikoksi ta hakkas poliitikuks, ta valis oma alaks poliitika; hän ryhtyi keräämään postimerkkejä ta hakkas postmarke koguma, ta alustas postmarkide kogumist; en ryhdy sisareni kuskiksi ma ei mõtlegi oma õe autojuhiks hakata
◊  (sananl.) joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön kes mängust osa võtta otsustab, see pidagu lõpuni vastu
2 (vanh. tarttua)
◊ ryhtyä aseisiin relvi haarata