Soome-eesti suursõnaraamat

aientaa 54*J varasemaks määrata, ettepoole tuua

auttaa 56*C
1 aidata; abi anda, abiks olla; (avustaa) abistada; (myötävaikuttaa) kaasa aidata; (edistää jotakin) edasi aidata, edendada, järele aidata
◊ auttaa kotona kodus abistada; auttaa taloustöissä majapidamistöödes abiks olla; he auttavat toisiaan nad aitavad teineteist; nad aitavad üksteist; auttaa kehitysmaita arengumaid abistada, arengumaadele abi anda; autapas vähän minua aita mind [nüüd] natuke; auttaa jotakuta hädässä kedagi hädas aidata; auttaa joku pulasta kedagi hädast (plindrist, jännist) välja aidata; auttaa jotakuta [pääsemään] alkuun kedagi järje peale aidata; auttaa takki jonkun ylle kellelegi mantlit selga aidata; selvitä työstä kenenkään auttamatta [ilma] kellegi abita tööga hakkama saada; sade auttoi kevään tuloa vihm aitas kevade tulekule kaasa; asiaa auttaa jo se, että hän tulee juba see on [suureks] abiks, et ta üldse tuleb; ei se pitkälle auta ega see palju ei aita
2 (parantaa) aidata, korda saada (ajada), {millestki} jagu saada; (hyödyttää) kasuks (abiks) olla, kasu tuua
◊ asia on sillä (siten) autettu sellega on asi korras (joones); häntä ei voitu enää leikkauksellakaan auttaa teda ei olnud võimalik enam lõikusegagi aidata; asiaa ei voi auttaa siin ei aita miski; mitä se auttaa? mis sellest kasu (abi) on?
3 (tehota) mõjuda, aidata
◊ lääke auttoi nopeasti rohi aitas (mõjus) kiiresti; varoitukset eivät auttaneet hoiatused ei aidanud; selkäsaunakaan ei auttanut isegi nahatäis ei aidanud (mõjunud)
◊  (sananp.) ei auta itku markkinoilla ei aita hädaldamine elus
4 (yks. 3. persoonassa: hyödyttää, kannattaa) [minun] ei auta muu kuin — [mul] ei jää muud üle, kui —; ei auta tehdä sitä (ei kannata) seda ei tasu (maksa) teha; ei auta tehdä sitä (ei sovi) seda ei kõlba (sobi) teha; meidän ei auttanut muu kuin totella meil ei jäänud muud üle, kui sõna kuulata; ei hänen kanssaan auta ruveta väittelemään temaga ei tasu vaidlema hakata; ei auta hyppiä nenälle ei maksa ninna karata (silmile tulla)
5 (huudahduksissa) auta armias! tule taevas appi!, sa armas aeg küll!

esittää 53*C
1 (näyttää) esitada, [ette] näidata; (esitellä) esitleda, tutvustada, demonstreerida
◊ esittää henkilöllisyystodistuksensa [oma] isikutunnistust esitada
2 (ilmaista) avaldada, väljendada, esile tuua; (muodollisesti, esim. vastalause) esitada; (mainita, lausua) nimetada, öelda, [ära] rääkida; (muodollisesti esim. syitä) esitada; (ark.) millegagi lagedale tulla
◊ esittää mielipiteensä oma arvamust avaldada; esittää työtoverien onnittelut töökaaslaste õnnitlusi edasi anda, õnnitleda töökaaslaste nimel; esittää kysymys jollekulle kellelegi küsimust esitada, kelleltki midagi küsida; esittää pyyntö palvet esitada, [kirjalikku] sooviavaldust esitada; esitä asiasi lyhyesti! räägi oma asi ruttu ära!; vieläkö sinulla on jotain esitettävänäsi? on sul veel midagi öelda?; esittää painavia syitä jotakin vastaan millegi vastu kaalukaid asjaolusid (süüdistusi) esitada; edellä esitetyn nojalla eespool esitatule (nimetatule) toetudes
3 (panna ehdolle) esitada, ette panna, ettepanekut teha
◊ esittää jotakuta puheenjohtajaksi teha ettepanek valida keegi koosoleku juhatajaks; esittää asiaa käsiteltäväksi küsimust päevakorda (arutluseks) esitada, asja arutlusele panna; esittää maljaa jollekulle teha ettepanek kellegi auks (terviseks) klaasi tõsta; emme hyväksy esittämäänne tarjousta me ei võta teie esitatud pakkumist vastu
4 (tulkita taideteosta) esitada, ette kanda; (runo) deklameerida, ette kanda, etelda; (näytelmä) mängida; (teatterin esityksestä) etendada
5 (näytellä) mängida, esitada; (esiintyä jonakin) esineda {jotakin mingisugusena} ; (ark. teeskennellä) mängida
◊ hän esitti elokuvassa nunnaa ta mängis filmis nunna; (ark.) hän yrittää aina esittää viatonta ta püüab alati süütut mängida
6 (kuvata) esitada; kujutada; (käydä jostakin) olla kellegi eest väljas; kellegi mõõtu välja anda
◊ kuva esittää kuunpintaa pilt kujutab kuu pinda; levinneisyyttä esittävä kartta levikut esitav (kujutav) kaart; muotokuva esittää häntä nuorena portree kujutab teda noorena (noorest peast)

haettaa 53*C < hakea otsida lasta, otsima saata, järele saata, kohale kutsuda lasta, tuua lasta
◊ haettaa paikalle lääkäri lasta arst kohale kutsuda

hakea 58*D
1 (noutaa) {millelgi, kellelgi} järel käia; {millegi, kellegi} järele minna; kätte saada; ära tuua; {kellegi, millegi} järele saata
◊ hakea puita puid tuua, puude järel käia; hakea lääkäri arsti järele saata; hakea lapset päiväkodista lapsed päevakodust ära tuua, lastel päevakodus järel käia; lähteä kotiin hakemaan rahaa koju raha järele minna; hakea jotakuta tanssiin kedagi tantsima (tantsule) paluda; liput voi hakea kassalta piletid võib kätte saada kassast; hae meiltä esite! saad meilt tutvustava brošüüri!; hae meiltä lisätietoja! küsi meilt täiendavat informatsiooni!
2 (etsiä) otsida; (hakea käsiinsä) üles otsida
◊ löysin sen pitkän hakemisen jälkeen leidsin selle pika otsimise peale üles; emme löytäneet sitä hakemallakaan me ei leidnud seda otsideski; esitys hakee vielä muotoaan esitus otsib veel oma õiget vormi, esitus pole veel leidnud sobivat vormi
◊  (erik.) vertaansa (vertojaan) hakeva näköala võrratu väljavaade; parempaa saa hakea paremat annab otsida
3 (pyrkiä johonkin, tavoitella, etsiä) otsida
◊ heidän kätensä hakivat toisiaan nende käed otsisid teineteist; hakea yksinäisyyttä üksiolekut (omaette olekut, üksindust) otsida; hakea lohdutusta jostakin millestki lohutust otsida; hakea jonkun seuraa ks. hakeutua; hakea seikkailuja seiklusi otsida; haettu (teennäinen) otsitud
4 (esittää anomus jonkin saamiseksi) paluda; taotleda; {millegi kohta} avaldust (palvet, taotlust) esitada
◊ hakea apurahaa säätiöltä fondilt toetust (abiraha) taotleda (paluda); hakea jotakin virkaa mingit töökohta taotleda; julistaa virka haettavaksi [ameti]kohta vakantseks kuulutada; hakea kouluun kooli pürgida, kooli pääsemiseks paberid sisse anda; hakea harjoittelijaksi tavarataloon kaubamaja praktikandi kohta taotleda
5 (vars. oik.: koettaa saada aikaan) {midagi} kohtu kaudu nõuda, hageda; (yleisk. usein) sisse nõuda; (periä) {midagi} kohtu kaudu [sundkorras] sisse nõuda
◊ hakea avioeroa abielulahutust taotleda (algatada), lahutust sisse anda; hakea saataviaan saadaolevat summat (võlga) sisse nõuda; hakea muutosta päätökseen otsuse peale edasi kaevata; hakea yhtiö konkurssiin firmale pankrotti taotleda, firma pankrotiavaldust sisse anda

heittää 53*C
1 heita, visata; (paiskata) paisata, virutada
◊ heittää jokin veteen midagi vette visata; heittää jokin ilmaan midagi õhku heita; heittää tikkaa noolt visata (visketäpsusmängus); hän heitti kiven ikkunaan ta viskas kivi aknasse; hän heitti minua lumipallolla ta viskas mu pihta lumepalli; hän heitti kivellä ikkunan rikki ta viskas kiviga akna sisse (puruks); heitti oven kiinni ta virutas (paiskas) ukse kinni; heittää löylyä leili visata; heittää vettä (miehen virtsaamisesta) vett lasta; mielenosoittajat heitettiin vankilaan meeleavaldajad heideti vanglasse; heittää reservijoukot tuleen reservvägesid lahingusse paisata; heittää jotakin pois midagi ära (minema) visata; heittää jotakin hukkaan midagi ära raisata (ära kulutada), midagi pillata; hukkaan heitettyä aikaa raisatud aeg, asjatult kulutatud aeg
◊  (ark.) heitätkö sen kirjan (sitä kirjaa)! viska (anna) mulle see raamat!; heitäpä joskus kirjeellä! kirjuta vahel!, viska vahel mõni sõna paberile!, saada vahel mõni sõnum!; heitän sinut sinne autolla viin su [oma] autoga ära, viskan su ära (slg.); heittää kirje postiin kirja posti visata; heittää jotakin naamaansa (helttaan, tuulensuojaan) midagi põske (nahka) pista, midagi pintslisse panna; heittää keikka[a] ks. keikka
2 (luoda, kohdistaa) heittää silmäys johonkin kellelegi, millelegi pilku heita; heittää varjo jollekin millelegi varju heita; majakka heitti valokiilan yöhön majakas heitis valgusvihu öösse
3 (esittää) esitada, esile tuua, tõstatada
◊ heittää kysymys küsimust tõstatada; heittää väliin huomautus märkust vahele hüüda (torgata)
◊  (erik.) heittää jollekulle hyvästit kellelegi hüvasti öelda, kedagi hüvasti jätta
◊  (ark.) heittää huulta nalja visata (heita); heittää herjaa jollekulle kedagi haukuda (sõimata)
4 (liikauttaa äkillisesti [itseään]) heittää päänsä taaksepäin pead kuklasse (selga) heita; heittää kuperkeikkaa (häränpyllyä) kukerpalli visata (teha, lasta, lüüa); heittää jättiläistä rekillä kangil suurhööri teha; heittää pitkäkseen pikali heita (visata)
◊  (slg.) antaa heittää! lase jalga!, keri põrgu!, aura ära! (slg.) tõmba uttu! (slg.)
5a (heilahtelevasta liikkeestä tms.) pillutada, pilduda, visata, kõigutada; (luisua) [külgsuunas] libiseda
◊ autonperä[ä] heitti mutkassa kurvis hakkas auto tagaosa pillutama
◊  (kuv.) minua heittää mu pea käib ringi
5b (ark., kuv.) arvio heitti arvestus oli vale (ekslik), arvestusega pandi mööda (kõnek); mielipiteet heittivät arvamused olid erinevad (läksid lahku); häntä heittää päästä (latvasta) ta on peast segi, ta on nupust nikastanud, ta on [pisut] põrunud
6 (jättää [tuonnemaksi]; luopua) heittää kaikki sikseen kõike edasi lükata, kõigele käega lüüa, kõige peale vilistada; heitetään asia huomiseksi lükkame [selle] asja homse peale, jätame [selle] asja homseks, viskame selle asja homse varna (piltl); heitetään huolet huomiseksi ei maksa enneaegu muretseda, igal päeval omad mured; heitetään tittelit pois jätame ametlikkuse kõrvale, võiksime ehk sina peale üle minna; heittää kaikki toivo igasugust lootust kaotada (jätta); heittää takki pois mantlit seljast võtta; heittää henkensä hinge heita
◊  (ark.) heittää veivinsä vedru välja visata

helpottaa 53*C
1 (tehdä helpommaksi) kergemaks teha, kergendada; hõlpsamaks teha, hõlbustada
2 (lievittää) kergendust tuua, leevendada
◊ ota ryyppy, se helpottaa võta üks lonks, see teeb olemise kergemaks; helpotti, kun sain olla pitkälläni läks kergemaks (paremaks), kui sain pikali olla
3 (lieventyä) järele anda; (asettua) vaibuda; (lakata) lakata, üle minna, järele jääda
◊ kipu helpotti valu andis järele; sade ei näytä helpottavan vihm ei paista üle minevat (järele jäävat)
4 (harv.) ks. höllentää, löysentää

herauttaa 53*C tõsta, tõusma panna, tuua
◊ tuoksu herautti veden kielelle lõhn ajas suu vett jooksma

hyödyttää 53*C (vain yks.3.p muotoja) kasu tuua {jotakin millelegi} , kasuks tulla {jotakin millelegi} ; (kannattaa tehdä) mõtet olla, tasuda
◊ koko yhteiskuntaa hyödyttävä työ tervele ühiskonnale kasu toov töö; ei enää hyödytä lähteä minekust ei ole enam kasu, enam ei ole mõtet minna; ei sinun hyödytä selittää sul ei tasu (pole mõtet) seletada

järkiinnyttää 53*C {kellelegi} aru pähe panna, {kedagi} mõistusele tuua

korostaa 53
1 (tehdä selvemmin huomattavaksi) rõhutada, toonitada, esile tõsta (tuua)
◊ tiukka puku korostaa vartalon linjoja kitsas kleit toob keha kontuurid esile; korostaa silmiä luomivärillä lauvärviga silmi toonitada; korostaen rõhutades
2 (kiinnittää erityistä huomiota) tähelepanu juhtida; (painottaa) rõhutada; markeerida; (alleviivata) alla kriipsutada
◊ korostaa omaa tärkeyttään oma tähtsust rõhutada; korostan, että — rõhutan, et —
3 (fon., mus.) rõhutada; (yl. ääntämyksestä) aktsendiga rääkida
◊ hän puhui suomea saksaksi korostaen ta rääkis soome keelt saksa aktsendiga

kotiuttaa 53*C (sairaalasta) välja kirjutada; (tal.) kodumaale üle kanda; (vars. sot.) demobiliseerida; (sotavankeja) repatrieerida; (urh.) tuua kodupessa (pesapallis)
◊ kotiuttaa kokeeksi katseks [haiglast] välja kirjutada (nt skisofreeniahaiget)
◊  (tal.) voittojen kotiuttaminen kasumite ülekandmine kodumaale
◊  (sot.) varusmiehet kotiutetaan heinäkuussa ajateenijad demobiliseeritakse juulis

lausua 52
1 lausuda; (sanoa) ütelda, öelda, sõnada; (ilmaista) väljendada; (mainita) mainida; (esittää) esitada, esile tuua
◊ lausua jotakin ääneen midagi valjusti ütelda; lausua mielipiteensä jostakin oma seisukohta mingis asjas esile tuua; lausua paheksumisensa [oma] hukkamõistu väljendada; lausua parhaat kiitoksensa [oma] parimat tänu väljendada; lausua kohteliaisuuksia armastusväärsusi lausuda; hän poistui huoneesta sanaakaan lausumatta ta väljus toast sõnagi lausumata; lausua joku tervetulleeksi kellelegi tere tulemast ütelda, kedagi [saabumise puhul] tervitada; kokous lausui toivomuksenaan, että — koosolek tõi esile oma soovi, et —, koosolek esitas oma soovina, et —
◊  (usk.) lausua Jumalan nimeä turhaan Jumala nime ilmaasjata suhu võtta
2 (ääntää) hääldada
◊ lausua sanat selvästi sõnu selgesti hääldada; kuinka nimenne lausutaan? kuidas teie nimi hääldub?
3 (esittää runo tms.) etelda, ette kanda, deklameerida

luikauttaa 53*C kuuldavale tuua, kõlada lasta
◊ hän laulaa luikautti Porilaisten marssin ta laskis kõlada Porilaste marsil, ta põrutas laulda Porilaste marssi

mainita 69 mainida, lausuda, ütelda, nimetada, märkida; (ottaa puheeksi) kõne alla võtta, jutuks võtta; {millestki} juttu teha; (kertoa) rääkida, jutustada, kõnelda; (esittää) esitada, ette tuua; esile tuua; (kirjata) kirja panna, üles tähendada; (huomauttaa) {millelegi} viidata; {millelegi} osutada; {millelegi} tähelepanu juhtida
◊ mainita muutamia esimerkkejä mõningaid näiteid esitada (tuua, nimetada); mainitsit äsken isäsi nimetasid äsja oma isa; mainitsin asiasta hänelle ma nimetasin talle seda asja; ma rääkisin talle sellest asjast; kirjeessään hän mainitsi, että — oma kirjas ta mainis, et —; Elimäki mainitaan jo keskiajan asiakirjoissa Elimäge nimetatakse (mainitakse) juba keskaegsetes ürikutes; sana mainitaan vanhoissa sanakirjoissa [see] sõna esineb juba vanades sõnaraamatutes; vain pääkohdat mainitakseni nimetan vaid põhipunktid; asia on tuskin mainitsemisen arvoinen [see] asi pole mainimist väärt; vaevalt et seda asja tasub mainidagi; kuten edellä jo mainitsin — nagu ma eespool juba ütlesin (nimetasin, mainisin, märkisin) —; tulin maininneeksi asiasta võtsin selle asja jutuks, nimetasin seda asja; lopuksi mainittakoon, että — lõpuks olgu märgitud, et —; puolustajista mainittakoon myös A kaitsjatest tuleks esile tõsta ka A-d; hän ei sanallakaan maininnut siitä ta ei öelnud (rääkinud) sellest ühtki sõna; ketään unohtamatta ja ketään erikseen mainitsematta kedagi unustamata, aga ka kedagi eraldi nimetamata (mainimata); hän jätti mainitsematta, että — ta jättis ütlemata (mainimata, nimetamata), et —; jättää mainitsematta (salata) maha vaikida; hänen nimensä jääköön mainitsematta jätame ta nime nimetamata; joku nimeltä mainittu henkilö keegi nimepidi esiletoodud (äramärgitud) isik; mainitussa paikassa auto ajoi ojaan kõne all olnud kohas sõitis auto kraavi; edellä mainittu eespool mainitud (nimetatud); ensiksi mainittu esimesena (esmalt) mainitud (nimetatud), esimene; viimeksi mainittu viimati mainitud (nimetatud), viimane; viimeksi mainittu oli jo julkaissut kirjansa viimane oli oma raamatu juba avaldanud; viimati mainitud (nimetatud) isik oli oma raamatu juba avaldanud
◊  (sananp.) siinä paha, missä mainitaan kui hundist räägid, hunt aia taga

merkitä 69
1 [ära] märkida, märgistada, tähistada; (nimellä) signeerida; (ristillä) ristikesega märkida; risti teha (tõmmata); (viitoittaa) märgistada
◊ merkitä hiihtolatu suusarada märkida (märgistada, tähistada); merkitä rakennuksen paikka ehitise kohta maha märkida; merkitä ympyrän keskipiste ristillä ringi keskkohta ristiga märgistada (märkida); merkitä kirjansa nimikirjaimilla oma raamatuid initsiaalidega märgistada; pelikentän rajat merkitään kalkkiviivoin mänguväljaku piirid markeeritakse (tähistatakse) märgistusjoontega; merkitä lintuja rengastamalla rõngastades linde märgistada; merkitä omaisuutensa varkauden varalta varguse ärahoidmiseks oma vara märgistada
◊  (tekn., lääk.) merkitä liuos radioaktiivisella jodilla lahustit radioaktiivse joodiga märgistada
◊  (kuv.) taudin merkitsemä haigusest (tõvest) ära märgitud; kuoleman merkitsemä surma poolt ära märgitud; merkitä joku häpeän polttomerkillä kedagi häbimärgistada; skandaalin jälkeen hän oli merkitty mies pärast skandaali oli ta märgitud mees
2 (tehdä asiakirjaan tms. merkki, maininta) märkust (märget) teha; üles märkida, noteerida, {kuhugi} [sisse] kanda; (kirjoittaa muistiin, panna kirjoihin) üles kirjutada, üles tähendada, kirja panna, üles märkida; (panna nimensä johonkin) end (oma nime) kirja panna, end meldida; (merkitä luetteloon) [sisse] kanda, nimekirja panna, meldida; (rekisteröidä) registreerida, registrisse kanda
◊ merkitä jotakin vihkoon midagi vihikusse üles märkida (kirja panna); merkitä pöytäkirjaan midagi protokolli kanda; merkitä puhelinnumero muistiin telefoninumbrit üles kirjutada; merkitä rasti ruutuun teha (tõmmata) rist; [midagi] ristikesega märkida; hänet merkittiin jäseneksi yhdistykseen ta registreeriti seltsi liikmeks; ta kanti seltsi liikmete nimekirja; merkitä tilatut tavarat saapuneiksi tellitud kauba saabumist registreerida (kirja panna); merkittiin tiedoksi, että — pandi [infona] kirja, et —
◊  (kuv.) joukkueen tilille merkittiin jälleen voitto meeskonna kontole kanti jälle võit; vaalitulos on merkittävä puolueelle voitoksi valimiste tulemust tuleb noteerida kui partei võitu
3 (esittää jokin jollakin merkillä) tähistada, märkida
◊ merkitä luku arabialaisin numeroin arvu araabia numbritega märkida (tähistada); typpeä merkitään N:llä lämmastikku märgitakse sümboliga N, lämmastiku märgiks (sümboliks) on N
4 (tal.) märkida, registreerida
5a (olla jonkin merkkinä) märkida; (tarkoittaa) tähendada; (olla jonkin vertauskuvana) sümboliseerida
◊ punainen liikennevalo merkitsee pysähtymiskäskyä valgusfoori punane tuli tähendab peatumiskäsku; 9 : 3 merkitsee, että 9 on jaettava 3:lla 9 : 3 tähendab, et 9 tuleb jagada 3-ga; sydämenkuva merkitsee rakkautta südamekujutis sümboliseerib armastust; samaa merkitsevät sanat sama tähendusega sõnad, samatähenduslikud sõnad; englannin "ship" merkitsee 'laivaa' ingliskeelne "ship" tähendab 'laeva'; lyhenne kg merkitsee kilogrammaa lühend kg tähendab kilogrammi
5b (olla ilmauksena, osoituksena jostakin) tähendada; {millegi} märgiks olla; osutada {jotakin millelegi} , näidata; (olla todisteena jostakin) tunnistada, tunnistust anda {jotakin millestki} ; tõendada, tõendiks olla {jotakin millestki, millegi kohta} ; (olla jonkin tunnusmerkkinä) märkida, tähistada
◊ hänen vaikenemisensa merkitsee syyllisyyttä vaikimine tõendab, et ta on süüdi; vaikimine annab tunnistust sellest, et ta on süüdi; ta vaikimine tähendab süüdiolekut; lippu puolitangossa voi merkitä sitä, että talosta on kuollut joku poolvardas lipp võib olla selle märgiks, et majas on keegi surnud
5c (olla enteenä jostakin, ennustaa) tähendada, ennustada, ette kuulutada
◊ jokin merkitsee hyvää onnea miski tähendab (ennustab, toob) õnne; aamurusko merkitsee sadetta koidupuna ennustab vihma
6 (olla tietyltä kannalta katsottuna jotakin) tähendada; endast kujutada; (aiheuttaa, tuottaa) põhjustada, tekitada, endaga kaasa tuua; (olla jonkin arvoinen, olla tärkeä) tähendada {jotakin jollekulle midagi kellelegi, kellegi jaoks} , [suurt] tähtsust (tähendust) omada {jollekulle kellelegi, kellegi jaoks} , tähtis olla {jollekulle kellelegi, kellegi jaoks}
◊ keksintö merkitsi suurta edistysaskelta leiutis tähendas suurt sammu edasi; leiutis kujutas endast suurt edusammu; talouslama merkitsee työttömyyden kasvua majanduslik mõõn toob endaga kaasa tööpuuduse kasvu; käytännössä tämä merkitsee [sitä], että — praktikas see tähendab seda, et —; hän kuvasi, mitä merkitsee olla syrjitty ta kirjeldas, mis tähendab olla tõrjutud; mitäs tämä merkitsee? mis (mida) see tähendab?; mis see nüüd olgu?; perhe merkitsee hänelle hyvin paljon perekond tähendab talle palju; perekonnal on tema jaoks suur tähtsus; asia ei merkitse minulle mitään see asi ei tähenda (loe) mulle mitte midagi; sel asjal pole minu jaoks mingit tähtsust

noutaa 53*F ära tuua, järele minna, kohale toimetada, kohale tuua; (mets.) aporteerida
◊ noutaa kirje postista postkontorist kirja ära tuua; lähettää joku noutamaan jotakin saata keegi millelegi järele; määrätä syytetty noudettavaksi oikeuteen anda välja määrus süüdistatava kohtusse toimetamise kohta
◊  (mets.) noutavat lintukoirat linnukoerad, kes toovad lastud linnu peremehele kätte, aporteerivad linnukoerad

palauttaa 53*C
1 tagasi viia; tagasi tuua; tagasi anda, tagastada; (lähettää takaisin) tagasi saata; (oik.) tagastada
◊ palauttaa kirjat kirjastoon raamatuid raamatukokku tagasi viia; palauttaa varastettu tavara oikealle omistajalle varastatud vara tegelikule omanikule tagastada; hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteen õuekohus andis kohtuasja arutamise tagasi ringkonnakohtule; palauttaa jollekulle entiset oikeudet kellelegi endised õigused taastada; en pysty palauttamaan asiaa mieleeni ma ei suuda seda asja meelde tuletada
◊  (urh.) hän syötti puolustajalle ja tämä palautti ta söötis kaitsjale ja tema viskas (lõi) tagasi; hän ei pystynyt palauttamaan vastustajan syöttöä ta ei suutnud vastase servi tagasi lüüa
2 (saattaa entiseen tilaan) ennistada, restaureerida, tagasi viia
◊ työnjako palautettiin entiselleen endine tööjaotus taastati; entiseen asuun palautettu kirkko restaureeritud kirik; puhelimen ääni palautti hänet todellisuuteen telefoni hääl tõi ta reaalsusse tagasi; palauttaa entinen tasapaino endist tasakaalu taastada
◊  (kuv.) palauttaa joku järkiinsä kedagi mõistuse juurde tagasi tuua
◊  (kiel.) palauttaa sana kantasuomalaiseen asuun panna sõna ühisläänemeresoome vormi; rekonstrueerida läänemeresoome algkeele vorm; viia sõna tagasi ühisläänemeresoome algkujule

paranee 72 (konsonanttivartaloiset muodot kuten parata, parannut, parattiin, parattu korvautuvat tav. parantua-verbin vastaavilla muodoilla parantua, parantunut, parannettiin, parannettu)
1 ks. myös parantua
◊ potilas parani taudista haige paranes, haige sai haigusest terveks; parane pian! parane kiiresti!, saa ruttu terveks!; hän on paranemaan päin ta on paranemas; se ei murehtimalla parane muretsemisest asi ei parane; tästä ei auto parane sellest paremat autot ei ole
2 (vain yks.3.p muotoja) (kans. kielt. yhteyksissä: auttaa, hyödyttää) aidata, kasu tuua
◊ sitä ei parane kieltääkään siin ei aita keelaminegi; ei hänen parane panna vastaan tal pole mõtet vastu hakata

poikia 61*D (eläimistä) poegida, poegi ilmale tuua; (kuv.) lisanduda, kasvada
◊  (sananp.) kun kovalle ottaa, niin koiraskin poikii häda ajab härja kaevu
◊  (kuv.) saada raha poikimaan osata raha teha, panna raha raha kasvatama; idea poiki monta muuta ideaa ideest kasvas mitu uut ideed

porsia 61 põrsaid tuua, poegida
◊ porsiminen [emise] poegimine

porsittaa 53*C põrsaid tuua lasta, poegida lasta
◊ emakkoa ei pidä porsittaa liian usein emisel ei tohiks liiga tihti poegida lasta

puolustella 67 (frekv.) < puolustaa kaitsta; (esittää selityksiä jonkun puolesta) õigustada; põhjendusi (seletusi) tuua
◊ puolustella laiminlyöntiään työkiireillä oma hoolimatust kiire ajaga tööl õigustada

pyhittää 53*C
1 (Raam.) pühitseda
◊ pyhitetty olkoon sinun nimesi pühitsetud olgu sinu nimi; muista pyhittää lepopäivä pea meeles, et sa pead hingamispäeva pühitsema
2 (siunata) õnnistada
◊ pyhittää jokapäiväinen leipänsä rukouksella oma igapäevast leiba palvega õnnistada (pühitseda); pyhittäminen (leivän ja viinin) leiva ja veini õnnistamine
◊  (sananp.) tarkoitus pyhittää keinot eesmärk pühendab abinõu
3 (vihkiä jokin pyhään käyttöön) sisse pühitseda, sisse õnnistada
◊ auringolle pyhitetty eläin päikesele pühitsetud loom
4 (omistaa jokin jollekin t. johonkin) pühendada
◊ pyhittää elämänsä kärsivien auttamiseen oma elu kannatanute abistamisele pühendada; pyhittää viikonloput perhe-elämälle nädalavahetused pere-elule pühendada
5 (ark. hyödyttää) kasu tuua; kasu (kasuks) olla
◊ ei pyhitä lähteä ei tasu minna

rahastaa 53 raha sisse kasseerida; (periä maksuja) tasu nõuda, maksu nõuda; (ark. rahan hankkimisesta) raha hankida; (ark. kerätä voittoa) raha kokku koguda; raha sisse tuua
◊ kuljettaja rahastaa sõidukijuht nõuab piletiraha, maksma peab sõidukijuhile; (ark.) liike rahasti viime vuonna tyydyttävästi äri tõi eelmisel aastal hästi raha sisse; huijarit rahastavat herkkäuskoisia petturid kasseerivad kergeusklikelt raha sisse

selventää 54*J
1 (tehdä selväpiirteisemmäksi) selgemaks teha, selgitada; teravdada
◊ selventää projektorin kuvaa projektori pilti teravdada (selgemaks teha); tekstiä selventävä lisäys teksti selgitav täiendus (lisandus)
2 (tuottaa selvyyttä johonkin ongelmaan tms.) selgitada; selge[ma]ks teha; {millessegi} selgust tuua; (selkeyttää) selge[ma]ks teha; (valaista) {millelegi} valgust heita
◊ sopimus selvensi tilannetta leping tegi olukorra selgemaks

siitä1 75*D (verbi)
1 (sikiön alkamisesta) sigituda
◊ lapsen sikiäminen lapse sigitumine
◊  (Raam.) sikisi Pyhästä Hengestä sai sigitatud Pühast Vaimust
◊  (kuv.) sorrosta siinnyt viha rõhumisest siginenud (sündinud, tekkinud) viha
2 (lisääntyä) sigineda, sigida; paljuneda
◊ hiiret sikiävät nopeasti hiired siginevad (sigivad, paljunevad) kiiresti; sikiävä lammasrotu sigiv (sigilik) lambatõug
◊  (leik.) naapurit näyttävät olevan kovin sikiävää sukua naabrid paistavad olevat väga sigilikku sorti
3 (kuv. runsaasta lisääntymisestä) sigineda, sigida, sündida, sugeneda, tekkida, tulla juurde nagu seeni pärast vihma; (ideoista tms.) sünnitada, ilmale tuua, luua ks. myös syntyä

soluttaa 53*C
1 (kuljettaa t. sijoittaa jotakin johonkin salaa) salaja sisse tuua; salaja (vargsi) [kuhugi] panna (paigutada); salamahti poetada; sokutada; smugeldada (kõnek)
◊ hän solutti sen huomaamatta kassiinsa ta pistis (sokutas) selle märkamatult oma kotti; uutisiin solutettu propaganda uudistesse poetatud (sokutatud) propaganda
◊  (erik.) soluttaa vakoilijoita yrityksiin ettevõtetesse spioone sokutada; tiedustelupalvelu oli vieraan valtion soluttama luureteenistusse oli sisse imbunud võõrriigi heaks töötajaid; soluttaa johtaville paikoille omia miehiään juhtivatele kohtadele oma mehi sokutada
2 (antaa solua) libiseda lasta; (valuttaa) voolata lasta; valguda lasta; joosta lasta
◊ soluttaa siimaa kelalta õngenööril rullilt maha libiseda (joosta) lasta; soluttaa hiekkaa sormiensa lävitse liival läbi sõrmede voolata (valguda) lasta

synnyttää 53*C
1 sünnitada; ilmale tuua; maha saada (kõnek)
◊ hän synnytti pojan ta sünnitas poja; ta tõi poja ilmale; ta sai pojaga maha (kõnek); synnyttää kuollut lapsi surnud last sünnitada; synnyttää keisarileikkauksella keisrilõikega sünnitada; monesti synnyttänyt nainen mitu korda sünnitanud naine, paljusünnitanu (med); mitmelisünnitanu (med); nisäkkäät synnyttävät eläviä poikasia imetajad sünnitavad elavaid poegi; nykyään naiset lykkäävät synnyttämisen tuonnemmaksi tänapäeval lükkavad naised sünnitamist edasi; tänapäeval sünnitavad naised hilisemas eas
◊  (kuv.) hallituksen synnyttäminen valitsuse moodustamine (kokkupanek)
2 (saada aikaan, muodostaa) teha, tekitada, toota, produtseerida, luua, sünnitada; (kehittää) arendada; (aiheuttaa) põhjustada, sünnitada; (käynnistää) käivitada, käima (käiku) panna; (herättää, provosoida) äratada; provotseerida, esile kutsuda, sünnitada
◊ nousukausi on synnyttänyt uusia yrityksiä majanduslik tõusuperiood on loonud (sünnitanud) uusi ettevõtteid; muovit synnyttävät palaessaan myrkyllisiä kaasuja plastmassid tekitavad (sünnitavad) põledes mürgiseid gaase; hehkulamppu synnyttää myös lämpöä hõõglamp tekitab (sünnitab) ka soojust; uutinen synnytti vilkasta keskustelua uudis äratas elava diskussiooni; uudis sünnitas elavaid vaidlusi; synnyttää pahaa verta paksu verd tekitada (sünnitada); synnyttää suuttumusta viha esile kutsuda; viha teha (tekitada); mikä synnytti sinussa sellaisen reaktion? mis põhjustas sinus sellise reaktsiooni?; mis kutsus sinus esile sellise reaktsiooni?

tappaa 56*B
1a tappa, surmata; (ottaa hengiltä) {kellelgi} hinge välja võtta; (ark.) maha lüüa; (murhata) mõrvata; (teurastaa) veristada, lõpetada
◊ hän tappoi miehen puukolla ta tappis mehe pussiga; tappaa itsensä ennast tappa; hitaasti tappava tauti surmaga lõppev pikaajaline haigus; hitaasti tappava myrkky aegamööda tappev mürk; puustoa tappavat saasteet puistut tapvad (hävitavad) saasted; jouluksi tapettiin sika jõuluks tapeti siga
◊  (kuv.) tappaa aikaa aega tappa (raisata)
1b (kuv.) (lopettaa) surma tuua; lõpetada, lõppu teha; (tukahduttaa) lämmatada; (hävittää) kaotada
◊ ankara verotus on tappanut yrityksiä rasked maksud on ettevõtteid lämmatanud; ankara kuri tappoi lasten aloitekyvyn range distsipliin lämmatas laste algatuse, range distsipliin tegi lõpu laste algatusvõimele; uutinen tappoi kaiken ilon uudis tegi lõpu igasugusele rõõmule
1c (uuvuttaa) tappaa itsensä työllä ennast tööga tappa; tappava helle tappev kuumus; tappavan yksitoikkoista työtä tapvalt ühetooniline töö; juosta tasaisen tappavaa tahtia tapvalt (kurnavalt) ühesuguses tempos joosta
2 (urh.)
2a (tenniksessä)
◊ tappaa pallo vastasele vastuvõetamatut palli lüüa
2b (pesäpallossa) jooksjat kahjutuks teha
3 (kans. puida) reht peksta

tehdä 71
1 teha; (valmistaa) valmistada
◊ tehdä talo maja teha (ehitada); tehdä tuli takkaan tuld kaminasse teha; tehdä reikä seinään seina auku teha; käsin tehty käsitsi tehtud (valmistatud); koneella tehty masinaga tehtud (valmistatud); pääsky teki pesän räystään alle pääsuke tegi pesa räästa alla
◊  (sanonta) tekemällä tehty selitys otsitud (väljamõeldud) seletus
2 (muuttaa toiseksi t. toisenlaiseksi) ümber teha; (rakentamisesta) ümber ehitada
◊ tallista tehtiin ravintola tallist tehti restoran; tytöstä tehtiin maisteri tüdrukust tehti magister, tüdruk sai magistriks; sotaväki tekee pojista miehiä sõjavägi teeb poistest mehed
3 (synnyttää) sünnitada, ilmale tuua
◊ kissa teki viisi poikasta kass tõi viis poega; (ark.) tehdä lapsia lapsi ilmale tuua, lapsi sünnitada, lapsi teha (kõnek); (ark. saada lapsia) lapsi saada; hän teki tytölle lapsen ta tegi tüdrukule lapse
◊  (vars. kasveista) puu teki runsaasti omenaa puul tuli rohkesti õunu; koivut tekevät jo lehteä kased lähevad juba lehte
◊  (kirjoittaa) tehdä oppikirja õpikut teha; tehdä muistiinpanoja märkmeid teha; kuka tuon taulun on tehnyt? kes selle maali on teinud?, kes on selle maali looja?
◊  (kysymyksen tms. esittämisestä) tehdä kysymyksiä küsimusi esitada (tõstatada)
◊  (jonkin tuloksen saavuttamisesta) hän sai sen tehdyksi parissa minuutissa ta tegi selle paari minutiga ära, ta sai sellega paari minuti jooksul hakkama; tehdä voittoa tulu (kasu) tuua; kasumit anda; hän on tehnyt hyvää tulosta ta on saanud hea tulemuse; ta on saanud head (kõrget) tulu; lääke teki tehtävänsä ja potilas parani ravimil oli mõju ja patsient paranes
◊  (velvollisuutensa täyttämisestä tms.) tehdä tehtävänsä oma kohust (ülesannet) täita; hän teki voitavansa ta tegi kõik, mis tema võimuses (mis võimalik); tehdä kaikkensa anda endast kõik; teha kõik, mis võimalik
◊  (sopimuksen tms. aikaansaamisesta) tehdä sopimus lepingut teha, kokkulepet saavutada, kokku leppida; tehdä myönnytyksiä jollekulle kellelegi järeleandmisi teha
◊  (aisti- t. ajatustoiminnasta) tehdä havainto tähelepanekut teha; tehdä päätös otsust teha; tehdä ero eri asioiden välillä eri asju lahus hoida
◊  (vaikutelman tms. aiheuttamisesta) tehdä vaikutus johonkin kellelegi mõju avaldada; kellelegi muljet jätta; hän yritti tehdä vaikutuksen tyttöön ta püüdis tüdrukule muljet jätta
◊  (ruumiinliikkeen suorittamisesta) hän teki mutkia juostessaan ta tegi joostes haake (käänakuid), ta jooksis sinka-vinka (vongeldes)
◊  (rahan ansaitsemisesta) tehdä rahaa raha teha
◊  (ulostamisesta, virtsaamisesta) tehdä tarpeensa asjal käia, oma loomulikke asju ajada, oma loomulikke tarvidusi rahuldada; tehdä alleen alla teha
4 (suorittaa) sooritada; (toteuttaa) täide viia, teostada
◊ tehdä loppuun lõpule viia; tehdä matka reisi teha (sooritada); tehdä vierailu jonkun luo kellegi juurde külaskäiku teha, kellelgi külas käia, kedagi külastada; teimme retken Tampereelle tegime ekskursiooni Tamperesse; se on niin huono, ettei siitä saa kunnollista tekemälläkään see on nii kehv, et sellest ei saa mingil moel (miski hinna eest) midagi mõistlikku (midagi korralikku); liittoutuneiden tekemä maihinnousu liitlaste sooritatud dessant; tehdä itsemurha enesetappu teha (sooritada); tehdä rikos kuritegu korda saata (sooritada); tehdä palvelus jollekulle kellelegi teenet osutada; mitä aiot tehdä illalla? mida kavatsed (mõtled) õhtul teha?; tee asialle jotain võta selles asjas (sellega) midagi ette; minkäpä teit, piti antaa periksi polnud parata, tuli järele anda; tehdä loppu jostakin millelegi lõppu teha, midagi ära lõpetada
◊  (sananp.) helpommin sanottu kuin tehty kergem [on] öelda kui teha; tehty, mikä tehty mis tehtud, see tehtud; tehtyä ei saa tekemättömäksi olnut ei saa olematuks; mis olnud, see olnud
5 (työskentelystä) tehdä työtä tööd teha; tehdä ylitöitä ületunnitööd teha; tehdä pitkiä päiviä pikki päevi teha
6 (meneillään t. tapahtumaisillaan olemista) tehdä kuolemaa suremas olla; vieraat tekivät lähtöä külalised asutasid minekule, külalised tegid minekut; uusi aikakausi teki tuloaan uus aeg (ajastu) oli tulekul; tehdä tuloaan tulemas olla
7 (saada aikaan) tehdä vastarintaa vastupanu osutada; tehdä haittaa jollekin millelegi kahju teha, midagi kahjustada; teki tiukkaa saada rahat kokoon raske oli raha kokku saada; andis pingutada, et raha kokku saada; hän voitti ottelun, eikä tehnyt heikkoakaan ta võitis mängu hõlpsasti (lihtsalt); tehdä välit selväksi jonkun kanssa kellegagi vahekorda selgeks teha, kellegagi asju selgeks rääkida; vasta tammikuussa teki talven alles jaanuaris läks talveks, talv tuli alles jaanuaris; ei tee mitään, vaikka myöhästyisit see ei tee midagi, kui sa hiljaks jääd; sest pole midagi, kui sa hiljaks jääd; tehdä tuttavuutta jonkun kanssa kellegagi tutvust teha, kellegagi tuttavaks saada; tehdä historiaa ajalugu teha
◊  (antaa) hän teki minulle seuraa ta oli mulle seltsiks, ta oli minuga koos, ta jäi minu juurde; siinä hänelle tehtiin suurta vääryyttä selles asjas (sellega) tehti talle suurt ülekohut
◊  (fyysisen t. psyykkisen tuntemuksen tuottamisesta) tehdä jollekulle hyvää kellelegi hästi mõjuda, kellelegi meeldivat mõju avaldada; tehdä jollekulle pahaa kellelegi halvasti mõjuda; kellelegi paha (kahju) teha; veren näkeminen teki häijyä vere nägemine oli ebameeldiv, vere nägemine mõjus pahasti; minun tekee pahaa ajatella sitä mulle mõjub halvasti sellele mõtlemine, mul on raske sellele mõelda; nyt tekisi sauna hyvää nüüd kuluks saun ära, nüüd mõjuks saun hästi; minun teki mieli lyödä häntä mul oli tahtmine teda lüüa, mul oli tahtmine talle pasunasse anda (kõnek)
◊  (kohdistaa johonkin kielteisiä toimia) tehdä pilaa jostakin millegi üle nalja heita (teha); tehdä pilkkaa jostakin midagi pilgata; tehdä kiusaa jollekulle kedagi kiusata, kellegagi kiusu ajada; hän on kärkäs tekemään pahaa ta on varmas paha tegema; tehdä joku naurunalaiseksi kedagi naerualuseks teha; hän teki itsestään narrin ta tegi ennast narriks, ta astus narri ossa
8 (väittää, uskotella) tehdä numero jostakin asiasta millestki numbrit teha; tehdä asiaa naapuriin naabri juurde asja teha; tehtyä miehekkyyttä tehtud (teeseldud) mehisus
◊  (kuv.) tehdä kärpäsestä härkänen sääsest elevanti teha
9 (toimia) tegutseda, toimida, teha
◊ tehdä oikein teha (toimida) õigesti; tekisit viisaasti, jos tulisit teeksid targasti, kui tuleksid; teit oikein, kun tulit tegid õigesti, et tulid; tehdä jollekulle mieliksi kellegi meelepäraselt tegutseda, kellegi meelepärast olla; teen, mitä itse tahdon teen, mis ise tahan; näin tehtiin siihen aikaan tol ajal tehti nii, tol ajal oli kombeks niiviisi tegutseda
10 (korvaamassa muuta verbiä) kohta, jossa tie tekee mutkan koht, kus tee teeb käänaku
◊  (korvaamassa edellä mainittua verbiä) hän lähti tiehensä, ja niin tein minäkin ta läks minema, ja mina tegin samuti; en pidä juttua totena, niin kuin sinä näytät tekevän ma ei pea seda lugu tõeks, nagu sina näid tegevat
11 (ark. olla yhteensä, maksaa)
◊ kaksi plus kolme tekee viisi kaks pluss kolm teeb viis, kaks ja kolm on viis; paljonkos tämä tekisi käteisellä? palju see siis rahas välja teeb?

tietää 76*F (eräät taivutusmuodot tav. verbistä tietä)
1 teada; (tuntea) tunda; (olla tietoinen, selvillä jostakin) teadlik olla; (olla vakuuttunut, varma jostakin) kindel olla
◊ en tiennyt tulostasi ma ei teadnud sinu tulekust; ma ei teadnud, et sa tuled; kukapa sen tiennee kes seda võiks teada; en tiedä sitä varmasti ma pole selles kindel; tiedän sen paikan tean seda kohta; hän oli kauan tiennyt (tietänyt) asian ta oli sellest ammu teadnud, ta oli asjast ammu teadlik; saada tietää jostakin millestki teada saada; taudin aiheuttajaa ei tiedetä haiguse tekitaja ei ole teada; hän tietää kaiken musiikista ta teab muusikast kõik; en tiedä musiikista mitään ma ei tea muusikast midagi; kaikki tietävät, että hän on roisto kõik teavad, et ta on kaabakas; hän tiesi aivan hyvin, mistä oli kysymys ta teadis väga hästi, milles on küsimus; talle oli hästi teada, milles on asi; talle oli täiesti selge, millest käib jutt; et tiedä[kään], kuinka hauskaa meillä oli sa ei aimagi, kui tore meil oli; pitihän sinun tietää, että jää ei kestä sa pidid ometi teadma, et jää ei kanna; haluaisin tietää, miksi murjotat tahaksin teada, miks sa mossitad; mistä minä sen tietäisin! kust mina võin seda teada!; minä tiedän ratkaisun ma tean lahendust; enpä tiedä ega ma ei tea, ei ma tea; vielä tulet tietämään, mitä vanheneminen on küll sa veel teada saad, mis vananemine tähendab; hän tuli tietämättään paljastaneeksi asian enda teadmata paljastas ta asja, enda teadmata rääkis ta asja välja; toisistaan tietämättä teineteisest teadmata; en luule vaan tiedän ma ei arva, vaid tean; mistä sinä sen muka tiedät? kust sina seda oma arust tead?
2 (erik.)
2a (tuntea jonkin laatu, ominaisuudet) tietää joku hyväksi ammattimieheksi tunnen teda tubli asjatundjana; tietäähän ne lapset lapsed on ju teada; lakritsi on parasta, mitä tiedän lagrits on parim, mida ma tean
2b (epävarmuutta ilmaisevissa rakenteissa) mene [ja] tiedä, ehkä näin oli parasta võta kinni, ehk oli niimoodi kõige parem; mene ja tiedä kuinka tässä käy mine tea, kuidas see läheb; "Miksi hän sen teki?" — "Mene ja tiedä." "Miks ta seda tegi?" — "Mine võta kinni."; kuka[pa] [sen] tietää kes seda ometi teab; kunpa tietäisi kui ometi teaks; eihän sitä tiedä, vaikka tulisi lottovoitto ei tea midagi, äkki tuleb lotovõit; ehkäpä hän vielä raitistuu — eihän sitä tiedä ehk ta jätab veel joomise maha — ega seda [ei] tea, ehk tast saab veel karsklane — ega seda [ei] tea; hänestä ei koskaan tiedä tema kohta ei tea kunagi, temast ei või kunagi öelda, temast ei saa kunagi aru
◊  (ark.) tiedä häntä, vaikka tämä onnistuisi ei tea ühti[gi], viimaks läheb korda; piru tietää, mitä hän sillä tarkoitti tont teab, mis ta sellega mõtles
2c (sanontaa painottavissa ilmauksissa) tiedätkö, se onnistui! kas tead, sellest sai asja!; kas tead, see läks korda!; se oli, tiedättekö, suuri tapaus see oli, kas teate, oluline sündmus
◊  (ark.) sinne et mene, tiedä[kin] se! sinna sa ei lähe, see olgu sul teada!; että[s] sen tiedät et sul see teada oleks; ja tiedät sen, että olet ajoissa kotona! ja tead siis, et õigel ajal kodus oled!
2d (konkreettiseen kokemukseen viitaten) ei sellaisista laitteista silloin tiedetty niisugused seadmed olid tollal tundmatud; hän tietää, mitä työnteko on ta teab, mis töötegemine tähendab; ta teab, kuidas töö maitseb; kun istuu päivän autossa, tietää matkustaneensa kui terve päeva autos istud, siis tead ka, et oled reisi teinud; kohta saat sellaisen löylytyksen, että tiedät saaneesi! varsti saad sihukese peapesu, et meelde jääb!; varsti saad pähe, nii et sa tead!
2e (asioiden tiedossa olosta, tietoon tulosta) hän tiesi kertoa, että — ta teadis rääkida, et —; olin utelias tietämään, mitä hänellä olisi sanottavana tahtsin küll teada saada, mis tal öelda on; muiden ei tarvitse tietää tästä mitään teistel ei tarvitse sellest midagi teada; ilmoita tulostasi, että tiedän tulla vastaan teata (anna teada), millal sa tuled, et teaksin vastu tulla; emme tienneet odottaa teitä näin aikaisin me ei teadnud teid nii varakult oodata
◊  (ark. kuulumisista) terve, mitäs tiedät? tere, mis kuulda?; tere, kuidas läheb?
3 (tuntea) tunda; (arvata) aimata; (oivaltaa) taibata
◊ hän tiesi synnytysaikansa tulleen ta tundis, et sünnitusaeg on käes; tiesin, että näin siinä käy! aimasin (teadsin), et see niimoodi läheb!; mistä tiesit etsiä täältä? kuidas sa taipasid siit otsida?; kuidas sa selle peale tulid, et siit otsida?; en tiennyt, mitä sanoa ma ei osanud midagi ütelda; ma ei teadnud, mida ütelda
4 (tajuta, olla tajuissaan) hän ei tiedä mitään tästä maailmasta ta ei tea sellest maailmast midagi, ta on meelemärkuseta
5 (vaikeuteen, hankaluuteen viittaavissa ilmauksissa) siinä olikin tietämistä, että vene saatiin pohjasta ylös sellega oli kõvasti tegemist, et paat põhjast üles saada; hänellä on täysi tietäminen jo oman perheen huoltamisessa tal oli juba oma pere eest hoolitsemisega vaeva küllalt
6 (ennustaa, ennakoida, merkitä jotakin) tähendada; ennustada
◊ kuun kehä tietää poutaa kuu tara kuulutab kuiva ilma; mitä sellainen uni tietää? mida niisugune uni tähendab?; tuollaiset puheet eivät tiedä hyvää seesugune jutt ei ennusta (ei tähenda) head
7 (aiheuttaa, tuottaa) [kaasa] tuua
◊ muutos tietää lisätyötä ümberkorraldus toob tööd juurde

tilittää 53*C
1 (liik.) arvele kanda, arvet õiendada; aruannet teha {jotakin millegi kohta}
2 (omien asioiden, tuntojen tms. selvittämisestä) südant puistata, avalikkuse ette tuua; (tunnustaa) pihtida
◊ tilittää runossa avioliittonsa ongelmia luuletuses oma abielu asju pihtida

todeta 74*F
1 konstateerida, sedastada
◊ todeta kokouksen päätösvaltaisuus konstateerida koosoleku otsustusvõimelisus; konstateerida, et kvoorum on koos; kasvain todettiin pahanlaatuiseksi konstateeriti kasvaja pahaloomulisus; tileissä oli todettu vajauksia arvetes oli sedastatud puudujääke; todeta jonkun henkilöys kellegi isikut kindlaks teha, kedagi identifitseerida
2 (esittää) mainida; nentida; osutada; esitada, esile tuua
◊ puhuja totesi, että — kõneleja mainis, et —; lehdessä todettiin, että — lehes toodi esile, et —; totean keskustelun päättyneeksi kuulutan diskussiooni lõppenuks; toteaisin vielä pari seikkaa esitaksin veel paar asjaolu

tuoda 64
1a tuua
◊ tuoda jotakin mukanaan midagi kaasa tuua; tuoda jotakin kädessään midagi käe otsa võtta, midagi kaasa võtta, midagi kaasa tuua; tuoda jotakin tullessaan tulles midagi kaasa tuua; vieraat toivat emännälle kukkia külalised tõid perenaisele lilli; tuopas tänne tuo kirja! too see raamat õige siia!, kas tooksid selle raamatu siia!; muistitko tuoda postin? oli sul meeles post ära tuua?, oli sul meeles posti tuua?; joulupukki tuo lahjoja jõuluvana toob kingitusi; toisitko kaupasta kahvia? kas tooksid poest kohvi?; kultaa MM-kisoista tuoneet urheilijat MM-võistlustelt kulda [kaasa] toonud sportlased; hän toi koiranpentunsa meille nähtäväksi ta tõi oma kutsika meile näha; naapuri toi minut autolla kotiin naaber tõi mind autoga koju; tuoda terveisiä joltakulta kelleltki tervisi tuua; hän toi juhlaan yhdistyksen tervehdyksen ta tõi koosviibimisele ühingu tervituse; rotu on tuotu Englannista tõug on Inglismaalt sisse toodud; veden tuoma ajopuu vee kantud ajupuu, vee poolt kaasa toodud ajupuu
1b (erik. tuontikaupasta) importida, sisse vedada, sisse tuua
◊ tuoda [maahan] autoja jostakin maasta mingilt maalt autosid sisse vedada
2 (toimittaa, saattaa) tuoda uutuustuote markkinoille uudistoodet turule tuua (saata)
3 (esittää, paljastaa tms.) tuoda esiin esile tuua, esitada (ottaa puheeksi) tõstatada; tuoda esiin uusia ajatuksia uusi mõtteid esitada; hän toi esiin vain hyviä puolia ta tõi ainult häid külgi esile; tuoda julki avalikuks teha, avalikustada, välja tuua (paljastaa) paljastada; tuoda salat julki saladusi paljastada
4 (johtaa) tuua; viia
◊ polku toi takaisin pihaan rada tõi [kodu]õue tagasi; johto tuotiin sisään päätyseinästä juhe toodi sisse otsaseinast; puro tuo lampeen vettä oja toob järve vett; käsivarret nostetaan ylös ja tuodaan sivukautta alas käsivarred tõstetakse üles ja tuuakse (viiakse) mööda külgi alla
5 (saada aikaan, tuottaa) tuoda onnea õnne tuua; ne tuovat vaihtelua elämään need toovad ellu vaheldust; lääke toi avun kipuun rohi andis valu vastu abi; tutkimus toi selvyyden asiaan uurimine tõi asjasse selguse; tuoda voittoa kasu tuua, tulu tuua; kaupan tuoma voitto oli vaatimaton tehingu toodud kasu oli tagasihoidlik, kasu tehingust oli tagasihoidlik
6 (ilmaisemassa että jostakin koituu jotakin) emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo [tullessaan] me ei tea, mida tulevik toob; talvi tuli ja toi pakkaset talv tuli ja tõi külma; iän mukanaan tuoma kokemus aastatega saadud (kaasnev) kogemus, aastate poolt kaasa toodud kogemus
7 (saattaa jokin tulemaan) mikä toi sinut tänne? mis sind siia tõi?; kesä toi turistit katukuvaan suvi tõi turistid tänavapilti; sanasi toivat mieleeni, että — sinu sõnad tuletasid mulle meelde, et —; sinu jutt tõi mulle meelde, et —

tuominen 38
1 toomine; toom ‹tooma›
2 (usein mon) ks. tuliainen
◊ hänellä oli aina jokin tuominen mukanaan tal oli alati midagi külakostiks kaasas, ta tõi alati mingi kingituse kaasa; hän toi kakun tuomisiksi ta tõi tordi külakostiks

tuottaa 53*C
1 (antaa tuoda, panna tuomaan) tuua lasta
2 (saada aikaan tuotteita) toota; valmistada; teha; (henkisestä, luovasta toiminnasta) luua
◊ traktoreita tuottava tehdas traktoreid tootev tehas; tuottava työ tootlik töö; viihdekirjailija tuottaa kirjan vuodessa ajaviitekirjanik kirjutab aasta kohta (aastas) raamatu
3 (luonnosta, maaperästä, kasveista, eläimistä) anda
◊ luonnon tuottamat hyödykkeet loodusest saadavad hüved, loodusest tulevad saadused, looduse annid; lehmän tuottama maitomäärä piimahulk, mille lehm annab (toodab), lehma antav piimahulk; peltoala tuotti neljä tonnia hehtaarilta põllumaa andis neli tonni hektarilt
4 (elinten, elimistön toiminnasta) tekitada; valmistada; produtseerida
◊ haima tuottaa insuliinia kõhunääre valmistab insuliini
5 (antaa tuloa, voittoa) voittoa tuottava yhtiö kasumit andev ettevõte; yritys tuottaa hyvin ettevõte annab head tulu, ettevõte toob hästi sisse; teos tuotti kirjailijalle omaisuuden teos tõi kirjanikule terve varanduse; sijoitus tuotti runsaasti voittoa investeering andis rohkesti kasumit, investeering tõi rohkesti tulu; maatila ei tuota mitään talu ei anna mingit tulu, talust ei ole mingit tulu; tuottaa korkoa intressi anda
6 (yl. toiminnan tuloksellisuudesta) tuua; anda
◊ teos tuotti tekijälleen kiitosta teos tõi autorile kiitust [ja au]
7 (synnyttää) tekitada; äratada; produtseerida
◊ tuottaa ääniä helisid tekitada; puheen tuottaminen kõne produtseerimine; reaktio tuottaa lämpöä reaktsioon sünnitab soojust
8 (aiheuttaa) põhjustada; esile kutsuda; (tuoda mukanaan) kaasa tuua
◊ tuottaa jollekulle huolta kellelegi muret põhjustada; tuottaa jollekulle iloa kellelegi rõõmu valmistada; tuottaa jollekulle tuskaa kellelegi valu teha; tuottaa pettymys jollekulle kellelegi pettumust valmistada; tuottaa häpeää jollekulle kellelegi häbi teha; lapset tuottivat vanhemmilleen iloa lapsed valmistasid vanemaile rõõmu; ongelma on tuottanut minulle päänvaivaa see probleem on mulle peavalu teinud

uhrata 73
1 ohverdada, ohvriks tuua
2 (luopua vapaaehtoisesti jostakin) loobuda, loovutada
◊ uhrata henkensä jonkin puolesta oma elu millegi eest ohverdada; uhrasi itsensä isänmaalleen tõi end isamaale ohvriks; uhrasi perhe-elämänsä uransa vuoksi tõi perekonnaelu oma karjäärile ohvriks; kaupunki uhrattiin viholliselle linn loovutati vaenlasele
3 (käyttää, kuluttaa) kasutada, kulutada; (hukata, tuhlata) raisata
◊ uhrasi vapaa-aikansa opiskeluun kulutas (raiskas) oma vaba aja õppimisele, ta loobus oma vabast ajast õppimise kasuks; kehitysapuun uhratut varat arenguabile ohverdatud varad; uhrata aikaa lapsilleen oma lastele aega pühendada; lehti uhrasi paljon palstatilaa asialle leht pühendas sellele palju ruumi; hän ei uhrannut sille ajatustakaan ta ei ohverdanud sellele ühtki mõtet

uhrautua 52*F
1 (uhrata itsensä) end ohverdada, end ohvriks tuua
◊ hän uhrautui pelastaakseen lastensa hengen ta ohverdas ennast, et päästa oma laste elu; uhrautua jonkun puolesta end millelegi ohverdada
2 (ottaa suorittaakseen epämiellyttävä tehtävä)
◊ hyvä on, minä uhraudun tiskaamaan hea küll, ma ohverdan end ja pesen nõud; uhrautuminen eneseohverdus

varsoa 52 poegida (hobusest) varssa tuua

vasikoida 62
1 vasikat tuua, poegida
2 (kuv., halv.) (ilmiantaa) koputada

vasoa 52 vasikat tuua (põdrast jt hirvlastest)

vuonia 61 poegida (lamba kohata); talle tuua