Soome-eesti suursõnaraamat

ase·lepo·ehdot 1*F mon vahe·rahu·tingimused, relva·rahu·tingimused

ehto 1*F
1 tingimus, nõudmine; (edellytys) eeldus, eel·tingimus
◊ sillä ehdolla, että — sellel tingimusel, et —; olla jonkin ehtona olla millegi eelduseks; asettaa jotakin ehdoksi jollekin midagi millelegi tingimuseks panna; sanella (määrätä) ehdot tingimusi dikteerida (ette kirjutada); tehdä jotakin jonkun ehdoilla midagi kellegi [seatud] tingimustel teha; antautua ehdoitta tingimusteta alla anda; hän ei täyttänyt ehtoja ta ei täitnud nõudmisi; tietyin ehdoin teatud tingimustel (eeldustel); ei millään ehdolla mitte mingil tingimusel, ei mingil juhul; ehdoin tahdoin meelega, tahtlikult
2 (oik.) eri·tingimus, klausel
◊ lykkäävä ehto edasilükkav tingimus; ehdon raukeaminen tingimuse lõppemine
3 (koulussa) (ehdot) järel·eksam, suve·töö
◊ hän sai ehdot saksassa ta peab saksa keeles järeleksami sooritama; suorittaa ehdot järeleksamit teha
4 (ehdokkaana olosta) olla ehdolla virkaan kandideerida ametikohale; asettaa (panna) joku ehdolle johonkin asetada keegi kandidaadiks

että (kieltoverbiin liittyvänä usein etten, -et, -ei, -emme, -ette, -eivät)
1 et
◊ on hauskaa, että tulit tore, et tulid
◊  (kielteisen sivulauseen alussa) varo, ettet putoa vaata, et sa ei kuku; en lainkaan epäile, ettet puhu[isi] totta ma ei kahtle sugugi selles, et sa tõtt räägid, ma usun kindlasti, et sa räägid tõtt, ma ei pea seda sugugi valeks, mis sa räägid
◊  (epäsuorassa esityksessä) hän sanoi, että hän odottaa meitä ta ütles, et ootab meid; hän huusi meille, että odottaisimme hetken ta hüüdis meile, et me ootaksime pisut
2 (muunlaisissa sivulausetyypeissä) (seurausta ilmaisevissa sivulauseissa) hän huusi [niin], että oli pakahtua ta karjus nii, et hing jäi kinni; mitä olen tehnyt, että noin murjotat? mis ma olen teinud, et sa nii vingus (mossis) oled?; hän oli niin sairas, ettei jaksanut lukea ta oli nii haige, et ei jaksanud lugeda; tulos oli sellainen, että se tyydytti kaikkia tulemus oli selline, et see rahuldas kõiki, tulemus oli selline, et kõik jäid sellega rahule; kello on viisi, niin että voimme lähteä kell on viis, nii et võime minna; kell on viis, järelikult võime minna
◊  (sivulauseissa, jotka korostavat päälauseen merkitystä) niin hyvä, ettei paremmasta väliä nii hea, et paremat ei tea tahtagi, nii hea, et paremat pole vajagi; kovat, etten sanoisi mahdottomat ehdot rasked, et mitte [välja] öelda: võimatud tingimused, rasked, tegelikult lausa võimatud tingimused
◊  (ark.) tappio tuli että paukahti kaotus tuli nii et mürtsus; on siinä sellainen mies, että! see on selline mees, et hoia ja keela!, see on selline mees, et hoia piip ja prillid!
◊  (tarkoitusta ilmaisevissa sivulauseissa) syö pian, että ehdit mukaan söö kiiresti, et jõuaksid meiega kaasa tulla; lainaatko rahaa, että pääsen elokuviin? kas sa laena[ksi]d raha, et ma saaksin kinno minna?; kysyin sen tähden, että saisin varmuuden ma küsisin selleks, et saada täit kindlust; että[s] sen tiedät pea meeles; olgu see sul teada
◊  (syytä ilmaisevissa sivulauseissa) siksi että sellepärast et, seepärast et; [siitä] syystä että sel põhjusel et, sellepärast et
◊  (ark. kysymyslauseissa) mieleen tulee ajatus, että mitähän tässä on takana [vägisi] kipub meelde mõte, et mis selle taga on
◊  (muodoltaan kielt. virkkeissä) ei ole vielä sanottu, ettei[kö] tulisi hyväkin vuosi pole veel öeldud, et ei võiks tulla päris hea aasta, pole veel kindel, et ei võiks tulla päris hea aasta, pole kusagil kirjas, et ei võiks tulla päris hea aasta; tuskin on syytä epäillä, ettet[kö] olisi oikeassa vaevalt on põhjust kahelda [selles], et sul on õigus
3 (keskustelussa) etteikö täällä saisi laulaa? et siin ei tohi laulda või?; "Missä isä on?" — "ettäkö isä?" "Kus isa on?" — "Ah et isa või?"
◊  (päätelmän ilmaisevassa lauseessa) jaha, että kaikki ovat kotona ah soo, nii et kõik on kodus; vai että ollaan jo niin pitkällä! või siis ollakse juba niikaugel!, ah et ollakse juba niikaugel!
◊  (ihmettelevissä kysymyksissä t. myöntävänä vastauksena) mikä ettei tämä koskaan onnistu? mis see küll tähendab, et see kunagi ei õnnestu?; "Otatko ryypyn?" — "No mikä ettei." "Kas võtad ka ühe lonksu (napsi)?" — "Miks ka mitte." ("Võiks ju võtta kah.")
◊  (aloittamassa epäilyä t. epäröintiä ilmaisevaa lausetta) ettei vain taas alkaisi sataa et ometi jälle sadama ei hakkaks
◊  (huudahduksissa) että kehtaatkin! kas sul häbi pole!; voi etten sitä muistanut! et see mul ka meelde ei tulnud!, oh kuidas ma küll seda ei mäletanud!; voi että! pagana pihta!, pagan võtaks!; kukas sieltä tulee — ettei vain vanha tuttu! keda ma näen — see on ju vana tuttav!; kes sealt tuleb — ega ometi vana tuttav!

kohtuullinen 38 korralik, mõõdukas, mõistlik; keskmine; paras
◊ kohtuullinen hinta ks. kohtuuhinta; kohtuullinen korvaus korralik hüvitus; kohtuullinen vaatimus mõõdukas nõudmine; kohtuulliset ehdot vastuvõetavad tingimused; kohtuullisen huokea parajalt odav; elämäntavoiltaan kohtuullinen mõõdukate eluviisidega; saada työ kohtuullisessa ajassa valmiiksi tööd paraja ajaga valmis saada; on oikein ja kohtuullista, että — on õige ja mõistlik, et —; kohtuullinen toimeentulo korralik sissetulek, viisakas [materiaalne] kindlustatus

kova 10
1 kõva; (kiinteä) tahke
◊ kovaa leipää tahke (kõva) leib; kova harja kõva hari; kuivua kovaksi kõvaks kuivada; kova kuin kivi kõva kui (nagu) kivi; kärsiä kovasta vatsasta kõhukinnisuse all kannatada; kovaksi keitetty muna kõvaks keedetud muna
◊  kova pähkinä jollekulle kõva pähkel kellelegi; hänellä on kova pää tal on kõva pea; seurata jotakin silmä kovana midagi pingsalt (silm punnis) jälgida
◊  (erik.) hänellä oli kovat kaulassa tal oli kõva krae kaelas ja lips ees
◊  (ark.) ampua kovilla lahingumoonaga tulistada; (kuv.) raskekahureid käiku lasta
2 (kuv.) vali, range, karm ‹karmi›; (tunteeton) tundetu; (sydämetön) südametu; (säälimätön) kalk
◊ pelata kovaa peliä karmi mängu mängida; kovan linjan politiikka karmi (range) joone poliitika; tuo oli kovaa puhetta see oli karm jutt; panna kova kovaa vastaan sõrgu vastu ajada; olla kovana kange (järeleandmatu) olla, mitte sammugi taganeda; kova tuomio karm kohtuotsus; kovat ehdot rasked tingimused; kovia otteita karmid meetmed
3 (vaikea) raske; (rasittava) väsitav; (ankara) karm ‹karmi›, kuri; (katkera) kibe
◊ kovat ajat rasked ajad; kova talvi karm talv; kova kohtalo kuri (raske) saatus; kova työ raske töö; on kovaa joutua työttömäksi töötuks jäämine on raske; se on kova paikka vasta-alkajalle see on algajale raske asi; tässä on kovat paikat ennen kuin voitto on meidän sellega on palju vaeva, enne kui võit on meie
◊  (substantiivisesti) hän on monta kovaa kokenut ta on mitmeid raskusi üle elanud; joutua koville raskustesse (plindrisse) sattuda; olla kovilla raskustes (plindris) olla
4 (vaikutukseltaan voimakas) tugev, kõva, vägev; (äänestä myös) vali
◊ kova isku kõva löök; kova jännitys suur pinge, kõva närveerimine; kova huuto kõva kisa; kova liikenne intensiivne liiklus; kova pakkanen käre pakane; kova sade kõva (tugev) vihm; kova aallokko tugev lainetus; aallokko käy kovana laine peksab ägedalt; kova myrsky kõva (tugev) torm; myrsky riehui kovimmillaan torm möllas ägedalt; kovan tuulen varoitus tormihoiatus; kova kipu tugev valu; kova kuume suur palavik; kova nälkä suur (kõva) nälg; minulla on kova nälkä mul on kõht kole (kohutavalt, kangesti) tühi, mul on hirmus nälg; kova jano kange janu; kova halu hirmus tahtmine; kova hätä kibe häda; kovat huumeet kangetoimelised narkootikumid; kova teknologia loodus- ja keskkonnavaenulik tehnoloogia; kovat arvot materiaalsele heaolule orienteeritud väärtused
5 (suuri, runsas) suur
◊ kovat suunnitelmat vägevad plaanid; kova kysyntä suur nõudlus; kova hinta kõrge hind; kova tarjous suur pakkumine
6 (innokas) kõva, äge ks. myös kiihkeä
◊ hän on kova kerskailemaan ta on kange (suur) kiidukukk; hän on kova kiroilemaan ta on äge vanduja; hän on kova valehtelemaan ta on suur valevorst; hän on kova ryyppymies ta on kõva kärakavend (kärakapanija); hän on kova tupakkamies ta on kange suitsumees; hella on kova savuttamaan pliit ajab hirmsasti suitsu sisse
7 tugev, hea, tubli
◊ kova työmies kõva töömees
8 (tasoltaan hyvä) hea; (ark.) kõva
◊ olla kovassa kunnossa heas vormis olla; kova nimi kõva nimi
9 (rahasta, valuutasta)
◊ kova valuutta kindel (konverteeritav) valuuta (ark.) kõva valuuta
◊  (Suom.) kovan rahan asunto korter, mille üürimist v ostmist ei ole doteerinud riik ega kohalik omavalitsus
10 (valosta) ere, terav
11 (vedestä) kare, kõva
12
◊ kova p kõva (tugev) p

lievä 10
1 leebe, pehme, malbe; kerge; (kohtuullinen) mõõdukas; teatav
◊ lievä rangaistus kerge karistus; lievät ehdot pehmed tingimused; lievä ilmaus leebe väljend
2 (vähäinen) vähene, väike; (heikonlainen) nõrk
◊ lievä sairaus kerge haigus; lievä pahoinvointi nõrk iiveldus; lievä kuume väike (kerge) palavik; poskilla lievä puna põskedel nõrk puna; lievä pakkanen kerge külm, nõrk pakane; lievä lasku teatav langus; lievä epäkohta väike puudus; lievä tyytymättömyys kerge rahulolematus; tuntea lievää epäluuloa kerget kahtlustust tunda; lievä pahoinpitely kerge vägivald; lievä paheksunta nõrk pahameel; lievä varaus teatav reservatsioon; lievä vastalause nõrk protest; lievä verotus mõõdukas maksustus

nuo 0 (noiden t. noitten, noita; vastaava yks., pron.: tuo)
1 need; nood
◊ otatko nuo? kas sa võtad need?; otatko nuo kengät? ka sa võtad need kingad?; eikö sinulla ole muita kenkiä kuin nuo? kas sul muid kingi ei ole kui need?; keitä nuo tytöt ovat? kes need (nood) tüdrukud on?
◊  (ihmettelevissä tms. ilmauksissa) nuo tytöt ne jaksavat leikkiä küll need tüdrukud alles jaksavad (võivad) mängida; aijai noita lapsia! oh neid lapsi küll!
2 (viittaamassa johonkin edellä mainittuun) mitä nuo mainitsemasi ehdot sitten olisivat? mis need sinu nimetatud tingimused siis oleksid?; ikäviähän sellaiset asiat ovat, mutta mitäpä noista sellised asjad on muidugi ebameeldivad, kuid mis siis sellest; "Koska pojat tulevat?" — "Johan nuo näkyvät olevan tulossa." "Millal poisid tulevad?" — "Aga sealt nad on ju juba tulemas."
3 (viittaamassa johonkin jäljessä seuraavaan)
3a (viittaamassa sivulauseeseen) hän on yksi noita harvoja ja onnellisia, jotka — ta on üks nendest vähestest ja õnnelikest, kes —
3b (viittaamassa sanaan) tuollahan nuo näkyvät tulevan toisetkin näha on, et sealt need teisedki tulevad
4 (viittaamassa johonkin yleisesti tunnettuun) ne olivat fiksuja nuo vanhat kreikkalaiset need vanad kreeklased olid ikka targad küll
5 (ark. subjektin tapaan ja täytesanana) "Hän on kuulemma rikaskin." — "Niinhän nuo sanovat." "Kuuldavasti on ta rikaski." — "Nii nad räägivad."

panna1 67 (verbi)
1 panna; (sijoittaa) asetada; (pistää; työntää) pista
◊ panna kirjat laukkuun raamatuid kotti panna (pista); panna käsineet käteen kindaid kätte panna; panna puhtaat vaatteet ylle puhtaid riideid selga panna; panna kudin pois kädestään kudumistööd käest ära panna; panna ruoka pöytään toitu lauale panna; panna kahvipannu tulelle kohvikannu tulele panna; panna tavarat pakettiin asjad pakki panna; panna vene talviteloille paati talveks maale tõmmata; panna jotakin suuhunsa midagi suhu panna; ei ole mitään suuhun pantavaa pole midagi suhu pista (panna)
◊  (kuv.) panna asia pöydälle asja arutamist edasi lükata; panna jotakin korvan taakse midagi kõrva taha panna; panna pillit pussiin pillid kotti panna
◊  (ark. antaa) pane pari markkaa anna paar marka
2a (toimittaa, viedä) panna kirje postiin kirja posti panna; panna ilmoitus lehteen teadet lehte panna
2b (kirjoittamisesta, merkitsemisestä, mieleen painamisesta) panna nimensä sopimukseen oma nime lepingule alla kirjutada; lausunto pantiin pöytäkirjaan avaldus pandi protokolli; talo pantiin lasten nimiin maja kirjutati laste nimele; koiralle pantiin nimeksi Nuusku koerale pandi nimeks Nuusku; panna ajatuksiaan paperille oma mõtteid paberile panna; pane tämä mieleesi (muistiin)! jäta see endale meelde!
◊  (kuv.) panna jokin jonkin tiliin midagi kellegi arvele kirjutada; midagi kellegi kaela ajada
2c (kuluttaa, käyttää, sijoittaa) panna rahaa huvituksiin raha lõbustusteks kulutada; hän pani palkkansa menemään ta kulutas oma palga ära, ta pani oma palga hakkama; panna rahansa pankkitilille oma raha pangaarvele panna; hän pani kaiken aikansa työntekoon ta kulutas kogu oma aja tööle; hän pani toivonsa lapsiin ta pani oma lootuse laste peale
◊  (kuv.) panna kaikki peliin kõike mängu panna, kõike kaalule panna; panna kaikki yhden kortin varaan kõike ühele kaardile panna, kõigega riskeerida; panen pääni pantiksi siitä että — ma annan oma pea, et —; (ark.) panna kaikki likoon kõike mängu panna
3 (saattaa jokin johonkin tilaan, asentoon tms.) panna kätensä ristiin oma käsi risti panna; panna ovi auki ust lahti teha; panna ovi lukkoon ust lukku panna; panna kansi kiinni kaant peale panna; panna pöytä koreaksi hõrgutisi lauale panna (kuhjata); panna pelto perunalle kartulit maha panna, põldu kartuli alla panna; panna kone käyntiin masinat käivitada, masinat käima panna; panna levy soimaan plaati mängima panna; panna kello oikeaan aikaan kella õigeks panna (seada); panna kokoon kokku panna; panna poikki katki teha ks. myös katkaista; panna jokin alkuun midagi alustada; panna joku lujille kellegi vastupidavust proovida; panna joku koetukselle kedagi proovile panna; panna asiat tärkeysjärjestykseen asju tähtsuse järjekorda panna (seada, asetada); panna oikeudenkäynti vireille kohtuprotsessi algatada; panna tuomio täytäntöön kohtuotsust täide viia
◊  (kuv.) panna jonkun pää pyörälle kellegi pead segi ajada; panna suu säkkiä myöten vastavalt rahakotile elada, suud seki järgi seada, suud sekki mööda seada; sen hyväksi ei pantu tikkua ristiin selle heaks ei liigutatud lillegi; kuinkas nyt suu pannaan? mis nägu nüüd siis teha?, kuidas peaks nüüd siis sellesse suhtuma?
4 (määrätä, asettaa) panna lapsi kouluun last kooli panna; kokeisiin oli pantu liian vaikeat kysymykset testi oli pandud liiga rasked küsimused; panna joku virkaan ehdolle kellegi kandidatuuri ametikohale esitada; panna joku pois viralta kedagi vallandada; panna joku syytteeseen kedagi süüdistada, kellelegi süüdistust esitada; panna jokin päämääräkseen midagi eesmärgiks panna (seada); panna jollekulle kovat ehdot kellelegi rangeid nõudmisi esitada; panna painoa jollekin millelegi rõhku panna (asetada); hän pani talolleen kovan hinnan ta pani (määras) oma majale kõva hinna; panna joku verolle kedagi maksustada
5 (panna joku tekemään jotakin) äiti pani pojan pyytämään anteeksi ema sundis poissi vabandust paluma; mikä pani sinut tulemaan tänne? mis sind sundis siia tulema?; tapaus pani ajattelemaan juhtum pani mõtlema; panna johonkuhun vauhtia kedagi kiirustama sundida
6 (jonkin toiminnan aloittamisesta tms.) panna juoksuksi jooksma pista; panna toimeksi tegutsema hakata; panna parastaan oma parimat anda, kõike endast sõltuvat teha; panna vastaan vastu hakata; vastu punnida; vastu ajada; panna vastalauseensa johonkin millegi vastu protestida
◊  (ark.) panna töpinäksi (tuulemaan) kähku pihta hakata, hooga alustada; panna tupakaksi suitsu ette panna, suitsu teha; hän pani asian leikiksi ta pööras asja naljaks; panna rahat sileäksi raha sirgeks lüüa; panna jotakin uusiksi midagi uuesti teha; panna joku matalaksi kedagi materdada, kedagi maatasa teha, kedagi alla suruda; panna jokin matalaksi midagi kritiseerida, midagi maha teha; panna paremmaksi üritada [midagi] paremini teha; panna omiaan luisata, puru silma ajada; panna jalalla koreasti jalga keerutada, tantsida; panna pasianssia pasjanssi mängida (laduda); panna jotakuta halvalla (huokealla) (alta lipan) kedagi pilgata, kedagi narrida, kedagi nöökida; panna hanttiin (kampoihin) vastu panna, vastu hakata
7 (tehdä, laittaa, valmistaa) panna aitaa aeda teha
◊  (mallasjuomista) panna olutta õlut pruulida
8 (ark. olla yhdynnässä) vahekorras olla {jotakuta kellegagi} , seksida {jotakuta kellegagi} , taha panna {jotakuta kellelegi} (vulg)
9 (hallasta: turmella) halla pani taimet hall võttis taimed ära; pakkasen panemia oraita külmast võetud orased
10 (makuulle paneutumisesta) panna pitkälleen pikali heita (minna); panna maata magama heita (minna)
◊  (kans. istuutumisesta) pankaas istuen! istuge!
11 (kans. ääntelemisestä) häälitseda
◊ miau, pani kissa näu, tegi kass

sanella 67
1 (lausua kirjoitettavaksi) dikteerida; (lausua sanottavaksi) ette öelda (ütelda)
◊ hän saneli sihteerilleen kirjeen ta dikteeris oma sekretärile kirja; oikeuden puheenjohtaja saneli todistajalle valan kohtu eesistuja ütles tunnistajale vande sõnad ette
2 (määrätä yksipuolisesti) dikteerida
◊ sanella jonkin ehdot millegi tingimusi dikteerida; muoti sanelee hameen pituuden mood dikteerib seeliku pikkuse; olla pakon sanelema sunnitud olla

sopimus·ehdot 1*F mon lepingu tingimused, lepingu klauslid; (kansainvälisen sopimuksen ehdot myös) traktaadi tingimused, traktaadi klauslid; konventsiooni tingimused, konventsiooni klauslid; pakti tingimused, pakti klauslid ks. sopimus