[VOT] Vadja keele sõnaraamat

kolata M (Ja-Len. Lu), pr kolaan Ja kol̆laan M kollaan Lu, imperf kolazin M
1. koputada; toksida | vn стучать(ся), по-, стукать
M uhsõõsõõ kolataᴢ koputatakse uksele
M kol̆laagaa seinääsee koputage seinale
M tikka kol̆laab nen̆nääkaa rähn toksib nokaga
2. kolistada | vn стучать, греметь
M ööllä välis kuulõᴅ, etti kollaaʙ, a siε lähed vaattamaa i tšet̆täid bõõ öösi vahel kuuled, et (keegi) kolistab, aga sa lähed vaatama ja kedagi pole
3. koliseda; plagiseda (hammaste kohta) | vn грохотать; стучать (о колёсах и т. д.; о зубах)
M rattaat kol̆laavaᴅ kaarik koliseb
M suur kolamin on kujalla suur kolin on väljas
M ampaat kol̆laavat suuza hambad plagisevad suus
4. müristada (äikese kohta) | vn греметь (о громе)
Lu jo kollaaʙ jumala juba jumal müristab
5. paukuda (pakase kohta) | vn трещать (о морозе)
Ja tšülmä kolaap (Len. 242) pakane paugub.
Vt. ka klogzata, kokottaa, kokuttaa, kokutõlla, kolahuttaa, kolassa, kolastaa, kolisa, kolissaa, kolisõlla, kolkuttaa, kolottaa, komisa, kopisa, korisa