Soome-eesti suursõnaraamat

edelleen
1 (eteenpäin) edasi
◊ toimittaa lähetys edelleen saadetist edasi toimetada
2 (yhä, vielä) veel, veelgi, ikka
◊ edelleen voimassa oleva laki ikka veel kehtiv seadus, siiani jõus olev seadus; asutko yhä edelleen Helsingissä? kas sa elad ikka veel Helsingis?
3 (lisäksi) veel, edasi
◊ uutisessa kerrottiin edelleen, että — veel oli uudistes juttu sellest, et —; edelleen nähtiin vieraiden joukossa maaherra külaliste hulgas nähti veel [ka] maahärrat; ja niin edelleen ja nii edasi; (lyh.) jne
4 (pitemmälle, paremmaksi) edasi
◊ asiaa on kehitetty edelleen asja on edasi arendatud; levittää tietoa edelleen infot edastada (edasi anda)

jatkuvasti pidevalt, katkematult, jätkuvalt; (aina) ikka; (edelleen) ikka veel
◊ väkiluku kasvaa jatkuvasti rahvaarv kasvab pidevalt; olla jatkuvasti liikkeessä olla pidevas liikumises; sanonta on jatkuvasti käytössä väljend on ikka veel kasutusel

lisäksi
1 (adv.) (sitä paitsi, vielä) lisaks, peale selle, pealegi; veel
◊ hän on nuori ja lisäksi rikas ta on noor ja pealegi rikas; lisäksi ratkaisu tuli kalliiksi peale selle läks [see] lahendus kalliks; otettakoon lisäksi huomioon, että — lisaks tuleb arvesse võtta, et —
2 (postp.) peale
◊ hän sai palkan lisäksi päivärahaa peale palga sai ta päevaraha; sen lisäksi mitä jo tiedetään peale selle (lisaks sellele), mis juba teada; kuumeen lisäksi potilasta vaivasi särky peale palaviku kannatas haige valude käes, peale palaviku olid patsiendil valud; Mattilan lisäksi pidätettiin kolme muuta peale Mattila arreteeriti veel kolm isikut; kaiken lisäksi alkoi sataa lisaks kõigele hakkas sadama

lisää (enemmän) lisaks, juurde, veel, enam ‹—›
◊ väkeä tuli lakkaamatta lisää rahvast tuli kogu aeg juurde; ottakaa lisää kahvia! võtke veel kohvi!

ohella
1 (postp.) kõrval; (lisäksi) lisaks, peale
◊ opiskella työn ohella töö kõrvalt õppida; hän on töissä mutta opiskelee sen ohella ta käib tööl, kuid lisaks sellele [ka] õpib; hän soittaa pianon ohella myös viulua peale klaveri mängib ta ka viiulit; kirjelmässä todettiin muun ohella, että — ametlikus kirjas (seletuskirjas) tõdeti muule lisaks seda, et —; hoitaa virkaa oman toimensa ohella pidada ametit põhitöö kõrvalt; täita ametit kohakaasluse alusel; pidada ametit kohakaaslasena
2 (adv.) ühtlasi; (samanaikaisesti) sama·aegselt; (lisäksi) lisaks, veel
◊ siinä ohella opimme paljon me ühtlasi ka õppisime palju

saati (jostakin puhumattakaan) saati, saadik ‹—› (van); liiati[gi]; ammugi, ammuks, ammu siis veel; (vielä vähemmän) veel vähem
◊ sitä ei osaa aikuinenkaan, saati sitten pieni lapsi seda ei oska täiskasvanugi, liiati (saati, ammugi, ammuks) siis väike laps; ei kesälläkään, saati sitten talvella mitte suvelgi, saati siis (veel vähem) talvel; se on mahdollista Suomessa, saati [sitten] Amerikassa see on võimalik Soomes, ammugi siis (saati siis) Ameerikas

semminkin (varsinkin) eriti [veel], liiatigi; (etenkin) ise·äranis, eriti; (nimenomaan) nimelt; just
◊ voitto oli makea, semminkin kun — võit oli magus, liiatigi kui —; võit oli magus eriti sellepärast, et —; se ei sovi, ei semminkään juuri nyt see ei sobi (passi), iseäranis praegu; see ei sobi (passi), nimelt just praegu

toinen 38
1 (lukus.) teine
◊ kesäkuun toinen päivä teine juuni, teine juunikuu päev; toinen joulupäivä teine jõulupüha, jõulu teine püha; toinen pääsiäispäivä teine ülestõusmispüha (lihavõttepüha), lihavõtte teine püha; toinen helluntaipäivä nelipühade teine püha, teine suvistepüha; toinen kerros teine korrus; toinen maailmansota Teine maailmasõda; hänen toinen vaimonsa tema teine naine; toinen perämies teine tüürimees; hän on kuvassa toinen vasemmalta ta on pildil teine vasakult (vasakult teine); hän on toisen polven helsinkiläinen ta on teise põlve helsingilane; mennä toisiin naimisiin teist korda abielluda; näin elokuvan toisen kerran (toista kertaa) nägin filmi teist korda; toiseksi haluaisin mainita — teiseks tahaksin mainida —
◊  (usk.) Kristuksen toinen tuleminen Kristuse teine tulemine, Kristuse taastulemine (jälletulemine)
◊  (arvo- tms. järjestyksestä) hän tuli toiseksi ta tuli (jäi) teiseks; hän tuli maaliin toisena ta tuli finišisse teisena; hän on pääjohtajan jälkeen toinen mies yhtiössä ta on peadirektori järel teine mees firmas; matkustaa toisessa luokassa teises klassis reisida; toisen luokan lippu teise klassi pilet; toisen luokan kyky kehvavõitu (tagasihoidlikud) võimed; teise sordi talent; tuntea itsensä toisen luokan kansalaiseksi end teise sordi kodanikuna tunda; toisen käden tieto kaudne teade
◊  (joka toinen) joka toinen iga teine, iga järgmine, üle ühe; joka toinen päivä iga teine päev, üle päeva, ülepäeviti; tuntuu, että joka toisella on sama ongelma tundub, et igal teisel on sama probleem
◊  (lääk.) toisen asteen palovamma teise astme põletushaav
◊  (mus.) toinen tenori teine tenor; toinen basso teine bass
2a ([yksi] lisää) teine; üks veel, veel üks
◊ ota vielä toinen! võta teine (üks) veel!; otatko toisen kupillisen kahvia? kas soovid veel tassi kohvi?; odotimme vielä toisen tunnin ootasime veel tunni; hän sai jo toisen muistutuksen ta sai juba teise märkuse; älä tee tätä toista kertaa! ära seda enam tee!, ära seda teist korda tee!; toista kertaa en käske! teist korda ma ei ütle (ei käsi)!; hän joutui tekemään kaiken toiseen kertaan tal tuli kõik teist korda teha, tal tuli kõik uuesti teha; tarjoan lisää toiset sata markkaa pakun veel sada marka, pakun sada marka juurde; työ vie vielä toiset kaksi viikkoa töö võtab veel kaks nädalat [aega]
◊  (vars. ark.) verkossa oli kymmenkunta ahventa ja toinen mokoma särkiä võrgus oli kümmekond ahvenat ja teist niipalju särgi
2b (enemmän kuin yksi mutta vähemmän kuin kaksi)
◊ toista metriä pitkä üle meetri pikk; toista kiloa painava hauki üle kilo kaaluv haug; työ kesti toista viikkoa töö kestis üle (rohkem kui) nädala; kuolonuhrien määrä nousi toiselle sadalle surmasaanute arv ulatus üle saja; toisella vuodella oleva lapsi üle aasta laps
2c (ilmaisemassa, että jokin on rinnastettavissa johonkin)
◊ hän oli minulle kuin toinen äiti ta oli mulle nagu teine ema; hän uskoi olevansa toinen Napoleon ta uskus end olevat teine Napoleon; toinen minä ks. minä 3 c; niin hyvää esimiestä ei hevin löydy toista teist nii head ülemust naljalt ei leia; oli niin komea talo, ettei toista koko kylässä oli nii uhke maja, et külas teist niisugust ei olnud
◊  (sananl.) tottumus on toinen luonto harjumus on teine loomus
◊  (ark. osoittamassa harmia tms.) ja Pekka sitten, toinen hyvä ja siis Pekka, teine samasugune (sama hea); ja siis Pekka, ka paras paar; no, siinä meillä on toinen tohelo! noh, siin on meil teine uimane (kobakäpp)
3 (indef.pron.) teine; üks
3a (ensimmäinen t. ainoa mainittu)
◊ toinen teistä teine (üks) teist kahest; molemmat kutsuttiin, mutta vain toinen tuli mõlemad kutsuti, aga vaid teine (üks) tuli; otan toiset saappaat võtan teised saapad; hän näkee vain toisella silmällään ta näeb ainult teise (ühe) silmaga; antaa puheen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos lasta jutt ühest kõrvast sisse, teisest välja; mennä äärimmäisyydestä toiseen ühest äärmusest teise minna; kadun toisella puolella tänava teisel poolel, teisel pool tänavat; heittelehtiä puolelta toiselle ühelt küljelt teisele viskuda; en sano mitään puoleen enkä toiseen ma ei ütle ühte ega teist, ma ei ütle midagi poolt ega vastu; on esiintynyt tyytymättömyyttä puolin ja toisin on esinenud rahulolematust mõlemalt poolt, on esinenud rahulolematust ühelt ja teiselt poolt
◊  (Suom.) toinen kotimainen kieli teine kodumaine keel
◊  (sananl.) ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli kus suitsu, seal tuld
◊  (vastakkainasettelussa) toinen — toinen üks — teine, üks ja teine; toiset — toiset ühed — teised, ühed ja teised; toinen lähti, toinen jäi üks läks, teine jäi; toiset menivät elokuviin, toiset kotiin ühed (mõned) läksid kinno, teised koju; toinen tyttö jäi tänne mutta toinen on lähtenyt kotiin üks tüdruk jäi siia, aga teine on koju läinud; veljeksistä toinen on naimisissa, toinen eronnut vendadest on üks abielus, teine lahutatud; toiset sanovat niin ja toiset näin ühed ütlevad nii, teised naa
◊  (erik. vastakkainen, kauempana oleva tms.) halu miellyttää toista sukupuolta tahtmine meeldida vastassugupoolele; kävelin kadun toiselle puolelle läksin teisele poole tänavat, läksin üle tänava; järven toisella puolella näkyi kirkko teisel pool järve paistis kirik, järve teisel kaldal paistis kirik; hän lähti toiselle puolen maapalloa ta läks teisele poole maakera, ta läks maakera teisele küljele; mitalin toinen puoli medali teine pool
◊  (leik. viittaamassa johonkin, jota ei haluta mainita) siellä puhuttiin yhtä ja toista ja varsinkin sitä toista seal räägiti ühest ja teisest, eriti aga sellest teisest
3b (epämääräisestä lukumäärästä)
◊ toisin paikoin paiguti, kohati; yksi ja toinen on kysellyt tätä üks ja teine on seda küsinud, mitmed on seda küsinud; sillä rahalla jo ostaakin yhtä ja toista selle rahaga saab juba ühte ja teist osta; olen kuullut hänestä yhtä ja toista olen tema kohta ühte ja teist kuulnud; kukaan heistä ei ole täysin syytön, ei yksi enempää kuin toinenkaan keegi neist ei ole täiesti süütu, ei üks rohkem kui teine; yksi sanoi sitä, toinen tätä üks ütles seda, teine teist; mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle mis ühele hea, see teisele paha; mis ühele kõlbab, ei kõlba teisele; joku valittaa rahapulaa, toinen ajanpuutetta mõni kurdab rahahäda, teine ajapuudust; mõni kurdab rahapuuduse üle, teine ajapuuduse üle; puhua yhtä ja ajatella toista rääkida üht, mõtelda teist; kõnelda üht, mõelda teist; tie kiemurtelee rinnettä ylös, toista alas tee lookleb küngastest üles ja alla; syystä tai toisesta ühel või teisel põhjusel; asia täytyy hoitaa tavalla tai toisella asi tuleb nii või teisiti (ühel või teisel viisil) joonde ajada; erotin puheesta vain sanan sieltä, toisen täältä eristasin jutust ainult ühe sõna siit, teise sealt
3c (toistumisesta)
◊ toinen toisensa jälkeen teineteise järel, üksteise järel; kerta toisensa jälkeen iga kord, igal korral; hän muutti alituiseen paikasta toiseen ta kolis kogu aeg ühest kohast teise; olen odottanut kirjettäsi viikosta toiseen olen oodanud su kirja nädalate viisi; hän eli vain päivästä toiseen ta elas lihtsalt päevast päeva, ta elas vaid ühe päeva kaupa
3d (lukuisuutta ilmaisemassa)
◊ olen yrittänyt kerran jos toisenkin olen üks ja teine kord proovinud, olen mitu korda proovinud; siihen hankkeeseen on uponnut miljoona jos toinenkin sellesse projekti on kulunud miljon miljoni järel, sellesse projekti on läinud mitu miljonit; siinä saa ottaa toisenkin askeleen ennen kuin siellä asti on annab minna, enne kui sinna saab; sinna on tükk teed minna; harkitse toisenkin kerran, ennen kuin teet mitään päätöstä! mõtle mitu korda, enne kui otsuse teed!
3e (jostakusta muusta ihmisestä)
◊ himoita toisen omaa teise (võõra) oma himutseda; ei pidä sekaantua toisten asioihin teiste asjadesse ei maksa vahele segada; hänellä on toinen nainen tal on teine naine; olla toisen palveluksessa teise (võõra) teenistuses olla; asua toisten nurkissa võõraste (teiste inimeste) juures elada; toiset [ihmiset] sanovat, että — teised [inimesed] ütlevad, et —; toista ei saa kiusata teist ei tohi kiusata; on se kumma, kuinka toisia aina onnistaa küll on imelik, et teistel alati veab
◊  (sananl.) joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa kes teisel[e] auku kaevab, see ise sisse langeb
◊  (jossakin tilanteessa mukana olevista, tiettyyn ryhmään kuuluvista) hän iski toista vasten kasvoja ta andis teisele vastu nägu, ta andis teisele vastu vahtimist (kõnek); tässä saa raataa itsensä väsyksiin ja toinen ei muuta kuin makaa rühma nii et hing väljas ja teine veab muudkui (ainult) seanahka; hän valvoi toisten nukkuessa ta oli üleval (ärkvel), kui teised magasid
3f (vars. puheessa viittaamassa puhujaan itseensä)
◊ älä nyt noin hermostu, kun toinen tässä yrittää auttaa ära nüüd ärritu (pahaks pane), kui teine katsub aidata; toiset saavat raataa ja te vain laiskottelette teised peavad tööd rabama ja teie muudkui viilite (yl. ilmaisemassa eri henkilöä, asiaa tms.) jos tämä menee pilalle, tehdään toinen kui see viltu läheb, teeme uue (teise); kyllä sinä siinä pärjäät, missä joku toinenkin küll sinagi sellega hakkama saad nagu mõni teinegi; hän vaihtoi toiset vaatteet ta pani teised riided [selga], ta vahetas riideid; hän muutti toiselle paikkakunnalle ta kolis teise kohta (teise paikkonda); asiasta toiseen teise asja juurde; tulen joskus toisen kerran tulen mõni teine kord; tulemme jonakin toisena päivänä tuleme mõnel teisel päeval; palaan tähän asiaan toisessa yhteydessä tulen teises ühenduses selle juurde tagasi; olla toista mieltä teisel arvamusel (seisukohal) olla (toisenlainen)
◊ ajat ovat nyt toiset nüüd on teised ajad; asia muuttuu kokonaan toiseksi, jos — asi muutub (läheb) hoopis teiseks, kui —; hän on aivan toista maata kuin äitinsä ta on hoopis teisest puust kui [tema] ema; sehän on aivan toista! see on ju hoopis midagi muud!, see on ju hoopis teine asi!; talossa on nyt toinen komento majas maksab (on) nüüd teine kord; toista olisi, jos meillä olisi auto oleks teine asi, kui meil auto oleks; tämä on nyt aivan toista, kun olemme saaneet apuakin olukord on nüüd hoopis teine, kuna oleme ka abi saanud
◊  (ilmaisemassa, että on tapahtunut muutos) loman jälkeen olin kuin toinen ihminen pärast puhkust olin kui teine inimene; sen jälkeen olen katsonut asiaa aivan toisin silmin pärast seda olen vaadanud asjale täiesti teise pilguga; koko seutu tuntui muuttuneen aivan toiseksi kogu ümbruskond tundus olevat hoopis teiseks muutunud
4 (resiprookkipronominina)
◊ he tapasivat toisensa nad said teineteisega kokku, nad kohtasid teineteist; he katsoivat toinen toistaan nad vaatasid teineteisele otsa; he halasivat toisiaan nad kallistasid teineteist; lopussa he saivat toisensa lõpuks nad said teineteise omaks; he rakastavat toisiaan nad armastavad teineteist; he sanoivat toisilleen hyvää yötä nad ütlesid teineteisele (üksteisele) head ööd; he saavat tukea toisiltaan nad saavad teineteiselt (üksteiselt) toetust; he eivät pidä toisistaan nad ei hooli teineteisest
◊ (erik. komparatiivin ohella) tytöt olivat toinen toistaan kauniimpia tüdrukud olid üks ilusam kui teine

toistamiseen (toiseen kertaan) teist korda; (uudestaan) uuesti; (vielä kerran) veel kord
◊ hän katsoi elokuvan toistamiseen ta vaatas filmi teist korda; minun piti käskeä toistamiseen ma pidin uuesti käskima

vielä
1 (myönt. yhteyksissä)
1a (yhä) [ikka] veel; (jatkuvasti) veelgi
◊ vieläkin minua harmittaa mul on ikka veel meel paha; yöt ovat vielä kylmiä ööd on veel külmad; olen lomalla vielä huomenna ma olen homme veel puhkusel, veel homme olen ma puhkusel; hän seisoi siellä vielä ta seisis ikka veel seal; asia on vieläkin ratkaisematta asi on ikka veel lahendamata
◊  (ilmaisemassa myöhemmyyttä) kyllä sinusta vielä mies tulee küllap sinust saab veel mees; mihin hän vielä ehtiikään elämässään kuhu ta oma elus veel välja jõuab; vielä minä hänelle näytän küll ma talle veel näitan
◊  (ennen jonkin päättymistä) teos ilmestyi vielä samana vuonna teos ilmus veel samal aastal; ajattelitko tehdä sen vielä tänään? kas sa mõtlesid seda veel täna teha?
1b (mahdollisuutta ilmaisemassa) (hädin tuskin) vaevu
◊ sen vielä ymmärrän, että — sellest saan ma veel [kuidagi] aru, et —
1c (lisäksi) [ka] veel
◊ vielä kerran, pojat veel [üks] kord, poisid; vielä lopuksi sanoisin, että — lõpuks veel ütleksin, et —; hetkinen, vielä yksi seikka! üks moment, veel üks asi!; vielä tämänkin piti sattua! see pidi ka veel juhtuma!, ka see pidi veel juhtuma!; se vielä puuttuisi, että — see veel puuduks, et —; älkää uiko kauas, hukutte vielä! ärge ujuge kaugele, upute veel ära!
1d (komparatiivista ilmausta vahvistamassa) veel
◊ vielä pahempi veel halvem (pahem), veelgi hullem; jos mahdollista, vieläkin huonompi kui võimalik, siis veelgi halvem; hän ei kyennyt istumaan, vielä vähemmän seisomaan ta ei suutnud istuda, veel vähem siis seista
1e (torjuvissa vastauksissa)
◊ "Saitko palkankorotuksen?" — "Vielä mitä!" "Kas said palgakõrgendust?" — "Või veel!"; "Harmittaako sinua?" — "Vielä kysyt!" "Kas sa oled pahane?" — "Sa veel küsid!"
1f (jopa, yksinpä)
◊ taitaa useita kieliä, vieläpä suahiliakin oskab mitmeid keeli, isegi suahiili keelt
2 (kielt. yhteyksissä) ei veel, veel mitte
◊ ei vielä tänään mutta jo huomenna täna veel mitte, aga juba homme; vielä emme tiedä kaikkea, mitä tapahtui veel ei tea me kõike, mis juhtus; etkö vieläkään tajua, mitä on tekeillä? kas sa veelgi ei mõista, mis on teoksil?; emme vielä ole myöhässä me ei jää veel hiljaks, me ei hiline veel; ei tämä vielä mitään see pole veel midagi