Soome-eesti suursõnaraamat

valkoinen 38
1 (adj.) valge
◊ harmaan valkoinen hallikasvalge; hohtavan valkoinen helevalge; maalata jokin valkoiseksi midagi valgeks värvida; hänellä oli nenänpää pelosta valkoisena tal oli ninaots hirmust valge; hän puristi tankoa rystyset valkoisina ta pigistas kangi, sõrmenukid valged; niitty on valkoisenaan päivänkakkaroita niit valendas karikakardest
◊  valkoinen viinimarja ks. valkoherukka; valkoinen leipä nisuleib, lauasai; valkoinen verisolu valge verelible; nostaa valkoinen lippu valget lippu heisata
◊  (erisn.) Valkoinen talo Valge maja
◊  (fys.) valkoinen valo valge valgus
◊  (täht.) valkoinen kääpiö valge kääbustäht
◊  (pol.) valkoinen armeija valgete armee
◊  (subst.) punaiset ja valkoiset punased ja valged
◊  (rodusta) valkoinen rotu valge rass
◊  (EU) EU:n komission valkoinen kirja Euroopa Liidu komisjoni Valge raamat
◊  (kuv.) valkoinen valhe süütu vale; selittää musta valkoiseksi musta valgeks rääkida; valkoinen orjakauppa noorte naiste meelitamine välismaale prostituutideks
2 (subst.) valge [värv]
◊ käytän paljon valkoista kasutan palju valget [värvi]; valkoisiin pukeutunut valgesse riietunud; ovi maalattiin valkoisella uks värviti valgega (valge värviga)
◊  (kuv.) asiasta ei ole mustaa valkoisella ks. musta 2 a