Soome-eesti suursõnaraamat

aikoa 52*D kavatseda, plaanitseda, mõtelda {tehdä jotakin midagi teha} ; (olla tekemäisillään) {midagi} tegemas olla
◊ hän aikoi lähteä ta kavatses minna (minema hakata); aioin juuri soittaa sinulle mõtlesin just sulle helistada, olin just sulle helistamas; aikoa lääkäriksi kavatseda arstiks saada; aikoa liikealalle kavatseda ärialale asuda; aikoa (mennä) naimisiin abielluda kavatseda; aiottu matka kavatsetud (plaanitsetud) reis; yliopistoon aikovat nuoret ülikooli astuda kavatsevad noored

ajaa 56
1 (pakottaa pois) ära (minema) ajada; (jahdata) {millelegi} jahti pidada, {kedagi, midagi} taga ajada; (ahdistaa) ahistada, taga ajada, tagant kihutada, jälitada; (pakottaa) sundida, ajada
◊ ajaa tunkeilija ulos sissetungijat välja ajada; ajaa maasta maalt välja ajada (saata); perhe ajettiin maantielle pere[kond] aeti tänavale (maanteele); ajaa lapset sänkyyn lapsi voodisse ajada; hän ajoi kaupustelijan pois ovelta ta ajas kaubitseja ukse tagant minema; hänet ajettiin ulos luokasta ta saadeti (aeti) klassist välja; ajaa ulos riivaajia kurje vaime välja ajada; ajaa jotakuta takaa kedagi taga ajada; ajaa jänistä jänest ajada; koira ajoi jo puolivuotiaana koer oskas juba pooleaastaselt [jälgi] ajada; ajaa maanpakoon maapakku (pagendusse) ajada, pagendada
◊  (kuv.) hänet oli ajettu umpikujaan ta oli ummikusse aetud; mitä ajat takaa? mida sa [õieti] tahad (taga ajad)?
2 (kuljettaa edellään, hätistää, innostaa, pakottaa johonkin) ajada, lükata, viia, sundida
◊ ajaa karjaa karja ajada; tuuli ajaa pilviä tuul ajab pilvi; virta ajoi veneen rannalle vool ajas paadi randa (kaldale); nälän (kunnianhimon) ajamana näljast (auahnusest) aetuna; kunnianhimo ajoi hänet siihen auahnus viis ta selleni (niikaugele); ajaa itsensä loppuun ennast ära ajada (kurnata)
◊  (sananl.) kyllä routa porsaan kotiin ajaa küll külm põrsa koju ajab
3a (kuljettaa kulkuneuvoa) juhtida, sõita, ajada
◊ ajaa autoa autot juhtida; ajaa ohi mööda sõita (ajada); ajaa auto talliin autot garaaži ajada; ajaa päin puuta vastu puud sõita; ajaa sivutietä kõrvalteed mööda sõita; ajaa alamäkeä allamäge (pärimäge) sõita, mäest alla sõita; ajaa sataakolmeakymmentä saja kolmekümnega sõita; ajaa kilpaa võidu sõita, võidusõidus osaleda; (ark.) ajaa tuhatta ja sataa pööraselt (meeletult, metsikult, pimesi) kihutada; ajaa ulos teelt välja sõita, kraavi sõita; ajaa vieraat asemalle külalisi jaama viia (sõidutada); ajaa heiniä heina vedada; tiellä ajaa autoja teel sõidab autosid; auto ajoi ojaan auto sõitis kraavi; ajaa päin punaista valoa punase tule alt (punase tulega) läbi sõita; ajaa karille karile sõita (joosta, minna); ajaa miinaan miini otsa sõita (minna)
3b (kulkea kulkuneuvossa) sõita
◊ ajaa autolla autoga sõita; ajaa moottoriveneellä mootorpaadiga sõita; he ajoivat satamasta hotelliin nad sõitsid sadamast hotelli
3c (vars. ark. muusta liikkumisesta)
◊ hiihtäjä ajoi päin aitaa suusataja sõitis (pani) vastu aeda; hän ajoi läpi vastustajan puolustuksen ta murdis läbi vastase kaitsest
4 (vars. ark., eril., tekn. prosesseista)
◊ ajaa moottori sisään mootorit sisse töötada (sõita); ajaa [ulos] ohjelma radiossa [raadio]saadet eetrisse anda, [raadio]programmi saata
◊  (tietotekn.) ajaa tietokoneohjelma arvutiprogrammi töödelda; ajaa aineisto tietokoneella materjali arvutiga töödelda; tietojen ajaminen magneettinauhaan andmete magnetlindile salvestamine
5 (poistaa ihokarvat) ajada
◊ ajaa partansa habet ajada; sileäksi ajettu siledaks (puhtaks) aetud; ajaa päänsä paljaaksi pead paljaks ajada
6 (toimia jonkin asian hyväksi)
◊ ajaa jotakin asiaa mingit asja ajada
◊  (oik.) ajaa kannetta hagi esitada, hageda
◊  (ark.) ajaa ehdotus läpi ettepanekut läbi suruda; lyijykynä ajaa saman asian pliiats ajab [sama] asja ära

alle·kirjoittaa 53*C {millelegi} alla kirjutada, {midagi} all·kirjastada; (kirjoittaa nimikirjoitus) allkirja anda, allkirjaga varustada, signeerida
◊ (kuv.) allekirjoittaa jonkun väite kellegi väitele alla kirjutada, kellegi väitega nõustuda, kellegagi nõusse jääda

aloitella 67*C (frekv.) < aloittaa {midagi} alustada, {millegagi} algust teha, {millegagi} pihta (peale) hakata
◊ aloitteleva kirjailija algav kirjanik

aloittaa 53*C {midagi} alustada, {midagi} alata, {millegagi} algust teha, {millegagi} pihta (peale) hakata
◊ juhla aloitettiin yhteislaululla pidulik koosolek alustati (algas) ühislauluga; hän aloitti opintonsa vuonna 1975 ta alustas [oma] õpingud aastal 1975; aloitetaanpa sitten! hakkame siis (aga) pihta (peale)!; hän on aloittanut tyhjästä ta on tühjalt kohalt alustanud, ta on kahe palja käega peale hakanud; aloitettu leipä poolik päts; leib, millest juba lõigatud

ammuskella 67 (frekv.) < ampua {kedagi, midagi; kellegi, millegi pihta} lasta, {kedagi, midagi; kellegi, millegi pihta} tulistada; paugutada

antautua 52*F
1 anduda; (tunnustaa toisen voitto) alistuda, alla anda; (vars. sot.) kapituleeruda
◊ antautua taistelutta võitluseta alistuda; karkuri antautui vastarinnatta poliisille põgenik andis end vastupanuta politsei kätte
2 (taipua, suostua) järele anda, {kellelgi midagi teha} lasta
◊ antautua jonkun johdettavaksi kellelgi end juhtida lasta
◊  (kuv.) ongelmat antautuivat vaivatta ratkaistavaksi probleemid oli võimalik hõlpsasti lahendada
3 (omistautua) pühenduda, anduda; (uppoutua johonkin) {millessegi} laskuda, {millegagi} kaasa minna; (paneutua johonkin) süveneda, süüvida; (ryhtyä jonkin) {millegi} kallale asuda, {millegagi} tegelema hakata
◊ antautua taiteelle kunstile pühenduda; antautua työlleen oma tööle pühenduda; antautua jollekin alalle mingisse alasse süveneda; hän antautui täysin sosiaaliseen työhön ta pühendus täielikult sotsiaaltööle; antautua väittelyyn vaidlusse laskuda; hän oli antautunut kuuntelemaan musiikkia ta oli süüvinud muusika kuulamisse

arvoinen 38
1 vääriline, -väärne, {midagi} vääriv, {midagi} väärt
◊ markan arvoinen marga vääriline; ei minkään arvoinen mitte midagi väärt; työ on paremman palkan arvoinen töö on paremat palka väärt; näkemisen arvoinen nägemisväärne, nägemist väärt; lukemisen arvoinen lugemisväärne, lugemist väärt; käynnin arvoinen külastamist vääriv; sellainen elämä ei ole elämisen arvoista niisugune elu pole elamist väärt
◊  (jolla on jokin arvoaste) kenraalin arvoinen kindrali auastmes
2 (jonkin arvon mukainen) vääriline
◊ hän ei ole sen tytön arvoinen ta ei ole selle tüdruku vääriline; hän tapasi arvoisensa vastustajan ta sai endale väärilise vastase

esitellä 67*C
1 tutvustada; (näyttää) [ette] näidata; demonstreerida; (uusi asia) tutvustada; (kuvailla) {midagi} kirjeldada, {millestki} ülevaadet anda; (erik. selostaa asia valmistettuna ratkaistavaksi) esitleda, tutvustada; ette kanda, esitada
◊ esitellä huoneistoa korterit näidata; liikkeen toimintaa esittelevä kirjanen äri tegevust tutvustav brošüür; esitellä näkemyksiään oma seisukohti (arvamusi) tutvustada (esitada); ohjelmaluonnos esiteltiin puoluekokoukselle parteikongressi tutvustati programmiprojektiga; programmiprojekt esitati parteikongressile
2 (tutustuttaa toisiinsa) esitleda, tutvustada, tuttavaks teha
◊ hän esitteli tytön vanhemmilleen ta esitles (tutvustas) tüdrukut oma vanematele, ta tegi tüdruku oma vanematega tuttavaks; saanko esitellä: professori Virtanen lubage esitleda: professor Virtanen; saanko esitellä: pankinjohtaja Matti Mikkonen ja arkkitehti Riitta Järvinen saage tuttavaks: pangadirektor Matti Mikkonen ja arhitekt Riitta Järvinen

etu·sijaistaa 53 {kellelegi, millelegi} eelistada, {millestki, kellestki} paremaks pidada, {midagi} prioriteetseks pidada

evätä 73*E
1 (olla suostumatta) keelduda, ära ütelda, eitavat vastust anda; (kieltää) keelata, tagasi lükata; annulleerida, tühistada
◊ hän epäsi minulta luvan ta ei nõustunud mulle luba andma, ta keeldus mulle luba andmast; epäävä lausunto eitav otsus; anomuksen epääminen avalduse tagasilükkamine; hän ei evännyt keltään apuaan ta ei öelnud kellelegi oma abist ära
2 (kiistää) {kellelegi, millelegi} vastu vaielda, {millegi vastu} protesteerida, {millegi vastu} protestida, {midagi} eitada
◊ "Ei asia niin ollut", epäsi äiti "Nii see ei olnud," vaidles ema vastu ks. myös epäämätön

filmata 73
1 filmida; (näytellä elokuvassa myös) filmis esineda, filmis kaasa teha
◊ elokuvan filmaaminen filmivõtete tegemine
2 (ark., kuv.) (teeskennellä) teeselda, näidelda, tsirkust (teatrit) teha; (olla olevinaan jotakin) {kedagi, midagi} esitada, {kedagi, midagi} etendada; (teeskennellä kipuja tms., vars. urh.) simuleerida, [vigastust] näidelda
◊  (kuv., ark.) tyttö filmasi koko ajan tüdruk poosetas kogu aeg

funtsata 73 ; funtsia 61 (ark.) millestki mõtelda, millegi üle aru pidada, midagi kaalutleda

haalentaa 54*J
1 (jäähdyttää) [maha] jahutada; (tehdä haaleaksi) leigeks teha; (sekoittaa jotakin kylmää johonkin) kuhugi (millessegi) midagi külma lisada (segada); (antaa haalentua) maha jahtuda lasta
◊ minun täytyy haalentaa kylpyvettä ma pean vannivette külma juurde laskma
2 ks. haalistaa

haarukoida 62
1 kahvlit millessegi torgata, midagi kahvli otsa võtta; (syödä hitaasti) aegamisi [kahvliga] süüa
2 (kuv. määrittää) defineerida, kindlaks määrata, määratleda, piiritleda, paika panna
◊ haarukoida hinta madalaimat ja kõrgeimat hinda kindlaks määrata; haarukoida kohderyhmät sihtgruppe määratleda
3 (sot.) sooritada eellaskmist [mürsu]plahvatuste järgi

haaveilla 67 (olla haaveissaan) unistada, uneleda; (toivoa) väga (südamest) soovida; (uneksia, kuvitella) {midagi, millestki} fantaseerida, ette kujutada
◊ äiti haaveili pojastaan pappia ema soovis (unistas), et ta pojast saaks kirikuõpetaja

hahmottaa 53*C
1 (tajuta, kokea) mõista, {midagi millenagi} käsitada; (tulkita) tõlgendada, tõlgitseda
2 ks. hahmotella

hakea 58*D
1 (noutaa) {millelgi, kellelgi} järel käia; {millegi, kellegi} järele minna; kätte saada; ära tuua; {kellegi, millegi} järele saata
◊ hakea puita puid tuua, puude järel käia; hakea lääkäri arsti järele saata; hakea lapset päiväkodista lapsed päevakodust ära tuua, lastel päevakodus järel käia; lähteä kotiin hakemaan rahaa koju raha järele minna; hakea jotakuta tanssiin kedagi tantsima (tantsule) paluda; liput voi hakea kassalta piletid võib kätte saada kassast; hae meiltä esite! saad meilt tutvustava brošüüri!; hae meiltä lisätietoja! küsi meilt täiendavat informatsiooni!
2 (etsiä) otsida; (hakea käsiinsä) üles otsida
◊ löysin sen pitkän hakemisen jälkeen leidsin selle pika otsimise peale üles; emme löytäneet sitä hakemallakaan me ei leidnud seda otsideski; esitys hakee vielä muotoaan esitus otsib veel oma õiget vormi, esitus pole veel leidnud sobivat vormi
◊  (erik.) vertaansa (vertojaan) hakeva näköala võrratu väljavaade; parempaa saa hakea paremat annab otsida
3 (pyrkiä johonkin, tavoitella, etsiä) otsida
◊ heidän kätensä hakivat toisiaan nende käed otsisid teineteist; hakea yksinäisyyttä üksiolekut (omaette olekut, üksindust) otsida; hakea lohdutusta jostakin millestki lohutust otsida; hakea jonkun seuraa ks. hakeutua; hakea seikkailuja seiklusi otsida; haettu (teennäinen) otsitud
4 (esittää anomus jonkin saamiseksi) paluda; taotleda; {millegi kohta} avaldust (palvet, taotlust) esitada
◊ hakea apurahaa säätiöltä fondilt toetust (abiraha) taotleda (paluda); hakea jotakin virkaa mingit töökohta taotleda; julistaa virka haettavaksi [ameti]kohta vakantseks kuulutada; hakea kouluun kooli pürgida, kooli pääsemiseks paberid sisse anda; hakea harjoittelijaksi tavarataloon kaubamaja praktikandi kohta taotleda
5 (vars. oik.: koettaa saada aikaan) {midagi} kohtu kaudu nõuda, hageda; (yleisk. usein) sisse nõuda; (periä) {midagi} kohtu kaudu [sundkorras] sisse nõuda
◊ hakea avioeroa abielulahutust taotleda (algatada), lahutust sisse anda; hakea saataviaan saadaolevat summat (võlga) sisse nõuda; hakea muutosta päätökseen otsuse peale edasi kaevata; hakea yhtiö konkurssiin firmale pankrotti taotleda, firma pankrotiavaldust sisse anda

-hakuinen 38 {kuhugi; millelegi} suunatud, {midagi, kedagi} arvestav
◊ kasvu-hakuinen yritys kasvule suunatud ettevõte; päämäärä-hakuinen sihiteadlik, sihikindel, sihipärane, eesmärgikindel, eesmärgiga; päämäärä-hakuinen toiminta sihiteadlik (eesmärgikindel) tegevus; kontakti-hakuinen kontakti otsiv

halukas 41*A [meeleldi] valmis {midagi} tegema, [meeleldi] {millekski} valmis; täis tahtmist midagi teha; (kiinnostunut) {millestki} huvitatud, huvitatud {millegi} tegemisest; (himokas, kiihkeä) innukas, kirglik, himukas; (sukupuolisesti) ihar, himur, himukas, kiimaline
◊ halukas työhön tööks valmis, valmis tööd tegema, täis tahtmist tööd teha; halukas palvelemaan teenistusvalmis, abivalmis; halukas kiusantekoon kiusakas, kiuslik; hän ei ollut halukas leikinlaskuun tal polnud tahtmist nalja teha, tal polnud naljatuju; halukkaat voivat ottaa yhteyttä meihin asjast huvitatud võivad meiega ühendust võtta; halukkaat ostajat ostuhuvilised
◊  (erik.) halukas nainen kirglik (himur, ihar) naine; luoda halukkaita silmäyksiä johonkuhun kellelegi väljakutsuvaid (himuraid, iharaid) pilke saata

hamuilla 67 kobada; midagi kobades otsida; millegi järele haarata, midagi kahmata; (näykkiä) napsida
◊ hamuili kädellään pimeässä kobas käsikaudu pimedas; hevonen hamuilee heiniä hobune napsib heinu

hankkia 61*A
1 hankida, muretseda, soetada, varuda; omandada; (saavuttaa, saada toimeen) saavutada; (ostaa) osta, ostu teel hankida; (toimittaa) tarnida, varustada; kohale (kätte) toimetada
◊ hankkia lapsia lapsi soetada (muretseda); saada hankituksi jotakin midagi kätte saada; vaivoin hankitut rahaat suure vaevaga hangitud raha; paikalle hankittiin lääkäri kohale kutsuti arst; päätettiin hankkia lisäselvityksiä otsustati muretseda (koguda) täiendavaid andmeid (selgitusi); [asja] otsustati täiendavalt uurida; hankkia itselleen hyvä englannin kielen taito endale head inglise keele oskust hankida (muretseda); hankkia itselleen vihamiehiä endale vaenlasi soetada; hankittu (biol., lääk.) ks. hankinnainen
2 (puuhata) toimetada, askeldada; (valmistella) valmistada, ette valmistada; (suunnitella) plaanitseda, kavatseda; (olla tekemäisillään) midagi [just] tegemas olla
◊ hankimme lähtöä valmistusime lahkuma, seadsime end minekule, asutasime minekut (minema), olime [just] ära minemas
◊ (enteilystä) hankkii sadetta läheb vist sajule, hakkab vist sadama; näyttää hankkivan sadetta paistab, et hakkab sadama; kisub ilmselt vihmale
3 (ark.) teenida
◊ näissä hommissa hankkii hyvin nende töödega (nende ametite peal) teenib hästi

hapuilla 67 kobada; kobades (kobamisi) minna; midagi kobades (kobamisi) otsida; millegi järele haarata, midagi kahmata
◊ käsi hapuili herätyskelloa käsi kobas äratuskella järele; käsi otsis kobamisi äratuskella; käsi haaras (kahmas) äratuskella järele; hapuilin pimeässä ovelle kobasin (läksin) pimedas käsikaudu ukse poole; kobasin pimedas ukse poole minna; otsisin pimedas kobamisi ust; (kuv.) hapuilevat yritykset ebakindlad (kõhklevad, kobavad) katsetused; puhua hapuillen ebakindlalt (kõheldes, kobamisi, kobavalt, kobades) rääkida

harjoitella 67*C harjutada; õppida; (kehittää jotakin taitoa) harjutada, välja arendada; (valmentautua) treenida; (teatt.) {midagi} selgeks harjutada, {millegi} proove teha, {midagi} repeteerida; (amm.) praktiseerida, stažeerida

harkita 69
1 (punnita) [järele] kaaluda, vaagida; (pohtia) kaalutleda, aru pidada, arutada; (miettiä) {millegi üle} järele mõelda, {midagi} läbi mõelda; (suunnitella) kavatseda, plaanitseda
◊ asiaa kannattaa harkita [seda] asja tasub kaaluda, [selle] asja üle maksab aru pidada; ottaa jotakin harkittavaksi midagi kaalumise alla võtta; tarkemmin harkittuani pärast põhjalikumat läbimõtlemist (kaalumist); [asiaa] tarkoin harkittuani — kui olin asjasse hoolikamalt süvenenud —; käyttää jotakin harkiten midagi läbimõeldult kasutada; harkita uudelleen uuesti läbi vaadata; yhtiö harkitsee laajentamista firma kavatseb end laiendada, firmal on plaanis end laiendada
2 (päätyä johonkin) {midagi} leida; {millekski} pidada ‹pidas›; {milleski} otsusele jõuda; (katsoa joksikin) {midagi} arvata; {millekski} pidada ‹pidas›; (oik. usein) hinnata, arvata
◊ harkita parhaaksi luopua pidada paremaks loobuda; otsustada loobumise kasuks; harkitsin viisaaksi vaieta pidasin targemaks vaikida; leidsin (arvasin), et on targem vait olla; harkita kohtuulliseksi õigustatuks (põhjendatuks) pidada (arvata, hinnata); näin olen asian harkinnut olen asjas sellisele otsusele jõudnud

harrastaa 53 (olla kiinnostunut jostakin, johonkin) {millestki} huvitatud olla, {millegi vastu} huvi tunda; (vars. askarteluntapaisesta harrastuksesta) [lemmikharrastusega, hobiga] tegelda; (puuhata) {midagi} teha, {millegagi} tegelda, {midagi} harrastada; (tehdä jotakin säännöllisesti) {millegagi} tegelda, {midagi} harrastada, {midagi} praktiseerida
◊ hän harrastaa urheilua ta tegeleb spordiga, ta harrastab sporti, ta teeb sporti; harrastaa valokuvausta fotograafia vastu huvi tunda; fotograafiaga tegelda; harrastaa kieliä keelte vastu huvi tunda; keeli õppida; hän harrastaa postimerkkeilyä ta kogub postmarke, ta harrastuseks on postmarkide kogumine; enää ei harrasteta noin suuria juhlia ei ole enam kombeks nii suuri pidusid pidada

harrastella 67 (frekv.) < harrastaa (usein halv.) {midagi} harrastada, {millegagi} tegelda
◊ hän on harrastellut hieman musiikkia ta on veidi muusikaga tegelnud, ta on veidi muusikat harrastanud

hassata 73 (ark.)
1 (tuhlata) {midagi millegi peale} raisata, {midagi} läbi laristada, {midagi} läbi lüüa, {midagi millegi peale} hakkama panna
◊ hän hassasi suuria summia ta raiskas (laristas läbi, lõi läbi, pani hakkama) palju raha
2 (urh. epäonnistua) eba·õnnestuda, viga (eksimust, apsu, prohmakat) teha
◊ hyökkääjä hassasi pahasti ründemängija tegi suure vea; ründemängija sai hakkama suure prohmakaga

haukata 73*A
1 (purra pala jostakin) hammustada
2 (syödä kevyesti) [kerget] einet võtta, suupistet võtta; midagi hamba alla panna; (syödä nopeasti) midagi kiiruga põske pista, midagi nälja kustutuseks suhu pista
3 (kuv.) haukata raitista ilmaa värsket õhku hingata; vene haukkasi vettä paat lõikas vett; lakisääteiset menot haukkaavat suuren osan budjetista seadustega kindlaksmääratud kulud neelavad ära suure jao eelarvest

havitella 67*C (pyrkiä johonkin) {kuhugi} pürgida, {kuhugi} püüelda; (toivoa saavansa) soovida, tahta, ihata, {millestki} unistada; (virkaa tms.) {midagi} taotleda, {millegi poole} püüelda
◊ hän havitteli tyttöä omakseen ta ihkas tüdrukut endale (enda omaks) saada; hän havitteli johtajaksi ta tahtis (soovis) direktoriks saada, ta taotles direktori kohta; havitella eduskuntaan eduskunda pürgida (püüelda)

heivata 73 (ark.)
1 (siirtää) ümber asetada, nihutada; (heittää) visata, heita; virutada
◊ heivata rojut ullakolle kola üles pööningule viia
2 (jättää, luopua) {midagi} jätta, {millestki} loobuda

hiuka·pala 9 suu·piste, suutäis soolast, midagi soolast
◊ vieraille tarjottiin hiukapala külalistele pakuti suupisteid

huomioida 62
1 (tehdä huomioita, havaintoja) tähele panna, täheldada, märgata, tähelepanekuid teha; (tarkkailla) jälgida, vaadelda, vaatlusi teostada
◊ huomioida lintuja linde vaadelda, linnuvaatlusi teha; huomioida potilasta haiget [pikema aja jooksul] jälgida; lapsi huomioi ympäristöään laps vaatleb (uurib) oma ümbrust; huomioiva katse tähelepanelik (uuriv) pilk
2 (ottaa huomioon) {millegagi} arvestada, {midagi} arvesse võtta

hälistä 66 (meluta) lärmata, lärmitseda, käratseda, kära teha, kära tõsta; (kohuta, kohista jostakin, kirjoittaa t. puhua huomiota herättävästi) {millestki} suurt numbrit teha, {midagi} suure kella külge panna
◊ hälisevä väkijoukko käratsev rahvasumm; asiasta on hälisty lehdissä lehed on sellest suure numbri teinud

juurruttaa 53*C
1 juurutada; (kuv.) (juurruttaa jonkun mieleen) {midagi} kellelegi sisendada
◊ juurruttaa rehellisyys lasten mieliin lastesse ausust sisendada
2 ks. juuria

kaartaa 57*K (imperfekti: kaarsin t. -roin, -si t. -toi)
1 kaares minna, kaarena järgida; (kiertää) {millestki} kaarega mööduda
◊ katu kaartaa rannan suuntaisena tänav jälgib kaarena kaldajoont; kaartaa järven ympäri ümber järve ringi minna; auto kaarsi kulmasta auto sööstis kaarega nurga tagant välja; hän kaarsi talon kaukaa ta läks majast suure kaarega mööda; partio kaarsi vihollisen selustaan patrull läks ringiga vaenlase tagalasse
◊  (kuv.) hän tiedusteli asiaa kiertäen ja kaartaen ta uuris asja ääri-veeri
2 (ympäröidä) {midagi} kaarena ümbritseda; (saartaa) [ümber] piirata
◊ koralliriuttojen kaartama rannikko korallrahudest ümbritsetud rannik; rannik, mida piiravad korallrifid

leuhauttaa 53*C lehvatama panna, lehvitada, heljutada; laperdama panna, {midagi} laperdada
◊ tuuli leuhauttaa takinliepeitä tuul laperdab mantli hõlmu

luonnehtia 61*F
1 ise·loomustada, karakteriseerida
◊ luonnehtia Suomen kansaa soome rahvast iseloomustada; puheenjohtaja luonnehti lyhyesti yhdistyksen tarkoituksen esimees iseloomustas lühidalt ühingu eesmärke; säveltäjä aikalaistensa luonnehtimana helilooja oma kaasaegsete iseloomustuses; tilannetta luonnehdittiin vaikeaksi olukorda hinnati raskeks
2 (olla luonteenomaista jollekin) {kellelegi, millelegi} iseloomulik olla, {kedagi, midagi} ise·loomustada
◊ suurvaltapolitiikkaa on kauan luonnehtinut kylmän sodan henki suurriikide poliitikat iseloomustas pikka aega külma sõja vaim, külma sõja vaim vajutas pikaks ajaks oma pitseri suurriikide poliitikale

luottaa 53*C
1 {kedagi, midagi} usaldada; (uskoa johonkin) {kellessegi, millessegi; kedagi, midagi} uskuda
◊ luottaa jonkun vilpittömyyteen kellegi siirusesse uskuda; luottaa jonkun sanoihin kellegi sõnu uskuda; voit luottaa siihen, että — võid uskuda seda, et —; luottaa johonkuhun liikeasioissa kedagi äriasjades usaldada; ei häneen ole luottamista teda ei saa usaldada; luottaen omaan voimaansa oma jõusse uskudes, oma jõudu usaldades; luottaa itseensä iseendasse uskuda; luottaa omiin kykyihinsä oma võimetesse uskuda
2 (perustaa toivonsa johonkin) {kellegi, millegi peale} loota, {kellegi, millegi peale} lootust panna; (vars. usk. turvautua) uskuda; {kellelegi, millelegi} toetuda
◊ luottaa Jumalaan Jumala peale [oma] lootust panna; luottaa onneen [hea] õnne peale loota; luottava suhtautuminen usalduslik suhtumine

lyöttäytyä 52*F (keskusteluun tms.) {midagi} alustada, {millessegi} laskuda, {millessegi} astuda
◊ lyöttäytyä yhteen [jonkun kanssa] [kellegagi] ühineda (liituda); (ark. muuttaa yhteen asumaan) ühte heita, kokku heita, ühte kolida; lyöttäytyä jonkun seuraan kellegagi kampa lüüa; lyöttäytyä puheisiin jonkun kanssa kallegagi jutule (juttu ajama) hakata; lyöttäytyä jonkun kumppaniksi kellegi kaaslaseks (kambameheks) hakata
◊  (sulloutua) lyöttäydyttiin kaikki samaan veneeseen me pressisime ennast kõik ühte paati

lähentää 54*J {kellelegi, millelegi kedagi, midagi} lähendada, ligindada, ligendada, lähedase[ma]ks muuta, ligistada (harv.)
◊ lähentää rivejä ridu koondada; yhteinen suru lähensi puolisoita ühine lein lähendas abikaasasid

lähteä 60*F (imperfekti: lähti t. läksi)
1a (mennä) [ära] minna, minema hakata; (matkustaa) ära sõita; (poistua) lahkuda; (kulkuneuvosta, posti- tms. lähetyksestä) väljuda, välja sõita
◊ vieraat lähtivät külalised lahkusid; juna lähtee raiteelta kaksi rong väljub teiselt teelt; lähtevä liikenne väljumine (nt sildil); väljuvad bussid, rongid, lennukid vm; hän lähti kotiin ta läks koju; lähteä matkalle reisile minna; lähteä pakoon pakku minna, ära põgeneda; lähteä kävelylle jalutama minna; lähdetään jo! hakkame ometi (juba) minema
◊  (ark.) lähteä vetämään (nostelemaan) minema minna, jalga lasta
1b (jättää joku) ära minna, lahkuda; maha jätta
◊ hän lähti vaimonsa luota ta läks naise juurest ära; luottamusmiesten oli lähdettävä tööliste usaldusmeestel tuli töölt lahkuda; sihteeri uhkasi lähteä sekretär ähvardas töölt lahkuda; puolue lähti hallituksesta partei lahkus valitsusest
1c (kuolla) surra, elust lahkuda, teise ilma minna
◊ hän lähti rauhallisesti ta lahkus rahus (rahulikult)
1d (alkaa) lähtuda; (joesta) alata, algust saada
◊ suorat lähtevät samasta pisteestä sirged väljuvad samast punktist; joki lähtee ylängöltä jõgi saab alguse kõrgendikult
2 (irrota) ära tulla, maha tulla; (pudota) välja langeda; (liueta) välja minna; (sairaudesta tms.) järele anda, üle minna, mööda minna
◊ tukka lähtee juuksed langevad välja, juuksed tulevad peast ära; paidastani on lähtenyt nappi mu särgil on nööp eest ära tulnud; vaatteesta lähtee pesussa väri riie annab pesus värvi välja; maali lähtee värv tuleb (koorub) maha; lika ei lähde mustus ei lähe välja, mustus ei tule maha; jäät lähtivät jää lagunes, jää läks; kyllä näillä eväillä nälkä lähtee küll selle moonaga (toiduga) saab näljast jagu; tapaus ei lähde mielestäni [see] juhtum ei lähe mul meelest; juosta, minkä jaloista lähtee joosta nii kiiresti, kui jalad võtavad; kyllä lapsista ääntä lähtee lapsed teevad küll kõva kisa; hän huusi niin paljon kuin kurkusta lähti ta karjus täiest kõrist
◊  (erik. ostamiseen tms. liittyen) talo ei lähde sillä hinnalla maja selle hinnaga kätte ei saa; metsästä lähti paljon puuta mets andis palju puud välja
3 (olla lähtöisin, peräisin) pärineda, pärit olla, tulla; (saada alkunsa) algust saada
◊ työläiskodista lähtenyt kirjailija tööliskodust pärit kirjanik; kukista lähtevä tuoksu lilledest leviv lõhn; ajatus lähti meistä mõte sai alguse meilt, see oli meie idee
4 (perustaa käsityksensä tms.) lähtuda
◊ lähteä siitä oletuksesta, että — lähtuda sellest oletusest, et —; me lähdemme siitä (siltä pohjalta) että — me lähtume sellest, et —
5 (ryhtyä johonkin) {midagi} ette võtta, {midagi} tegema hakata, {millegi} kallale asuda
◊ siihen yritykseen en lähde sihukest asja ma ette ei võta; puolue lähti vaaleihin suurin odotuksin partei läks valimistele vastu suurte ootustega; lähteä selvittelemään jotakin midagi selgitama asuda; enpä lähtisi häntä arvostelemaan ega mina teda kritiseerima hakkaks; toiminta lähtee alkuun (käyntiin) asi läheb käima, tegevus algab; moottori lähti käyntiin mootor läks käima, mootor käivitus
◊  (ark.) kyllä se siitä lähtee! küll ta minema hakkab!, küll see korda läheb!

läpäistä 66
1 läbida; (tunkeutua läpi) läbistada
◊ läpäistä rintama rindest läbi murda, rinnet läbida; luoti läpäisi seinän kuul läbistas seina; valo läpäisee hyvin lasin valgus läbib klaasi hästi; tunneli läpäisee vuoren valtioiden rajalla tunnel läbib mäe riigipiiril (kahe riigi piiril)
◊  (kuv.) teema läpäisee kirjailijan koko tuotannon see teema läbib kirjaniku kogu loomingut
2 (päästää lävitseen) läbi lasta
3 (suoriutua kokeesta tms., selvitä) {millestki} läbi pääseda, {millestki} läbi saada, {midagi} läbi teha, {midagi} läbida, {millegagi} hakkama saada
◊ läpäistä kurssi hyvin arvosanoin kursust heade hinnetega läbi teha; läpäistä kriisi kriisi läbida; läpäistä tutkinto eksamil läbi saada, eksamit sooritada; läpäistä koe katset läbi teha (läbida); lakiesitys läpäisi eduskuntakäsittelyn seaduseelnõu läbis arutamise parlamendis; läpäistä tullitarkastus tollikontrolli läbida, tollikontrollist läbi pääseda

menettää 53*C
1 kaotada, ilma jääda {jotakin millestki} ; minetada (tav abstraktselt); (hukata aikaa, voimia tms.) [ära] kulutada, [ära] raisata; (jättää käyttämättä mahdollisuutensa tms.) midagi käest (mööda) lasta; (ark.) midagi maha magada; (joutua luopumaan jostakin) midagi (kedagi) kaotada, millestki (kellestki) ilma jääda
◊ menettää omaisuutensa oma varandusest (varast) ilma jääda; haavoittunut menetti runsaasti verta haavatu kaotas rohkesti verd; tuomita jokin valtiolle menetetyksi kuulutada midagi riigile loovutatavaks; hän menetti onnettomuudessa puolisonsa ta kaotas õnnetusjuhtumis oma abikaasa; puolue menetti vaaleissa kymmenen edustajanpaikkaa partei kaotas valimistel kümme saadikukohta; partei jäi valimistel ilma kümnest saadikukohast; menettää työpaikkansa oma töökohta kaotada; oma töökohast ilma jääda; menettää vapautensa vabadust kaotada; menettää järkensä mõistust (aru) kaotada; hän on menettänyt ruokahalunsa ta söögiisu on kadunud; menettää malttinsa enesevalitsust kaotada; menettää henkensä surma saada; surra; elu jätta; menettää aikaa aega raisata; menettää tilaisuus [head] võimalust käest (mööda) lasta; [soodsat] võimalust kaotada; [head] võimalust maha magada
◊  (kuv.) menettää kasvonsa autoriteeti v usaldust kaotada; inimnägu kaotada; menettää luottamuksensa johonkuhun kellegi vastu usaldust kaotada; hän menetti otteensa elämästä tal kadus käest õige suhtumine ellu; ta kaotas (minetas) tõelise huvi elu vastu; hän menetti mielenkiintonsa asiaa kohtaan ta kaotas huvi asja vastu; asi ei pakkunud talle enam huvi; asia menetti merkityksensä asi kaotas oma tähtsuse; lentokone alkoi menettää korkeutta lennuk hakkas kõrgust kaotama; meillä ei ole mitään menetettävänä, mutta kaikki voitettavana meil pole midagi kaotada, aga võime võita kõik; kaikki on menetetty kõik on kaotatud (kadunud, läinud); kõik on läbi (otsas)
2 (kärsiä häviö, tappio) kaotada
◊ hän voitti ottelun erääkään menettämättä ta võitis matši [ilma] ühtki setti kaotamata; taistelua ei ole vielä menetetty lahingut ei ole veel kaotatud
◊  (kuv.) menettää peli mängu kaotada

muistuttaa 53*C
1 meelde tuletada {jotakuta jostakin kellelegi midagi} , meenutada {jotakuta jostakin kellelegi midagi} ; (huomauttaa) tähelepanu juhtida {jotakuta jostakin kellegi tähelepanu millelegi}
◊ muistuttaa jotakuta lupauksesta kellelegi lubadust meelde tuletada (meenutada)
◊  (kuv.) verijäljet muistuttivat onnettomuudesta verejäljed meenutasid õnnetust; verejäljed tuletasid õnnetust meelde; muistuttaa olemassaolostaan oma olemasolu meelde tuletada (tunda anda)
2 (moittia, tehdä muistutus) märkust teha, arvustada; laita, noomida; noomitust teha {jotakuta jostakin kellelegi millegi eest, pärast}
◊ onko sinulla jotakin muistuttamista? kas sul on selle kohta ütlemist?; kas sul on selle kohta midagi öelda?
3 (vertailussa) meenutada {jostakin midagi, kedagi} ; {midagi, kedagi} meelde tuletada; {millegi, kellegi} sarnane olla; {millegi, kellegi} moodi olla; {millegagi, kellegagi} sarnaneda
◊ poika muistuttaa piirteiltään isäänsä poiss on oma isa sarnane; poiss sarnaneb oma isaga; poiss on oma isa moodi; kalaa muistuttava kuvio kala meenutav kujund; kala moodi kujund; kalasarnane kujund

möhliä 61 (ark.) (epäonnistua) eba·õnnestuda, nurjuda, luhtuda, äparduda; luhta (nurja, rappa, tühja, untsu, nässu, aia taha, metsa) minna; viltu vedada; vett vedama minna; (munata) rumalusi (lollusi) teha; taktitult (matslikult) käituda; end (ennast) häbistada, endale häbi teha, end (ennast) blameerida, ennast täis teha (kõnek); prohmakat teha; {midagi} kihva keerata; {midagi} tuksi panna; (erehtyä) rumalat (jämedat, ränka) viga (eksitust, eksimust) teha, märgist mööda lasta; (transitiivisesti) ära rikkuda, ära lörtsida (kõnek) untsu (nässu) ajada (kõnek); (vastata väärin) mööda panna
◊ maalivahdin möhliminen vei joukkueen mahdollisuudet väravavahi prohmakad (rängad vead) nullisid meeskonna [võidu]võimalused

paukauttaa 53*C
1 (iskeä) virutada; lüüa; (läimäyttää, pamauttaa) põrutada; lajatada
◊ paukauttaa ovi kiinni ust kinni virutada; paukauttaa jotakuta leukaan kellelegi vastu lõugu virutada
2 (äkkinäisestä, odottamattomasta tekemisestä) midagi ootamatult teha; (sanoa paukauttaa) prahvatada, pahvatada
◊ yhtäkkiä hän sanoa paukautti, että — järsku ta prahvatas, et —; mies myydä paukautti talonsa mees müüs ootamatult oma maja maha

ruksata 73 (ark.) {midagi} ristikesega (ristiga) ära märkida; {kuhugi} ristikest (risti) teha; (v-merkillä) {midagi} linnukesega ära märkida, {kuhugi} linnukest teha

ruveta 74*E hakata {tekemään jotakin midagi tegema} ; asuda {johonkin midagi tegema, millegi kallale, millelegi kallale} ; (ryhtyä) alustada {johonkin midagi} ; alata {johonkin midagi, millegagi} ; peale hakata {johonkin millegagi} ; pihta hakata {johonkin millegagi} ; (johonkin hankkeeseen) [mingil alal] tegevust alustada; {midagi} käsile võtta; {midagi} ette võtta; {millegagi} tegelema hakata; {millelegi} kaasa aitama hakata; {millestki} osa võtma hakata; {milleski} kaasa lüüa; {millegi vastu} võitlusse asuda
◊ ruveta tekemään ruokaa süüa tegema hakata; süüa tegema asuda; söögitegemist alustada; ruvetaanko töihin? kas hakkame tööle?; kas hakkame tööga pihta?; kas asume tööle kallale?; on ruvennut tuulemaan tuul on hakanud puhuma; tuul on tõusnud; ruveta juttusille jonkun kanssa kellegagi rääkima hakata; kellegagi juttu ajama hakata; ruveta pitkälleen nurmikolle murule pikali heita; end murule pikali (selili) visata; ruveta sotilasuralle [endale] sõjaväelase elukutset valida; sõjaväelaseks hakata; sõjaväelase ametisse asuda; siihen leikkiin en rupea! seda ma kaasa ei tee!; sellest ma osa ei võta!; (en suostu) sellega pole ma nõus!; ruveta ajamaan jonkun asiaa kellegi asja ajama hakata; en rupea heidän narrikseen mina nende narriks (naerualuseks) ei hakka; ruvetkaa taloksi! tulge aga sisse!; tundke end nagu [oma] kodus! ks. myös ryhtyä

ryhdistää 53
1 (konkr.) ryhdistää itsensä ennast sirgu ajada; enda selga sirgu ajada; enda rühti (hoiakut) parandada; ryhdistää vartalonsa oma keha sirgu ajada
2 (kuv.) [midagi] korda saada (ajada)