Soome-eesti suursõnaraamat

hallita 69
1 (olla vallassa) valitseda, võimul olla
◊ Kaarle Suuren hallitessa Karl Suure valitsemisajal; hallitseva puolue võimul olev partei, valitsuspartei
2 (pitää käytettävänään) oma käsutuses hoida; (pitää hallussaan) omada, evida, vallata, oma valduses hoida; (omistaa) omada, vallata
3 (pitää kurissa) valitseda, talitseda, ohjeldada, vaos hoida; (ohjata, olla jonkin herrana) kontrollida, kontrolli all hoida, {millegi üle} peremees olla, ohje enda käes hoida
◊ hallita tunteitaan oma tundeid valitseda (vaos hoida); hallita ajatuksiaan oma mõtteid vaos hoida; hän pystyi hallitsemaan hermonsa ta oli võimeline end vaos hoidma (ennast talitsema), ta suutis end valitseda, ta säilitas enesevalitsuse; hallita pelin kulkua mängu valitseda; hän ei hallinnut tilannetta ta ei suutnud jääda olukorra peremeheks, olukord läks ta kontrolli alt välja; alue on terroristien hallitsema [see] territoorium on terroristide kontrolli all (valduses)
4 (osata, taitaa) osata, vallata
◊ hallita useita soittimia mitut pilli mängida osata, mitut pilli mängida; hallita neljää kieltä nelja keelt vallata (täielikult osata)
5 (olla etualalla, antaa leimansa jollekin) valitseda; valdav olla; ülekaalus olla; domineerida

haudata 73*F
1 [maha] matta; (siunata) [maa]mulda sängitada
◊ vainaja haudataan Tampereelle lahkunu maetakse Tamperesse; lahkunu sängitatakse (maa)mulda Tamperes; haudataan hiljaisuudessa matus toimub ainult lähedaste inimeste juuresolekul (osavõtul); haudata polttamalla kremeerida, põletusmatust (krematsiooni) korraldada; haudata elävältä (elävänä) elusalt matta
2 (kaivaa maahan) [maha] matta; (peittää alleen) enda alla matta
◊ tulva (laava) hautasi kylän alleen üleujutus (laava) mattis küla enda alla
3 (kuv.) asia haudattiin kaikessa hiljaisuudessa asi summutati, asi mätsiti kinni, asi pandi kalevi alla; siinä on koira haudattuna sinna on[gi] koer maetud

hilaus 39 lohistamine, enda järel vedamine; tassimine; tirimine, sikutamine, kiskumine

itse 8 (taipuu vain omistusliitteisenä ja yksikössä)
1 (indef.pron.) ise ‹enese, enda›
◊ isäntä itse peremees ise; paavillisempi kuin paavi itse paavstilikum kui paavst ise; opettajaa itseään en tavannut õpetajat ennast ma ei kohanud; päätös riippuu teistä itsestänne otsus oleneb teist endast (enesest), otsus oleneb teist endist (enestest); tytön itsensä vuoksi tüdruku enese pärast; itse puolestani mina omalt poolt; itse ansaitsemillani rahoilla omateenitud raha[de]ga; itse kukin ks. kukin; itse tekemäni pöytä minu enda tehtud laud
◊  (varsinainen) itse pääasia tegelik peaasi; kaupungin lähellä tai itse kaupungissa linna lähedal või linnas endas; itse asiassa tegelikult; itse teossa teol (parajasti tegemas)
◊  (tärkeyttä t. arvoa korostamassa) itse presidentti oli läsnä president ise oli kohal; itse opettajakin nauroi isegi õpetaja naeris; hän on [kuin] itse terveys ta oli [nagu] tervis ise
◊  (ark.) se on sitä itseään (viinasta) see on puhas kraam; (ulosteista) see on selge sõnnik
2 (refl.pron.) (omistusliitteisenä viittaamassa lauseen tai muun rakenteen subjektiin) (gen.) enese, enda
◊ hän hankki itselleen koiran ta võttis endale koera; hän nimitti itseään tutkijaksi ta nimetas ennast teadlaseks (uurijaks); juoda itsensä humalaan end (ennast) purju juua; tunne itsesi! tunne [ise]ennast!; itsensä elättävä nainen naine, kes ise endale ülalpidamist teenib; kehua itseään ennast kiita; luottaa itseensä ennast usaldada; ylittää itsensä ennast ületada; olla oma itsensä loomulik olla; toteuttaa itseään ennast teostada; toistaa itseään ennast korrata; mennä itseensä endasse süüvida; itseensä sulkeutunut luonne endassesulgunud iseloom; ottaa itseensä (pahastua) pahaseks saada (loukkaantua) solvuda; elää vain itselleen (itseään varten) ainult endale elada; hän otti itsestään kaiken ta andis endast kõik; täynnä itseään ennast täis; yrittää tappaa itsensä proovida end tappa; Pekka saa kaikki tytöt rakastumaan itseensä Pekka paneb kõik tüdrukud endasse armuma
3 (itsen, itseä substantiivisesti;, vars. psyk., fil.) kieltää osa itsestään ennast osaliselt ära salata; ihmisen sisin itse inimese seesmine mina

miehittää 53*C
1 (varustaa miehistöllä) mehitada, meeskonda komplekteerida
2 (ottaa haltuunsa) okupeerida, oma valdusse võtta; (vallata) vallata; omastada; vallutada; sisse tungida; anastada; (annektoida) annekteerida
◊ Saksan miehittämät maat Saksamaa poolt okupeeritud maad
3 (täyttää) täita; (vallata) hõivata, enda alla võtta
◊ turistit miehittivät kaupungin hotellit turistid täitsid linna hotellid; jokainen istumapaikka oli miehitetty kõik istekohad olid hõivatud (kinni)

mielikse(en (tyytyväisyydekseen) oma (enda) meeleheaks (heameeleks); oma (enda) rahulduseks; (huvikseen) oma (enda) lõbuks (lustiks, mõnuks); aja·viiteks; meele·lahutuseks
◊ hän totesi mielikseen, että — ta tõdes rahulolevalt, et —; työ oli niin kiintoisaa, että tein sitä mielikseni töö oli nii huvitav, et tegin seda meelsasti (meeleldi, heal meelel, mõnuga)

munaus 39 (ark.) [rumal] viga, [rumal] eksitus, [rumal] eksimus; lollus, rumalus; [enda] blameerimine, [enda] täis·tegemine (kõnek); (möhläys) taktitu tegu, prohmakas (kõnek)
◊ hän teki pahan munauksen ta tegi suure prohmaka, ta astus ämbrisse (piltl)

möhläys 39 (ark.) (epäonnistuminen) eba·õnnestumine, nurjumine, luhtumine, äpardumine, luhta (nurja, rappa, tühja, untsu, nässu, aia taha, metsa) minek; fiasko; (munaus) rumal (jäme, ränk) viga (eksitus, eksimus); lollus, rumalus, [enda] blameerimine, [enda] täis·tegemine (kõnek); taktitu tegu; prohmakas; {millegi} luhta (nurja, rappa, untsu, nässu) ajamine
◊ tehdä pahoja möhläyksiä suuri prohmakaid teha, matslikult käituda, ennast täis teha (kõnek)

nöyrtymys 39 [enda] alandamine; (nöyrtyneisyys) alandlikkus, alla·heitlikkus

oma 10
1 oma; enda
◊ oma talomme meie oma maja; heillä on oma talo neil on oma maja; hän lähti omalla autollaan ta läks oma autoga; kirjat ovat omiani raamatud on minu omad; onko hänellä omia lapsia? kas tal on oma lapsi?; lunastaa asunto omakseen omale (endale) korterit [välja] osta; saat sen omaksi (omaksesi) sa saad selle omale (endale); hän piti tytön kättä omassaan ta hoidis tüdruku kätt oma (enda) peos; äidin oma kulta emme oma linnupoeg; Rouva Virtanen, omaa sukua Lahtinen Proua Virtanen, sündinud Lahtinen; kirjoittaa omalla nimellään oma nime all kirjutada; lukea omia runojaan oma luuletusi lugeda; puun oma väri puu oma värv; omat hampaat oma hambad; olla oma itsensä iseendaks jääda; tuntea tekonsa seuraukset omissa nahoissaan oma tegude tagajärgi omal nahal tunda; jokaisella on omat tapansa igaühel on omad kombed; se on oma asiani see on minu enda asi; omapa on syysi see on sinu enda süü; tuntea jokin omakseen midagi omaks võtta; oman käden oikeus omakohus ks. myös omankädenoikeus; olla vuoteen omana haigena voodis olla; omalta osaltani mina omalt poolt; kiitän omastani ja vaimoni puolesta ma tänan enda ja oma naise nimel; meillä on mansikoita omasta takaa meil on maasikad omast käest võtta; hän selvisi omin avuin ta sai omal jõul hakkama; oma tekemäni pöytä enda tehtud laud
◊  (superlatiivissa) hän on toimittajana omimmalla alallaan ajakirjanikuna on ta sellel alal täiesti omal kohal; novellit ovat kirjailijan ominta aluetta novellid on kirjaniku pärusmaa
◊  (lähiyhteisöstä) oman pitäjän väkeä oma valla rahvas; oma puoluekaan ei tukenut häntä isegi ta oma partei ei toetanud teda; asiaa käsiteltiin ryhmän omassa keskuudessa küsimust arutati rühmas omavahel; alue erotettiin omaksi seurakunnakseen piirkonnast moodustati omaette kogudus; kylä on oma pieni maailmansa küla on omaette väike maailm
◊  (liik.) oma vekseli lihtveksel, omaveksel
◊  (sanonnoissa) oman aikansa lapsi oma aja laps; omat koirat purivat oma koerad hammustasid
2 (substantiivisesti) palata omiensa luo omade juurde tagasi tulla; älä ota toisen omaa ära võta teise oma; panna lisää omistaan enda omast juurde panna; vaatia omansa takaisin oma tagasi nõuda; miettiä omiaan oma asjadest mõelda; puhua (panna) omiaan luisata, puru silma ajada; (liioitella) liialdada

pihdata 73*F (ark.) kokku hoida; koonerdada {jotakin millegagi} ; (kuv.) tagasi hoida, enda teada hoida
◊ pihdata ruokamenoissa söögirahaga koonerdada; pihdata tietoja infot enda teada hoida; tyttö pihtasi tüdruk hoidus seksuaalvahekorrast

piileksijä 12 redutaja, [enda] varjaja

piileskelijä 12 redutaja, [enda] varjaja

ryöstää 53
1 röövida, riisuda; (hävittää ja ryöstää) rüüstata; (tyhjentää) paljaks riisuda; puhtaks (paljaks) teha; (siepata) inimest röövida, kidnäpata
◊ ryöstää pankki panka röövida; ryöstää joltakulta rahat kelleltki raha röövida (riisuda); hänet ryöstettiin ta rööviti (riisuti) paljaks; mies oli ryöstetty ja pahoinpidelty mees oli paljaks röövitud ja läbi pekstud; ryöstää joku putipuhtaaksi kedagi puupaljaks (puhtaks) röövida (riisuda); kauppa oli ryöstetty putipuhtaaksi kauplus (äri) oli täiesti tühjaks röövitud (riisutud, tehtud)
2 (viedä, anastaa) ära võtta; endale võtta; enda valdusse võtta; varastada; üle lüüa; näpata; sisse vehkida (kõnek); pihta panna (kõnek); (lintujen tms. pesiä) rüüstata
◊ ryöstää kiekko vastustajalta litter vastaselt ära võtta; ryöstää joltakulta suudelma kelleltki suudlust röövida; maapallon raaka-ainevarojen ryöstäminen maakera toorainevarude röövellik (röövmajanduslik) kasutamine

sisälle
1 (adv.) sisse
◊ hän työnsi kätensä luukusta sisälle ta lükkas käe luugist sisse; mennä sisälle luolaan koopasse sisse minna; sisälle luolaan jäi pari miestä koopasse [sisse] jäi paar meest; pyytää jotakuta sisälle kedagi sisse (tuppa) kutsuda; hän päästi kissan sisälle ta laskis kassi sisse (tuppa); tulkaa jo sisälle! tulge juba sisse (tuppa)!; jäädä sisälle tuppa (koju) jääda
◊  (kuv., ark.) päästä johonkin asiaan sisälle mingist asjast aru saama hakata; (päästä jyvälle) mingi asja tuuma taibata
◊  (urh.) kotijoukkue pääsi sisälle kohalik meeskond pääses sisevooru (pesapallis)
2 (postp.) sisse; (sisäpuolelle) sisse·poole; enda sisse, endasse
◊ muuri sulkee sisälleen koko kaupungin müür suleb endasse kogu linna; müür ümbritseb kogu linna; poikkeama jäi virherajojen sisälle kõrvalekalle (hälve) jäi vea piirmarginaali sisse ks. myös sisään 1

sisään·kirjoitus 39 (ark.) (kirjoittautuminen) enda kirjapanek (registreerimine), registreerumine; (saapumiskirjaus) registreerimine

sitoutua 52*F
1 (aatteeseen, pol. ryhmittymään tms.) {millegagi, kellegagi} end siduda; (liittoutua) liituda, ühineda
◊ poliittisesti sitoutunut sanomalehti poliitiliselt seotud (sõltuv) ajaleht; hän ei sitoutunut tutkijana mihinkään koulukuntaan uurijana (teadlasena) ei liitunud ta ühegi koolkonnaga; uurijana (teadlasena) ei sidunud ta end ühegi koolkonnaga
◊  Italia sitoutui ympärysvaltoihin Itaalia ühines (liitus) ümbritsevate riikidega
2 (antaa sitoumus) end millegagi siduda; (luvata sitovasti) kohustuda, endale kohustust võtta; (pitää velvoitteenaan) enda kohustuseks pidada
◊ sitoutua noudattamaan ohjeita kohustuda juhendeid järgima; kohustuda reeglitest kinni pidama; hän sitoutui toimeen määräajaksi ta andis lubaduse olla teenistuses teatud ajani; ta kohustus töötama selles ametis teatud ajani; sitoutua vastaamaan jonkun veloista võtta endale kohustus vastutada kellegi võlgade eest; kohustuda vastutama kellegi võlgade eest; ydinaseettomuuteen sitoutuneet maat riigid, kes on kohustunud oma territooriumi hoidma tuumarelvavabana
◊  (erik.) tyttö ei suostunut kosintaan, koska ei halunnut vielä sitoutua tüdruk lükkas kosjad tagasi, sest ei tahtnud end veel siduda
3 (yhtyä, liittyä osaksi jotakin) ühineda, liituda
◊ energia vapautuu tai sitoutuu energia kas vabaneb või ühineb; atomiytimeen sitoutunut energia aatomituumaga ühinenud energia; typpeä esiintyy erilaisiin yhdisteisiin sitoutuneena lämmastik esineb ühenduses mitmesuguste ühenditega
◊  (kuv.) maatalouteen sitoutunut pääoma põllumajandusega seotud kapital

tunarointi 5*J (ark.) (möhlintä) vusserdamine, vussimine; soperdamine; kokku·klopsimine; ([itsensä] munaaminen) prohmakate tegemine; enese·häbistamine, enda naeruväärseks tegemine, enese·blameerimine