Soome-eesti suursõnaraamat

B-oikeudet 40 mon (Suom.) lahjade alkohoolsete jookide pakkumise luba restoranis

helppo 1*B kerge, hõlpus, hõlbus
◊ on jo helpompi olo juba on kergem (parem) olla; helppo sinun on sanoa, kun et tiedä mis sul viga öelda (sul on kerge öelda), sina ju ei tea; ei ole helppoa kellään ei ole kerge kellelgi; hankkia helppoa rahaa kergelt saadud raha peal väljas olla; käyttää tilaisuutta hyväkseen helppojen voittojen saavuttamiseksi olukorda hõlptulu saamiseks ära kasutada; päästä helpoille päiville kerge elu peale pääseda; tuo on helppo homma see on väike asi, see on kerge töö, kukepea! (kõnek); (ark.) leipä ei ollut helpossa leiba tuli teenida raske tööga; mennä helppoon end tüssata (ninapidi vedada, alt vedada) lasta; A narrasi B:tä, ja B meni helppoon A lollitas B-d ja B läks õnge; päästä helpolla kerge vaevaga asjast välja tulla, kergelt pääseda; voittaa helpolla kergesti (hõlpsasti, ilma suurema vaevata) võita; tuo kone menee helpolla rikki see masin läheb kergesti rikki; hän ei luovu helpolla ta ei loobu kergesti, ta ei anna kergesti alla

herra 9
1 härra; mees; (isäntä) pere·mees, isand; (valtias) valitseja; (mon herrat, esivalta) võimu·kandjad, võimul·olijad
◊ hyvät naiset ja herrat! austatud (lugupeetud) daamid ja härrad!; herrojen A:n ja B:n ehdotus härrade A ja B ettepanek; kyllä, herra kapteeni just nii, härra kapten; (iron.) missäs herra on hummannut? kus siis meie härra on pidu pidanud?
◊  (isäntä, valtias) palvella kahta herraa kaht isandat teenida, olla kahe isanda teener; talon herra maja peremees; olla tilanteen herra[na] olukorra peremees olla; palokunta pääsi tulen herraksi tuletõrje sai tulest võitu
2 (usk., erisn.) Issand, issand; Jumal, jumal
◊ Herran huone jumalakoda; jää Herran haltuun! jumal kaitsku (hoidku) sind!
◊  (kuv.) täällä olemme kuin herran kukkarossa oleme siin nagu vanajumala selja taga; ei moneen herran vuoteen palju aastaid (aega) pole —
◊  (huudahduksissa, päivittelyissä) herra varjelkoon! jumal hoidku!; miksi herran nimessä? miks, taeva pärast?, armas jumal, miks?; satoi joka herran päivä sadas iga issanda päev; älkää herran tähden! ärge taeva pärast!; ärge nüüd ometi!; herra ties jumal teab
3 (vallanpitäjä) härra, saks ‹saksa›, isand, asja·mees, tähtis tegelane, suur nina (piltl) asja·pulk (slg.)
◊ elää herroiksi hästi (laialt) elada, elada nagu saks, elada härra elu
◊  (kuv.) lähteä herrojen kanssa marjaan sakste (härrade) ilusaid sõnu ja tühje lubadusi uskuda
◊  (sananl.) hitaita ovat herrojen kiireet suurte härrade lubaduste täitmist võid kaua oodata

jakaa 56*D
1 (osittaa) jagada, jaotada; (hajottaa) osadeks (tükkideks) jagada, lahti võtta; (jakaa kahtia) pooleks (kaheks) jagada
◊ jakaa paloihin osadeks (tükkideks) jagada; jakaa ministeriö kahdeksi itsenäiseksi virastoksi ministeeriumi kaheks iseseisvaks ametkonnaks jaotada; jakaa voitto esikohta jagada; ensimmäisen palkinnon jakoivat A ja B esimest auhinda jagasid A ja B; jaetulla kolmannella sijalla jagatud kolmandal kohal; jakaa ilot ja surut ystävien kanssa sõpradega rõõmu ja muret jagada
2 (antaa usealle, jaella) jaotada, välja jagada; (korttipelissä) kaarte jagada; (ark.) teha kaardid
◊ jakaa omaisuutensa köyhille oma varandust vaestele jagada; älä syö kaikkia omenoita yksin, vaan jaa toisillekin! ära söö kõiki õunu üksi ära, jaga teistele ka!; jakaa palkintoja auhindu jagada; jakaa kuolinpesä pärandvara jagada; jakaa osinkoa dividende jagada; jakaa käskyjä käske jagada; jakaa kiitosta tänu jagada; jakaa oikeutta õigust jagada; jakaa sana tavuihin sõna silpideks jaotada
3 (jaotella) jaotada
◊ maa on jaettu lääneihin riik on jaotatud läänideks; jakaa ihmiset vuohiin ja lampaisiin inimesi sikkudeks ja lammasteks jagada; vuosi jaetaan 12 kuukauteen aasta jagatakse 12 kuuks; kymmeneksi luvuksi jaettu romaani kümneks peatükiks jaotatud romaan; viivat jakavat kartan ruutuihin jooned jaotavad kaardi ruutudeks; jakaa sana kahdelle riville jagada sõna kahele reale
4 (sijoittaa ryhmiin tms.) jaotada
◊ jakaa paino tasaisesti kaalu võrdselt jaotada; työt jaettiin eri viikonpäivien osalle tööd jaotati eri nädalapäevadele; he jakoivat tehtävät keskenään nad jaotasid ülesanded omavahel; kustannukset jaettiin uudelleen kulutused jaotati ümber; jaettuna viidelle vuodelle viiele aastale jagatult (jaotatult)
5 (osallistua, tasata) jagada
◊ jakaa elämänsä jonkun kanssa oma elu kellegagi jagada
6 (levittää) laiali (välja) jagada, jaotada; (postia tms.) laiali kanda
◊ hän jakaa lehtiä aamuisin ta kannab hommikuti lehti laiali; voimala jakaa sähköä laajalle alueelle elektrijaam annab elektrit suurele piirkonnale
7 (mat.) jagada
◊ 10 jaettuna 2:lla 10 jagada 2-ga, 10 jagatud 2-ga
8 (erik.) (ark.) tuo tyttö jakaa kaikille see tüdruk annab kõigile; hänellä on itsetuntoa vaikka muille jakaa tal on enesekindlust, nii et võib teistelegi jagada

jatkaa 56
1 (pidentää) jätkata; pikendada; (laimentaa) jätkata (vett juurde lisada, et kauemaks jätkuks)
◊ tietä jatkettiin Turkuun jätkati teekonda Turusse; jatkaa hametta seelikut pikemaks teha; aitaa pitää jatkaa aeda tuleb pikemaks teha; jatkaa maitoa vedellä piimale vett juurde lisada; jatkaa sukua sugu jätkata
◊  (sananp.) öillä päivät jatketaan ööst võetakse päevadele lisa
2 (tehdä edelleen) jätkata; edasi teha
◊ jatkaa työtään oma tööd jätkata; jatkaa syömistä söömist jätkata; jatkaa jonkun toisen työtä kellegi teise tööd jätkata; jatkaa opintojaan oma õpinguid jätkata; hän jatkoi untaan ta magas edasi; jatkaa siitä, mihin toinen on keskeyttänyt jätkata sealt, kus teine on pooleli jätnud; hän jatkoi sinnikkäästi työtään ta jätkas visalt oma tööd; kokousta jatkettiin ruokailun jälkeen pärast sööki peeti koosolekut edasi; hän jatkoi matkaansa Turkuun ta jätkas oma reisi Turusse; jatkaa yrityksen johdossa jätkata firma eesotsas; jatkaa perinnettä traditsiooni jätkata; hän jatkoi vain, toisista piittaamatta ta muudkui jätkas, hoolimata teistest
◊  (urh.) A syötti B:lle, ja tämä jatkoi C:lle A andis söödu B-le ja see söötis edasi C-le

kanssa
1 (postp., virossa myös prep. komitatiivin kanssa) ühes; koos ‹—›; kaasas; (sijapäätteenä) -ga
◊ isä poikansa kanssa isa oma pojaga; sokeria yhdessä jauhojen kanssa suhkur koos jahuga; asua [yhdessä] jonkun kanssa kellegagi koos elada; joutua vastakkain jonkun kanssa kellegagi vastuollu minna; sota Ranskan kanssa sõda Prantsusmaaga; riitelimme A:n kanssa tülitsesime A-ga; kanssani samanikäinen minuga ühevanune; A on tasaväkinen B:n kanssa A on B-ga võrdne; oletko lähemmin tuttu hänen kanssaan? kas sa oled temaga lähemalt tuttav?; lähdetkö kanssani lenkille? kas tuled koos minuga jooksma?; hän tuli vaimonsa kanssa ta tuli koos oma naisega; Jumala kanssanne! Jumal kaasa!; leikkiä nuken kanssa nukuga mängida; saat sen takaisin korkojen kanssa saad selle [koos] protsentidega tagasi; menetellä kuin omansa kanssa ümber käia nagu enda omaga; se oli yhtä tyhjän kanssa see oli sama hea kui mitte midagi, see võrdus nulliga; ohukaisia hillon kanssa pannkoogid moosiga; hän odotti ovella halon kanssa ta ootas uksel, puuhalg peos; me lähdimme matkaan eväiden kanssa läksime teele ja võtsime sööki kaasa; hän oli aivan helisemässä miehensä kanssa ta oli oma mehega täitsa hädas; hän sai palkkiota liiankin kanssa ta sai tasu ülearugi; ruoan kanssa oli vähän niin ja näin söögiga oli nii nagu oli; voi sinun kanssasi! oh sind küll!; menimme kylään oikein ajan kanssa läksime külla aegsasti, läksime külla suure ajavaruga
2 (ark., adv. myös) ka, kah
◊ tule sinä kanssa! tule sina ka!; kaikkea kanssa! mida veel!; on siinä kanssa kumma tyyppi! on ikka ka imelik tüüp!

käskyn·alainen 38
◊ A on B:n välitön käskynalainen A on B otsene käsualune (alluv)

lujasti
1 (tiukasti, kovasti) kõvasti; rängalt, rängasti; (voimakkaasti) tugevasti, tugevalt, jõuliselt; (vankasti) kindlalt, kestvalt, visalt; (vankkumatta) vankumatult, kõikumatult
◊ laiva on lujasti karilla laev on kõvasti karil; raataa lujasti rängalt tööd murda; ponnistella lujasti kõvasti pingutada; pitää lujasti kiinni oikeuksistaan oma õigustest kindlalt kinni pidada; panna jokin lujasti mieleensä midagi kindlalt meelde panna; tehdä lujasti töitä kõvasti tööd teha; tehdä lujasti vastarintaa visalt vastu panna; hän tarttui lujasti asiaan ta asus kõvasti [selle] asja kallale, ta võttis selle tõsiselt käsile; istua lujasti satulassa kindlalt sadulas istuda; A on kiintynyt lujasti B:hen A on tugevasti B-sse kiindunud, A on B-st kõvasti sisse võetud; luottaa lujasti johonkin millelegi kindlalt loota; midagi vankumatult usaldada; olen lujasti sitä mieltä, että — olen kindlalt arvamusel, et —; hän uskoo lujasti parempaan huomiseen ta usub vankumatult paremasse homsesse
2 (kuuluvasti) valjusti, kõvasti; häälekalt
◊ puhua tarpeeksi lujasti piisavalt (küllalt) valjusti kõnelda; puhu lujemmin! räägi kõvemini!
3 (ark. paljon) tublisti, tugevasti, kõvasti; mehe·moodi, mehiselt; ropul kombel (kõnek)
◊ panna lujasti voita leivälle tublisti võid leiva peale panna; syödä lujasti mehemoodi süüa
4 (nopeasti) kiiresti, kiirelt, hoogsalt, hooga

matka 9
1 (matkanteko) tee ‹teid›, teekond; sõit; rännak
◊ olla matkalla jonnekin olla teel kuhugi; minne matka? kuhu minek?, kuhu lähed?; kuhu sõit läheb?, kuhu teekond viib?; mars matkaan, tytöt! marss minema (teele), tüdrukud!; hakake minema, tüdrukud!; jatkaa matkaa [oma] teekonda (teed) jätkata, edasi minna; matka taittui nopeasti teekond edenes jõudsasti; matkasta väsynyt teekonnast (sõidust, reisist) väsinud; lähteä matkaan teele asuda; valmis lähtemään matkaan valmis teele asuma; reisiks valmis; lähteä matkoihinsa oma teed minna, ära minna; (ark.) jalga lasta; meillä oli sama matka meil oli sama (ühine) tee; A kulki yhtä matkaa B:n kanssa A läks koos B-ga sama teed, A kõndis B-ga koos samas suunas (sama teed); saattaa joku matkaan kedagi teele saata; matkan varrella sattui yhtä ja toista tee peal juhtus nii mõndagi; reisi ajal (kestel) juhtus nii mõndagi
◊  ([matka]seurasta tms.) lähteä jonkun matkaan kellegagi kaasa minna; olla jonkun matkassa kellegagi koos olla (minna, tulla); ottaa evästä matkaan reisimoona kaasa võtta
2 (käynti toisella paikkakunnalla) reis ‹reisi›; sõit, teekond
◊ edestakainen matka sõit sinna ja tagasi; matka Rovaniemelle sõit (reis) Rovaniemisse; matka ulkomaille reis välismaale, välismaareis; jatkaa matkaa sõitu (teekonda) jätkata; edasi reisida; matka maailman ympäri ümbermaailmareis; lähteä matkalle reisile (reisima) minna; (lähdöstä) teele asuda; olla matkalla reisil (reisimas) olla; olen matkoilla olen reisil; (syntymäpäiväilmoituksissa) olen ära sõitnud; palata matkalta reisilt tagasi tulla, reisilt naasta; (tulla kotiin) tagasi koju tulla; hän on tehnyt useita matkoja Kiinaan ta on teinud mitu reisi Hiinasse; ta on käinud mitu korda Hiinas
3 (kuv.)
3a (vars. heng. ja ylät.) (ihmiselämästä) matka ajasta iäisyyteen teise ilma minek; hän päätti maisen matkansa ta maine teekond lõppes
3b (slg. huumaustilasta) pilves (fiilingus) olek, ära (väljas) olek
3c (vainajan matka hautaan) viimeinen matka viimne teekond
3d (eril. ilmauksissa) hän on matkalla menestykseen ta tee viib ülesmäge; hän on matkalla kohti tuhoa ta on teel [oma] huku poole; opetukseen on pitkin matkaa liitettävä harjoituksia õpetamise jooksul tuleb pidevalt harjutusi teha; esitys oli pitkin matkaa elävää ettekanne (esitus) oli algusest lõpuni haarav; tuli mutkia matkaan asi läks keeruliseks
4 (välimatka) vahe·maa, vahe ‹vahe›, distants; (etäisyys) kaugus; (ylimalkaisemmin) tee ‹teid›; maa
◊ sinne on kilometrin matka sinna on kilomeeter maad; sinne on puolen tunnin matka sinna on poole tunni tee; kuinka pitkä matka täältä on kaupunkiin? kui pikk on tee siit linna?; sinne on matkaa! see on päris kaugel; sinna annab astuda!; kuljimme yhdessä jonkin matkaa me kõndisime tüki maad üheskoos; räjähdys kuului [pitkien] matkojen päähän plahvatus oli kaugele kuulda; pysytellä jostakin matkan päässä millestki kaugele hoiduda; olla pitkän matkan päässä jostakin millestki kaugel olla; ampua 100 metrin matkalta lasta (tulistada) 100 meetri kauguselt
◊  (urh.) hänen paras matkansa on 5 000 metriä tema parim distants on 5 000 meetrit; hän osallistui vapaauinnissa kaikille matkoille vabaujumises võttis ta osa kõigil distantsidel
◊  (kuv.) se kesti hyvän matkaa kolmatta viikkoa see kestis kõvasti üle kahe nädala; oltiin jo hyvän matkaa elokuussa august oli varsti juba poole peal; pitkän matkaa toista tuhatta tublisti üle tuhande; myymälävarkauksista on lyhyt matka vakavampiin rikoksiin kauplusevargustest on lühike tee tõsisemate kuritegudeni

peräkkäinen 38 järjestikune
◊ A:lla ja B:llä oli paikat peräkkäisillä tuoliriveillä A-l ja B-l olid istekohad järjestikustes ridades; kolmena peräkkäisenä vuotena kolmel järjestikusel aastal; kaksi peräkkäistä sairautta mursi hänen terveytensä kaks järjestikust haigust murdis ta tervise

pois
1 ära
◊ muuttaa pois kotoa kodust ära kolida; lähteä pois kotoa kodust ära minna; päästä pois vankilasta vanglast pääseda; ehtiä pois alta (tieltä) eest ära jõuda; jäädä pois ära jääda; tulemata jääda; olla pois[sa] töistä töölt puududa; hän käänsi katseensa pois naisesta ta keeras oma pilgu naiselt ära; maatila joutui pois suvulta talu läks suguvõsa käest (valdusest) ära; maksaa velkansa pois oma võlga ära maksta; kyniä asiakkailta rahat pois klientidelt raha ära tõmmata; kantaa astiat pois pöydästä nõusid laualt ära viia; joutua pois pelistä mängust välja jääda
◊  (käskyissä ym.) pojat, heti pois sieltä katolta! poisid, marss sealt katuselt minema!; jalat pois pöydältä! jalad laualt ära!; pois tieltä (alta)! tee pealt eest ära!, teelt eest ära!; pois silmistäni! kao mu silmist (silmade alt)!
◊  (erik. kuolemasta) kuolla (nukkua) pois ära surra, hingusele minna; pois nukkunut ära surnud, siit ilmast lahkunud; pois menneet ystävämme meie lahkunud sõbrad; hän on päässyt täältä pois ta on siit ilmast pääsenud, ta on ära surnud
◊  (hylkäämisestä tms.) heittää kaikki turhat tavarat pois kõik mittevajalikud asjad ära visata; antaa jotakin pois midagi ära anda; pane kirja pois pane raamat ära (kõrvale); A on heittänyt B:n kanssa tittelit pois A sõlmis sinasõpruse B-ga; sulkea jotakin pois midagi välja jätta
◊  (riisumisesta) riisua pois vaatteensa riided ära võtta; lahti riietuda; ottaa saappaat pois saapaid [jalast] ära võtta; ota pois päältäsi võta üleriided ära
2 (irti) välja, ära
◊ leikata pala pois jostakin millestki tükki välja lõigata; pestä tahra pois plekki ära pesta
◊  (mat.) viidestä pois kaksi on kolme viis miinus kaks on kolm, viiest kaks ära võtta on kolm
3 (häviämisestä, katoamisesta tms.)
◊ pelko oli kuin pois puhallettu (pyyhkäisty) hirm oli kui ära pühitud; nukkua humala pois purjus pead välja magada; nukkua väsymys pois väsimust välja magada; kauna suli pois hänen mielestään viha läks tal meelest ära, vimm (viha) läks tal üle; ei se ole sinulta pois, jos minä saan palkankorotuksen see ei lähe sinu arvelt maha, kui minu palka tõstetakse; saada asia pois päiväjärjestyksestä saada küsimus lahendatud, saada asi päevakorrast ära; ei ole aivan pois laskuista sekään mahdollisuus, että — pole täiesti kõrvale langenud ka see võimalus, et —
◊  (ark.) siitä on oksat pois siin on asi naljast kaugel; toimittaa joku pois päiviltä kedagi maha lüüa
◊  (usein leik.) pois se minusta, että tekisin sellaista ma ei teeks midagi sellist
4 (suostuttelua t. myönnytystä ilmaisemassa)
◊ kysy pois! küsi julgesti!; niin se on, usko pois! usu, nii see tõesti on!; no hyvä, sovitaan pois no hea küll, lepime kokku; sano pois (vain) asiasi! no ütle välja, mis tahtsid ütelda!; tilataan pois se lehti! no tellime siis selle lehe!

rata·järjestys 39 (urh.) radade järjestus
◊ ratajärjestys: A. A., Suomi, B. B., Ruotsi — esimesel rajal A.A. Soomest; teisel rajal B.B. Rootsist —

retku 1
1 (roikkuvat, huonot vaatteet tms.) lotendavad riided; räbal; kalts
◊ maton retku vaibaräbal; kulkea retkuissa lotendavates riietes ringi käia, räbalates (räbalais) käia
2 (halv.) (miehestä) laaberdis; lakard; (maleksija) logeleja; (juopporetale) sopa·joodik; (juoppo) joodik; (hummailija) pummeldaja, prassija
3 (ark.)
3a (pettämisestä) lentää (mennä) retkuun õnge minna, pettust uskuma jääda; vetää jotakuta retkuun kedagi tüssata, kedagi ninapidi vedada; A narrasi B:tä, ja B meni retkuun A narris B-d ja B läks õnge
3b (rakastumisesta) olla retkussa johonkuhun kellessegi armunud olla, kellestki sissevõetud olla

rinnan ks. rinnakkain
◊ A käveli B:n kanssa rinnan A kõndis B-ga kõrvuti (kõrvu); A kõndis B kõrval; A työskenteli (rinta) rinnan B:n kanssa A töötas B-ga koos; A ja B töötasid koos; A töötas B-ga kõrvuti; rinnan taloudellisen nousun kanssa kõrvuti (samaaegselt, paralleelselt) majandusliku tõusuga
◊  (sähk.) kytkeä rinnan paralleelselt (rööpselt) lülitada

sisältyä 52*I (olla osa sisältöä) sisalduda {johonkin milleski} ; {millegi} sees olla; {millegi} sisuks olla; leiduda {johonkin milleski} ; mahtuda; (kuulua, liittyä) {millessegi, millegi juurde} kuuluda; kaasa arvatud olla
◊ A sisältyy B:hen A sisaldub B-s; A on B-s sees; A kuulub B-sse; kauppaan sisältyi irtaimisto tehingusse kuulus [ka] vallasvara; hintaan sisältyy liikevaihtovero käibemaks on hinnas sees; hinnasse on [kaasa] arvatud käibemaks; sananlaskuihin sisältyvä viisaus vanasõnades sisalduv tarkus; vanasõnadesse kätketud tarkus

suhde 48*F
1 suhe; suhtumine; (vars. mon välit) vahe·kord ‹korra›
◊ äidin ja lapsen suhde ema ja lapse suhe (vahekord); esimiehen suhde alaisiinsa ülemuse suhtumine oma alluvatesse; Suomen suhteet naapurivaltioihin Soome suhted naaberriikidega; suurvaltojen [väliset] suhteet suurriikide vahelised suhted; katkaista suhteensa johonkuhun kellegagi suhteid katkestada; suhde viileni vahekord jahenes; suhde särkyi suhted katkesid, vahekord katkes
2 (erik.)
2a (romanttinen suhde) suhe; vahe·kord ‹korra›; (lyhytaikainen) side ‹sideme›, ühendus; (rakkausjuttu) armu·vahe·kord ‹korra›, armu·lugu ‹loo›; intiim·suhe
◊ avioliiton ulkopuolinen suhde abieluväline suhe; heillä on suhde neil on suhe (vahekord); naapurilla oli suhde sihteeriinsä (sihteerinsä kanssa) naabril oli oma sekretäriga armulugu; naaber oli oma sekretäriga [armu]vahekorras; he elivät pitkäaikaisessa suhteessa neil oli pikaajaline [armu]suhe; neil oli pikka aega vahekord; harrastaa kevyitä suhteita kergemeelsetes (juhuslikes) suhetes (vahekordades) olla
2b (tav. mon yhteydet, vuorovaikutus) suhted, kontaktid; (henkilökohtaisista, "epävirallisista" yhteyksistä) suhe, side ‹sideme›, tutvus
◊ kansainväliset suhteet rahvusvahelised suhted; käyttää hyväkseen suhteita suhteid (sidemeid, tutvusi) ära kasutada; hänellä on hyvät suhteet rahamaailmaan tal on rahamaailmaga head suhted; tal on rahamaailmas häid tutvusi; hän sai paikan suhteiden avulla ta sai töökoha sidemete (tutvuste) kaudu
3 (suhtautuminen, kanssakäyminen) suhe, suhtumine; läbi·käimine; (asenne) seisu·koht
◊ mikä on suhteesi alkoholiin? milline on sinu suhtumine alkoholisse?; suhde Jumalaan suhe (suhtumine) Jumalasse; selvittää suhteensa kuolemaan selgitada oma suhtumist surmasse
4 (riippuvuus-, syysuhde) suhe; vahe·kord ‹korra›; (yhteys) ühendus, seos; (kokonaisuuden osien välinen suhde) seos
◊ tupakoinnin suhde syöpään suitsetamise seos vähiga; subjektin ja predikaatin suhde subjekti ja predikaadi vaheline suhe; hintojen ja palkkojen välinen suhde hindade ja palkade vaheline suhe (vahekord); nähdä asioiden väliset suhteet näha asjade vahelisi suhteid (seoseid)
5 (vertailuissa) suhe; (mittasuhde tms.) proportsioon
◊ pöydän pituuden suhde leveyteen laua pikkuse suhe laiusesse (laiusega), laua pikkuse ja laiuse vaheline suhe
◊  (suhteessa, verrattuna, nähden) markan arvo suhteessa dollariin marga väärtus dollari suhtes; tarkastella kustannuksia suhteessa tuloksiin jälgida väljaminekute (kulude) ja tulemuste vahelisi suhteid, jälgida, millised on väljaminekud (kulud) võrreldes tulemustega; pienipalkkaisten verotus on suhteessa kevyempi kuin suuripalkkaisten väiksepalgaliste maksustus on suhteliselt kergem kui suurepalgaliste maksustus; väiksepalgaliste maksustus on proportsionaalselt kergem kui suurepalgaliste oma
◊  (mat.) a:n ja b:n suhde a ja b vaheline suhe; jakaa jokin suhteessa 2:3 jagada midagi vahekorras (proportsioonis) 2:3; janan jakaminen jatkuvassa suhteessa sirglõigu jagamine jätkuvas proportsioonis
6 (jossakin suhteessa, joltakin kannalta) siinä suhteessa selles (ses) suhtes; (kannalta, puolesta) sellest seisukohast, sellelt seisukohalt; selle poolest; (silmällä pitäen) seda arvesse võttes, seda silmas pidades; hän on kaikissa suhteissa muita etevämpi ta on teistest igas suhtes parem; siinä suhteessa olet oikeassa ses (selles) suhtes on sul õigus; taloudellisessa suhteessa riippumaton majanduslikus suhtes sõltumatu, majanduslikult sõltumatu ks. myös taloudellisesti

suudella 67*F suudelda; (pussata) musitada (kõnek) musutada (kõnek) musi anda (kõnek)
◊ A suuteli B:n kanssa (A ja B suutelivat) A ja B suudlesid; suuteleva pari suudlev paarike; suudella jotakuta suulle kedagi suule suudelda; suudella jonkun kättä kellegi kätt suudelda; kellegi käele suud anda (van)
◊  (kuv.) kesätuuli suuteli hänen poskeaan suvetuul paitas (suudles) ta põske

symmetria 12 (vars. geom.) sümmeetria
◊ A:n ja B:n välinen symmetria A ja B vaheline sümmeetria

symmetrisyys 40 < symmetrinen sümmeetrilisus; (symmetria) sümmeetria
◊ A:n ja B:n symmetrisyys A ja B sümmeetrilisus (sümmeetria)

synonyymi 5 vok.s. Ä t. A (kiel.) sünonüüm
◊ A on B:n synonyymi A on B sünonüüm, A ja B on sünonüümid

takaa-@ajo·asema 10 (vars. urh.) A on hyvissä takaa-@ajoasemissa B:hen nähden A on B suhtes soodsas jälituspositsioonis

takaus 39 tagatis, garantii; käendus
◊ yksinkertainen takaus lihttagatis, lihtgarantii; yhteisvastuullinen eli solidaarinen takaus ühisvastutusgarantii, solidaarne garantii; valtion takaus opintolainalle õpingulaenu riiklik tagatis (garantii); A sai B:ltä takauksen lainalle A sai B-lt laenu jaoks käenduse; mennä jonkun puolesta takaukseen kellelegi käendust (tagatist, garantiid) anda; saada laina takausta vastaan käenduse vastu laenu saada, garantiilaenu saada

todistaja 10
1 tõestaja
2 (asiakirjan, toimituksen) valtakirjan todistajina olivat A ja B volikirja tunnistajateks olid A ja B; olla vihkiäisissa todistajana abiellumisel tunnistajaks olla
3 (oik.) tunnistaja; manukas
◊ todistajien kuulustelu tunnistajate ülekuulamine (küsitlemine)
◊  (kuv.) tässä asiassa olkoon taivas todistajani selles asjas olgu taevas mulle tunnistajaks
4 (silminnäkijä) pealt·nägija
◊ tapauksella ei ollut todistajia juhtumil ei olnud pealtnägijaid (tunnistajaid)
5 (usk.) Jehovan todistajat Jehoova tunnistajad

tukka·nuottasilla
◊ olla tukkanuottasilla karvupidi koos olla, juustest tirida
◊  (kuv.) A ja B olivat tukkanuottasilla jostakin A ja B tülitsesid millegi pärast (ümber), A ja B olid mingil põhjusel tülis

tulos 39 tulemus, resultaat; (tal. tuotto) tulem; (mat.) lahend; vastus; (seuraus) taga·järg ‹järje›
◊ kehityksen tulos arengu tulemus; vuoden tulos aasta tulemus; aasta tulem; hyvä tulos hea tulemus; laiha tulos kehv tulemus; tuloksetta tulemus[t]eta; neuvottelun tuloksena oli, että — läbirääkimiste tulemuseks oli, et —; hallituksen politiikan tulokset ovat nyt näkyvissä valitsuse poliitika tagajärjed on nüüd näha; vaalin tulos valimiste tulemus, valimistulemused; menetelmä, jolla on saatu hyviä tuloksia meetod, millega on saadud häid tulemusi; häid tulemusi andnud meetod; uudistuksesta oli tuloksena täydellinen kaaos reformi tulemuseks oli täielik kaos; ahkeruus johti tulokseen (tuotti tulosta) usinus andis tulemusi; huonoin tuloksin halbade tulemustega; neuvottelujen tuloksena solmittiin sopimus läbirääkimiste tulemusena sõlmiti leping, läbirääkimiste tulemuseks oli leping; sodan tuloksena maan talous romahti sõja tagajärjel varises maa majandus kokku; hoidon tuloksena taudin eteneminen on pysähtynyt ravi tulemusena on haiguse käik peatunud
◊  (ajattelun, tutkimuksen tms. aikaansaannos) tutkimuksen tulos uurimistulemus; kyselyn tulokset küsitluse tulemused; asiaa harkittuani tulin siihen tulokseen, että — asja kaalunud, tulin järeldusele (jõudsin tulemusele), et —
◊  (työn t. taloudellisen toiminnan tuotos) yrityksen viime vuoden tulos ettevõtte möödunudaastane tulem; yritys ylsi hyvään tulokseen ettevõte saavutas hea tulemuse
◊  (kilpailusijoituksesta t. -saavutuksesta) kilpailun tulos võistluse tulemus (tagajärg); ottelun tulos oli 2—1 mängu tulemus oli 2:1; pituushypyssä tehtiin hyviä tuloksia kaugushüppes saadi häid tulemusi (tagajärgi); hänen tuloksekseen kolmiloikassa jäi — tema tulemuseks kolmikhüppes jäi —
◊  (mat.) yhteenlaskun tulos on summa liitmise tulemus on summa; kun yhtälö ratkaistaan, tulokseksi saadaan a + b võrrandi lahendamisel saadakse lahendiks a + b

verto 1*K (mat.) võrdeline (subst.)
◊ verrannossa A:B=B:C on C A:n ja B:n kolmas verto võrdes A:B=B:C on C A ja B kolmas võrdeline

vuorotella 67*C
1 (vaihtaa vuorojärjestyksessä) vahetada; vaheldada
◊ kutoa raitoja neljää väriä vuorottelemalla nelja vahelduva värviga triipe kududa
2 (tehdä jotakin vuoroin) vahetada, välja vahetada
◊ A vuorottelee B:n kanssa päivystyksessä A ja B on vaheldumisi valves; he vuorottelivat keskenään kahvinkeittäjinä nad keetsid kordamööda kohvi; maisemassa vuorottelevat pellot ja metsät maastikus on vaheldumisi põlde ja metsi; matossa vuorottelee valkea raita sinisen kanssa vaibas vahelduvad valged ja sinised triibud, vaibas on valged ja sinised triibud vaheldumisi
3 vahelduda vuorotellen (kukin vuorollaan) vaheldumisi (vuoroin, vaihdellen) kordamööda; he ajoivat autoa vuorotellen nad juhtisid autot kordamööda; neule, jossa on vuorotellen valkeita ja mustia raitoja kudum, milles on valged ja mustad triibud vaheldumisi

väitellä 67*C
1 väidelda {jostakin millegi üle} ; vaielda {jostakin millegi üle} ; (kiistellä) polemiseerida {jostakin millegi üle} ; diskuteerida {jonkun kanssa jostakin millegi üle} ; (riidellä) riielda {jonkun kanssa jostakin millegi pärast}
◊ A on kauan väitellyt B:n kanssa tästä A on kaua aega vaielnud B-ga selle üle; lehdistössä on väitelty siitä, onko — ajakirjanduses on vaieldud (diskuteeritud) selle üle, kas —
2 (erik. puolustaa väitöskirjaa) väidelda; väitekirja kaitsta
◊ väitellä tohtoriksi doktoriks väidelda, doktoriväitekirja kaitsta; virkaa hakevan tulee olla väitellyt kohta taotleval isikul peab olema doktorikraad, kohta taotlev isik peab olema doktorikraadiga; hän on väitellyt biokemiasta (biokemian alalta) ta on kaitsnud doktoriväitekirja biokeemiast

väli 5
1 vahe ‹vahe›; vahe·maa; vahe·kaugus; (rako) pragu; pilu; lõhe
◊ leveä väli lai pragu; seinän ja kaapin väli seina ja kapi vahekaugus, seina ja kapi vaheline vahemaa
◊  (erik. ruumiinosista) pese myös varpaiden välit! pese varbavahed ka puhtaks!; sormien väleissä oli ihottumaa sõrmevahedes oli nahalööve; haarojen väli jalgevahe
2 (välimatka) vahe·maa; vahe·kaugus; vahe ‹vahe›; (mat., mus.) intervall
◊ pisteiden A ja B väli punktide A ja B vaheline kaugus; istuttaa sipuleita 20 cm:n välein istutada sibulaid 20 cm vahedega; olen kulkenut tätä väliä kaksikymmentä vuotta olen kõndinud seda vahemaad kakskümmend aastat; kahden sävelkorkeuden väli kahe helikõrguse intervall
3 (väliraha: maksettava) vahe·raha; (saatava) vahelt·kasu, vahe·kasu
◊ hän sai väliä vaihtokaupassa ta sai vahetustehingus vahekasu; hän maksoi auton vaihdossa 5 000 mk väliä auto vahetamisel ta maksis 5000 marka vaheraha, auto vahetamisel ta maksis peale 5000 marka
4 (ajasta)
4a (kahden ajankohdan tms. välinen aika) joulun ja uudenvuoden väli jõulude ja uusaasta vaheline aeg; maailmansotien väli maailmasõdade vaheline aeg; ruokailujen välit söögikordade vaheline aeg, söömakordade vahe; onnettomuuksien väliä oli vain muutama tunti õnnetuste vahe (vahet) oli ainult paar tundi; poikien väliä on viisi vuotta poiste vanusevahe on viis aastat; bussit kulkevat kymmenen minuutin välein bussid sõidavad kümneminutise intervalliga, bussiliinide intervall on kümme minutit, bussid sõidavad iga kümne minuti tagant
4b (ajankohdasta) hän ehti jossakin välissä (jollakin välillä) keittää kahvit mingil ajavahemikul jõudis ta kohvi valmis keeta; käyhän kylässä, kun tulee sopiva väli tule külla, kui leiad sobiva aja; sillä välin selle aja sees, selle ajaga; siivoan sillä välin ma selle aja sees koristan; sillä välin veljeni oli ehtinyt ilmoittaa poliisille selle aja sees oli mu vend jõudnud politseile teatada; vahepeal mu vend oli jõudnud teatada politseisse; millä välin kävit kaupassa? millal sa jõudsid poes ära käia?; tällä välin on tapahtunut paljon selle aja sees on palju juhtunud, vahepeal on palju juhtunud; vähän väliä aeg-ajalt; ühtelugu, tihti
5 (usein mon ihmisten välisistä suhteista) suhted; vahe·kord ‹korra›
◊ sisarusten välit õdede-vendade suhted; heillä on hyvät välit neil on head suhted; viileät välit jahedad suhted; he ovat lämpimissä väleissä keskenään neil on omavahel soojad suhted; riita johti heidän väliensä rikkoutumiseen tüli rikkus nende vahekorra (suhted); olla hyvissä väleissä jonkun kanssa kellegagi heades suhetes olla; joutua huonoihin väleihin jonkun kanssa kellegagi halvasti läbi saada; selvittää välinsä suhteid (vahekorda) klaarida
◊  (ark.) pysytellä väleissä hästi läbi saada, häid suhteid omada
6 (asennoitumisesta) ennen siitä pidettiin tarkka väli enne peeti seda tähtsaks, enne arvestati sellega; ei ole väliä (väliksi), vaikka sataisi see on ükskõik, kasvõi sadagu; hinnalla ei ole väliä hinnal pole tähtsust; ükskõik, mis see hind ka ei oleks; se on niin hyvä, ettei paremmasta väliä! see on nii hea, et paremat pole vajagi!; mitä väliä sillä on? mis seal vahet on?, see on ju ükskõik!
◊  (ark.) aikaa siinä meni, mutta väliäpä hällä aega läks, aga tühja sellest; hällä väliä tühja kah, tühiasi, mõni mõis ks. myös hällä väliä

väli·alue 48 (raja-alue) piiri·ala; (siirtymäalue) üle·mineku·ala, siirde·ala
◊ A:n ja B:n välialue A ja B vaheline ala; kahden murrealueen välialue kahe murde siirdeala (üleminekuala)

yhteinen 38
1 ühine, ühis-; (yleinen) üldine, üld-
◊ kerrostalon yhteiset tilat korruselamu üldruumid (ühisruumid); meillä on naapurin kanssa yhteinen ruohonleikkuri meil on naabriga ühine muruniiduk; puolisoiden yhteiset velat abikaasade ühised võlad; tapahtumien yhteiset piirteet sündmuste ühisjooned; puistot ovat kaupunkilaisten yhteisessä käytössä pargid on linnarahva ühiskasutuses; yhteistä meille kaikille on, että — meile kõigile ühine on see, et —; yhteinen hyvä üldine hüvang; yhteinen nimittäjä ühisnimetaja; yhteinen näkemys ühine seisukoht
◊  (vanh., leik.) yhteinen kansa kogu rahvas, igamees
◊  (kaskuissa tms.) mitä yhteistä on A:lla ja B:llä? mis ühist on A-l ja B-l?
2 (joka tapahtuu t. tehdään yhdessä) ühine; ühendatud
◊ opettajien ja oppilaiden yhteinen juhla õpetajate ja õpilaste ühine pidu; yhteisin ponnistuksin ühisel jõul, ühiste (ühendatud) jõududega, ühiste pingutustega
3 (harv. kokonais-) üld-, kogu-; (yhteenlaskettu) kokku·arvutatud, kokku·arvatud, kokku·võetud
◊ keräyksen yhteinen tuotto korjanduse kogutulu (üldsissetulek)

yhteis·ymmärrys 39 üks·meel; ühine arusaam; vastastikune mõistmine, vastastikune arusaamine
◊ johdon ja työntekijöiden välinen yhteisymmärrys juhtkonna ja töötajate vaheline üksmeel; A pääsi B:n kanssa yhteisymmärrykseen työnjaosta A jõudis B-ga tööjaotuse suhtes ühisele seisukohale, A saavutas B-ga tööjaotuse suhtes üksmeele; päästiin yhteisymmärrykseen palkoista palkade suhtes jõuti ühisele arusaamale, palgaasjus saavutati ühine seisukoht; erosimme täydessä yhteisymmärryksessä läksime lahku täielikus vastastikuses mõistmises

yhtään (kielt. yhteyksissä) mitte (ei) sugugi, mitte (ei) põrmugi, mitte (ei) raasugi, mitte (ei) vähematki, üldse mitte ks. myös yksi 2
◊ lapsi ei itkenyt yhtään, kun rokotettiin laps ei nutnud üldse, kui rõugeid pandi; älä yhtään hätäile! ära üldse närvitse (närvelda)!, mis sa tühja pabistad!, ära tee väljagi!; en tiedä siitä yhtään mitään ma ei tea sellest mitte midagi, mul pole sellest aimugi; en yhtään ymmärrä, minkä takia — ma ei saa üldse aru, mille pärast —; A ei ole yhtään sen huonompi kuin B A pole sugugi (üldsegi) kehvem kui B; onko sinulla yhtään rahaa? on sul üleüldse raha?, kas sul üldse raha on?; ei yhtään hassumpi pole sel häda midagi, ei ole tal viga midagi, see käib küll

ystävyys 40 sõprus
◊ lämmin ystävyys soe sõprus; kestävä (luja) ystävyys püsiv (kindel) sõprus; A:n ja B:n välinen ystävyys A ja B vaheline sõprus, sõprus A ja B vahel; saavuttaa jonkun ystävyys kellegi sõprust saavutada; vanhan ystävyyden nimissä vana sõpruse nimel; sanon tämän nyt kaikessa ystävyydessä ma mõtlen seda täie heasoovlikkusega, ma ütlen seda head soovides, ma ütlen seda täiesti sõbralikult