Soome-eesti suursõnaraamat

harmissa(an pahane, tujust ära; ärritatud, nördinud, vihane, tige
◊ olla harmissaan jostakin millegi pärast {kellegi peale} pahane olla; millegi pärast ärritatud (nördinud, vihane, tige) olla; olin kovin harmissani asiasta ma olin selle asja pärast väga pahane (nördinud)

harmitella 67*C (olla harmissaan) pahane olla {jotakin millegi pärast} , tujust ära olla {jotakin millegi pärast} ; (olla närkästynyt) ärritatud (nördinud, vihane, tige) olla {jotakin millegi pärast} ; (pahoitella) kaevata ‹kaebama› {jotakin kellelegi millegi üle} ; (päivitellä) kurta, kaevata ‹kaebama›, hädaldada, nuriseda {jotakin millegi üle, millegi pärast}

hurtta 10*C (vars. halv.) suur tige koer, koera·volakas

häijy 1 (ilkeä) paha, tige; (paha) kuri, õel; (epämiellyttävästä tunteesta) vastik, halb
◊ häijyt silmät tigedad (kurjad) silmad; häijy huomautus õel (pahatahtlik) märkus; minulla on häijy olo mul on paha olla, ma tunnen end halvasti; minun tekee häijyä mul hakkab paha

ilkeä 15
1 õel, tige, kuri; (pahansuopa) paha·tahtlik; (paha) paha; (pirullinen) sala·kaval; (ivallinen) pilges, pilklik; irooniline; sarkastiline; (kuv. myrkyllinen) mürgine
◊ ilkeä ihminen õel inimene; ilkeä juoni pahatahtlik riugas; olla ilkeä jollekulle kellegi vastu paha olla
2 (epämiellyttävä) eba·meeldiv; (inhottava) vastik; ilge, jälk; (vastenmielinen) antipaatne
◊ lätäkkö löyhkää ilkeältä lomp haiseb vastikult; ilkeä meteli ilge möll; tuntui ilkeältä mennä jääkylmään veteen jääkülma vette minek tundub vastik; ilkeän näköinen haava jube haav; ilkeä olo vastik tunne; ilkeintä on maineen menetys kõige jubedam on hea nime kaotus; jonkun tekee ilkeää kellelgi on jälk (vastik); veren ajatteleminenkin teki ilkeää paljas mõte verest ajas vastikuse peale

ilkimys 39 tige inimene; näru·kael; lurjus
◊ kuka ilkimys tämän on tehnyt? kes lurjus seda on teinud?; kurittomat pojan ilkimykset metsikud poisikrantsid

julma 10
1 julm; (raaka) toores; (eläimellisen julma) loomalik, kiskjalik
2 (ark. vihainen) tige, raevunud
◊ isä oli julmana isa oli väga tige
3 ks. julmettu

kiukkuinen 38 vihane, tige {jollekulle kellegi peale} ; (ark.) verine {jostakin millegi pärast} ; (vars. lapsesta) jonnija
◊  (kuv.) juoksijoiden kiukkuinen lähtö jooksjate äge start

käreä 15 (äänestä) kare, kähe; (mielentilasta) pahur, mossis, tige

matala 10
1 madal
◊ matala lämpötila madal temperatuur; matala basso madal bass; puhua matalalla äänellä rääkida vaikse häälega; kyyristyä matalaksi madalale kummardada; kägarasse tõmbuda
◊  (subst. matalapaineen alue) madalrõhuala; syvä matala aktiivne madalrõhuala
◊  (ark.) panna joku matalaksi kedagi maha teha, kedagi läbi sõimata, kedagi materdada; panna jokin matalaksi (teilata) midagi pihuks ja põrmuks teha
◊  (kuv.) hänellä oli mieli matalana ta oli tujutu (tujust ära), ta oli halvas tujus, ta oli masendatud; tervetuloa matalaan majaani tere tulemast minu tagasihoidlikku kodusse!; pitää matalaa profiilia tagasihoidlikult (märkamatult, endale tähelepanu nõudmata) esineda
2a (syvyydeltään vähäinen) madal; (pinnallinen) pindmine, pinna·pealne
◊ matala järvi madal järv; matala uimaranta madala põhjaga supelrand; matalan veden aikana saareen voi kahlata madala vee[seisu] (mõõna) ajal võib saarele minna jalgsi; matala lautanen madal taldrik
2b ks. matalikko
3 (halpamainen, matalamielinen) alatu, nurjatu, väiklane; (ilkeä) kuri, tige, õel, paha
◊ matalaa panettelua alatu laim; todiste hänen matalasta mielenlaadustaan tõend tema alatusest (nurjatusest, väiklusest)
◊  (ark.) tykätä matalaa pahaks panna

matala·mielinen 38 alatu, nurjatu, labane; närune, räpane; (pikkusieluinen) väiklane, kitsa·rinnaline; (ilkeä) kuri, tige, õel

myrkyllinen 38 mürgine, toksiline, kihvtine (van); (kuv.) (ilkeä) tige, õel, kuri; (pilkallinen, ivallinen) pilkav, pilkeline, salvav, sapine, mürgine, sarkastiline
◊ ampiaisen myrkyllinen pistos herilase mürgine torge
◊  (kuv.) myrkyllinen vastaus sapine (salvav, mürgine) vastus; luoda myrkyllisiä silmäyksiä õelaid (mürgiseid) pilke heita; jollakulla on myrkyllinen kieli keegi on mürgise keelega, keegi on sapine; myrkyllinen pilkkaruno õel (sarkastiline) epigramm

nurja 10
1 pahem, vasak
◊ kankaan nurja puoli riide pahem pool; silittää pusero nurjalta puolelta pluusi vasakult poolt triikida; pöytälevyn nurja puoli lauaplaadi pahem pool
◊  (käs.) nurja silmukka pahempidisilmus; neuloa nurjaa ja oikeaa kududa pahempidi ja parempidi
2 (huono) halb, kehv; (nurinkurinen) pahem·pidine, segi·paisatud
◊ elämän nurjat puolet elu pahupooled (varjuküljed); elämä näytti nurjan puolensa elu näitas oma varjukülge; nurja kehitys kehv areng
3 (tyly) pahur, tusane; (ynseä) kuri, õel, tige
◊ olla nurjalla mielellä pahuras tujus olla; nurja kohtalo vilets saatus; luoda johonkuhun nurja katse kellelegi õel (kuri) pilk heita

nyreä 15 (hapan) mossis, torssis, tusane, vingus, hapu, tõre; (tyytymätön) rahul·olematu, nurisev, torisev; (ärtyisä) vihane, tige, pahane
◊ olla nyreällä mielellä pahas tujus olla; näyttää nyreää naamaa vingus nägu näidata

pahan·sisuinen 38 paha, kuri, õel; (kiukkuinen) tige, vihane; (uppiniskainen) kange·kaelne
◊ pieni mutta pahansisuinen väike aga kuri

pirullinen 38 kuratlik; (ilkeä) tige, kuri, õel, ilge; (katala) paha·tahtlik; (helvetillinen) põrgulik; (saatanallinen) saatanlik
◊ pirullinen ihminen kuratlik inimene; luonteeltaan pirullinen oma loomult pahatahtlik; olla pirullisella tuulella õelas tujus olla; tuntea pirullista nautintoa kuratlikku naudingut tunda; pirullinen hymy kuratlik (õel) naeratus; pirullinen suunnitelma kuratlik (saatanlik) plaan; pirullinen meteli kuratlik lärm; joutua pirulliseen tilanteeseen täbarasse olukorda sattuda; se oli pirullista hommaa see oli väga ebameeldiv töö; tämä oli pirullisen nerokas keksintö see oli kuratlikult (põrgulikult) kaval leiutis

pisto·puhe 48 irooniline kõne; torkiv kõne; teravused; (ilkeä puhe) tige kõne

saatanallinen 38 saatanlik, saadanlik; (pirullinen, perkeleellinen) kuratlik; (helvetillinen) põrgulik; (paha) tige, kuri, õel; (julma) julm; (hirveä) hirmus ‹hirmsa›, kohutav, õudne
◊ saatanallinen meteli põrgulärm; saatanalliset tuskat hirmsad (kohutavad) piinad, põrgulikud piinad, põrgupiinad

sapekas 41*A sapine; (äkäinen) pahur, turtsakas, tõre, riiakas; (kiukkuinen, vihainen) vihane, tige, kuri, õel; (sydämistynyt) ärritatud; vihale aetud; (pureva) salvav, hammustav; terav, lõikav; (myrkyllinen) mürgine; (ironinen) irooniline; sarkastiline
◊ sapekas kirjoitus sapine (tige, õel) artikkel

sisu·pussi 5
1 energiline (visa, südi) inimene
2 (äkäpussi) iriseja, toriseja, uriseja; (naisesta) riiakas v tige naine, tule·hark; (kiukuttelija) kiusu·punn, jonni·punn

syöjätär 32*C
1 sööjatar (õel naistegelane rahvaluules)
2 (ilkeä nainen) tige (õel, kuri) naine, riiakas eit, nõia·moor, tule·hark (piltl); fuuria

terhakka 14*A (reipas) elav, reibas; (pirteä) käbe, tragi, erk; (toimelias) tegev, toimekas, agar ‹agara›, energiline; (vilkas) vilgas, väle, nobe, kärmas; (ärhäkkä) käre, krõbe; äge; tige
◊ terhakka lapsi elavaloomuline laps; terhakka koiranpentu väle koerakutsikas
◊  (kuv.) pieni mutta terhakka moottori väike, aga äge mootor

torainen 38 ; toraisa 10 (riitainen) riiakas, riiu·himuline; tüli·noriv, tüli·norija; (äreä) tige; pahur; vihane
◊ kokous oli torainen koosolekul oli palju lahkhelisid (sõnavahetust); hän on torainen ta on tülinorija (riiakas)

tuhma 10
1 (vars. last.) paha; tige, õel, kuri; juhm
2 (sopimaton, säädytön) sobimatu, rumal; (rivo) rõve, ropp, riivatu ks. myös rivo
◊ tuhma vitsi rõve nali
◊  (substantiivina) puhua tuhmia roppusi rääkida, ropendada

tuittu·päinen 38 tige; kuri; äge; äkiline; tujukas; kiuslik

vihainen 38 vihane {jollekulle jostakin kellegi peale, millegi pärast} ; (kiukkuinen) tige, kuri, õrjetu (murd); (kiihtynyt) ärritunud, äge {jostakin millegi pärast}
◊  varokaa vihaista koiraa! ettevaatust, kuri koer!; äiti oli vihaisen näköinen ema oli kurja näoga; (vars. leik.) vihainen nuori mies noor vihane mees
◊  (kuv.) hän heitti vihaiset löylyt ta viskas ägeda leili; tulehdus oli tavallista vihaisempi põletik oli tavalisest ägedam

vihoitella 67*C
1 (olla vihoissaan) vihane (tige) olla {jollekulle jostakin kellegi peale, millegi pärast} ; viha pidada {jollekulle jostakin kellegi peale, millegi pärast} ; (ark.) krillida {jollekulle jostakin kellegagi, millegi pärast}
2 (kipeytyä, ärtyä) kipitada, kirvendada
◊ haava alkoi vihoitella haav hakkas kirvendama

vimmainen 38 vihane; raevunud; tige; (intohimoinen) äge
◊ alkoi vimmainen etsintä kadonneen löytämiseksi algas meeletu otsimine, et kadunut üles leida

yrmeä 15 (äreä) pahane; tige; kuri; (ynseä) pahur, turtsakas, morn, mossis; (tyly) kale, kalk
◊ yrmeä katse morn vaade

äksy 1 (pahansisuinen) paha, kuri, õel; (kiukutteleva) tige; vihane; (hevosesta) peru ks. myös äkäinen

äksyillä 67 kuri olla {jollekulle jostakin kellegi peale millegi pärast} ; (kiukutella) tige olla {jollekulle jostakin kellegi peale millegi pärast} ; pahandada {jollekulle jostakin kellegagi millegi pärast (üle)} ; turris olla {jollekulle jostakin kellegi peale millegi pärast} ; (hevosesta) perutada, peru olla; lõhkuda

äkäinen 38 (kiukkuinen) tige {jollekulle jostakin kellegi peale millegi pärast} ; kuri {jollekulle jostakin kellegi peale millegi pärast} ; (vihainen) vihane {jollekulle jostakin kellegi peale millegi pärast} ; (kärttyinen) pahur {jollekulle jostakin kellegi peale millegi pärast} ; pahane {jollekulle jostakin kellegi peale millegi pärast} ; (ärtyisä) ärritunud {jollekulle jostakin kellegi peale millegi pärast} ; (kuv.) (kipakka) äge; (kiivas) äkiline
◊ olla äkäinen jollekulle jostakin kellegi peale millegi pärast vihane olla; äkäinen koira kuri koer; äkäinen yleisönosastokirjoitus vihane kirjutis lugejate kirjade veerul
◊  (kuv.) äkäinen tulehdus äge põletik; koira antoi varkaalle äkäisen lähdön koer tegi vargale kiiresti tuule jalge alla

äreä 15 pahur; tige; (äkeä) äge; (ärtyisä) ärritunud; (pahantuulinen) tusane; tujutu
◊ olla äreällä tuulella pahuras tujus olla; äreissäni tiuskaisin jotain vastaukseksi ärritunult nähvasin midagi vastuseks

ärhäkkä 14*A (hyökkäävä) ründav; (kiukkuinen, äkäinen) tige; kuri; (kipakka) äge; äkiline
◊ ärhäkkä rakki tige koer; olla luonteeltaan ärhäkkä kurja loomuga olla, loomu poolest tige olla; hän puolusti ärhäkkänä mielipidettään ta kaitses ägedalt oma arvamust
◊  (kuv.) ärhäkkä moottori äge mootor

ärtyisä 10 (ärtynyt) ärritunud; (pahantuulinen) paha·tujuline; pahur; tujutu; (äreä) tige; tõre; (helposti ärsyyntyvä) ärrituv
◊ olla ärtyisällä tuulella ärritunud olla, pahuras tujus olla