Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 190 artiklit, väljastan 50

aasima
M
[kelle kallal, keda] (naljatlevalt, lõõpivalt) nöökama, nöökima
irvailla, ivailla, nälviä, näykkiä
▪ see irvhammas kipub alalõpmata teiste kallal aasima tuo irvileuka pyrkii aina nälvimään muita
▪ teda ei tasu aasida, ta ei saa naljast aru häntä ei kannata pilkata, hän ei ymmärrä leikkiä
abielu|rikkumine
M
‹s›
abielutruudusetuse juht
avio|rikos
▪ mees süüdistas teda abielurikkumises mies syytti häntä aviorikoksesta
ablas
M
‹adj›
1 (hrl looma, harvemini inimese kohta:) ahne sööma (ka jooma), ahnelt sööv või palju süüa tahtev
ahnas
▪ kiiresti soojenenud õhk meelitas välja aplad putukad nopeasti lämmennyt ilma houkutteli esiin ahnaita itikoita
2 himukas, midagi innukalt tegev või teha tahtev
himokas, innokas
▪ mees vaatas teda apla pilguga mies katsoi häntä himokkain katsein
▪ ma olin lapsena ablas lugeja olin lapsena innokas lukija
■ (saagiahne või saamahimulise inimese kohta)
ahne
▪ siin liiguvad suured rahad, mille ümber jagub alati aplaid inimesi täällä liikkuu iso raha, jonka ympärille aina kertyy ahneita ihmisiä
Seotud sõnad
aplalt ‹adv›
ahnaasti, ahneesti
aplus ‹s›
ahneus
aeg
M
‹s›
1 lõputu, piiramatu kestus, lõputult voolavad tunnid, päevad, aastad jne
(tasajatkuiseksi, rajattomaksi käsitettynä)
aika
▪ aeg lendab kiiresti aika rientää nopeasti
▪ aeg ei peatu aika ei pysähdy
▪ aeg möödub aika kuluu
▪ nõnda on see olnud igavesest ajast näin se on ollut kautta aikojen
■ (ajaarvestuse kohta)
(erilaisiin määritysjärjestelmiin liittyvänä)
aika
▪ kell on kohaliku aja järgi kaksteist kello on kaksitoista paikallista aikaa
▪ Kesk-Euroopa aeg Keski-Euroopan aika
▪ ärkasin korra kella kolme ajal heräsin kello kolmen aikaan / heräsin kello kolmen aikoihin / heräsin kello kolmen maissa
2 (umbmääraselt või konkreetselt) piiratud kestus, vältus, ajalõik, -vahemik, -järk
(erilaisiksi jaksoiksi käsitettynä)
aika, aika|jakso
▪ nägin teda mõni aeg tagasi näin hänet jonkin aikaa sitten
▪ käisime üle pika aja teatris kävimme pitkästä aikaa teatterissa
▪ Mis te itsitate kogu aeg? (pidevalt) Mitä te hihittelette koko ajan?
▪ viimasel ajal (lähemas minevikus) viime aikoina
▪ lähemal ajal (lähemas tulevikus) lähiaikoina
▪ ta on nõus appi tulema igal ajal (alati) hän on valmis tulemaan apuun milloin vain
■ oma eripäraga ajajärk (eriti ajaloos, ühiskonna arengus, rahva elus)
(historiallisesta tms. erityisestä jaksosta tai kaudesta)
aika, ajan|jakso, aika|kausi
▪ nõukogude aeg neuvostoaika; neukkuaika ark.
▪ majanduslikult rasked ajad taloudellisesti vaikeat ajat
▪ toomingate õitsemise aeg on käes tuomien kukinta-aika on meneillään
▪ pühade ajal olid poed kinni kaupat olivat kiinni pyhien aikana
■ (ametis olemise perioodi, ajateenistuse, karistusaja jms ajalõigu kohta)
palvelus|aika
rangaistus|aika
▪ altkäemaksuvõtja istus oma aja ära ja sai vanglast välja lahjuksen ottaja kärsi tuomionsa ja pääsi vankilasta
3 kasutada olev, millekski ettenähtud, kuluv jne ajalõik
(johonkin käytettävissä olevasta tai kuluvasta jaksosta)
aika, aika|määrä
▪ aega ei tohi raisata aikaa ei saa hukata / aikaa ei saa tuhlata
▪ ära rabista, aega on küll älä hosu, aikaa on riittävästi
▪ kasuta aega otstarbekalt käytä aikasi hyödyllisesti
▪ ma ei tea, mida oma vaba ajaga peale hakata en tiedä, mitä tekisin vapaa-aikanani
■ (distantsi läbimiseks kuluva, spordimängu pikkuseks määratud vms ajalõigu kohta)
(urheilusuorituksen tms. kestosta)
aika
▪ võitja jooksis päeva parima aja voittaja juoksi päivän parhaan ajan
■ (millekski sobiv, õige, määratud jne) hetk, (aja)moment
sopiva hetki, määrähetki
aika, ajan|kohta
▪ meil on aeg alustada meidän on aika aloittaa
▪ hea, et te õigeks ajaks jõudsite hyvä, kun ehditte ajoissa
4 esineb imestust, üllatust, ehmatust väljendavates hüüatustes
(hämmästystä, yllättymistä tms. merkitsevissä ilmauksissa)
aika
▪ Armas aeg, sellise pakasega ilma mütsita! Hyvänen aika, ilman lakkia tällaisessa pakkasessa!
5 hrl verbi grammatiline kategooria, mis väljendab tegevuse või olukorra suhet mineviku, oleviku või tulevikuga (eesti keeles: olevik, lihtminevik, täisminevik ja enneminevik)
aika|luokka kiel., aika|muoto kiel., tempus kiel.
ahistamine ‹s›
kellegi suhtes soovimatu käitumine (nt vaimne, seksuaalne, sooline kiusamine)
ahdistelu
▪ teda süüdistati laste seksuaalses ahistamises häntä syytettiin lasten ahdistelusta
▪ seksuaalne ahistamine seksuaalinen ahdistelu
▪ ta kinnitas, et oli venna ahistamist pealt näinud hän vahvisti nähneensä, kuinka hänen veljeään ahdisteltiin
■ teatud piirangute seadmine, õiguste kitsendamine
tiettyjen rajoitusten asettaminen, oikeuksien rajoittaminen
–
▪ nende koolis pole kordagi õpilaste õiguste ahistamisest juttu olnud heidän koulussaan ei ole kertaakaan ollut puhetta oppilaiden oikeuksien rajoittamisesta
▪ tubakaseadus ei ole koostatud suitsetajate ahistamiseks, vaid suitsetamise reguleerimiseks tupakkalakia ei ole tehty tupakoitsijoiden oikeuksien rajoittamiseksi vaan tupakoinnin säätelyä varten
▪ teda paneb nördima kurdide keeleline ahistamine häntä närkästyttää kurdien kielellisten oikeuksien rajoittaminen
alla suruma
1 (tundmusi vm) tagasi hoidma, (tundmuste vm) avaldumist takistama
tukahduttaa, pidättää
▪ püüdsin ärritust alla suruda yritin tukahduttaa ärtymystä
▪ uhkus tuleb alla suruda ylpeys pitää tukahduttaa
2 kedagi oma tahtele või ülemvõimule allutama
alistaa, lannistaa, nujertaa, sortaa
▪ naine kurtis, et teda on kõik mehed kogu aeg alla surunud nainen valitti, että kaikki miehet ovat koko ajan alistaneet häntä
▪ et võita, tuleb vastane alla suruda voittaakseen pitää nujertaa vastustaja
3 alla vajutama
painaa alas
–
▪ tõhusam on kang kohe alla suruda on tehokkaampaa painaa kanki heti alas
Seotud sõnad
alla|surumine ‹s›
tukahduttaminen
alistus, lannistaminen, nujerrus, sorto
ameti|isik
M
isik, kes täidab juhtimis-, haldus-, järelevalve- vms ametiülesandeid
virka|mies, viran|omainen
▪ õiguskantsleri äraolekul peab teda asendama samade volitustega ametiisik oikeuskanslerin poissa ollessa pitää hänen sijaisenaan olla virkamies, jolla on vastaavat valtuudet
arvama
M
1 ‹hrl järgneb et-kõrvallause› oletama, tõenäoseks või usutavaks pidama, isiklikul hinnangul põhinema; milleski teatud seisukohal olema
olla [jotakin] mieltä, arvella, luulla, uskoa
▪ teadlased arvavad, et üks kolp kuulus täiskasvanule ja teine noorukile tutkijat arvelevat, että toinen pääkalloista oli aikuisen ja toinen nuorukaisen
▪ perearst arvas, et mul võib mingi allergia olla perhelääkäri arveli, että minulla voisi olla jokin allergia
▪ nii arvan mina, teised ei pea ju nii arvama minä luulen niin, mutta muiden ei tarvitse olla samaa mieltä
▪ kassil arvatakse olevat üheksa hinge kissalla uskotaan olevan yhdeksän henkeä
▪ las nad elavad, nagu õigeks arvavad eläkööt he, kuten parhaaksi katsovat
■ arvates [kelle] kellegi arvamusel põhinedes, kellegi meelest
[jonkun] mielestä, [jonkun] käsityksen mukaan
▪ minu arvates pole sul õigus minusta sinä et ole oikeassa
▪ ta on enda arvates väga tähtis mees hän on omasta mielestään hyvin tärkeä mies
■ (ükskõiksust väljendades:) suvatsema, sobivaks või vajalikuks pidama
(ilmaistaessa yhdentekevyyttä)
haluta, tahtoa
▪ „Kuidas arvate,“ kehitati õlgu ”Kuten haluatte”, kohautettiin olkia
▪ tee, kuidas arvad tee miten tahdot
2 [millest/kellest] kellegi või millegi kohta hinnangut andma
olla [jotakin] mieltä [jostakusta/jostakin], arvioida [jotakuta/jotakin], arvostella [jotakuta/jotakin]
▪ Mida arvate naistest, kes ise teile ligi ajavad? Mitä mieltä olette naisista, jotka tulevat itse lähentelemään teitä?
▪ Eestist arvatakse maailmas palju paremini, kui me ise endast mõtleme maailmalla on paljon parempi käsitys Virosta, kuin mitä itse itsestämme ajattelemme
3 (millegi põhjal) kellegi või millegi hulka määrama või vastu võtma
sisällyttää tai katsoa kuuluvaksi johonkin
lukea, laskea
▪ teda pole meie sajandi suurte kunstnike hulka arvatud häntä ei ole luettu vuosisatamme suuriin taiteilijoihin
▪ põhimeeskonda arvatud jalgpallur peruskokoonpanoon kuuluva jalkapalloilija
■ midagi (mingil alusel) arvestama, kokku lugema
laskea, mitata
▪ aega arvati vanasti nädalate kaupa ühest tähtpäevast teise ennen vanhaan aikaa laskettiin viikkoina yhdestä merkkipäivästä toiseen
asjalik
M
‹adj›
tegelikkust ja selle võimalusi arvestav, tõsioludest, kasulikkusest lähtuv
asiallinen, tarkoituksen|mukainen, realistinen, käytännöllinen
▪ sõbrad hindavad teda asjalike nõuannete poolest ystävät arvostavat häntä asiallisten neuvojen vuoksi
▪ karjade kaupa ametnikke, kes midagi asjalikku ei tee laumoittain virkamiehiä, jotka eivät tee mitään asiallista
■ jahedalt asjalik ja tõsine, mitteemotsionaalne
asiallinen
▪ püüa jääda asjalikuks yritä pysyä asiallisena
▪ vanaproua oli asjaliku olemisega vanha rouva oli olemukseltaan asiallinen
Seotud sõnad
asjalikkus ‹s›
asiallisuus
asjalikult ‹adv›
asiallisesti
deemon
M
‹s›
(religioosses ja mütoloogilises maailmapildis:) kurjuse kehastus, kuri vaim; langenud ingel
(uskonnollisissa ja mytologisissa yhteyksissä)
demoni, paha henki
▪ lõkketuli peletas vaime ja deemoneid nuotiotuli karkotti henget ja demonit
■ (inimest vaevava pahe, patu, kurjuse või painaja kohta)
demoni, riivaaja, piinaaja
▪ isa sai lõpuks teda vaevanud deemonitest priiks isä pääsi lopulta vapaaksi demoneistaan
eba|õnn
M
ebaõnnestumine, mittevedamine, millegi luhtumine
epä|onni, huono onni, vastoin|käyminen
▪ tööotsingutel tabas teda ebaõnn hän kohtasi vastoinkäymisiä työnhaussa
▪ Jantsil oli naistega õnne ja ebaõnne Jantsilla oli naisten suhteen niin onnea kuin epäonneakin
edasi rääkima ‹v›
1 kuuldut kellelegi kolmandale teatavaks tegema
puhua kuultu jollekin kolmannelle
–
▪ sõbrannat võin usaldada, tema edasi ei räägi ystävääni voin luottaa, hän ei puhu mitään kertomaani muille / ystävättäreeni voin luottaa, hän ei puhu mitään eteenpäin
2 vestlust või juttu jätkama
jatkaa keskustelua tai puhumista
–
▪ räägi edasi, huvitav teada, millega see lugu lõppes kerro vielä, on kiinnostavaa tietää, miten se juttu päättyi
▪ poliitik rääkis edasi, olgugi et teda tomatitega loobiti poliitikko vain jatkoi puhumista huolimatta siitä, että häntä heitettiin tomaateilla
edu|meelne
M
‹adj›
uut, uuenduslikku toetav, edasiviivale orienteeritud
edistys|mielinen, edistyksellinen
▪ edumeelsed ideed edistykselliset ideat
▪ teda tuntakse kui edumeelset tippjuhti hänet tunnetaan edistysmielisenä huippujohtajana
Seotud sõnad
edu|meelselt ‹adv›
edistyksellisesti
edu|meelsus ‹s›
edistys|mielisyys
edutama
M
vastutusrikkamale tööle või kõrgemale ametikohale paigutama
ylentää
▪ treener edutas uustulnuka põhikoosseisu valmentaja ylensi tulokkaan peruskokoonpanoon urh.
▪ tal polnud mingit kavatsust töökohta vahetada, kuna teda oli just edutatud hänellä ei ollut minkäänlaista aikomusta vaihtaa työpaikkaa, koska hänet oli juuri ylennetty
ehmatus
M
‹s›
ehmumine, hirmunud olek
säikähdys, pelästys, pelästyminen
▪ õnneks koer ei hammustanud teda, pääsesime ehmatusega onneksi koira ei purrut häntä, selvisimme säikähdyksellä
eksimus
M
‹s›
mingi reegli või tõsiasja suhtes vale käitumine või tegutsemine
erehdys, virhe, hairahdus
▪ õnnetuse põhjustas ühe inimese kahetsusväärne inimlik eksimus onnettomuuden aiheutti yhden ihmisen valitettava inhimillinen erehdys
■ üleastumine, halb või karistusväärne tegu
rikkomus, rike
▪ teda oli varemgi samalaadsete eksimuste eest korduvalt karistatud häntä oli aiemminkin toistuvasti rangaistu samanlaisista rikkeistä
elu|küsimus
M
elu puudutav probleem
olemassaoloa koskeva kysymys
elin|kysymys
▪ teda on alati huvitanud igasugused eluküsimused häntä ovat aina kiinnostaneet kaikenlaiset elinkysymykset
■ küsimus, millest oleneb edasine eksisteerimine; väga tähtis, oluline teema või idee
elintärkeä kysymys
elin|kysymys
▪ ei saa ometi lõpueksamist mingit eluküsimust teha ei saa sentään tehdä loppukokeesta mitään elinkysymystä
ema põllesabast kinni hoidma
(emast sõltumise kohta)
roikkua äitinsä helmoissa, olla äitinsä helmoissa
▪ kuni mees veel ema põllesabast kinni hoiab, ei saa teda täiskasvanuks nimetada miestä ei voi nimittää täyskasvuiseksi niin kauan kuin hän vielä roikkuu äitinsä helmoissa
enese
M
sg gen ‹pron›, enda sg gen ‹pron›, ise1 nom ‹prep›
1 ‹enesekohane asesõna, sg nom puudub› viitab mingi tegevuse tegijale, mingis rollis olijale
itse
▪ tegin endale etteheiteid syytin itseäni
▪ see on ainult enese petmine se on vain itsensä pettämistä / se on vain itsepetosta
▪ ta näost paistab enesega rahulolu hänen kasvoiltaan paistaa itsetyytyväisyys
▪ tüdruk kammib ennast tyttö kampaa hiuksiaan
▪ turg on koht enese näitamiseks tori on näyttäytymispaikka
■ ‹pron› ‹omastav asesõna, sg nom puudub› viitab kuulumisele tegevuse tegijale
oma
▪ see on nende enda asi se on heidän oma asiansa
2 ‹määratlev asesõna, sg nom olemas› just see, mitte keegi või miski muu
itse ‹indef.pron›
▪ ta on selles jamas ise süüdi hän itse on syyllinen siihen sotkuun
▪ ise tahab veel vanaema olla itse tahtoo olla vielä isoäiti
▪ teda ennast ma rahvasummast üles ei leidnudki häntä itseään en löytänytkään väenpaljoudesta
▪ teadlastel tuli endil abitööd ära teha tutkijoiden itsensä piti tehdä pohjatyöt
■ ‹pron› ‹määratlev asesõna, sg nom olemas› toob esile mingi vastandlikkuse
osoittamassa jotakin vastakohtaisuutta
itse ‹indef.pron›
▪ röövimises kasutatud kott leiti üles, kuid meest ennast pole seni tabatud ryöstössä käytetty laukku löydettiin, mutta miestä itseään ei vielä ole tavattu
▪ minu laps oskab lugeda, ise alles nelja-aastane lapseni osaa lukea vaikka hän on vasta nelivuotias
■ ‹määratlev asesõna, sg nom olemas› rõhutab seda, et keegi on nagu mingi omaduse kehastus
itse ‹indef.pron›
▪ vanamemm on lahkus ise vanha täti on itse hyväntahtoisuus
▪ kolleegide sõnul on Mati vana rahu ise työtoverien mukaan Mati on itse rauhallisuus
3 ‹asendab isikulist asesõna, ainult sg nom› kõnek viitab kõneleja isikule, hrl asendab mina-vormi
itse yleisk.
▪ ise küll kunagi ei läheks sinna itse en koskaan lähtisi sinne
▪ ise tahtsid, et kõik seda vahiksid itse tahdoit, että kaikki katsoisivat sitä
era|kordne
M
eriline või tähelepanuväärne, teiste omataoliste seas erandlik
erikoinen, poikkeuksellinen, epä|tavallinen, harvinainen, merkillinen
▪ teda üllatas erakordne valgus akna taga hänet yllätti poikkeuksellinen valo ikkunan takana
▪ ta on erakordne inimene hän on erikoinen ihminen
Seotud sõnad
era|kordsus ‹s›
erikoisuus, poikkeuksellisuus, epä|tavallisuus, harvinaisuus, merkillisyys
esi|rida
M
‹hrl sisekohakäänetes› (millegi poolest parim olemise kohta)
etu|rivi kuv.
▪ teda ei asetatud kunagi parnassile kirjanike esiritta häntä ei koskaan nostettu parnassolle kirjailijoiden eturiviin
■ millegi eesmine rivi (nt istmete rivi kinos, startijate rivi võistlustel)
etu|rivi
▪ sponsoritele on reserveeritud esiread eturivit on varattu sponsoreille
▪ nemad kahekesi said õiguse startida esireast he kaksi saivat oikeuden startata eturivistä / he saivat kaksin oikeuden startata eturivistä
ette tulema
1 juhtuma; esinema
tapahtua, sattua, esiintyä
▪ pidudel tuli ikka ette kaklusi juhlissa sattui aina tappeluita
▪ alati võib ootamatusi ette tulla aina voi sattua odottamattomia
▪ ka meestel tuleb ette hüsteeriat miehilläkin esiintyy hysteriaa
2 ‹hrl eitavalt› meenuma; pähe turgatama, mõttesse tulema midagi teha
‹tav. kielteisissä yhteyksissä›
muistua mieleen, tulla mieleen
▪ tuttav nägu, aga ei tule ette, kust ma seda naist tean tutut kasvot, mutta ei muistu mieleen, mistä tiedän tuon naisen
▪ ei tulnud ettegi teda kahtlustada ei tullut mieleenkään epäillä häntä
■ mingisugune tunduma
tuntua joltakin
–
▪ olukord tuli tuttav ette tilanne tuntui tutulta
generatsioon
M
‹s›
samaaegselt elavad lähedase vanuse, tegevusala või elukogemusega inimesed
suku|polvi, polvi, ikä|polvi
▪ näitleja ei põe, et noor generatsioon teda ei tunne näyttelijää ei häiritse, että nuori sukupolvi ei tunne häntä
▪ ma olen üks viimastest sellest generatsioonist olen yksi viimeisiä sen polven ihmisiä
heidutama
M
kartma panema, hirmu peale ajama, kohutama
saada pelkäämään, kauhistuttaa, säikäyttää
järkyttää, heilauttaa kuv.
▪ teda ei heiduta teadmine, et .. häntä ei heilauta tieto, että...
▪ kujutlus nädalasest mägimatkast vettinud telgi ja lirtsuvate saabastega heidutas veidi ajatus viikon mittaisesta vuoristoretkestä vettyneessä teltassa ja litsahtelevissa saappaissa vähän hirvitti
heitma
M
1 läbi õhu viskama, hooga kuhugi paiskama
heittää, nakata, paiskata, viskata
▪ Reelika tegi hoogsalt sporti: tõukas kuuli ja heitis ketast Reelika urheili innokkaasti: työnsi kuulaa ja heitti kiekkoa
▪ ta heitis täringut kaks korda hän heitti noppaa kahdesti
■ järsku liigutust tegema, järsu liigutusega mingisse asendisse viima
heilauttaa tai liikauttaa äkillisesti (itseään)
heittää
▪ mees heitis pea teatraalselt kuklasse ja sulges silmad mies heitti päänsä teatraalisesti takakenoon ja sulki silmänsä
2 kuhugi või mingisse olukorda siirduma või toimetama; (mingisse asendisse) laskuma
heittäytyä
▪ ta otsustas pikali heita ning veidi magada hän päätti heittäytyä pitkälleen ja nukkua vähän
▪ selle tobeda naljatembu eest ei tohiks teda vangi heita tämän tyhmän tempun takia häntä ei pitäisi heittää vankilaan
■ ‹koos sõnadega hulka, kilda, leeri, mesti, sekka, seltsi, abielusse, paari vms.› kellegagi liituma või ühinema (ka abiellumise kohta)
liittyä, mennä mukaan (myös avioitumisesta)
–
▪ ma otsustasin matkagrupis mahajääjatega mesti heita päätin liittyä retkiporukassa jälkijoukkoon
▪ laupäeva öösel kavatseb Tartu Ülikooli botaanikaaias paari heita kaks noort inimest lauantaiyönä Tarton yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa aikoo pari nuorta ihmistä mennä naimisiin
3 endast välja saatma või kiirgama (hrl valgust, helki, varju jm)
(katseesta, valosta, varjosta)
heittää, luoda, kohdistaa
▪ päike heidab kiiri läbi männilatvade aurinko luo säteitään männynlatvojen läpi
4 midagi vahele või vastu ütlema, lühidalt lausuma
(lyhyen huomautuksen, väitteen tms. esittämisestä)
heittää
▪ „Sa vingerdad ja ajad rumalat juttu,“ heitis Lii tüdinult ”Sinä kiemurtelet ja puhut tyhmiä,” heitti Lii kyllästyneenä
hell
M
‹adj›
1 täis armastust ja õrnust; sooje, õrnu tundeid tekitav
hellä, lempeä
suloinen
▪ hell armastav hoolitsus hellä rakastava hoiva
▪ ema jälgib teda hella pilguga äiti seuraa häntä lempein katsein
▪ tahaks tunda su hella puudutust oma kehal haluaisin tuntea hellän kosketuksesi vartalollani
▪ Gotlandist jäi hinge hell mälestus Gotlannista jäi suloinen muisto
2 puudutamisel valulik, füüsilisele ärritusele reageeriv
arka, aristava, hellä, herkkä
▪ endiselt hell põlv takistas hea tulemuse saavutamist kõrgushüppes polvi, joka oli edelleen arka, esti hyvän tuloksen saavuttamisen korkeushypyssä
▪ keha on kuidagi hell ja imelik keho on jotenkin aristava ja kummallinen
■ (inimese hingeelu kohta:) emotsionaalselt vastuvõtlik; õrnahingeline, kergesti solvuv
herkkä, herkkä|tunteinen, arka
▪ prantslased on oma keele ning meele säilitamise küsimuses väga hellad ranskalaiset ovat hyvin herkkiä kielensä ja ranskalaisuutensa säilyttämisen suhteen
▪ ta on hella hingega, haavub kergesti hän on herkkätunteinen ja pahastuu helposti
■ selline, mida tuleb käsitleda ettevaatlikult, oma olemuselt erutav või konfliktne
arka|luonteinen, arka, kipeä, tulen|arka kuv.
▪ küsimus oli hell kysymys oli arkaluonteinen
Seotud sõnad
hellalt ‹adv›
hellästi, lempeästi
hellasti ‹adv›
hellästi, lempeästi
hiilgav
M
‹adj›
1 eriti suurepärane, silmapaistvalt hea
erinomainen, suurenmoinen, verraton
loistava, loistokas, hohdokas
▪ ta on teinud hiilgavat karjääri hän on tehnyt loistavan uran
▪ abielupaari suhe polnud just hiilgav avioparin suhde ei ollut erityisen loistokas
2 väliselt uhke, särav ja luksuslik
ulkonaisesti erittäin komea, ylellinen
loistelias, loistokas, hohdokas
▪ hiilgavad ballid ja luksuslikud õhtusöögid ei huvitanud teda loisteliaat tanssiaiset ja luksusillalliset eivät kiinnostaneet häntä
3 heledalt, pideva helgiga särav
loistava, hohtava, säihkyvä, säkenöivä, kimmeltävä
▪ hiilgav kastepiisk kimmeltävä kastehelmi
Seotud sõnad
hiilgavalt ‹adv›
loistavasti, loistokkaasti, loisteliaasti, hohdokkaasti
loistavan, hohtavan, säihkyvän, säkenöivän, kimmeltävän
hoidma
M
1 [mida/keda] millestki või kellestki kinni pidama, seda haardest mitte vabastama
pitää, pidellä
▪ reporter hoidis käes mikrofoni reportteri piteli mikrofonia
▪ naine hoiab last süles nainen pitää lasta sylissään
▪ juht hoidis kahe käega kramplikult rooli ja vaatas enda ette kuljettaja piti ratista kaksin käsin kiinni ja katsoi eteensä
2 [mida/keda] midagi või kedagi mingis kohas, olukorras, asendis või seisundis olla laskma või olema sundima
pysyttää tai antaa olla jossakin paikassa, asennossa tai tilassa
pitää, säilyttää, pysyttää
▪ ekstremistid hoidsid kaks kuud pantvangis Ameerika misjonäri ekstremistit pitivät amerikkalaista lähetystyöntekijää kaksi kuukautta panttivankinaan
▪ ta hoiab oma asju korras hän pitää asiansa kunnossa
▪ ravimeid hoiti luku taga lääkkeitä pidettiin lukkojen takana / lääkkeitä säilytettiin lukkojen takana
▪ suutsin vaevu silmi lahti hoida pystyin hädin tuskin pitämään silmiäni auki
▪ skandaal hoidis rahva meeled elevil skandaali piti kansan kiihdyksissä
3 [mida/keda] midagi säilitama, alal hoidma
pitää, säilyttää
▪ Hoia pikivahet! Pidä turvaväli!
▪ otsustasin saladuse endale hoida päätin pitää salaisuuden omanani
▪ suusataja ei suutnud oma eduseisu hoida hiihtäjä ei onnistunut pitämään etumatkaansa
■ [mida/keda] millegagi (kellegagi) hoolikalt, ettevaatlikult ümber käima
hoitaa [jotakin], pitää huolta [jostakin], pitää [jotakin] hyvin, huolehtia [jostakin]
▪ ta hoiab oma raamatuid hän pitää huolta kirjoistaan
▪ hästi hoitud auto hyvin pidetty auto / hyvin hoidettu auto
▪ ta ei hoia üldse oma tervist hän ei huolehdi lainkaan terveydestään / hän ei hoida lainkaan terveyttään
4 [mida/keda] midagi või kedagi tagasi hoidma, ohjeldama
pidellä, pidättää, pidätellä
▪ kumbki meist ei suutnud naeru hoida kumpikaan meistä ei kyennyt pidättämään nauruaan
■ [mida] midagi ebameeldivat või ohtlikku vältima
suojata, varjella, varoa
▪ hoia silmi ereda päikese eest suojaa silmäsi kirkkaalta auringolta
▪ kogemused hoidsid teda tegemast saatuslikku viga kokemukset estivät häntä tekemästä kohtalokasta virhettä
▪ Hoia eemale! Pysy kaukana!
▪ hoidsime maja varju pysyttelimme talon suojissa
▪ Hoidke, et te sellest kellelegi ei räägi! Varokaa puhumasta tästä kellekään! / Katsokaakin, ettette puhu tästä kellekään!
5 [keda] kellegi eest hoolitsema; kellegi, millegi järele valvama
pitää huolta, huolehtia jostakin; pitää silmällä, valvoa jotakin
hoitaa, hoivata, katsoa, vahtia ark.
▪ kõik läksid peole, koer jäi kodu hoidma kaikki lähtivät juhliin, koira jäi vahtimaan taloa
▪ täna on ta lapselapsi hoidmas tänään hän on hoitamassa lapsenlapsia
6 [keda] kellessegi või millessegi armastuse ja poolehoiuga suhtuma
olla kiintynyt tai mieltynyt johonkuhun
–
▪ ta hoiab oma väikest õde väga hän on hyvin kiintynyt pikkusiskoonsa
hulgas
M
‹postp› [kelle/mille], ‹adv›
⇒ Samas sarjas hulgast, hulka
kellegi, millegi keskel, kellegagi koos; seal, kuhu miski kuulub
joukossa, keskuudessa, parissa, seassa
▪ debüütromaan osutus eriti populaarseks noorte hulgas esikoisromaani osoittautui erityisen suosituksi nuorten keskuudessa
▪ teda ei ole enam elavate hulgas (ta on surnud) hän ei ole enää elävien joukossa / hän ei ole enää elävien kirjoissa
▪ muu hulgas oli arutuse all Vene-Eesti suhete aspekt käsiteltävänä olivat muun muassa Venäjän ja Viron suhteet
hulk ‹s›
1 see, kui palju midagi või kedagi on; kogus, arv, määr
määrä, luku|määrä
▪ aasta keskmine sademete hulk vuoden keskimääräinen sademäärä
▪ maksmata arvete hulk suurenes maksamattomien laskujen määrä kasvoi
▪ võtsin kaasa niisuguse hulga toitu, et jätkub terveks nädalaks otin mukaani sellaisen määrän ruokaa, että riittää koko viikoksi
2 suur kogus või arv
(suuresta määrästä)
joukko, liuta vars. ark., tukku
▪ internetis on terve hulk tasuta programme internetissä on koko joukko ilmaisia ohjelmia
▪ ma pole teda hulgal ajal näinud en ole nähnyt häntä pitkään aikaan
▪ nad kasvatasid üles hulga lapsi he kasvattivat liudan lapsia
▪ sain hulga raha sain tukun rahaa
3 üksteisest erinevate objektide kogum, mida vaadeldakse ühe tervikuna
joukko-opissa alkioiden eli elementtien kokonaisuus
joukko mat.
▪ tühi hulk on hulk, millesse mitte midagi ei kuulu tyhjä joukko on joukko, johon ei kuulu mitään
hullu|pööra ‹adv›
ülisuurel määral, meeletult, pööraselt
mielettömästi vars. ark., älyttömästi vars. ark., järjettömästi vars. ark.
▪ kõik armastasid teda hullupööra kaikki rakastivat häntä mielettömästi
▪ verd tuli hullupööra verta tuli mielettömästi
iial
M
‹adv›
‹eitavas lauses› mitte kunagi
‹kielteisissä yhteyksissä›
koskaan, ikinä, milloinkaan
▪ ma ei unusta iial üht hilisõhtut Roomas en ikinä unohda erästä myöhäisiltaa Roomassa
▪ ma pole iial unistanud näitlejaks saada en ole koskaan unelmoinut tulevani näyttelijäksi
■ ‹jaatavas lauses› hrv (rõhutava sõnana:) iganes, eales
‹myönteisissä yhteyksissä› (painottavana sanana)
ikinä, tahansa, hyvänsä, vain
▪ kuhu ta iial läks, võeti teda sõbralikult vastu mihin hän ikinä menikin, hänet otettiin ystävällisesti vastaan
iseloomustama
M
kellegi või millegi iseloomulikke omadusi määrama ja kirjeldama
kuvata jonkin luonteenomaiset piirteet
luonnehtia, karakterisoida
▪ teda iseloomustaksin sõnadega „moodne“ ja „tänapäevane“ luonnehtisin häntä sanoin ”muodikas” ja ”nykyaikainen”
▪ saatkond on seda lugu algusest peale iseloomustanud kui provokatsiooni lähetystö on alusta pitäen luonnehtinut juttua provokaatioksi
■ kellelegi või millelegi iseloomulik olema
olla luonteenomaista jollekin
luonnehtia [jotakuta/jotakin], leimata [jotakuta/jotakin], karakterisoida [jotakuta/jotakin], olla ominaista [jollekulle/jollekin]
▪ eestlasi iseloomustab läheduse vältimine ja oma iseseisvuse väärtustamine virolaisille on ominaista läheisyyden välttäminen ja oman itsenäisyyden arvostaminen
▪ nõudlikkus ja täpsus iseloomustasid tema tööstiili vaativuus ja tarkkuus leimasivat hänen työtapaansa
ise|värki
M
‹adj› ‹indekl› millegi poolest eriline või omapärane, seetõttu imelik või kummaline
eris|kummallinen, oma|laatuinen, omin|takeinen
▪ põhjendused on nii isevärki, et koeradki naeravad perustelut ovat niin eriskummalliset, että hevosetkin nauravat
▪ siia ei toonud teda äri, vaid isevärki poliitiline kampaania häntä ei tuonut tänne liiketoiminta vaan omalaatuinen poliittinen kampanja
julgustama
M
[keda, mida tegema] julgust sisendama või andma, julge(ma)ks tegema
rohkaista, kannustaa, yllyttää
▪ õpetaja julgustas andekat tüdrukut laulma opettaja kannusti lahjakasta tyttöä laulamaan
▪ positiivne kogemus julgustas meid uut firmat looma positiivinen kokemus rohkaisi meitä luomaan uuden yrityksen
▪ teda tuleks julgustada arsti juurde minema häntä pitäisi kannustaa menemään lääkärin luo
järele aitama
õppimises abistama
auttaa
▪ matemaatikas oleks teda hädasti vaja järele aidata matematiikassa häntä pitäisi ehdottomasti auttaa
■ majanduslikult vm moel abistama
auttaa, tukea
▪ Mida teha nende riikidega, keda tuleb rahaliselt järele aidata? Mitä tehdä niiden maiden suhteen, joita pitää auttaa rahallisesti?
■ pisut parandades paremaks muutma
kohentaa, parantaa
▪ aita seda pilti natuke PhotoShopiga järele kohenna sitä kuvaa vähän PhotoShopilla
Seotud sõnad
järeleaitamine ‹s›
auttaminen
kahel käel
väga meelsasti; kõigest väest, väga-väga; ohtralt, hästi palju
hyvin mieluusti; kaikin voimin, kovasti; runsaasti, hyvin paljon
–
▪ teda võetakse kõikjal kahel käel vastu hänet otetaan kaikkialla avosylin vastaan
▪ uuendust toetati kahel käel uudistusta tuettiin kaikin keinoin
▪ kahel käel jagatakse puudulikku või lausa valeinfot puutteellista tai suorastaan väärää tietoa jaetaan runsaasti
kallistama
M
kellelgi ümbert kinni võtma, kedagi rinna vastu suruma
halata, syleillä, rutistaa
▪ Tahaks teda kõvasti kallistada! Haluaisin halata häntä lujasti!
■ hellusega vaatama või ümbritsema
hyväillä myös kuv., helliä
▪ kallistav pilk hyväilevä katse
kaotus
M
‹s›
1 millegi või kellegi kaotamine, millestki või kellestki ilmajäämine
menetys, menettäminen
▪ vanaisa surm oli lastelastele valus kaotus isoisän kuolema oli lastenlapsille kipeä menetys
▪ teda ähvardab töökoha kaotus häntä uhkaa työpaikan menettäminen
▪ kukkumisele järgnes teadvuse lühiajaline kaotus kaatumista seurasi tajunnan lyhytaikainen menetys
■ ‹hrl mitm› lahingus, sõjas rivist väljalöödud elavjõud ja sõjatehnika
menetys tav. mon.
▪ väeosa kandis lahingus suuri kaotusi joukko-osasto kärsi taistelussa suuria menetyksiä
2 lüüasaamine, vastas(t)ele allajäämine (võitluses, võistluses)
Vastand võit
tappio, häviö
▪ meeskond võitis turniiri ühegi kaotuseta joukkue voitti turnauksen ilman yhtäkään tappiota
▪ kaardimängus tuli tal vastu võtta kaotus hänen oli hyväksyttävä häviö korttipelissä
kari2 ‹s›
1 veealune kõrgendik meres
kari, karikko
▪ Aegna lähedal sõitis tanker karile tankkeri ajoi karille Aegnan saaren edustalla
2 ohtlik paik või moment, varitsev oht
kari kuv., karikko kuv.
▪ uut ametikohta vastu võttes polnud tal aimugi, millised karid teda ees ootavad uutta virkaa vastaan ottaessaan hänellä ei ollut aavistustakaan, millaiset karikot häntä odottivat
karm1 ‹adj›
1 leebuseta, kaastundeta, eksimusi hukka mõistev
ankara, kova kuv., tiukka, armoton, säälimätön
▪ karm õpetaja ankara opettaja
▪ karm kasvatus ankara kasvatus
■ (karistuse kohta:) halastuseta määratud, väga suur
(rangaistuksesta)
ankara, kova kuv., tiukka
▪ karm karistus ankara rangaistus
2 millegi poolest väga raske (taluda), raskete tingimustega
vaikea kestää, paljon vaativa
ankara, kova kuv., karu, raskas, vaikea
▪ karm saatus kova kohtalo
▪ sinine unistus on asendunud karmi reaalsusega ruusuinen unelma on korvautunut ankaralla todellisuudella
▪ eesti maaelu karm tegelikkus virolaisen maalaiselämän karu todellisuus
■ (hinnangu, kogetava vms kohta:) tõene, otsene, ilustamata, sellisena haiget tegev
(arviosta, kokemuksesta tms.:) suora, kaunistelematon, pahalta tuntuva
ankara, kova, karu
▪ karm tõde tabas teda alles hilja õhtul karu totuus paljastui hänelle vasta myöhään illalla
▪ karm kriitika ankara kritiikki
▪ mulle on see karm õppetund tämä on minulle kova opetus
■ (pinna kohta:) puudutamisel mittesile või mittepehme, kergelt krobeline või torkiv
(epätasaisesta pinnasta)
karhea, karkea, rosoinen
▪ karmi karvaga koer karkeakarvainen koira
3 (välimuse, stiili, vormi kohta:) asjalikult lihtne, lakooniline, ilustusteta
(ulkonäöstä, tyylistä tai muodosta:) yksinkertainen, askeettinen
karu, koruton, ankara
▪ saare karm ilu saaren karu kauneus
kauaks
M
‹adv›
1 pikaks või hulgaks ajaks
pitkäksi aikaa, kauaksi
▪ juttu jätkus isegi natuke liiga kauaks puhetta riitti jopa hieman liian pitkäksi aikaa
▪ teda ei ole enam kauaks (ta võib varsti ära surra) hän ei elä enää kauan
2 kui pikaks ajaks
kuinka pitkäksi aikaa
–
▪ kes seda teab, kauaks esimene lumi maha jääb kukapa sitä tietäisi, kuinka kauan ensilumi on maassa
kauem ‹adv, adj›, kauemini ‹adv›
1 ‹adv› rohkemat või pikemat aega
kauemmin, pidempään, myöhempään
kauempaa {eitavas lauses}, pidempää {eitavas lauses}
▪ vanaema elas vanaisast kauem isoäiti eli isoisää kauemmin / isoäiti eli pidempään kuin isoisä
▪ pühapäeval sai kauem magada sunnuntaina sai nukkua myöhempään
▪ kauemini ei viitsi ma enam oodata en viitsi odottaa enää kauempaa
2 ‹adj› ajaliselt kestvam või pikem
pidempi, kauempi
▪ ta oli kauemaks ajaks ära sõitnud hän oli matkustanut pidemmäksi aikaa pois
▪ tunnen teda juba kauemat aega olen tuntenut hänet jo pidemmän aikaa
kehva|poolne
M
omadustelt, olemuselt veidi või üsna kehv, võrdlemisi vilets
huonon|puoleinen (yhd), kehnon|puoleinen
▪ teda ei peletanud lossi kehvapoolne väljanägemine linnan huononpuoleinen ulkonäkö ei pelottanut häntä
▪ tõlge oli kehvapoolne käännös oli kehnonpuoleinen
■ rikkuse, varanduse poolest üsna vaene
köyhän|puoleinen
▪ ta oli pärit kehvapoolsest perest hän oli lähtöisin köyhänpuoleisesta perheestä
kiirus
M
‹s›
1 tempo, hoog, millega mingi liikumine või protsess toimub
nopeus, vauhti, tempo
▪ autojuht ületas kiirust kuljettaja ajoi ylinopeutta
▪ protsessori kiirus oli 1,6 MHz suorittimen nopeus oli 1,6 MHz
■ suurus, mis iseloomustab keha asukoha muutumist ajaühikus
nopeus
▪ Kihnu saarel registreeriti tuule kiiruseks kuni 38 m/s Kihnun saarella rekisteröitiin tuulen nopeudeksi 38 m/s
2 suure rutuga millegi tegemine
kiireisestä tekemisestä
–
▪ teda ajab pidevalt kiirus taga hänellä on koko ajan hoppu
kindel pind jalge all
(kindlustunde olemasolu kohta)
turvallisuudentunteen olemassaolosta
–
▪ inimesed vajavad kõikides eluvaldkondades kindlat pinda jalge all ihmiset tarvitsevat kaikilla elämän alueilla turvallisuutta
▪ ta tundis et teda on maha jäetud, justkui oleks kindel pind jalge alt kadunud hän tunsi itsensä hylätyksi, ikään kuin hänen elämältään olisi pudonnut pohja
kinni
M
‹adv›
1 suletud seisundisse või suletud seisundis; (pealt) kaetuks või kaetuna
Vastand lahti
kiinni
▪ Pane aken kinni! Pane ikkuna kiinni!
▪ kohver ei taha kinni minna matkalaukku ei tahdo mennä kiinni
▪ silmad vajuvad vägisi kinni (uni kipub peale) silmät painuvat väkisin kiinni
▪ korkis pudeli kinni pani pulloon korkin
▪ pimesikul seoti silmad salliga kinni sokon silmät sidottiin huivilla
▪ meri on juba kinni (jääkattes) meri on jo jäässä
■ (asutuse kohta:) mittetöötav(aks), mittetegutsev(aks) (ajutiselt või alatiseks)
yleisöltä suljetuksi, suljettuna
kiinni (erik.)
▪ pühapäeval on apteek kinni sunnuntaina apteekki on kiinni
■ (süvendi vms korral:) täis, millestki täidetuks või täidetuna; liitunuks, kokku
umpeen, kiinni
ummessa, kiinni
▪ haud aeti kinni hauta luotiin umpeen
▪ haav on täiesti kinni kasvanud haava on täysin kiinni
■ (seadmete kohta:) väljalülitatud olekus(se)
(laitteista:) suljetuksi, suljettuna
kiinni
▪ televiisor on kinni, sest sealt ei tule midagi televisio on kiinni, koska sieltä ei tule mitään
2 sellisesse olukorda või sellises olukorras, et liikumine on takistatud või kellegi vabadus on piiratud
sellaiseen tilanteeseen tai sellaisessa tilanteessa, että liikkuminen ei ole mahdollista tai jonkun vapaus on rajoitettu
kiinni, jumiin
kiinni, jumissa
▪ auto jäi lumme kinni auto jäi lumeen kiinni / auto jäi lumeen jumiin
▪ Hoidke teda kinni, et ta põgenema ei pääseks! Pitäkää hänestä kiinni ettei hän pääse pakenemaan!
▪ koer on toas kinni koira on suljettuna huoneeseen
▪ tähtsad toimetused hoidvat teda linnas kinni tärkeät tehtävät pidättelevät häntä kaupungissa
▪ rongkäigu ajaks pannakse liiklus kinni kulkueen ajaksi liikenne pysäytetään
■ (mõtete, harjumuste, tunnete seotuse kohta; osutab asjaolule, mille tõttu on miski takistatud)
ajatuksista, tunteista, tottumuksista; viittaamassa asiaintilaan, jonka vuoksi jokin on estetty
–
▪ ära ole minevikus kinni älä takerru menneeseen
▪ ta on kinni oma endises mehes hän ei ole päästänyt irti entisestä miehestään
▪ paljuski on asi mõtlemises kinni paljon riippuu ajattelemisesta
■ kõnek vangi või vangis
vangituksi tai vangittuna
–
▪ mees läks kolmeks aastaks kinni mies joutui kolmeksi vuodeksi linnaan
▪ mõrvar istub kinni murhaaja istuu vankilassa
■ (osutab tihedalt kokkuköidetud, kokkusurutud seisundile)
viittaamassa tiukasti yhteen sidottuun tai yhteen puristettuun
–
▪ kui ma kooli läksin, ei osanud ma kingapaelugi kinni siduda kun menin kouluun, en osannut edes sitoa kengännauhoja
▪ tõmbas püksirihma kõvasti kinni kiristi vyön tiukalle
■ (hingamise tagasihoituse või takistatuse kohta)
hengityksen estymisestä tai vaikeutumisesta
tukkoon {nenästä}
tukossa {nenästä}
▪ nina on kinni nenä on tukossa
▪ proovisime, kumb meist suudab kauem hinge kinni hoida kokeilimme, kumpi meistä pystyy pidättämään hengitystään kauemmin
▪ poisil suurest jooksust hing kinni poika on hengästynyt kovasta juoksemisesta
■ osutab millegi lakkamisele
viittaamassa jonkin päättymiseen
–
▪ põud pani viljakasvu kinni kuivuus pysäytti viljan kasvun
■ (seoses ajaga, kus lehm ajutiselt ei lüpsa)
viittaamassa aikaan, jolloin lehmä ei tilapäisesti lypsä
ehdyksissä, ummessa (erik.)
ehdyksiin, umpeen (erik.)
▪ talveks jäid lehmad kinni lehmät ehtyivät talveksi / lehmät menivät talveksi ehdyksiin / lehmät menivät umpeen talveksi
▪ lehm on kinni lehmä on ehdyksissä / lehmä on ummessa
■ (harvenenud roojaerituse, kõhukinnisuse kohta)
ummetuksesta
kovalla, ummella
▪ kõht on kinni vatsa on kovalla / on ummetus
3 haarates külge, haardesse või haardes, küljes; (püütava, otsitava kättesaamise kohta)
kiinni pitämisestä, lähellä olemisesta; kiinni otettavan tai etsittävän tavoittamisesta
kiinni
▪ laps hoidis ema käest kinni lapsi piti äitiä kädestä kiinni
▪ Püüa pall kinni! Ota pallo kiinni!
▪ kõrv püüdis kinni mõne üksiku lausekatke muutama yksittäinen lauseenpätkä kantautui korviin
■ (mingi olukorra, mõtte ärakasutamise kohta)
jonkin tilanteen, ajatuksen hyödyntämisestä
–
▪ haarasime ideest kinni ja tegime näituse teoks tartuimme ideaan ja toteutimme näyttelyn kuv.
■ millegi rohkust märkivates väljendites osutab väga lähestikku paiknemisele
jonkin runsautta kuvaavissa ilmauksissa merkitsemässä hyvin lähekkäin sijaitsemista
–
▪ Kreetal on hotell hotellis kinni Kreetalla on hotelli hotellin vieressä
▪ maakaardilt näeme, et Karjala kaguosas on üks järv teises kinni kartasta näkee, että Karjalan kaakkoisosassa on järvi järven vieressä
4 mingi tegevusega või millegagi hõivatud; kellegi poolt mingiks otstarbeks hõivatud
Vastand vaba
varattu jonkin tekemisen vuoksi; jonkun jotakin varten varaama
kiinni kuv.
varattu
▪ tänan kutsumast, aga olen kahjuks tööga kinni kiitos kutsusta, mutta olen valitettavasti kiinni työssäni
▪ kohvikus olid kõik kohad kinni kaikki paikat kahvilassa olivat varattuja / kahvila oli täynnä
▪ tal on telefon kogu aeg kinni (telefoniühenduse taotlemisel) hänen puhelimensa on koko ajan varattu
kloun
M
‹s›
mitmesuguste naljanumbritega esinev tsirkusekoomik
(sirkuksessa)
klovni, pelle, sirkus|pelle
▪ peol lõbustasid lapsi klounid Piip ja Tuut juhlissa lapsia viihdyttivät klovnit Piip ja Tuut
■ veiderdav, tembutav inimene
toisten huvittaja, hassuttelija
pelle
▪ ta on eluaeg paras kloun olnud, ega teda saa tõsiselt võtta hän on koko ikänsä ollut varsinainen pelle, ei häntä voi ottaa vakavasti
kohe ‹adv›
1 viivitamata, lühikese ajavahemiku jooksul või möödudes
heti, oitis, viipymättä
kohta, pian
▪ Tule kohe siia! Tule heti tänne!
▪ raamat müüdi kohe läbi kirja myytiin heti loppuun
▪ kohe selgub, kellel oli õigus kohta selviää, kuka oli oikeassa
2 millegi või kellegi vahetus läheduses, lähedusse või lähedusest, vahetult
jonkin tai jonkun välittömässä läheisyydessä, läheisyyteen tai läheisyydestä
aivan, heti
▪ suvila asus kohe järve kaldal kesämökki oli aivan järven rannalla
▪ bussipeatus on kohe maja ees bussipysäkki on heti talon edessä
3 kõnek rõhu-, vahel ka lihtsalt täitesõnana: päris, lausa, otse
painottavana tai täytesanana
–
▪ Ma kohe ei kannata teda! Minä en tosiaankaan siedä häntä!
▪ kohe rõõm näha, kuidas töö edeneb tosi mukava nähdä, kuinka työ edistyy
▪ sellest ei taha kohe rääkidagi siitä ei halua edes puhua
kooli|kaaslane
M
kellegagi koos samas koolis õppija või õppinu
koulu|toveri
▪ koolikaaslased pidasid teda geeniuseks koulutoverit pitivät häntä nerona

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur