[EFI] Estonian-Finnish Dictionary

Käyttäjälle/Kasutajale

Query:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 186 artiklit, väljastan 50

aasima
M
[kelle kallal, keda] (naljatlevalt, lõõpivalt) nöökama, nöökima
irvailla, ivailla, nälviä, näykkiä
see irvhammas kipub alalõpmata teiste kallal aasima tuo irvileuka pyrkii aina nälvimään muita
teda ei tasu aasida, ta ei saa naljast aru häntä ei kannata pilkata, hän ei ymmärrä leikkiä
abielu|rikkumine
M
s
abielutruudusetuse juht
avio|rikos
mees süüdistas teda abielurikkumises mies syytti häntä aviorikoksesta
ablas
M
adj
1 (hrl looma, harvemini inimese kohta:) ahne sööma (ka jooma), ahnelt sööv või palju süüa tahtev
ahnas
kiiresti soojenenud õhk meelitas välja aplad putukad nopeasti lämmennyt ilma houkutteli esiin ahnaita itikoita
2 himukas, midagi innukalt tegev või teha tahtev
himokas, innokas
mees vaatas teda apla pilguga mies katsoi häntä himokkain katsein
ma olin lapsena ablas lugeja olin lapsena innokas lukija
(saagiahne või saamahimulise inimese kohta)
ahne
siin liiguvad suured rahad, mille ümber jagub alati aplaid inimesi täällä liikkuu iso raha, jonka ympärille aina kertyy ahneita ihmisiä
Seotud sõnad
aplaltadv
ahnaasti, ahneesti
apluss
ahneus
aeg
M
s
1 lõputu, piiramatu kestus, lõputult voolavad tunnid, päevad, aastad jne
(tasajatkuiseksi, rajattomaksi käsitettynä)
aika
aeg lendab kiiresti aika rientää nopeasti
aeg ei peatu aika ei pysähdy
aeg möödub aika kuluu
nõnda on see olnud igavesest ajast näin se on ollut kautta aikojen
(ajaarvestuse kohta)
(erilaisiin määritysjärjestelmiin liittyvänä)
aika
kell on kohaliku aja järgi kaksteist kello on kaksitoista paikallista aikaa
Kesk-Euroopa aeg Keski-Euroopan aika
ärkasin korra kella kolme ajal heräsin kello kolmen aikaan / heräsin kello kolmen aikoihin / heräsin kello kolmen maissa
2 (umbmääraselt või konkreetselt) piiratud kestus, vältus, ajalõik, -vahemik, -järk
(erilaisiksi jaksoiksi käsitettynä)
aika, aika|jakso
nägin teda mõni aeg tagasi näin hänet jonkin aikaa sitten
käisime üle pika aja teatris kävimme pitkästä aikaa teatterissa
Mis te itsitate kogu aeg? (pidevalt) Mitä te hihittelette koko ajan?
viimasel ajal (lähemas minevikus) viime aikoina
lähemal ajal (lähemas tulevikus) lähiaikoina
ta on nõus appi tulema igal ajal (alati) hän on valmis tulemaan apuun milloin vain
oma eripäraga ajajärk (eriti ajaloos, ühiskonna arengus, rahva elus)
(historiallisesta tms. erityisestä jaksosta tai kaudesta)
aika, ajan|jakso, aika|kausi
nõukogude aeg neuvostoaika; neukkuaika ark.
majanduslikult rasked ajad taloudellisesti vaikeat ajat
toomingate õitsemise aeg on käes tuomien kukinta-aika on meneillään
pühade ajal olid poed kinni kaupat olivat kiinni pyhien aikana
(ametis olemise perioodi, ajateenistuse, karistusaja jms ajalõigu kohta)
palvelus|aika
rangaistus|aika
altkäemaksuvõtja istus oma aja ära ja sai vanglast välja lahjuksen ottaja kärsi tuomionsa ja pääsi vankilasta
3 kasutada olev, millekski ettenähtud, kuluv jne ajalõik
(johonkin käytettävissä olevasta tai kuluvasta jaksosta)
aika, aika|määrä
aega ei tohi raisata aikaa ei saa hukata / aikaa ei saa tuhlata
ära rabista, aega on küll älä hosu, aikaa on riittävästi
kasuta aega otstarbekalt käytä aikasi hyödyllisesti
ma ei tea, mida oma vaba ajaga peale hakata en tiedä, mitä tekisin vapaa-aikanani
(distantsi läbimiseks kuluva, spordimängu pikkuseks määratud vms ajalõigu kohta)
(urheilusuorituksen tms. kestosta)
aika
võitja jooksis päeva parima aja voittaja juoksi päivän parhaan ajan
(millekski sobiv, õige, määratud jne) hetk, (aja)moment
sopiva hetki, määrähetki
aika, ajan|kohta
meil on aeg alustada meidän on aika aloittaa
hea, et te õigeks ajaks jõudsite hyvä, kun ehditte ajoissa
4 esineb imestust, üllatust, ehmatust väljendavates hüüatustes
(hämmästystä, yllättymistä tms. merkitsevissä ilmauksissa)
aika
Armas aeg, sellise pakasega ilma mütsita! Hyvänen aika, ilman lakkia tällaisessa pakkasessa!
5 hrl verbi grammatiline kategooria, mis väljendab tegevuse või olukorra suhet mineviku, oleviku või tulevikuga (eesti keeles: olevik, lihtminevik, täisminevik ja enneminevik)
aika|luokka kiel., aika|muoto kiel., tempus kiel.
ahistamines
kellegi suhtes soovimatu käitumine (nt vaimne, seksuaalne, sooline kiusamine)
ahdistelu
teda süüdistati laste seksuaalses ahistamises häntä syytettiin lasten ahdistelusta
seksuaalne ahistamine seksuaalinen ahdistelu
ta kinnitas, et oli venna ahistamist pealt näinud hän vahvisti nähneensä, kuinka hänen veljeään ahdisteltiin
teatud piirangute seadmine, õiguste kitsendamine
tiettyjen rajoitusten asettaminen, oikeuksien rajoittaminen
nende koolis pole kordagi õpilaste õiguste ahistamisest juttu olnud heidän koulussaan ei ole kertaakaan ollut puhetta oppilaiden oikeuksien rajoittamisesta
tubakaseadus ei ole koostatud suitsetajate ahistamiseks, vaid suitsetamise reguleerimiseks tupakkalakia ei ole tehty tupakoitsijoiden oikeuksien rajoittamiseksi vaan tupakoinnin säätelyä varten
teda paneb nördima kurdide keeleline ahistamine häntä närkästyttää kurdien kielellisten oikeuksien rajoittaminen
alla suruma
1 (tundmusi vm) tagasi hoidma, (tundmuste vm) avaldumist takistama
tukahduttaa, pidättää
püüdsin ärritust alla suruda yritin tukahduttaa ärtymystä
uhkus tuleb alla suruda ylpeys pitää tukahduttaa
2 kedagi oma tahtele või ülemvõimule allutama
alistaa, lannistaa, nujertaa, sortaa
naine kurtis, et teda on kõik mehed kogu aeg alla surunud nainen valitti, että kaikki miehet ovat koko ajan alistaneet häntä
et võita, tuleb vastane alla suruda voittaakseen pitää nujertaa vastustaja
3 alla vajutama
painaa alas
tõhusam on kang kohe alla suruda on tehokkaampaa painaa kanki heti alas
Seotud sõnad
alla|surumines
tukahduttaminen
alistus, lannistaminen, nujerrus, sorto
ameti|isik
M
isik, kes täidab juhtimis-, haldus-, järelevalve- vms ametiülesandeid
virka|mies, viran|omainen
õiguskantsleri äraolekul peab teda asendama samade volitustega ametiisik oikeuskanslerin poissa ollessa pitää hänen sijaisenaan olla virkamies, jolla on vastaavat valtuudet
arvama
M
1hrl järgneb et-kõrvallauseoletama, tõenäoseks või usutavaks pidama, isiklikul hinnangul põhinema; milleski teatud seisukohal olema
olla [jotakin] mieltä, arvella, luulla, uskoa
teadlased arvavad, et üks kolp kuulus täiskasvanule ja teine noorukile tutkijat arvelevat, että toinen pääkalloista oli aikuisen ja toinen nuorukaisen
perearst arvas, et mul võib mingi allergia olla perhelääkäri arveli, että minulla voisi olla jokin allergia
nii arvan mina, teised ei pea ju nii arvama minä luulen niin, mutta muiden ei tarvitse olla samaa mieltä
kassil arvatakse olevat üheksa hinge kissalla uskotaan olevan yhdeksän henkeä
las nad elavad, nagu õigeks arvavad eläkööt he, kuten parhaaksi katsovat
arvates [kelle] kellegi arvamusel põhinedes, kellegi meelest
[jonkun] mielestä, [jonkun] käsityksen mukaan
minu arvates pole sul õigus minusta sinä et ole oikeassa
ta on enda arvates väga tähtis mees hän on omasta mielestään hyvin tärkeä mies
(ükskõiksust väljendades:) suvatsema, sobivaks või vajalikuks pidama
(ilmaistaessa yhdentekevyyttä)
haluta, tahtoa
„Kuidas arvate,“ kehitati õlgu ”Kuten haluatte”, kohautettiin olkia
tee, kuidas arvad tee miten tahdot
2 [millest/kellest] kellegi või millegi kohta hinnangut andma
olla [jotakin] mieltä [jostakusta/jostakin], arvioida [jotakuta/jotakin], arvostella [jotakuta/jotakin]
Mida arvate naistest, kes ise teile ligi ajavad? Mitä mieltä olette naisista, jotka tulevat itse lähentelemään teitä?
Eestist arvatakse maailmas palju paremini, kui me ise endast mõtleme maailmalla on paljon parempi käsitys Virosta, kuin mitä itse itsestämme ajattelemme
3 (millegi põhjal) kellegi või millegi hulka määrama või vastu võtma
sisällyttää tai katsoa kuuluvaksi johonkin
lukea, laskea
teda pole meie sajandi suurte kunstnike hulka arvatud häntä ei ole luettu vuosisatamme suuriin taiteilijoihin
põhimeeskonda arvatud jalgpallur peruskokoonpanoon kuuluva jalkapalloilija
midagi (mingil alusel) arvestama, kokku lugema
laskea, mitata
aega arvati vanasti nädalate kaupa ühest tähtpäevast teise ennen vanhaan aikaa laskettiin viikkoina yhdestä merkkipäivästä toiseen
asjalik
M
adj
tegelikkust ja selle võimalusi arvestav, tõsioludest, kasulikkusest lähtuv
asiallinen, tarkoituksen|mukainen, realistinen, käytännöllinen
sõbrad hindavad teda asjalike nõuannete poolest ystävät arvostavat häntä asiallisten neuvojen vuoksi
karjade kaupa ametnikke, kes midagi asjalikku ei tee laumoittain virkamiehiä, jotka eivät tee mitään asiallista
jahedalt asjalik ja tõsine, mitteemotsionaalne
asiallinen
püüa jääda asjalikuks yritä pysyä asiallisena
vanaproua oli asjaliku olemisega vanha rouva oli olemukseltaan asiallinen
Seotud sõnad
asjalikkuss
asiallisuus
asjalikultadv
asiallisesti
deemon
M
s
(religioosses ja mütoloogilises maailmapildis:) kurjuse kehastus, kuri vaim; langenud ingel
(uskonnollisissa ja mytologisissa yhteyksissä)
demoni, paha henki
lõkketuli peletas vaime ja deemoneid nuotiotuli karkotti henget ja demonit
(inimest vaevava pahe, patu, kurjuse või painaja kohta)
demoni, riivaaja, piinaaja
isa sai lõpuks teda vaevanud deemonitest priiks isä pääsi lopulta vapaaksi demoneistaan
eba|õnn
M
ebaõnnestumine, mittevedamine, millegi luhtumine
epä|onni, huono onni, vastoin|käyminen
tööotsingutel tabas teda ebaõnn hän kohtasi vastoinkäymisiä työnhaussa
Jantsil oli naistega õnne ja ebaõnne Jantsilla oli naisten suhteen niin onnea kuin epäonneakin
edasi rääkimav
1 kuuldut kellelegi kolmandale teatavaks tegema
puhua kuultu jollekin kolmannelle
sõbrannat võin usaldada, tema edasi ei räägi ystävääni voin luottaa, hän ei puhu mitään kertomaani muille / ystävättäreeni voin luottaa, hän ei puhu mitään eteenpäin
2 vestlust või juttu jätkama
jatkaa keskustelua tai puhumista
räägi edasi, huvitav teada, millega see lugu lõppes kerro vielä, on kiinnostavaa tietää, miten se juttu päättyi
poliitik rääkis edasi, olgugi et teda tomatitega loobiti poliitikko vain jatkoi puhumista huolimatta siitä, että häntä heitettiin tomaateilla
edu|meelne
M
adj
uut, uuenduslikku toetav, edasiviivale orienteeritud
edistys|mielinen, edistyksellinen
edumeelsed ideed edistykselliset ideat
teda tuntakse kui edumeelset tippjuhti hänet tunnetaan edistysmielisenä huippujohtajana
Seotud sõnad
edu|meelseltadv
edistyksellisesti
edu|meelsuss
edistys|mielisyys
edutama
M
vastutusrikkamale tööle või kõrgemale ametikohale paigutama
ylentää
treener edutas uustulnuka põhikoosseisu valmentaja ylensi tulokkaan peruskokoonpanoon urh.
tal polnud mingit kavatsust töökohta vahetada, kuna teda oli just edutatud hänellä ei ollut minkäänlaista aikomusta vaihtaa työpaikkaa, koska hänet oli juuri ylennetty
ehmatus
M
s
ehmumine, hirmunud olek
säikähdys, pelästys, pelästyminen
õnneks koer ei hammustanud teda, pääsesime ehmatusega onneksi koira ei purrut häntä, selvisimme säikähdyksellä
eksimus
M
s
mingi reegli või tõsiasja suhtes vale käitumine või tegutsemine
erehdys, virhe, hairahdus
õnnetuse põhjustas ühe inimese kahetsusväärne inimlik eksimus onnettomuuden aiheutti yhden ihmisen valitettava inhimillinen erehdys
üleastumine, halb või karistusväärne tegu
rikkomus, rike
teda oli varemgi samalaadsete eksimuste eest korduvalt karistatud häntä oli aiemminkin toistuvasti rangaistu samanlaisista rikkeistä
elu|küsimus
M
elu puudutav probleem
olemassaoloa koskeva kysymys
elin|kysymys
teda on alati huvitanud igasugused eluküsimused häntä ovat aina kiinnostaneet kaikenlaiset elinkysymykset
küsimus, millest oleneb edasine eksisteerimine; väga tähtis, oluline teema või idee
elintärkeä kysymys
elin|kysymys
ei saa ometi lõpueksamist mingit eluküsimust teha ei saa sentään tehdä loppukokeesta mitään elinkysymystä
ema põllesabast kinni hoidma
(emast sõltumise kohta)
roikkua äitinsä helmoissa, olla äitinsä helmoissa
kuni mees veel ema põllesabast kinni hoiab, ei saa teda täiskasvanuks nimetada miestä ei voi nimittää täyskasvuiseksi niin kauan kuin hän vielä roikkuu äitinsä helmoissa
enese
M
sg genpron›, enda sg genpron›, ise1 nomprep
1enesekohane asesõna, sg nom puudubviitab mingi tegevuse tegijale, mingis rollis olijale
itse
tegin endale etteheiteid syytin itseäni
see on ainult enese petmine se on vain itsensä pettämistä / se on vain itsepetosta
ta näost paistab enesega rahulolu hänen kasvoiltaan paistaa itsetyytyväisyys
tüdruk kammib ennast tyttö kampaa hiuksiaan
turg on koht enese näitamiseks tori on näyttäytymispaikka
■ ‹pron› ‹omastav asesõna, sg nom puudubviitab kuulumisele tegevuse tegijale
oma
see on nende enda asi se on heidän oma asiansa
2määratlev asesõna, sg nom olemasjust see, mitte keegi või miski muu
itseindef.pron
ta on selles jamas ise süüdi hän itse on syyllinen siihen sotkuun
ise tahab veel vanaema olla itse tahtoo olla vielä isoäiti
teda ennast ma rahvasummast üles ei leidnudki häntä itseään en löytänytkään väenpaljoudesta
teadlastel tuli endil abitööd ära teha tutkijoiden itsensä piti tehdä pohjatyöt
■ ‹pron› ‹määratlev asesõna, sg nom olemastoob esile mingi vastandlikkuse
osoittamassa jotakin vastakohtaisuutta
itseindef.pron
röövimises kasutatud kott leiti üles, kuid meest ennast pole seni tabatud ryöstössä käytetty laukku löydettiin, mutta miestä itseään ei vielä ole tavattu
minu laps oskab lugeda, ise alles nelja-aastane lapseni osaa lukea vaikka hän on vasta nelivuotias
■ ‹määratlev asesõna, sg nom olemasrõhutab seda, et keegi on nagu mingi omaduse kehastus
itseindef.pron
vanamemm on lahkus ise vanha täti on itse hyväntahtoisuus
kolleegide sõnul on Mati vana rahu ise työtoverien mukaan Mati on itse rauhallisuus
3asendab isikulist asesõna, ainult sg nomkõnek viitab kõneleja isikule, hrl asendab mina-vormi
itse yleisk.
ise küll kunagi ei läheks sinna itse en koskaan lähtisi sinne
ise tahtsid, et kõik seda vahiksid itse tahdoit, että kaikki katsoisivat sitä
era|kordne
M
eriline või tähelepanuväärne, teiste omataoliste seas erandlik
erikoinen, poikkeuksellinen, epä|tavallinen, harvinainen, merkillinen
teda üllatas erakordne valgus akna taga hänet yllätti poikkeuksellinen valo ikkunan takana
ta on erakordne inimene hän on erikoinen ihminen
Seotud sõnad
era|kordsuss
erikoisuus, poikkeuksellisuus, epä|tavallisuus, harvinaisuus, merkillisyys
esi|rida
M
hrl sisekohakäänetes(millegi poolest parim olemise kohta)
etu|rivi kuv.
teda ei asetatud kunagi parnassile kirjanike esiritta häntä ei koskaan nostettu parnassolle kirjailijoiden eturiviin
millegi eesmine rivi (nt istmete rivi kinos, startijate rivi võistlustel)
etu|rivi
sponsoritele on reserveeritud esiread eturivit on varattu sponsoreille
nemad kahekesi said õiguse startida esireast he kaksi saivat oikeuden startata eturivistä / he saivat kaksin oikeuden startata eturivistä
ette tulema
1 juhtuma; esinema
tapahtua, sattua, esiintyä
pidudel tuli ikka ette kaklusi juhlissa sattui aina tappeluita
alati võib ootamatusi ette tulla aina voi sattua odottamattomia
ka meestel tuleb ette hüsteeriat miehilläkin esiintyy hysteriaa
2hrl eitavaltmeenuma; pähe turgatama, mõttesse tulema midagi teha
tav. kielteisissä yhteyksissä
muistua mieleen, tulla mieleen
tuttav nägu, aga ei tule ette, kust ma seda naist tean tutut kasvot, mutta ei muistu mieleen, mistä tiedän tuon naisen
ei tulnud ettegi teda kahtlustada ei tullut mieleenkään epäillä häntä
mingisugune tunduma
tuntua joltakin
olukord tuli tuttav ette tilanne tuntui tutulta
generatsioon
M
s
samaaegselt elavad lähedase vanuse, tegevusala või elukogemusega inimesed
suku|polvi, polvi, ikä|polvi
näitleja ei põe, et noor generatsioon teda ei tunne näyttelijää ei häiritse, että nuori sukupolvi ei tunne häntä
ma olen üks viimastest sellest generatsioonist olen yksi viimeisiä sen polven ihmisiä
heidutama
M
kartma panema, hirmu peale ajama, kohutama
saada pelkäämään, kauhistuttaa, säikäyttää
järkyttää, heilauttaa kuv.
teda ei heiduta teadmine, et .. häntä ei heilauta tieto, että...
kujutlus nädalasest mägimatkast vettinud telgi ja lirtsuvate saabastega heidutas veidi ajatus viikon mittaisesta vuoristoretkestä vettyneessä teltassa ja litsahtelevissa saappaissa vähän hirvitti
heitma
M
1 läbi õhu viskama, hooga kuhugi paiskama
heittää, nakata, paiskata, viskata
Reelika tegi hoogsalt sporti: tõukas kuuli ja heitis ketast Reelika urheili innokkaasti: työnsi kuulaa ja heitti kiekkoa
ta heitis täringut kaks korda hän heitti noppaa kahdesti
järsku liigutust tegema, järsu liigutusega mingisse asendisse viima
heilauttaa tai liikauttaa äkillisesti (itseään)
heittää
mees heitis pea teatraalselt kuklasse ja sulges silmad mies heitti päänsä teatraalisesti takakenoon ja sulki silmänsä
2 kuhugi või mingisse olukorda siirduma või toimetama; (mingisse asendisse) laskuma
heittäytyä
ta otsustas pikali heita ning veidi magada hän päätti heittäytyä pitkälleen ja nukkua vähän
selle tobeda naljatembu eest ei tohiks teda vangi heita tämän tyhmän tempun takia häntä ei pitäisi heittää vankilaan
■ ‹koos sõnadega hulka, kilda, leeri, mesti, sekka, seltsi, abielusse, paari vms.kellegagi liituma või ühinema (ka abiellumise kohta)
liittyä, mennä mukaan (myös avioitumisesta)
ma otsustasin matkagrupis mahajääjatega mesti heita päätin liittyä retkiporukassa jälkijoukkoon
laupäeva öösel kavatseb Tartu Ülikooli botaanikaaias paari heita kaks noort inimest lauantaiyönä Tarton yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa aikoo pari nuorta ihmistä mennä naimisiin
3 endast välja saatma või kiirgama (hrl valgust, helki, varju jm)
(katseesta, valosta, varjosta)
heittää, luoda, kohdistaa
päike heidab kiiri läbi männilatvade aurinko luo säteitään männynlatvojen läpi
4 midagi vahele või vastu ütlema, lühidalt lausuma
(lyhyen huomautuksen, väitteen tms. esittämisestä)
heittää
„Sa vingerdad ja ajad rumalat juttu,“ heitis Lii tüdinult ”Sinä kiemurtelet ja puhut tyhmiä,” heitti Lii kyllästyneenä
hell
M
adj
1 täis armastust ja õrnust; sooje, õrnu tundeid tekitav
hellä, lempeä
suloinen
hell armastav hoolitsus hellä rakastava hoiva
ema jälgib teda hella pilguga äiti seuraa häntä lempein katsein
tahaks tunda su hella puudutust oma kehal haluaisin tuntea hellän kosketuksesi vartalollani
Gotlandist jäi hinge hell mälestus Gotlannista jäi suloinen muisto
2 puudutamisel valulik, füüsilisele ärritusele reageeriv
arka, aristava, hellä, herkkä
endiselt hell põlv takistas hea tulemuse saavutamist kõrgushüppes polvi, joka oli edelleen arka, esti hyvän tuloksen saavuttamisen korkeushypyssä
keha on kuidagi hell ja imelik keho on jotenkin aristava ja kummallinen
(inimese hingeelu kohta:) emotsionaalselt vastuvõtlik; õrnahingeline, kergesti solvuv
herkkä, herkkä|tunteinen, arka
prantslased on oma keele ning meele säilitamise küsimuses väga hellad ranskalaiset ovat hyvin herkkiä kielensä ja ranskalaisuutensa säilyttämisen suhteen
ta on hella hingega, haavub kergesti hän on herkkätunteinen ja pahastuu helposti
selline, mida tuleb käsitleda ettevaatlikult, oma olemuselt erutav või konfliktne
arka|luonteinen, arka, kipeä, tulen|arka kuv.
küsimus oli hell kysymys oli arkaluonteinen
Seotud sõnad
hellaltadv
hellästi, lempeästi
hellastiadv
hellästi, lempeästi
hiilgav
M
adj
1 eriti suurepärane, silmapaistvalt hea
erinomainen, suurenmoinen, verraton
loistava, loistokas, hohdokas
ta on teinud hiilgavat karjääri hän on tehnyt loistavan uran
abielupaari suhe polnud just hiilgav avioparin suhde ei ollut erityisen loistokas
2 väliselt uhke, särav ja luksuslik
ulkonaisesti erittäin komea, ylellinen
loistelias, loistokas, hohdokas
hiilgavad ballid ja luksuslikud õhtusöögid ei huvitanud teda loisteliaat tanssiaiset ja luksusillalliset eivät kiinnostaneet häntä
3 heledalt, pideva helgiga särav
loistava, hohtava, säihkyvä, säkenöivä, kimmeltävä
hiilgav kastepiisk kimmeltävä kastehelmi
Seotud sõnad
hiilgavaltadv
loistavasti, loistokkaasti, loisteliaasti, hohdokkaasti
loistavan, hohtavan, säihkyvän, säkenöivän, kimmeltävän
hoidma
M
1 [mida/keda] millestki või kellestki kinni pidama, seda haardest mitte vabastama
pitää, pidellä
reporter hoidis käes mikrofoni reportteri piteli mikrofonia
naine hoiab last süles nainen pitää lasta sylissään
juht hoidis kahe käega kramplikult rooli ja vaatas enda ette kuljettaja piti ratista kaksin käsin kiinni ja katsoi eteensä
2 [mida/keda] midagi või kedagi mingis kohas, olukorras, asendis või seisundis olla laskma või olema sundima
pysyttää tai antaa olla jossakin paikassa, asennossa tai tilassa
pitää, säilyttää, pysyttää
ekstremistid hoidsid kaks kuud pantvangis Ameerika misjonäri ekstremistit pitivät amerikkalaista lähetystyöntekijää kaksi kuukautta panttivankinaan
ta hoiab oma asju korras hän pitää asiansa kunnossa
ravimeid hoiti luku taga lääkkeitä pidettiin lukkojen takana / lääkkeitä säilytettiin lukkojen takana
suutsin vaevu silmi lahti hoida pystyin hädin tuskin pitämään silmiäni auki
skandaal hoidis rahva meeled elevil skandaali piti kansan kiihdyksissä
3 [mida/keda] midagi säilitama, alal hoidma
pitää, säilyttää
Hoia pikivahet! Pidä turvaväli!
otsustasin saladuse endale hoida päätin pitää salaisuuden omanani
suusataja ei suutnud oma eduseisu hoida hiihtäjä ei onnistunut pitämään etumatkaansa
■ [mida/keda] millegagi (kellegagi) hoolikalt, ettevaatlikult ümber käima
hoitaa [jotakin], pitää huolta [jostakin], pitää [jotakin] hyvin, huolehtia [jostakin]
ta hoiab oma raamatuid hän pitää huolta kirjoistaan
hästi hoitud auto hyvin pidetty auto / hyvin hoidettu auto
ta ei hoia üldse oma tervist hän ei huolehdi lainkaan terveydestään / hän ei hoida lainkaan terveyttään
4 [mida/keda] midagi või kedagi tagasi hoidma, ohjeldama
pidellä, pidättää, pidätellä
kumbki meist ei suutnud naeru hoida kumpikaan meistä ei kyennyt pidättämään nauruaan
■ [mida] midagi ebameeldivat või ohtlikku vältima
suojata, varjella, varoa
hoia silmi ereda päikese eest suojaa silmäsi kirkkaalta auringolta
kogemused hoidsid teda tegemast saatuslikku viga kokemukset estivät häntä tekemästä kohtalokasta virhettä
Hoia eemale! Pysy kaukana!
hoidsime maja varju pysyttelimme talon suojissa
Hoidke, et te sellest kellelegi ei räägi! Varokaa puhumasta tästä kellekään! / Katsokaakin, ettette puhu tästä kellekään!
5 [keda] kellegi eest hoolitsema; kellegi, millegi järele valvama
pitää huolta, huolehtia jostakin; pitää silmällä, valvoa jotakin
hoitaa, hoivata, katsoa, vahtia ark.
kõik läksid peole, koer jäi kodu hoidma kaikki lähtivät juhliin, koira jäi vahtimaan taloa
täna on ta lapselapsi hoidmas tänään hän on hoitamassa lapsenlapsia
6 [keda] kellessegi või millessegi armastuse ja poolehoiuga suhtuma
olla kiintynyt tai mieltynyt johonkuhun
ta hoiab oma väikest õde väga hän on hyvin kiintynyt pikkusiskoonsa
hulgas
M
postp› [kelle/mille], ‹adv
Samas sarjas hulgast, hulka
kellegi, millegi keskel, kellegagi koos; seal, kuhu miski kuulub
joukossa, keskuudessa, parissa, seassa
debüütromaan osutus eriti populaarseks noorte hulgas esikoisromaani osoittautui erityisen suosituksi nuorten keskuudessa
teda ei ole enam elavate hulgas (ta on surnud) hän ei ole enää elävien joukossa / hän ei ole enää elävien kirjoissa
muu hulgas oli arutuse all Vene-Eesti suhete aspekt käsiteltävänä olivat muun muassa Venäjän ja Viron suhteet
hulks
1 see, kui palju midagi või kedagi on; kogus, arv, määr
määrä, luku|määrä
aasta keskmine sademete hulk vuoden keskimääräinen sademäärä
maksmata arvete hulk suurenes maksamattomien laskujen määrä kasvoi
võtsin kaasa niisuguse hulga toitu, et jätkub terveks nädalaks otin mukaani sellaisen määrän ruokaa, että riittää koko viikoksi
2 suur kogus või arv
(suuresta määrästä)
joukko, liuta vars. ark., tukku
internetis on terve hulk tasuta programme internetissä on koko joukko ilmaisia ohjelmia
ma pole teda hulgal ajal näinud en ole nähnyt häntä pitkään aikaan
nad kasvatasid üles hulga lapsi he kasvattivat liudan lapsia
sain hulga raha sain tukun rahaa
3 üksteisest erinevate objektide kogum, mida vaadeldakse ühe tervikuna
joukko-opissa alkioiden eli elementtien kokonaisuus
joukko mat.
tühi hulk on hulk, millesse mitte midagi ei kuulu tyhjä joukko on joukko, johon ei kuulu mitään
hullu|pööraadv
ülisuurel määral, meeletult, pööraselt
mielettömästi vars. ark., älyttömästi vars. ark., järjettömästi vars. ark.
kõik armastasid teda hullupööra kaikki rakastivat häntä mielettömästi
verd tuli hullupööra verta tuli mielettömästi
iial
M
adv
eitavas lausesmitte kunagi
kielteisissä yhteyksissä
koskaan, ikinä, milloinkaan
ma ei unusta iial üht hilisõhtut Roomas en ikinä unohda erästä myöhäisiltaa Roomassa
ma pole iial unistanud näitlejaks saada en ole koskaan unelmoinut tulevani näyttelijäksi
■ ‹jaatavas lauseshrv (rõhutava sõnana:) iganes, eales
myönteisissä yhteyksissä› (painottavana sanana)
ikinä, tahansa, hyvänsä, vain
kuhu ta iial läks, võeti teda sõbralikult vastu mihin hän ikinä menikin, hänet otettiin ystävällisesti vastaan
iseloomustama
M
kellegi või millegi iseloomulikke omadusi määrama ja kirjeldama
kuvata jonkin luonteenomaiset piirteet
luonnehtia, karakterisoida
teda iseloomustaksin sõnadega „moodne“ ja „tänapäevane“ luonnehtisin häntä sanoin ”muodikas” ja ”nykyaikainen”
saatkond on seda lugu algusest peale iseloomustanud kui provokatsiooni lähetystö on alusta pitäen luonnehtinut juttua provokaatioksi
kellelegi või millelegi iseloomulik olema
olla luonteenomaista jollekin
luonnehtia [jotakuta/jotakin], leimata [jotakuta/jotakin], karakterisoida [jotakuta/jotakin], olla ominaista [jollekulle/jollekin]
eestlasi iseloomustab läheduse vältimine ja oma iseseisvuse väärtustamine virolaisille on ominaista läheisyyden välttäminen ja oman itsenäisyyden arvostaminen
nõudlikkus ja täpsus iseloomustasid tema tööstiili vaativuus ja tarkkuus leimasivat hänen työtapaansa
ise|värki
M
adj› ‹indeklmillegi poolest eriline või omapärane, seetõttu imelik või kummaline
eris|kummallinen, oma|laatuinen, omin|takeinen
põhjendused on nii isevärki, et koeradki naeravad perustelut ovat niin eriskummalliset, että hevosetkin nauravat
siia ei toonud teda äri, vaid isevärki poliitiline kampaania häntä ei tuonut tänne liiketoiminta vaan omalaatuinen poliittinen kampanja
julgustama
M
[keda, mida tegema] julgust sisendama või andma, julge(ma)ks tegema
rohkaista, kannustaa, yllyttää
õpetaja julgustas andekat tüdrukut laulma opettaja kannusti lahjakasta tyttöä laulamaan
positiivne kogemus julgustas meid uut firmat looma positiivinen kokemus rohkaisi meitä luomaan uuden yrityksen
teda tuleks julgustada arsti juurde minema häntä pitäisi kannustaa menemään lääkärin luo
järele aitama
õppimises abistama
auttaa
matemaatikas oleks teda hädasti vaja järele aidata matematiikassa häntä pitäisi ehdottomasti auttaa
majanduslikult vm moel abistama
auttaa, tukea
Mida teha nende riikidega, keda tuleb rahaliselt järele aidata? Mitä tehdä niiden maiden suhteen, joita pitää auttaa rahallisesti?
pisut parandades paremaks muutma
kohentaa, parantaa
aita seda pilti natuke PhotoShopiga järele kohenna sitä kuvaa vähän PhotoShopilla
Seotud sõnad
järeleaitamines
auttaminen
kahel käel
väga meelsasti; kõigest väest, väga-väga; ohtralt, hästi palju
hyvin mielellään; kaikin voimin, kovasti; runsaasti, hyvin paljon
teda võetakse kõikjal kahel käel vastu hänet otetaan kaikkialla avosylin vastaan
uuendust toetati kahel käel uudistusta tuettiin kaikin keinoin
kahel käel jagatakse puudulikku või lausa valeinfot puutteellista tai suorastaan väärää tietoa jaetaan runsaasti
kallistama
M
kellelgi ümbert kinni võtma, kedagi rinna vastu suruma
halata, syleillä, rutistaa
Tahaks teda kõvasti kallistada! Haluaisin halata häntä lujasti!
hellusega vaatama või ümbritsema
hyväillä myös kuv., helliä
kallistav pilk hyväilevä katse
kaotus
M
s
1 millegi või kellegi kaotamine, millestki või kellestki ilmajäämine
menetys, menettäminen
vanaisa surm oli lastelastele valus kaotus isoisän kuolema oli lastenlapsille kipeä menetys
teda ähvardab töökoha kaotus häntä uhkaa työpaikan menettäminen
kukkumisele järgnes teadvuse lühiajaline kaotus kaatumista seurasi tajunnan lyhytaikainen menetys
■ ‹hrl mitmlahingus, sõjas rivist väljalöödud elavjõud ja sõjatehnika
menetys tav. mon.
väeosa kandis lahingus suuri kaotusi joukko-osasto kärsi taistelussa suuria menetyksiä
2 lüüasaamine, vastas(t)ele allajäämine (võitluses, võistluses)
Vastand võit
tappio, häviö
meeskond võitis turniiri ühegi kaotuseta joukkue voitti turnauksen ilman yhtäkään tappiota
kaardimängus tuli tal vastu võtta kaotus hänen oli hyväksyttävä häviö korttipelissä
kari2s
1 veealune kõrgendik meres
kari, karikko
Aegna lähedal sõitis tanker karile tankkeri ajoi karille Aegnan saaren edustalla
2 ohtlik paik või moment, varitsev oht
kari kuv., karikko kuv.
uut ametikohta vastu võttes polnud tal aimugi, millised karid teda ees ootavad uutta virkaa vastaan ottaessaan hänellä ei ollut aavistustakaan, millaiset karikot häntä odottivat
karm1adj
1 leebuseta, kaastundeta, eksimusi hukka mõistev
ankara, kova kuv., tiukka, armoton, säälimätön
karm õpetaja ankara opettaja
karm kasvatus ankara kasvatus
(karistuse kohta:) halastuseta määratud, väga suur
(rangaistuksesta)
ankara, kova kuv., tiukka
karm karistus ankara rangaistus
2 millegi poolest väga raske (taluda), raskete tingimustega
vaikea kestää, paljon vaativa
ankara, kova kuv., karu, raskas, vaikea
karm saatus kova kohtalo
sinine unistus on asendunud karmi reaalsusega ruusuinen unelma on korvautunut ankaralla todellisuudella
eesti maaelu karm tegelikkus virolaisen maalaiselämän karu todellisuus
(hinnangu, kogetava vms kohta:) tõene, otsene, ilustamata, sellisena haiget tegev
(arviosta, kokemuksesta tms.:) suora, kaunistelematon, pahalta tuntuva
ankara, kova, karu
karm tõde tabas teda alles hilja õhtul karu totuus paljastui hänelle vasta myöhään illalla
karm kriitika ankara kritiikki
mulle on see karm õppetund tämä on minulle kova opetus
(pinna kohta:) puudutamisel mittesile või mittepehme, kergelt krobeline või torkiv
(epätasaisesta pinnasta)
karhea, karkea, rosoinen
karmi karvaga koer karkeakarvainen koira
3 (välimuse, stiili, vormi kohta:) asjalikult lihtne, lakooniline, ilustusteta
(ulkonäöstä, tyylistä tai muodosta:) yksinkertainen, askeettinen
karu, koruton, ankara
saare karm ilu saaren karu kauneus
kauaks
M
adv
1 pikaks või hulgaks ajaks
pitkäksi aikaa, kauaksi
juttu jätkus isegi natuke liiga kauaks puhetta riitti jopa hieman liian pitkäksi aikaa
teda ei ole enam kauaks (ta võib varsti ära surra) hän ei elä enää kauan
2 kui pikaks ajaks
kuinka pitkäksi aikaa
kes seda teab, kauaks esimene lumi maha jääb kukapa sitä tietäisi, kuinka kauan ensilumi on maassa
kauemadv, adj›, kaueminiadv
1advrohkemat või pikemat aega
kauemmin, pidempään, myöhempään
kauempaa {eitavas lauses}, pidempää {eitavas lauses}
vanaema elas vanaisast kauem isoäiti eli isoisää kauemmin / isoäiti eli pidempään kuin isoisä
pühapäeval sai kauem magada sunnuntaina sai nukkua myöhempään
kauemini ei viitsi ma enam oodata en viitsi odottaa enää kauempaa
2adjajaliselt kestvam või pikem
pidempi, kauempi
ta oli kauemaks ajaks ära sõitnud hän oli matkustanut pidemmäksi aikaa pois
tunnen teda juba kauemat aega olen tuntenut hänet jo pidemmän aikaa
kehva|poolne
M
omadustelt, olemuselt veidi või üsna kehv, võrdlemisi vilets
huonon|puoleinen (yhd), kehnon|puoleinen
teda ei peletanud lossi kehvapoolne väljanägemine linnan huononpuoleinen ulkonäkö ei pelottanut häntä
tõlge oli kehvapoolne käännös oli kehnonpuoleinen
rikkuse, varanduse poolest üsna vaene
köyhän|puoleinen
ta oli pärit kehvapoolsest perest hän oli lähtöisin köyhänpuoleisesta perheestä
kiirus
M
s
1 tempo, hoog, millega mingi liikumine või protsess toimub
nopeus, vauhti, tempo
autojuht ületas kiirust kuljettaja ajoi ylinopeutta
protsessori kiirus oli 1,6 MHz suorittimen nopeus oli 1,6 MHz
suurus, mis iseloomustab keha asukoha muutumist ajaühikus
nopeus
Kihnu saarel registreeriti tuule kiiruseks kuni 38 m/s Kihnun saarella rekisteröitiin tuulen nopeudeksi 38 m/s
2 suure rutuga millegi tegemine
kiireisestä tekemisestä
teda ajab pidevalt kiirus taga hänellä on koko ajan hoppu
kinni
M
adv
1 suletud seisundisse või suletud seisundis; (pealt) kaetuks või kaetuna
Vastand lahti
kiinni
Pane aken kinni! Pane ikkuna kiinni!
kohver ei taha kinni minna matkalaukku ei tahdo mennä kiinni
silmad vajuvad vägisi kinni (uni kipub peale) silmät painuvat väkisin kiinni
korkis pudeli kinni pani pulloon korkin
pimesikul seoti silmad salliga kinni sokon silmät sidottiin huivilla
meri on juba kinni (jääkattes) meri on jo jäässä
(asutuse kohta:) mittetöötav(aks), mittetegutsev(aks) (ajutiselt või alatiseks)
yleisöltä suljetuksi, suljettuna
kiinni (erik.)
pühapäeval on apteek kinni sunnuntaina apteekki on kiinni
(süvendi vms korral:) täis, millestki täidetuks või täidetuna; liitunuks, kokku
umpeen, kiinni
ummessa, kiinni
haud aeti kinni hauta luotiin umpeen
haav on täiesti kinni kasvanud haava on täysin kiinni
(seadmete kohta:) väljalülitatud olekus(se)
(laitteista:) suljetuksi, suljettuna
kiinni
televiisor on kinni, sest sealt ei tule midagi televisio on kiinni, koska sieltä ei tule mitään
2 sellisesse olukorda või sellises olukorras, et liikumine on takistatud või kellegi vabadus on piiratud
sellaiseen tilanteeseen tai sellaisessa tilanteessa, että liikkuminen ei ole mahdollista tai jonkun vapaus on rajoitettu
kiinni, jumiin
kiinni, jumissa
auto jäi lumme kinni auto jäi lumeen kiinni / auto jäi lumeen jumiin
Hoidke teda kinni, et ta põgenema ei pääseks! Pitäkää hänestä kiinni ettei hän pääse pakenemaan!
koer on toas kinni koira on suljettuna huoneeseen
tähtsad toimetused hoidvat teda linnas kinni tärkeät tehtävät pidättelevät häntä kaupungissa
rongkäigu ajaks pannakse liiklus kinni kulkueen ajaksi liikenne pysäytetään
(mõtete, harjumuste, tunnete seotuse kohta; osutab asjaolule, mille tõttu on miski takistatud)
ajatuksista, tunteista, tottumuksista; viittaamassa asiaintilaan, jonka vuoksi jokin on estetty
ära ole minevikus kinni älä takerru menneeseen
ta on kinni oma endises mehes hän ei ole päästänyt irti entisestä miehestään
paljuski on asi mõtlemises kinni paljon riippuu ajattelemisesta
kõnek vangi või vangis
vangituksi tai vangittuna
mees läks kolmeks aastaks kinni mies joutui kolmeksi vuodeksi linnaan
mõrvar istub kinni murhaaja istuu vankilassa
(osutab tihedalt kokkuköidetud, kokkusurutud seisundile)
viittaamassa tiukasti yhteen sidottuun tai yhteen puristettuun
kui ma kooli läksin, ei osanud ma kingapaelugi kinni siduda kun menin kouluun, en osannut edes sitoa kengännauhoja
tõmbas püksirihma kõvasti kinni kiristi vyön tiukalle
(hingamise tagasihoituse või takistatuse kohta)
hengityksen estymisestä tai vaikeutumisesta
tukkoon {nenästä}
tukossa {nenästä}
nina on kinni nenä on tukossa
proovisime, kumb meist suudab kauem hinge kinni hoida kokeilimme, kumpi meistä pystyy pidättämään hengitystään kauemmin
poisil suurest jooksust hing kinni poika on hengästynyt kovasta juoksemisesta
osutab millegi lakkamisele
viittaamassa jonkin päättymiseen
põud pani viljakasvu kinni kuivuus pysäytti viljan kasvun
(seoses ajaga, kus lehm ajutiselt ei lüpsa)
viittaamassa aikaan, jolloin lehmä ei tilapäisesti lypsä
ehdyksissä, ummessa (erik.)
ehdyksiin, umpeen (erik.)
talveks jäid lehmad kinni lehmät ehtyivät talveksi / lehmät menivät talveksi ehdyksiin / lehmät menivät umpeen talveksi
lehm on kinni lehmä on ehdyksissä / lehmä on ummessa
(harvenenud roojaerituse, kõhukinnisuse kohta)
ummetuksesta
kovalla, ummella
kõht on kinni vatsa on kovalla / on ummetus
3 haarates külge, haardesse või haardes, küljes; (püütava, otsitava kättesaamise kohta)
kiinni pitämisestä, lähellä olemisesta; kiinni otettavan tai etsittävän tavoittamisesta
kiinni
laps hoidis ema käest kinni lapsi piti äitiä kädestä kiinni
Püüa pall kinni! Ota pallo kiinni!
kõrv püüdis kinni mõne üksiku lausekatke muutama yksittäinen lauseenpätkä kantautui korviin
(mingi olukorra, mõtte ärakasutamise kohta)
jonkin tilanteen, ajatuksen hyödyntämisestä
haarasime ideest kinni ja tegime näituse teoks tartuimme ideaan ja toteutimme näyttelyn kuv.
millegi rohkust märkivates väljendites osutab väga lähestikku paiknemisele
jonkin runsautta kuvaavissa ilmauksissa merkitsemässä hyvin lähekkäin sijaitsemista
Kreetal on hotell hotellis kinni Kreetalla on hotelli hotellin vieressä
maakaardilt näeme, et Karjala kaguosas on üks järv teises kinni kartasta näkee, että Karjalan kaakkoisosassa on järvi järven vieressä
4 mingi tegevusega või millegagi hõivatud; kellegi poolt mingiks otstarbeks hõivatud
Vastand vaba
varattu jonkin tekemisen vuoksi; jonkun jotakin varten varaama
kiinni kuv.
varattu
tänan kutsumast, aga olen kahjuks tööga kinni kiitos kutsusta, mutta olen valitettavasti kiinni työssäni
kohvikus olid kõik kohad kinni kaikki paikat kahvilassa olivat varattuja / kahvila oli täynnä
tal on telefon kogu aeg kinni (telefoniühenduse taotlemisel) hänen puhelimensa on koko ajan varattu
kloun
M
s
mitmesuguste naljanumbritega esinev tsirkusekoomik
(sirkuksessa)
klovni, pelle, sirkus|pelle
peol lõbustasid lapsi klounid Piip ja Tuut juhlissa lapsia viihdyttivät klovnit Piip ja Tuut
veiderdav, tembutav inimene
toisten huvittaja, hassuttelija
pelle
ta on eluaeg paras kloun olnud, ega teda saa tõsiselt võtta hän on koko ikänsä ollut varsinainen pelle, ei häntä voi ottaa vakavasti
koheadv
1 viivitamata, lühikese ajavahemiku jooksul või möödudes
heti, oitis, viipymättä
kohta, pian
Tule kohe siia! Tule heti tänne!
raamat müüdi kohe läbi kirja myytiin heti loppuun
kohe selgub, kellel oli õigus kohta selviää, kuka oli oikeassa
2 millegi või kellegi vahetus läheduses, lähedusse või lähedusest, vahetult
jonkin tai jonkun välittömässä läheisyydessä, läheisyyteen tai läheisyydestä
aivan, heti
suvila asus kohe järve kaldal kesämökki oli aivan järven rannalla
bussipeatus on kohe maja ees bussipysäkki on heti talon edessä
3 kõnek rõhu-, vahel ka lihtsalt täitesõnana: päris, lausa, otse
painottavana tai täytesanana
Ma kohe ei kannata teda! Minä en tosiaankaan siedä häntä!
kohe rõõm näha, kuidas töö edeneb tosi mukava nähdä, kuinka työ edistyy
sellest ei taha kohe rääkidagi siitä ei halua edes puhua
kooli|kaaslane
M
kellegagi koos samas koolis õppija või õppinu
koulu|toveri
koolikaaslased pidasid teda geeniuseks koulutoverit pitivät häntä nerona
koorem
M
s
korraga (mingi vahendiga) veetav materjal, esemed, inimesed vm
kuorma, lasti, taakka
politsei tabas mitu ülekaalulise koormaga raskeveokit poliisi tavoitti monta kuorma-autoa, joilla oli liian painava kuorma
poiss oli endale liiga suure koorma selga ladunud poika oli kasannut selkäänsä liian suuren kuorman
heinakoorem heinäkuorma
palgikoorem tukkikuorma
sõnnikukoorem sontakuorma
(eluraskuste, hinge rõhuvate, ebameeldivate asjaolude, murede vms kohta)
kuorma kuv., taakka kuv.
teda jäi elu lõpuni rõhuma süütunde ränkraske koorem häntä painoi kuolemaan asti syyllisyyden raskas taakka
töökoorem työtaakka
kohustustekoorem velvollisuuksien taakka

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur