a: Tai sitten, mä olen tehnyt jotain väärin ja Sadonkorjuun Jumala on suuttunut mulle. (4.107)

(l)p: (1.089)

b: Aivan, tai sitten että nuo ihmiset eivät usko tähän samaan asiaan johon minun on oikeus toimia tämän jumalan välikappaleena ja tappaa tai ajaa ne pois ainakin minun alueelta. Eli kaikesta näistä mä uskon, että tavallaan tämmöinen jumaluus syntyy. Elikkä se on semmoinen luonnon kokemus ja toisaalta oma kokemus ja niiden jonkinlainen yhdistäminen, yritys yhdistää ne. (23.136)

a: Eli siis näyttääkös siltä, että varhaisemmat uskontojutut on ollut näitä vedenhenki, aurinko, (6.056)

(l)p: Kyllä, joo (0.281)

(l)ab: kuu/ ja sitten, (1.370)

b: sitten, sitten siis esimerkiksi se vedenpaisumusmyytti, mikä löytyy siis melkein kaikista näistä sanottakoon 10000 ja 100 Välimeren alueen kulttuureista. Elikkä siis ne ovat valtavia luonnon ilmiöitä. Niitä ei pysty selvittämään, sitten laitetaan, siis kehitetään tämä, niinkuin sä puhuit äsken siitä mielikuvituksesta - niin jotenkin selitetään, että, että nyt sitten ihmiset on ollut pahoja ja nyt Jumala lähettää sitten tämmöisen vedenpaisumuksen ja sen jälkeen on taas kaikki hyvin. Elikkä joku tämäntyyppinen rakenne, siinä kyllä luulisin olevan. (32.518)

(l)p: (0.641)

a: No mistäs lähtien ihminen on sitten miettiny sitä ikuista kysymystä: mistä minä tulen, mistä ihminen tulee? Mistä kaikki tä tulee? (10.183)

b: Mä en usko, että sitä on niinkään mietitty, ainakin minne mennään, siis tä syntymispuoli on tietysti ihan mukava, sekä miehelle, naiselle ehkei niinkään, mutta jossakin vaiheessa sekin saattaa miellyttävältä tuntua. Et siinä ei tämmöistä problematiikkaa siinä ole, että mistä tullaan, mutta tä menopuoli, niin se tietysti jokaista askarruttaa. Sitten jos niinkun läheltä liippaa ja muuta ja sitten tuntee hengenahdistusta ja muuta tämmöistä, niin siitä tulee väistämätta mieleen, että nyt taas lähdetä jonnekin ja kun se on tämä ikuinen kysymys, mistä kukaan ei tule takaisin, elikkä tiedetään sitä, että kun tuon rajan ylin mennään, niin sinne jäädään. Ja tämä on nyt sitten, sille on yritetty keksiä jos jonkinlaista selitystä: viikingeillä on Valhallat, kristityillä on Taivas, ja lähes kaikilla on siis erityyppisiä mukavia paikkoja minne mennä ja sitten vähän niinkun toi Harrikos puhui noista luolamaalauksista, vai oliko se Jonni joka puhui niistä, elikkä siinä siis tuolla luodaan kuva siitä. Kyllä mekin tiedetään minkäläinen on paratiisi. (68.269)

(s)p: (1.326)

b: Ja siis tä, tässä niinkun löytyy semmoisia, tulee siis semmoisia ihmeellisiä paradokseja, siitä että tiedetään kun ensimmäiset lähetyssaarnajat menivät Siperiaan ja saarnasivat niinkun Helvetistä ja Taivaasta, siperialaiset tykkäsivät tietysti Helvetistä, kun se oli lämmin. Ja sinne meni siis asia päälaelle, että tässä on minusta kulttuurikysymys tietysti. (17.983)  

.