[VOT] Vadja keele sõnaraamat

turhaa Kett. M Lu Li J asjata, asjatult, ilmaasjata | vn напрасно, зря, впустую
M täm tunnõb oitaa rah̆hoo, täm̆mää tšäessä turhaa kop̆peekka eb üppää ta oskab raha hoida, tema käest kopikas asjata ei kuku (ei hüppa)
M miä tään, täm kazõza aźźaza kõikkinaa ebõ·õ väärä, tätä turhaa vääntääᴢ ma tean, ta ei ole selles asjas üldse süüdi, teda süüdistatakse (väänatakse) ilmaasjata
Lu elä turhaa veetä aikaa ära viida asjata aega!
Li siä õõ vaiᴅ, elä pajata turhaa sa ole vait, ära räägi (= ära lobise) asjatult
Lu mihee siä turhaa mörnäᴅ miks sa ilmaasjata karjud?
Lu miä oma eloo veetin turhaa, en saanu enele eŋku muilõ mittää üvvää ma elasin (veetsin) oma elu ilmaasjata: ma ei saanud enesele ega teistele (muile) midagi head
J meet turhaa senee tee käid seda teed asjata.
Vt. ka turhii