[VOT] Vadja keele sõnaraamat

sääri K-Ahl. M Lu Li Ra J I säärr Ra, g säärree M Lu Li J
1. (jala)säär | vn голень
M kauniid rivad õltii villassa, etti soojõp õl̆lõis sääriläillee punased sääremähised olid villasest riidest, et säärtel oleks soojem
J tšääri rivad ümper sääriit kääri sääremähised ümber säärte
I sääret .. toĺko tšülmessä kaunittivad da sinittiväᴅ sääred .. ainult punetasid ja sinetasid külmast
Ra koverat sääreᴅ kõverad sääred
Lu sääri luu sääreluu
Lu takan onõ sääri marjaᴅ (jalgadel) on taga sääremarjad
Lu sääri makkõrõ ~ sääri marja sääremari
J dublit sääree marjõᴅ tugevad sääremarjad
2. koot (looma sääre- või küünarvarre piirkond) | vn голень (животного)
Ra õpõzõõ sääreᴅ hobuse koodid
J piirgoi tehtii lampaa sääriss (~ säärisse) ja päiss pirukaid tehti lamba kootidest ja peadest
3. (saapa-, suka)säär, sääreosa | vn голенище; паголенок
J saappõgaa sääreᴅ saapasääred
M suk̆kaa sääri ~ J sukaa sääri sukasäär.
Vt. ka hoikkasääri, koipisääri, paikkasääri, paksu-sääri, ripasääri, sälgosääri

sääski Lu Li J Ku sääsk J, g sääzgee J sääsk | vn комар
Lu sääzgeᴅ alla vihmaa survovaᴅ, purõvaᴅ vihaizõssi sääsed enne vihma suruvad, hammustavad vihaselt
Lu ilmõd mentii soojõssi, tuli paĺĺo sääskiä ilmad läksid soojaks, tuli palju sääski
Lu tšen märänessi lauloʙ, tšell on kehno, matala ja viŋka ääni, siz jutõllaa: pinizet ku sääski kes halvasti laulab, kel on vilets madal ja vinguv hääl, siis öeldakse: pinised nagu sääsk
Lu sääski pinizeʙ ~ Li J sääski viŋguʙ sääsk piniseb
Lu sääski imeb vertä sääsk imeb verd
J sääsk ku süüʙ, siis see jältši kõvassi tšihguʙ kui sääsk hammustab, siis see sääsekupp sügeleb väga
J sääzgee jältšiä ep piä tšihguttaa sääsekuppe ei tohi sügada.
Vt. ka sääsä