[VOT] Vadja keele sõnaraamat

revätä Kett. P M Lu J (K Kõ Po Li) revät J-Tsv. revätᴀ̈ Ku revätäɢ I (vdjI), pr repään: rep̆pään M reppään Lu J Ku reppän J-Tsv., imperf repäzin M Lu J repäzii I
1. rebida, sakutada, kiskuda, tõmmata; ära v. välja rebida v. kiskuda v. tõmmata | vn рвать, порвать, тянуть, потянуть, вы-; дёрнуть, выдернуть; рвануть; вырывать, вырвать; отрывать, оторвать
J reppää ivussiiss rebi juustest!
J iĺĺõkkoitta repäz ivussiiss tasakesi sakutas juustest
Lu valloa reppään aiŋ kokaakaa sõnnikut rebin (koormast) ikka konksuga
Lu miä repäzin napuu tšuutossa poiᴢ ma rebisin nööbi särgi eest ära
Lu mill ku ammas revättii, vertä ep tullu kui mul hammas välja tõmmati, (siis) verd ei tulnud
J reppää jušk drubass, savvua ajab rihee tõmba kriska korstnast välja, suitsu ajab tuppa
2. katki v. lõhki rebida v. kiskuda v. tõmmata, rebestada | vn разрывать, разорвать
P nagran nii paĺĺo, tahtozin vatsaa revätä naeran nii palju, pidin (peaaegu) kõhu rebestama
M repäzin tšäjee naglaasõõ rebisin käe naela otsa katki
■
Lu aiva reppään itkaa üha nutan ja nutan
M siε reppääd niittää sa (aina) rabad (rukist) lõigata.
Vt. ka repiä, revitellä, revittää