[VOT] Vadja keele sõnaraamat

elätä M (Kõ) helätä Lu, pr elääʙ: ellääʙ M Kõ hellääʙ Lu, imperf eläzi: heläzi Lu heliseda, kõliseda, kumiseda | vn звенеть, издавать звон, гудеть
Lu koivussa tehtü kannõl hellääp parapii kase(puu)st tehtud kannel heliseb paremini
M tšellä el̆lääʙ kell heliseb (= kella lüüakse)
M pata el̆lääʙ (savi)pott koliseb
M arvaa, kumpa kõrva el̆lääʙ arva (ära), kumb kõrv kumiseb
Kõ var̆raa nõissa ül̆leeᴢ, sis pannas tšellä el̆läämää (kui on tarvis) vara üles tõusta, siis pannakse kell helisema

emätä I, g emätää perenaine, -emand | vn хозяйка
lemmus toop kõittš emätällee kratt toob kõik perenaisele
aa emätä, mind́aa emä õli mennüɢ kasta dohtõria toomaa aga perenaine, minia ema, oli läinud arsti tooma.
Vt. ka emäntä

kerätä L Kõ Lu (K-Ahl. M-Set. Li Ra) keräte J kerät ~ ḱerät J-Tsv., pr kerään K M Lu kerεän L kerrään Lu Li kerän Ra J ḱerän J, imperf keräzin Kõ Lu J ḱeräzin J kerjata | vn просить милостыню, нищенствовать
Lu kerääjä kerrääʙ kerjus kerjab
J keräb leipä jummala nimell kerjab leiba jumala nimel
J räboi vaśk tšäüp kerämeᴢ rõugearmiline Vaska käib kerjamas
J ḱerättüä pala on raŋkk suhõ pissä kerjatud pala on raske suhu pista
L kerättü leipä kerjatud leib

terätä J, pr teränän J, imperf teränin J = terässää
miε teränän sõrmõᴅ (muinasjutust:) ma teritan sõrmed