Soome-eesti suursõnaraamat

edes·takaisin edasi-tagasi
◊ kävellä edestakaisin kõndida edasi-tagasi; heilua edestakaisin kõikuda (õõtsuda) edasi-tagasi; edestakaisin matkaa kertyi 18 km edasi-tagasi reis oli kokku 18 km pikk

ennätys·mies 42 rekordi·mees
◊ 1500 m:n ennätysmies 1500 meetri rekordimees

ennätys·nainen 38 rekordi·naine
◊ hän on 100 m:n ennätysnainen ta on saja meetri rekordinaine

etenemis·nopeus 40 liikumis·kiirus
◊ myrskykeskuksen etenemisnopeus oli 60 km/t tormi kese liikus edasi kiirusega 60 km/t

hiihto 1*F suusatamine
◊ miesten 50 km:n hiihto meeste 50 km suusatamine; hiihdot suusavõistlus (tav. pl)

jalo·pähkinä 12 (Juglans) pähkli·puu
◊ saksanpähkinä ym. jalopähkinät kreeka pähklipuu ja teised pähklipuud

jokainen 38
1 (substantiivisesti) iga·üks; (joka ikinen) iga·üks; (ark.) viimane kui üks; (kaikki) kõik ‹kõige›
◊ meillä jokaisella on vikamme igaühel meist on omad vead, kõigil meil on oma vead; se on jokaisen yksityisasia see on igaühe eraasi
2 (adjektiivisesti) iga ‹iga›; (joka ikinen) iga·üks; (ark.) viimane kui üks; (kaikki) kõik ‹kõige›
◊ hän vie autonsa huoltoon jokaisen 10 000 km:n jälkeen ta viib oma auto iga kord pärast 10 000 km läbisõitmist hooldusse; hän oli jokaisissa häissä ja hautajaisissa tema oli igas pulmas pruut ja igal matusel kadunuke

kauhoa 52 kühveldada, ammutada; kulbiga (kopsikuga) tõsta
◊ kauhoa keittoa lautaselle suppi taldrikule tõsta; kauhoa ruokaa suuhunsa toitu suhu kühveldada
◊  (urh., ark.) ujuda, kroolida hän kauhoi 100 m loistoajassa ta ujus 100 m hiilgava ajaga

kohota 74
1 (liikkua ylöspäin) kerkida, tõusta; (kohota lentoon) lendu tõusta
◊ lippu kohosi salkoon lipp kerkis vardasse; kerma kohoaa maidon pinnalle koor tõuseb piima pinnale; piipusta kohosi savua korstnast tõusis suitsu
2 (tulla korkeammaksi) kõrguda, kerkida; (tulla esiin) esile kerkida (tõusta); (taikinasta) kerkida
◊ maan kohoaminen maa kerkimine; talo kohosi harjaan maja kerkis sarikate alla; sieniä kohoaa maasta seeni tõuseb (kerkib) maast; hyttysenpuremasta kohonnut paukama sääsehammustusest kerkinud muhk; taikina kohoaa tainas kerkib; kyyneleet kohoavat silmiini mulle tõusevad pisarad silmi; mieleen kohoavat muistot meelde tulevad mälestused; väkijoukosta kohosi hurraahuuto rahvahulgast tõusis hurraahüüd
3 (olla ympäristöään korkeampi) kõrguda; (erottua) esile tõusta, esile kerkida
◊ mäellä kohoaa korkea kuusi mäe peal kasvab kõrge kuusk; vasemmalla kohoava tunturi on Saana vasakul kõrguv tundur on Saana; taustapinnasta kohoavat kuviot tausta pinnast esilekerkivad kujundid; talo kohoaa 50 m:n korkeuteen maja kerkib 50 m kõrgusele
4 (äänestä)
◊ hänen äänensä kohosi falsettiin ta hääl tõusis falsetti (falsetini)
5 (päästä korkeampaan asemaan)
◊ kohota johtajaksi direktoriks tõusta; kohota valtaan võimule tulla; vanhat tavarat ovat kohonneet uuteen arvoon vanade asjade väärtus on uuesti tõusnud
6 (parantua laadultaan) paraneda; (tiedoista tms.) täieneda
◊ hiihtäjiemme kunto on kohonnut meie suusatajate vorm on paranenud; elintaso kohoaa elatustase tõuseb
7 (tunnelmasta tms.) tõusta
◊ mieliala kohosi sitä mukaa kuin pullo tyhjeni tuju tõusis vastavalt sellele, kuidas pudel tühjenes; ilo kohosi huippuunsa rõõm tõusis haripunkti
8 (kasvaa arvoltaan tms.) suureneda, tõusta; (hinnasta myös) kerkida
◊ lämpötila kohoaa temperatuur tõuseb; kohonnut verenpaine kõrgenenud vererõhk; hinnat kohoavat kohoamistaan hinnad muudkui aga kerkivad; eläkeläisten määrä on kohonnut pensionäride arv on suurenenud; rikollisuus on kohonnut kuritegevus on kasvanud

kohta1 10*F (subst.)
1 (paikka) koht, paik; (oik., EU) punkt
◊ vuoren korkein kohta mäe kõrgeim koht; jalan kipeä kohta jala haige koht; ympärysmitta kapeimmalta kohdalta ümbermõõt kõige kitsamast kohast; rikki useista kohdista mitmest kohast katki; se katkesi kahdesta kohdasta see läks kahest kohast katki; samalla kohtaa samas kohas
◊  (erik.) raamatun kohta kirjakoht; kohdat 3—8 punktid 3—8; hän luki mietinnön kohta kohdalta läpi ta luges otsuse punkt punktilt läbi
◊  (laajemmin) ohjelmaa on eräiltä kohdin muutettava programmi tuleb mõnes punktis muuta; siinä kohdin olen eri mieltä selles punktis olen eriarvamusel
◊  (oik.) kolmannen pykälän toinen kohta kolmanda paragrahvi teine punkt
2 (adverbin tapaan: paikalla) olin juuri kohdalla, kun rysähti olin just seal, kui mürakas käis; sattui sopivasti kohdalle tuli [päris] õigel (sobival) ajal, tuli nagu tellimise peale; asiat ovat kohdallaan asjad on korras (kombes); kohdalleen osuva huomautus asjakohane märkus
3 (postposition tapaan: luona) kohal, juures; (yläpuolella) kohal; (osalta) osas, seoses
◊ lennämme nyt Frankfurtin kohdalla nüüd me lendame Frankfurti kohal; bussi lähtee postin kohdalta buss läheb postimaja (postkontori) juurest; hän pysähtyi kohdalleni ta peatus minu juures; 5 km:n kohdalla Suomi siirtyi johtoon viiendal kilomeetril asus Soome juhtima; hänen kohdalleen on osunut onni talle on õnn osaks saanud; viennin kohdalla on havaittavissa kasvua impordi osas on märgata kasvu; eri maiden kohdalla on kehityksessä suuria eroja riikide (maade) arengus on suuri erinevusi; hänen kohdaltaan asia on selvä temaga seoses on asi selge

koko1 1*D (koon, kokoa, koosta, koot, kokoja, ko'oista) (subst.) suurus; (painotuotteesta, paperista) formaat; (mitat) mõõdud, mõõtmed
◊ huoneiston koko korteri suurus; lapsen jalan koko lapse jalanumber (jala suurus); koripallokentän koko on 14 x 26 m korvpalliväljaku suurus (mõõtmed) on 14 x 26 m; järjestys koon mukaan järjestamine suuruse järgi; kuva, joka on luonnollista kokoa loomulikus suuruses pilt; puku on juuri sinun kokoasi kleit (ülikond) on just sinu suurus; pieni kooltaan väike suurus[number]; valita useista ko'oista sopivin valida mitmest suurusest kõige parajam; hänessä on kokoa ja näköä tal on kogu ja nägu; jäljellä on vain pieniä kokoja järel on ainult väikesed suurused; yhden koon sukkahousut elastiksukkpüksid

korkeus·ero 1 kõrguste vahe, kõrgus·vahe ‹vahe›
◊ syöksylaskuradan korkeusero on 800—1 000 m kõrguste vahe sööstlaskumisel on 800—1 000 m

kävely 2 (käveleminen) kõndimine, kõnd ‹kõnni›; jalutamine, jalutus·käik; (urh.) käimine
◊ 50 km:n kävely 50 km käimine; puoli tuntia reipasta kävelyä pool tundi reibast kõndimist; lähteä kävelylle jalutama (jalutuskäigule) minna

lentää 54*J
1 lennata, lennelda; (liihottaa) liuelda; (lepattaa) laperdada, lipendada, lennelda
◊ matkustaa lentäen lennukiga reisida, lennata; lentävä lautanen lendav taldrik
◊  (kuljettaa) lentää hävittäjäkone yli Atlantin juhtida hävituslennuk üle Atlandi
◊  (kuv.) lentää [pois] pesästä pesast välja lennata; lentää korkeammalle kuin siivet kantavat lennata kõrgemale, kui tiivad kannavad; lentää kukasta kukkaan õielt õiele lennata; lentää lankaan orki lennata (minna), vahele minna
2a (liikkua tuulen tms. ilmavirran mukana) lennata, lennelda; (hiukkasista) tuisata; (paiskautua) paiskuda; (leijua, leijailla) hõljuda, heljuda
◊ lumi lensi lumi tuiskas; kuivat, lentävät hiukset kuivad, lendavad juuksed; hattu lensi päästä kübar lendas peast; ovi lensi auki uks lendas valla
◊  (kuv.) lentävä lause lendsõna
2b (sinkoutua heitettynä, ammuttuna tms.) keihäs lensi yli 90 m oda lendas üle 90 meetri; luodit lensivät kuulid lendasid; kipinät lensivät sädemed lendasid; tähti lensi täht langes; lentää ilmaan õhku lennata
◊  (kuv.) lentää ulos ravintolasta restoranist välja lennata; lentää koulusta koolist välja lennata
2c (kaatua t. pudota äkkiä) lentää nenälleen ninali lennata; lentää istualleen istuli (istukile) lennata; lentää selälleen selja peale lennata, selili (pikali) kukkuda; hän lensi pyörän selästä ta lendas ratta seljast; auto lensi katolleen pellolle auto lendas põllule katuse peale (kummuli)
3 (rientää, kiitää, ravata) kihutada, tormata, tõtata
◊ tarjoilijat lensivät edestakaisin kelnerid tõttasid edasi-tagasi; lentää kokouksissa tormata mööda koosolekuid; lentää jonkun kaulaan kellelegi kaela langeda; auto suorastaan lensi auto lausa lendas; sormet lensivät koskettimilla sõrmed libisesid (tõtlesid) mööda klahve; aika kuluu lentäen aeg läheb lennates; antaa mielikuvituksen lentää fantaasial lennata lasta; lentää punaiseksi näost punaseks minna, punastuda
◊  (urh.) lentävä lähtö lendstart, lendlähe
◊  (kuv.) lentää kuin päätön kana tormata kui peata kana

limitys 39 vaheliti asetamine, [osalt] pealistikku asetamine, [osalt] ülestikku asetamine; üle·katte·liide, üle·katte·seotis
◊ kattohuovan limitys on noin 10 cm katusepapi servad on umbes 10 cm vaheliti

lyhentymä 10 (lyhenemisen tulos) lühendis; lühend; (lyhentynyt määrä) lühendus
◊ 10 cm:n lyhentymä 10 sentimeetriline lühendus, lühendus 10 sentimeetri võrra

läpi·mitta 9*C läbi·mõõt, dia·meeter
◊ se on 10 cm läpimittamitaltaan see on läbimõõdult 10 cm, selle läbimõõt on 10 cm

läpi·mittainen 38
◊ 6 cm:n läpimittainen putki 6-sentimeetrise läbimõõduga toru

maja·paikka 9*A (yöpymispaikka) ööbimis·koht, ööbimis·paik, öö·maja; (tilapäinen asumispaikka) peatus·koht, peatus·paik, majutus·koht, majutus·paik; pea·vari, ulu·alune
◊ hotellit, motellit ym. majapaikat hotellid, motellid jm peatuskohad (ööbimiskohad); hän piti serkkunsa asuntoa kaupungissa käydessään vakituisena majapaikkanaan linnas käies oli ta tavaliseks peatuspaigaks (ööbimiskohaks) täditütre (onupoja) korter; (serkun kotona ollessa) linnas käies peatus ta tavaliselt täditütre (onupoja) juures ks. myös majailla, serkku

maksu 1
1 (suoritus) maksmine, tasumine, maks ‹maksu› (kõnek)
◊ hän on lykännyt velkojensa maksua ta on oma võlgade maksmist edasi lükanud; hoitaa maksunsa säännöllisesti oma makseid regulaarselt tasuda; maksuun pannut verot sissenõudmiseks esitatud maksud
2 (vastike) maks ‹maksu› {jostakin millegi eest} ; tasu {jostakin millegi eest} ; makse (maj millegi eest sisse- v väljamakstav rahasumma); (vahvistettu maksu palveluksesta tai oikeudesta) lõiv {jostakin millegi eest} ; (vakuutusmaksu) kindlustus·maks ‹maksu›; (postimaksu) posti·maks ‹maksu›, porto; (osuusmaksu) sisse·maks ‹maksu›
◊ verot ym. maksut tulumaksud jm [riigi]maksud; saada maksu jostakin millegi eest tasu saada; ottaa maksu jostakin millegi eest tasu (maksu) võtta; suorittaa maksu jostakin millegi eest tasuda (maksta); tehdä jotakin maksusta midagi maksu (tasu) eest teha; tehdä jotakin maksutta midagi [ilma] tasuta teha

mies 42
1 mees
◊ hän on jo täysi mies ta on juba täismees; tulla miehen ikään meheikka jõuda; nuori, komea mies noor mehine mees; miesten paita meestesärk, päevasärk, triiksärk; miesten polkupyörä meeste jalgratas; puhua jostakin miesten kesken millestki meeste vahel rääkida, rääkida millestki nagu mees mehele; otella mies miestä vastaan võidelda (võistelda) mees mehe vastu, mees mehega jõudu proovida; työnjohtaja ja kolme miestä töö[de]juhataja ja kolm [töö]meest
◊  (pojasta) pikku mies väikemees, poiss
◊  (urh.) miesten 100 m meeste 100 m
2 (miehekkyyteen viittaavissa ilmauksissa)
◊ sinähän olet jo iso mies sa oled juba suur mees (täismees, täitsamees, mees nagu muiste); olla mies paikallaan olla mees omal kohal; mies se, joka selviää tästä kes sellega hakkama saab, on täitsamees; hän kesti kuin mies ta kannatas [selle] välja nagu mees, ta pidas vastu nagu mees; se on miehen puhetta [vaat] see on mehe jutt (mehejutt); hän teki miehen työn ta tegi ära mehetöö; (sankariteon) ta sai hakkama meheteoga (kangelasteoga); hänessä ei ole miestä pysymään sanojensa takana ta ei ole selline mees, kes peaks sõna; ta pole sõnapidaja mees; hänessä on miestä siihen temast on selleks meest küll; tema saab sellega hakkama küll; miesten mies mehine mees, tõeline mees, täitsamees, täismees, mees mis mees
3 (naisen kumppanina, aviomies)
◊ mies ja vaimo mees ja naine; ottaa mies mehele minna; tyttö tapasi elämänsä miehen tüdruk kohtas oma elu tähtsaimat meest; olla miehiin menevä meestemaias olla, mehi jahtida, meestekütt olla
4 (yl. ihmisestä, henkilöstä) valkoinen mies valge mees (inimene); kivikauden mies kiviaja mees (inimene); toiminnan mies tegude inimene; uudet miehet uued inimesed, uued jõud; mies ja ääni -periaate põhimõte "mees ja hääl" (üldise ja ühesuguse hääleõiguse põhimõte); yhden miehen yritys ühemehefirma; miehen mentävä aukko ks. mennä; hän on mennyttä miestä ta on kadunud mees; mikä hän on miehiään? mis mees ta on?, mis see mees endast kujutab?; (mihin hän kelpaa?) milleks see mees võimeline on?, mis see mees jaksab (oskab) teha?; en ole niitä miehiä, jotka — ma pole sedasorti mees, kes —; muina miehinä kõrvalise isikuna; hän palasi muina miehinä kotiin ta tuli koju tagasi, nagu poleks midagi juhtunud; yhtenä miehenä üksmeelselt, ühel meelel, nagu üks mees; he lähtivät miehissä nad läksid kõik koos (kõik viimseni), nad läksid täies koosseisus; kolme omenaa mieheen kolm õuna igaühele, kolm õuna nina peale (kõnek)
◊  (kuv.) nauttia miestä väkevämpää kangemat kraami juua (pruukida), viina võtta; (ryhmän jäsenistä) johtajan lähin mies direktori lähim kaastöötaja; direktori parem käsi (piltl); presidentin miehet presidendi lähikondlased
◊  (oik.) kolmas mies kolmas isik; uskottu mies usaldusmees

mittaus·virhe 48 mõõtmis·viga, mõõte·viga
◊ 1 cm:n mittausvirhe 1-sentimeetrine mõõtmisviga

naapuri 6 naaber, üle·aedne
◊ hän on naapurini ta on mu naaber, ta on mu üleaedne; yläkerran naapurit ülakorruse naabrid, ülevalt naabrid; itäinen naapurimme Venäjä meie idanaaber Venemaa; lähin naapurimme taivaankappaleista on Kuu taevakehadest on meie lähim naaber Kuu; naapurin isäntä naabriperemees; asumme naapureina [me] oleme naabrid (üleaedsed); lähimpään naapuriin on 10 km lähima naabrini on 10 km; piipahtaa naapurissa naabrite juurest läbi astuda
◊  (lähellä oleva) posti on aivan naapurissa postkontor on kohe naabruses; naapurinani bussissa istui lihava mies bussis istus minu kõrval paks mees; sellutehdas ei ole miellyttävä naapuri tselluloosivabrik ei ole meeldiv naaber

navakkuus 40 (iskun) tugevus; (kovuus) valjus; (tuntuvuus) intensiivsus
◊  (ilmat.) tuulen navakkuus puuskissa oli 10 m/s tuulehoogude tugevus oli 10 m/s

noin
1 (tuolla tavalla) nii
◊ älä tee noin ära tee nii; asia ei voi olla noin see ei saa nii olla; varovasti, kas noin! ettevaatlikult, vaat nii!; noin, nyt se on hyvä nii, nüüd on see korras; älä pane sitä noin päin ära pane seda niipidi
◊  (noinkohan) noinkohan hän luopui? kas ta nüüd nii loobuski?; "Hän ei mene sinne enää koskaan." — "noinkohan vain." "Ta ei lähe sinna enam ealeski." — "Kas tõesti, lihtsalt nii."
◊  (vahvistussanana tuo-sanan yhteydessä) hän asuu tuolla noin ta asub nimelt seal; "Ketä tarkoitat?" — "Tuota noin." "Keda sa silmas pead?" — "Noh, teda."
◊  (tuota noin) tuota noin, mitä minun pitikään sanoa no nii, mida ma pidingi ütlema; tuota noin, en nyt oikein tiedä noh aga ega ma nüüd täpselt ka ei tea
◊  (noin vain) noin vain niisamuti, lihtsalt niisama, ilma pikema jututa, mõtlemata; ei täältä noin vain lähdetä siit lihtsalt (ilma pikema jututa) minema ei kõnnita; hän sanoi sen noin vain, enempää ajattelematta ta ütles seda lihtsalt niisama, ilma pikemalt mõtlemata
◊  (ylimalkaisuutta ilmaisemassa) noin yleisesti puhuen asia on niin niiviisi üldiselt rääkides on asi nii; tein sen noin ihan vain kokeeksi ma lihtsalt niisama proovisin seda teha; hän oli kiinnostunut siitä noin vain harrastelijana ta oli sellest huvitatud niisama, vaid (üksnes) kui harrastaja; noin niin kuin nii natukene nagu, teatud mõttes nagu; eikös hän ole vähän noin niin kuin sukuakin sinulle? kas ta ei ole sulle nii natukene nagu sugulanegi?; noin niin kuin jotakin sanoakseen noh, kui nüüd midagi öelda
2 (ominaisuuden astetta ilmaisemassa) nii
◊ en huoli noin huonoa palkkaa ma ei taha nii kehva palka; noin montako niitä olikin! nii palju neid siis oligi!; olisinpa noin terve kuin sinä kui ma vaid oleksin nii terve kui sina; en jaksa syödä noin paljon ma ei jaksa nii palju süüa
3 (suunnilleen) [nii] umbes (lyh.) u; (lähes) ligi·kaudu, pea·aegu
◊ noin kymmenen henkeä ligikaudu kümme inimest; noin 6 kg umbes 6 kilo; noin 7 km:n päässä peaaegu (umbes) 7 km kaugusel; hän luki noin sivun verran ta luges umbes lehekülje; kello on noin 9 kell on ligikaudu (umbes) 9; noin maaliskuun puolivälissä nii umbes märtsi keskel

nopeus 40 kiirus; (vikkelyys) nobedus; (ripeys) kärmus; (vauhti, esim. työssä) tempo, hoog
◊ kappaleen nopeus on sen aikayksikössä kulkema matka keha kiirus on teatud ajaühikus läbitud teepikkus; kiihtyvä nopeus kasvav tempo; äänen nopeus hääle kiirus; auton nopeus oli yli 80 km tunnissa auto kiirus oli üle 80 km tunnis; ajaa suurella nopeudella suure kiirusega sõita; nopeus suurenee tempo suureneb (tõuseb); nopeus vähenee kiirus väheneb; kehityksen nopeus [oli odotettu] arengu kiirus [oli oodatud]; auto kiitää tuulen nopeudella auto kihutab tuulekiirusel

nopeus·mittari 6 kiirus·mõõtur, kiiruse·mõõtja
◊ nopeusmittari näytti 140 km:n tuntinopeutta kiirusemõõtja näitas tunnikiiruseks 140 km

näkyvyys 40 (näkömatka) nähtavus
◊ risteys, jossa on huono näkyvyys ristmik, kus on halb nähtavus; näkyvyys yli 20 km nähtavus üle 20 kilomeetri; asunnosta oli hyvä näkyvyys järvelle korterist oli hea vaade järvele

olympia·kulta 10*I olümpiamängude kuldmedal {jonkin milleski} , olümpia·kuld (kõnek)
◊ hän voitti kahdesti 50 km:n olympiakultaa ta võitis kaks korda 50-s kilomeetris olümpiakulla, ta võitis kaks korda olümpiamängudel 50-s kilomeetris kuldmedali; hän voitti kaksi olympiakultaa ta sai kaks olümpiakulda (kõnek)

pituus 40
1 pikkus
◊ lapsen pituus ja paino lapse pikkus ja kaal; hameen pituus seeliku pikkus; kasvaa pituutta pikaks kasvada; maata pitkin pituuttaan pikali lamada; hän ojentautui täyteen pituuteensa ta sirutas end täies pikkuses välja
◊  (jonkin ajallinen kesto) työpäivän pituus tööpäeva pikkus
◊  (määräpituinen kappale jotakin) hameeseen tarvitaan kaksi pituutta 90 cm:n levyistä kangasta seeliku jaoks läheb vaja kahe seelikupikkuse jagu 90 cm laiust riiet
2 (urh.) kaugus·hüpe
◊ hypätä pituutta kaugust hüpata
3 (mat., fys.) pikkus
4 (maant.) pikkus
◊ paikka, jonka asema on 25 astetta itäistä pituutta koht, mille asend on 25 kraadi idapikkust

pyyhkäistä 66
1 pühkida; üle tõmmata; (puhdistaa) puhastada, puhtaks pühkida
◊ pyyhkäistä kädellä suutaan käega suud pühkida; pyyhkäistä hiukset otsalta juukseid otsa eest ära lükata
2 (kuv. liikkeestä)
◊ tulva pyyhkäisi kaiken tieltään üleujutus pühkis kõik tee pealt eest; auton valokeila pyyhkäisi tien vartta auto valgusjuga sööstis üle teeserva; pyyhkäistä juoksuun jooksma pista; hän pyyhkäisi 100 m ennätysajassa ta jooksis 100 meetrit rekordajaga

päähän
1
◊ taimet istutettiin 10 cm:n päähän toisistaan taimed istutati üksteisest 10 cm kaugusele
2 (ajasta)
◊ siirtää jokin viikon päähän midagi nädalaks ajaks edasi lükata

repäistä 66
1 (kiskaista rikki) katki rebida; rebestada; käristada; kaksata
◊ repäistä halki pooleks rebida; hän repäisi kätensä naulaan ta rebestas oma käe naela otsa; paine repäisi säiliön puhki rõhk purustas konteineri
◊  (kuv.) taiteilija repäisi vaatteensa kritiikin takia kunstnik läks kriitika pärast marru
2 (kiskaista irti) lahti rebida; välja kiskuda; (nykäistä, tempaista irti) sikutada, tõmmata
◊ repäisemällä irrotettava välja rebitav; repäistä lehti vihkosta lehte vihikust rebida; repäistä ovi auki ust lahti tõmmata; repäistä jotakuta hiuksista kedagi juustest tirida
◊  (kuv.) lehti repäisi siitä etusivun jutun leht kirjutas rabavalt sellest esiküljeloo; hiljaiselon jälkeen repäistiin pärast vaikelu hakati kõvasti pidutsema; nyt repäistään nüüd hakkame tegutsema, nüüd hakkame tegusid tegema; hän on kuin riihen seinästä repäisty ta on inetu (hoolitsemata); ta on näost ära langenud
◊  (urh.) hän repäisi heitollaan lähelle 80 m:n rajaa ta viskas 80 meetri joone lähedale; joukkue repäisi 10 pisteen johdon võistkond rebis ette 10 punktiga

rikkoa 52*A
1 katki teha; purustada; (sirpaleiksi) [ära] lõhkuda; (repimällä) lõhki rebida; katki kiskuda; (hajottaa) lammutada; (survoa) puruks litsuda, puruks teha; (pirstoa) kildudeks teha; (rikkoa rahaa) peeneks vahetada
◊ rikkoa jokin säpäleiksi midagi tükkideks (kildudeks) teha; rikkoa astioita nõusid lõhkuda; rikkoa munia mune katki lüüa; rikkoa marjat survomalla marju puruks pressida; lapsi rikkoi lelunsa laps tegi oma mänguasja katki; rikkoa multakokkareet pienemmiksi mullapanku väiksemaks teha, mullapanku purustada; rikkoa nurmikko jyrsimellä muru freesmasinaga segi paisata; karkea kangas rikkoi ihon kare riie hõõrus naha katki; hän pudotti ja rikkoi radionsa ta pillas oma raadio maha ja lõhkus selle; rannikko on vuonojen rikkoma rannik on fjordidest lõhestatud; alue on jokien rikkoma jõed tükeldavad piirkonna osadeks; voitko rikkoa kympin? kas sa saad kümneka peeneks vahetada?
◊  (sananp.) ei lämmin luita riko ega soe konti riku
2 (tehdä tyhjäksi) rikkuda; (katkaista, keskeyttää) katkestada; (lopettaa) lõpetada
◊ rikkoa rauha rahu katkestada; erimielisyys rikkoi naapurien välit erimeelsus rikkus naabrite omavahelised suhted ära; rikkoa lupaus lubadust murda (rikkuda); räikeät valot rikkoivat tunnelman kriiskav valgus rikkus meeleolu; tyylin rikkova kömmähdys stiili rikkuv apsakas; rikkoa lakko streiki murda
3 (vars. urh.: parantaa tulosta) parandada; purustada; (ylittää) ületada
◊ rikkoa maailmanennätys parandada (purustada) maailmarekordit; keihäskilpailussa rikottiin 90 m:n raja odaviskes ületati 90 m piir; rikkoa äänivalli helikiirust ületada
◊  (kuv.) rikkoa rajoja üle piiri minna
4 (tehdä vastoin käskyä tms.) rikkuda; üle astuda {jotakin millestki} ; (loukata, hairahtua) eksida {jotakin milleski}
◊ rikkoa sääntöjä reegleid rikkuda; rikkoa kieltoa keelust üle astuda; rikkoa lakia seadust rikkuda; rikkoa Jumalaa vastaan Jumala vastu eksida; on sovitettava se, mitä on rikkonut see, mille vastu eksiti, tuleb heaks teha
◊  (urh.) rikkoa jotakuta kaitses (kaitsmisel) viga teha (korvpallis)

rima 9 [sae·]latt; liist; (rappausrima) krohvi·peerg; (urh.) [hüppe·]latt; (ruode) roov, roov·latt, katuse·latt
◊ ylittää rima latti ületada; pudottaa rima latti maha ajada; nostaa rimaa latti kõrgemale tõsta; riman korkeus on 230 cm lati kõrgus on 230 cm
◊  (kuv.) asettaa rima korkealle latti kõrgele asetada; kõrgendatud nõudmisi esitada; riman alitus ks. rimanalitus; selviytyä rimaa hipoen latti riivates üle hüpata; {millegagi} hädavaevu hakkama saada; napilt (üle noatera, noatera pealt) õnnestuda

sekunti·peli 5 (urh., ark.) sekundite mäng
◊ 15 km:n hiihto muodostui sekuntipeliksi 15 km suusatamine kujunes sekundite mänguks

selkä·uinti 5*J (selällään uinti) selili·ujumine
◊ 200 m:n selkäuinti 200 m seliliujumine

sinkauttaa 53*C visata, heita; virutada; lennutada; paisata
◊ hän sinkautti keihään lähelle 90 m:n rajaa ta viskas (lennutas) oda 90 m ligidale
◊  (kuv.) sinkauttaa katse johonkuhun kellelegi pilku heita

syvyys 40
1 sügavus
◊ altaassa on tarpeeksi syvyyttä basseinil on küllaldaselt sügavust; bassein on küllalt sügav; kääntää maa 30 cm:n syvyydeltä maad (pinnast) 30 cm sügavuselt ümber pöörata; vajota metrin syvyyteen meetri sügavusse vajuda; hylky on meressä satojen metrien syvyydessä vrakk asub meres sadade meetrite sügavuses; meriveden lämmönvaihtelut eri syvyyksissä merevee temperatuuri kõikumised erinevates sügavustes; porrasaskelman syvyys on standardoitu trepiastme sügavus on standardiseeritud
◊  (sot.) puolustusaseman syvyys kaitsepositsiooni sügavus; syvyyteen porrastettu ryhmitys sügavuti järgustatud rühmitus
2 (usein mon syvällä olevasta paikasta) laiva vajosi syvyyksiin laev vajus sügavusse; merten syvyyksissä elävät eläimet meresügavustes elutsevad loomad; kaukana metsän syvyyksissä oli maja kaugel metsasügavuses oli onn; sügaval metsas asus onn
◊  (Raam.) syvyydestä minä huudan sinua, Herra põhjatuist sügavusist hüüan ma sinu poole, Issand
3 (laajemmin) sügavus
◊ värin syvyys värvi sügavus (intensiivsus); romaani, jonka ihmiskuvauksessa on syvyyttä romaan, mille inimestekujutuses on sügavust; romaan, milles on inimesi kujutades sügavuti mindud

tulla 67
1 tulla; (saapua) saabuda; jõuda
◊ he tulivat omalla autolla nad tulid oma autoga; juna tulee kello 9 rong tuleb (saabub) kell 9; hän tuli meitä vastaan ta tuli meile vastu; naula tuli seinän läpi nael tuli seinast läbi; tulla takaisin tagasi tulla; tulla jonkun päälle (silmille) kellelegi kallale (silmile) tulla; mennen tullen ks. mennä 2
2 (erik.)
2a (tulla tekemään jotakin, ryhtyä joksikin) tulkaa syömään! tulge sööma!; tule apuun! tule appi!; tulen hakemaan sinut tulen sulle järele; hän tuli yhtiön palvelukseen vuonna 1975 ta tuli firma teenistusse aastal 1975; tulla miniäksi taloon majja miniaks tulla; tuletko vaimokseni? kas tuled mulle naiseks?
2b (syntymisestä) lapsi tuli maailmaan yöllä laps tuli ilmale öösel; poika tuli! tuli poiss!, sündis poiss!; koiranpentuja tuli kahdeksan kutsikaid tuli (sündis) kaheksa; kun lapsia alkoi tulla, vaimo jäi kotiin kui lapsi hakkas tulema, jäi naine koju
2c (tekemistä korostavana täytesanana) hän tuli ja valloitti yleisönsä ta tuli ja vallutas publiku; hän tuli ja päihitti kaikki ta tuli ja võitis kõik, ta võttis kätte ja tegi kõigile ära (andis kõigile pähe)
2d (alkuperästä: olla kotoisin jostakin) voittaja tulee Ruotsista võitja tuleb Rootsist, võitja on rootslane
3 (jonkin vastaanottamisesta) sinulle on tullut kirje sulle on kiri tulnud; minulle tuli puhelu mulle tuli kõne, mulle oli telefon; meille tulee vieraita meile tuleb külalisi; hänelle tulee kaksi päivälehteä talle tuleb kaks päevalehte, tal käib kaks päevalehte; tuleeko [teille] muuta? kas soovite veel midagi?
4 (tiestä, väylästä tms.) kaupungista tuleva maantie linnast tulev maantee; muuntajasta tuleva johto transformaatorist tulev juhe; puro tulee suolta ja laskee järveen oja tuleb soost ja suubub järve
5 (ilmaantua) mutkan takana tuli näkyviin vanha kirkko käänaku tagant tuli nähtavale vana kirik; hiekan alta tuli vastaan kallio liiva alt tuli vastu kalju
◊  (virrata, ilmaantua näkyviin t. kuuluviin) hanasta ei tullut vettä kraanist ei tulnud vett; piipusta tuli savua korstnast tuli suitsu; haavasta tuli verta haavast tuli verd; potilaalta tuli oksennus haige hakkas oksendama, haigele tuli okse peale; lapselta tuli pissa housuun lapsel tuli piss püksi, laps pissis püksi, laps tegi püksid märjaks; vettä tuli taivaan täydeltä kallas (vihma tuli) nagu oavarrest; eilen tuli lunta eile tuli (sadas) lund; laitteesta ei tullut ääntäkään aparaadist ei tulnud piuksugi, aparaat ei teinud mingit häält; häneltä tuli puhetta solkenaan tal jooksis (tuli) jutt ühtesoodu, tal ei tulnud jutu sisse mingit vahet; vastaus tuli hiljaisella äänellä vastus tuli tasasel häälel; häneltä tuli itku ta hakkas nutma, talle tuli nutt peale; mitä televisiosta tulee? mis telekast tuleb?; televisiolähetys tuli suorana televisioonis oli otsesaade
◊  (kuv.) neuvotteluissa tuli seinä eteen läbirääkimistel tuli sein vastu
6 (huomion kohteeksi joutumisesta tms.) tulla ilmi tuli välja, tuli päevavalgele, tuli ilmsiks; tulla yleiseen käyttöön üldiselt kasutusele tulla, üldisse kasutusse tulla; rikos tuli päivänvaloon kuritegu tuli päevalgele; asia tuli puheeksi asi tuli jutuks, sellest tuli juttu; tulla kyseeseen (kysymykseen) kõne alla tulla, küsimusse tulla; ei tule kuuloonkaan ei tule kõne allagi; tulla voimaan jõustuda, [seadus]jõusse astuda, kehtima hakata; tämä tuli muotiin viime vuonna see tuli (läks) möödunud aastal moodi; käsityötaidot tulevat taas käsitööoskust hakatakse jälle hindama, käsitööoskus läheb jälle moodi
7 (järjestyksestä: seurata t. edeltää) protokollan mukaan eduskunnan puhemies tulee ennen pääministeriä protokolli kohaselt on parlamendi esimees peaministrist eespool, protokolli kohaselt tuleb parlamendi esimees enne peaministrit; n-kirjain tulee aakkosissa m:n jälkeen n-täht tuleb tähestikus m-i järel, n järgneb tähestikus m-ile
8 (saavuttaa jotakin, ehtiä, päätyä johonkin) tulla miehen ikään meheikka jõuda, täismeheks saada; kesään tultaessa asia oli jo unohtunut suveks oli asi juba unustatud, suve tulles oli asi juba unustatud; kui suvi kätte jõudis, oli asi juba unustatud; tulin siihen päätelmään, että — jõudsin (tulin) sellele otsusele, et —; tulin siihen tulokseen, että — jõudsin sellele tulemusele, et —; jõudsin selleni, et —
9 (ajankohdan lähestymisestä, sää- t. olotilan muutoksesta) joulu tulee jõulud tulevad; kevät tulee kevad tuleb (saabub); kesä on tullut suvi on käes (on tulnud); hän luuli viimeisen hetkensä tulleen ta arvas, et viimane minut on käes; ta arvas, et surmatund on tulnud; on tullut aika siirtyä sanoista tekoihin käes on (on tulnud) aeg minna sõnadelt tegudele; tuli pakkanen tuli pakane, läks külmaks; tuli sade hakkas sadama, tuli vihm; rauha tuli maaliskuussa rahu tuli (saabus) märtsis
10 (syntyä, muodostua) pöytäliinaan tuli tahroja laudlina sai plekiliseks; kankaaseen tuli reikä riidesse tuli auk; sormeeni tuli haava lõikasin sõrme, sain haava sõrme
11 (sadon tms. saamisesta, kertymisestä) mansikkaa tuli tänä vuonna heikosti maasikaid tuli (sai) tänavu vähe, maasikasaak oli tänavu kehv; kaloja tuli vähän kala tuli (saadi) vähe, kalasaak oli kehv; urakasta tuli hyvin rahaa töö eest sai (tuli) tublisti raha; astia tuli täyteen nõu sai täis
12 (olla seurauksena, aiheutua) kaupasta tuli hänelle voittoa ta sai tehingust kasu; siitä tulee teille turhaa vaivaa see teeb teile ilmaasjata tüli, sellest tuleb teile asjatult tüli; siitä tuli riitaa sellest tuli pahandust; siitä tuli ikäviä jälkipuheita sellest tuli tagantjärele ebameeldivaid jutte; lyhenne EU tulee sanoista Euroopan unioni lühend EU tuleb sõnadest Euroopan unioni
13 (hinnan, luvun tms. muodostumisesta) sarjan kokonaishinnaksi tulee 1 500 mk sarja üldhinnaks tuleb (kujuneb) 1 500 marka; täältä tulee keskustaan 10 km siit tuleb (on) kesklinna 10 km; summaksi tuli 320 summaks tuli 320; matka tuli maksamaan 4 000 mk reis läks maksma 4 000 marka; auton korjaus tuli kalliiksi auto parandamine läks kalliks
14 (sattua, tapahtua) ratkaisumaali tuli ottelun viime minuuteilla otsustav värav tuli mängu viimastel minutitel; kohtaukset tulivat usein öisin valuhood tulid sageli öösel; nyt taisi tulla vahinko nüüd juhtus vist õnnetus; nüüd läks vist pahasti (valesti); tämä tuli nyt vähän äkkiä see tuli nüüd pisut äkitselt, see tuli küll vähe ootamatult; tässä on tullut jokin erehdys siin on mingi eksitus juhtunud, nüüd on midagi viltu läinud; tuli mitä tuli, mutta näin olen päättänyt tehdä tulgu mis tuleb (saagu mis saab), aga olen otsustanud niimoodi teha; ei tullut kauppoja kaubast ei saanud asja; tarpeen tullen vajaduse korral, tarbe korral; tilaisuuden tullen võimaluse korral, kui tuleb võimalus; tiukan paikan tullen voit kääntyä puoleeni häda korral võid pöörduda minu poole; odotin jännittyneenä, mitä tuleman piti ootasin põnevusega, mis edasi saab; jos niikseen (sikseen) tulee kui päevakorrale kerkib, kui ette tuleb, kui vaja läheb
15 (toimintaa ilmaisevien verbien sijasta) rahat tulevat hyvään tarkoitukseen raha läheb heaks otstarbeks; tälle riville tulee syntymäpaikka sellele reale tuleb sünnikoht; tähän tulee pensaita siia tuleb põõsaid, siia istutame põõsaid; johtokuntaan tulivat seuraavat henkilöt — juhatusse tulid (said, pääsesid) järgmised isikud —; kalafileet ladotaan niin, että nahkapuoli tulee alaspäin kalafileed laotakse nii, et nahapool jääb allapoole; kalafileed laotakse nahaga allapoole; tästä määrästä tulee neljä annosta sellest tuleb neli annust (portsjonit); tuliko ovi kiinni? kas uks läks (sai) kinni?; harmi, ettei tullut kameraa mukaan kahju, et kaamerat kaasas pole; kahju, et fotoaparaati kaasa ei võtnud; taimet ovat tulleet liian tiheään taimed on liiga tihedasti, taimed on sattunud (istutatud) liiga tihedasti
16 (fyysisen t. psyykkisen tuntemuksen tms. syntymisestä) hänen tuli paha olla tal hakkas paha; minun tuli sääli häntä mul hakkas temast kahju; mikä sinulle tuli? mis sul hakkas?, mis sul juhtus?; minun ei tahtonut tulla uni mul ei tahtnud uni tulla; heille tuli matkalla nälkä neil läks tee peal kõht tühjaks, neil tuli reisil nälg kätte
17 (tulla joksikin)
17a pojasta on tullut mies poisist on saanud mees; hänestä tuli opettaja temast sai õpetaja; suurta taiteilijaa hänestä ei tule suurt kunstnikku temast ei tule; velli[stä] tuli paksua supp läks [liiga] paksuks, supp sai liiga paks, supist tuli liiga paks; työnteostani ei tullut väsyneenä mitään mul ei tulnud töö[tegemise]st väsinuna midagi [välja]; mitä tästä elämästä nyt tulee? mis sest elust nüüd tuleb (saab)?; eihän tästä tule mitään sellest ei tule küll (ju) midagi; siitä ei tule mitään sellest ei saa asja, sellest ei tule midagi välja; kyllä tästä vielä hyvä tulee küll sellest veel asja saab, küll see veel korda läheb, küll see veel hästi läheb; lähdöstä ei tullut valmista ei saanud kuidagi minema, teeleasumine muudkui venis; siitä tuli tosi see läks täide (tõeks); tästä on tultava loppu sellele peab lõpp tulema, see peab lõppema
◊  (erik.) poika on tullut isäänsä poeg on isasse läinud
17b (muutoksesta) tulla sairaaksi haigeks jääda, haigestuda; tulla hikeen higiseks minna (saada), higistama hakata; higistada; tulla humalaan purju (täis) jääda; tulla tajuihinsa teadvusele (meelemärkusele) tulla; tulla järkiinsä aru pähe võtta, mõistusele tulla; tulla uskoon usklikuks saada, usu juurde tulla; tulla katumapäälle kahetsema hakata; tulla hyvälle mielelle rõõmsaks saada; heatujuliseks muutuda; kengät tulivat kuraisiksi (kuraan) kingad said poriseks; työ tuli valmiiksi töö sai valmis; aika tuli pitkäksi aeg läks pikaks; sinivalas tulee jopa 30 m:n pituiseksi sinivaal kasvab isegi 30 m pikkuseks
◊  (erik.) hän tuli ylioppilaaksi vuonna 1955 ta lõpetas gümnaasiumi aastal 1955, ta sai küpsustunnistuse aastal 1955
18 (mitä johonkin tulee) mitä siihen tulee mis sellesse puutub; (siihen nähden) selles suhtes, selles mõttes; juhla onnistui hyvin, mitä järjestelyihin tulee pidu läks hästi, mis korraldusse puutub; korralduse mõttes läks pidu hästi
19 (tulevaan aikaan viittaamassa) tulet huomaamaan, että olen ollut oikeassa küll sa näed, et mul on õigus; näin on aina ollut ja näin tulee myös aina olemaan nii on alati olnud ja nii see ka jääb, nii on alati olnud ja nii saab ka ikka olema; taistelulla tuli olemaan tärkeä merkitys sodan kululle sellel lahingul oli suur tähtsus sõja edaspidisele käigule; tulen käsittelemään tätä asiaa myöhemmin ma võtan selle asja hiljem ette
20 (jonkin joutumisesta jonkun t. jonkin tehtäväksi tms.) kohta tulee ratkaistavaksi, miten — peatselt tuleb otsustamisele, kuidas —; se tuli minun hoidettavakseni see jäi minu hooleks, see jäi minu korraldada (teha); kustannukset tulivat talon asukkaiden maksettavaksi kulud jäid majaelanike maksta, kulud tuli majaelanikel maksta
21 (ilmaisemassa tekemisen satunnaisuutta tms.) hän tuli ajatelleeksi sitä ta tuli selle peale, see tuli tal mõttesse; hän tuli sanoneeksi jotakin ta sattus midagi ütlema, miski lipsas tal üle huulte; tulin jo luvanneeksi hänelle, että — juhtusin talle juba lubama, et —; jõudsin talle juba lubada, et —; tuli tehdyksi (tehtyä) paha virhe juhtus (sattus) suur eksitus; väsyneenä tulee sanotuksi sellaista, mitä ei tarkoita väsinud peast juhtud ütlema, mida tegelikult ei mõtle; hän ei tullut panneeksi nimeä mieleen ta ei jätnud endale nime meelde
◊  (erik.) otetaan leipääkin mukaan, kyllä se syödyksi tulee võtame ka leiba kaasa, küll see ära süüakse
22 (määräajan täyttymisestä) hän tulee pian työskennelleeksi yhtiössä 40 vuotta tal saab firmas varsti 40 aastat täis; tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta yrityksen perustamisesta tänavu saab 50 aastat ettevõtte asutamisest; huomenna tulee kolme viikkoa siitä, kun — homme saab kolm nädalat täis, kui —; homseks kulub kolm nädalat, kui —
23 (vain yks. 3. persoonan muotoja)
23a (pitää, täytyy) pidada ‹pidi› {tehdä jotakin midagi tegema} ; tuleb {tehdä jotakin midagi teha}
◊ valvojan tulee huolehtia siitä, että — järelevaatajal tuleb hoolitseda selle eest, et —; jokaisella tulee olla ratkaisuehdotus mietittynä igaühel peab olema lahendusettepanek läbi mõeldud; autossa tulee olla varoituskolmio autos peab olema hoiatuskolmnurk; työn tulee olla valmiina huomenna töö peab homseks valmis saama (olema)
◊  (heng.) meidän tulee peljätä ja rakastaa Jumalaa me peame Jumalat kartma ja armastama
23b (on syytä, tarkoituksenmukaista, tarpeellista, sopivaa) sinun tulisi selvittää asia sul tuleks asi selgeks teha, sa peaksid asja selgeks tegema; ihmisten tulisi auttaa toisiaan inimesed peaksid üksteist aitama; ongelmaa ei tule liioitella probleemi ei tule üles puhuda; ruoan tulee olla monipuolista toit peab olema mitmekesine; pyörää ei tule jättää lukitsematta ratast ei tohi jätta lukustamata, ratast ei pea jätma lukustamata

täältä
1 siit
◊ melu kuului täältä ulkoa lärm kostis siit väljast; täältä on kaupunkiin 30 km siit on linna 30 km
◊  (heng. maanpäällisestä elämästä) kun siirrymme täältä taivaan iloon kui siit taevariiki läheme
2 (viittaamassa edellä mainittuun paikkaan) ks. sieltä
◊ hän sai ensin kiinnityksen teatteriin, ja täältä hänet keksittiin elokuvaan ta sai esiteks koha teatris, ja seal (siin) ta avastati filmi jaoks
3 (paikoitellen)
◊ sieltä täältä siit-sealt, siit ja sealt

vapaa 17
1 vaba; prii; (irrallaan, valloillaan oleva) vallaline
◊ vapaa kansalainen vaba kodanik; vapaaksi ostettu vabaks ostetud
◊  (demokraattinen) vapaa lehdistö vaba ajakirjandus; vapaat vaalit vabad valimised; "Mitä mieltä olet hänen toiminnastaan?" — "Tämä on vapaa maa." "Mis sa tema tegevusest arvad?" — "See on vaba maa."
◊  (pol.) vapaa maailma vaba maailm
◊  (valtiosta tm. julkisesta yhteisöstä riippumaton) vapaat kansalaisjärjestöt sõltumatud ühiskondlikud organisatsioonid; vapaa sivistystyö vaba haridustöö; vapaat uskonnolliset yhdyskunnat vabakogudused; hankkia asunto vapailta markkinoilta vabaturult korterit osta
◊  (ammatinharjoittajista, ammateista tms.) hän elättää itsensä vapaana taiteilijana ta teenib leiba vabakutselise kunstnikuna; vapaa toimittaja vabakutseline ajakirjanik; hän siirtyi vapaaksi kirjailijaksi ta hakkas vabakutseliseks kirjanikuks; vapaat ammatit vabad elukutsed (vabakutselised); työ oli hyvin vapaata ja itsenäistä töö oli väga vaba ja iseseisev
◊  (joka ei ole vangittuna, kiinni tms.) hän riistäytyi vapaaksi vartijoiden käsistä ta tõmbas end valvurite käest lahti; karkuri liikkuu vapaana põgenik liigub vabaduses; syytetty laskettiin vapaaksi süüdistatu lasti vabaks; tuomita vapaaksi vabaks mõista; koiria ei saanut pitää vapaana koeri ei tohtinud lahti hoida, koeri ei tohtinud lasta lahtiselt ringi joosta; köyden vapaa pää köie vaba ots; hiukset hulmusivat vapaina juuksed lehvisid vabalt; jousi palaa vapaaksi laskettuna alkuasentoonsa kui vedru vabaks lasta, võtab ta endise asendi
◊  (kuv.) kosket kuohuvat vapaina kosed vahutavad vabadena
2 (erik.)
2a (fys., kem.) vapaa energia vaba energia, Helmholtzi energia; vapaat radikaalit vabad radikaalid
2b (vaihteesta) vaihde on vapaana vabakäik on sees, käik on väljas; vaihtaa vapaalle vabakäiku sisse panna; (kuv. rentoutua) pinget maha võtta
2c (mus.) vaba keel, lahtine keel
3 (jota eivät koske määräykset, kiellot tms.)
◊ hän on vapaa tekemään, mitä haluaa tal on voli (vabadus) teha, mis ta tahab; oikeus vapaaseen uskonnonharjoitukseen õigus vabalt täita usutalitusi; ratkaisu on hänen vapaassa harkinnassaan ta võib asja enne otsustamist vabalt kaaluda, otsustamine on tema käes; tehdä jotakin [omasta] vapaasta tahdostaan teha midagi omal vabal tahtel; hän sai asiassa vapaat kädet ta sai selles asjas vabad käed; vapaa kasvatus vaba kasvatus; vapaa pääsy vaba sissepääs; sana on vapaa kõigil on võimalus rääkida, sõna on vaba; elää vapaassa suhteessa vabaabielus elada; harrastaa vapaita suhteita olla vabades suhetes (vastassugupoolega)
◊  (kutsukortissa tms.) puku vapaa riietus vaba
◊  (tal.) vapaa kurssi vaba kurss; vapaa kilpailu vaba konkurents
◊  (joka ei noudata määräsääntöjä tms.) vapaa suomennos vaba tõlge soome keelde; hän piti vapaan puheen ta pidas kõne peast, ta kõneles vabalt
◊  (kiel.) vapaa sanajärjestys vaba sõnajärg
◊  (run.) vapaa runomitta vabavärss
4 (käytöksestä, puheesta tms.) vaba, sundimatu, loomulik
◊ vapaa, luonteva käytös vaba, loomulik käitumine; tilaisuudessa oli vapaa ja välitön tunnelma olengul oli vaba ja vahetu õhkkond
5 (joka ei ole kenenkään käytössä t. jota ei ole varattu) vaba; (virasta tms. myös) täitmata
◊ hotellissa oli vapaita huoneita hotellis oli vabu tube; anteeksi, onko tässä vapaata? vabandage, kas siin on vaba [koht]?; sihteerin paikka tuli vapaaksi sekretäri koht vabanes; hakea vapaana olevaa virkaa vaba kohta taotleda; vapaa taksi vaba takso; haluaisin tavata johtajan, jos hän on vapaa sooviksin direktoriga kokku saada, kui ta vaba on
◊  (naimaton) työpaikassani ei ollut vapaita miehiä meil tööl ei olnud vabu (vallalisi) mehi
6 (näkyvyydestä tms. esteetön)
◊ vapaa näkyvyys hea nähtavus; veden vapaa virtaaminen vaba veevool; saattueelle järjestettiin vapaa kulku eskordile korraldati vaba läbipääs; sillan vapaa korkeus sildeehitise kõrgus
◊  (erik.) meri on jo vapaa meri on juba lahti (jäävaba); alus pääsi [jäistä] vapaaseen veteen laev jõudis [jää]vabasse (lahtisse) vette; vapaata ulappaa oli silmänkantamattomiin avameri ulatus kaugemale, kui silm ulatus nägema
7 (ilman tukea oleva) silta, jonka vapaa jänneväli on 40 m sild, mille sillete vahemik on 40 m; vapaalla kädellä tehty piirustus vaba käega tehtud joonis; ampua vapaalta kädeltä [vabalt] käelt lasta
8 (peittämätön, verhoamaton, avoin) raivata kirjoituspöytä vapaaksi tavaroista kirjutuslauda puhtaks kraamida, kirjutuslauda lagedaks teha; vapaan taivaan alla lageda taeva all
9 (ilmainen) tasuta; (maksuton) prii
◊ henkilökuntaetuihin kuuluvat vapaat matkat töötajate teenistusalaste soodustuste hulka kuuluvad tasuta sõidud; vapaa ylläpito prii ülalpidamine; vapaa pääsy vaba sissepääs
10 (vapaa työstä)
◊ olla vapaana työstä tööst vaba olla; olla virasta vapaana kutsetööst vaba olla; vapaat lauantait vabad laupäevad; hänelle ei jäänyt paljonkaan vapaata aikaa talle ei jäänud kuigi palju vaba aega
◊  (substantiivisesti) pitää vapaata puhkust pidada; ottaa vapaata [töölt] vabu päevi võtta; hän sai iltapäivän vapaata ta sai õhtupooliku vabaks
11 (vapautunut jostakin, vailla jotakin)
◊ päästä vapaaksi sitoumuksistaan oma kohustustest vabaneda (vabaks saada); hän on vapaa vastuusta ta on vastutusest vaba; vapaa huolista muredest vaba, muretu; ennakkoluuloista vapaa vaba eelarvamustest

vapaa·uinti 5*J (urh.) vaba·ujumine
◊ 400 m:n vapaauinti 400 m vabaujumine

veren·imijä 12
1 vere·imeja
◊ hyttyset, mäkärät ym. verenimijät sääsed, kihulased jt vereimejad
2 (kuv., halv.)
◊ piti kaikkia porvareita verenimijöinä pidas kõiki kodanlasi vereimejateks

vesillä·liikkuja 10 veesõidukitega liikuja
◊ kalastajat ym. vesilläliikkujat kalamehed ja teised vetel liikujad

vesi·tie 19 vee·tee ‹teid›
◊ vesitie Pietarista Petroskoihin veetee Peterburist Petroskoisse; vesitietä matka on 5 km veeteed mööda on [vahemaa] 5 km

vesi·väylä 10 vee·tee ‹teid›; sõidu·vesi; (kulkureitti) faarvaater
◊ kanavat ym. vesiväylät kanalid ja teised veeteed; viitoitettu vesiväylä tähistatud laevasõidutee

viesti 5
1 teade; (sanoma) sõnum; (uutinen) uudis
◊ lappuseen oli kirjoitettu seuraava viesti sedelile oli kirjutatud järgmine teade; jättää viesti puhelinvastaajaan jätta teade telefonivastajale; saitko viestini, että —? kas sa said mu sõnumi (teate), et —?
◊  (kuv.) hänen käyttäytymiseensä sisältyy jokin viesti tema käitumises peitub mingi sõnum
2 (urh.) teate·võistlus; (juokseminen) teate·jooks; (uinti) teate·ujumine; (hiihto) teate·suusatamine; (suunnistus) teate·orienteerumine
◊ miesten 4 x 100 m:n viesti meeste 4 x 100 m teatejooks

viesti·miehistö 2 (urh.) teate·meeskond
◊ 4 x 100 m:n viestimiehistö 4 x 100 m teatemeeskond

viestin·hiihto 1*F (urh.) teate·suusatamine
◊  (viestikilpailu) naisten 4 x 5 km:n viestinhiihto naiste 4 x 5 km teatesuusatamine