Soome-eesti suursõnaraamat

arka 9*D
1 (pelokas) pelglik, kartlik; (arkaileva) arg
◊ arka ja hiljainen lapsi arg ja vaikne laps; arka katse kartlik pilk
2 (ujo) häbelik, uje; (neuvoton) ebalev, kõhklev; (kaino) tagasi·hoidlik
3 (aristava) tundlik, hell, arg
◊ arka iho tundlik nahk (ihu); arat jalkapohjat arad (hellad) jalatallad
4 (helposti vahingoittuva) õrn {jollekin millegi suhtes} ; tundlik {jollekin millegi suhtes}
◊ arka hallalle halla (külma) suhtes kartlik; arka vilustumiselle külmakartlik, kergesti külmetuv; arka ruostumaan kiiresti roostetav
5 (helposti loukkaantuva) õrna·tundeline, kergesti solvuv
◊ arka omatunto õrn südametunnistus; arka arvostelulle tundlik kriitika suhtes
6 (arkaluonteinen) õrna·loomuline, ara·loomuline, hell, delikaatne
◊ arka asia delikaatne asi; ulkopoliittisesti arka asemamme välispoliitiliselt hell positsioon

arka·nahkainen 38 (kuv.) (pelkurimainen) pelglik, arglik, kartlik; (raukkamainen) armetu, vilets; (herkkämielinen) tundlik, õrn, hell, erk, vastu·võtlik; (loukkaantuva) õrna·loomuline, õrna·hingeline, solvuv; (liian herkkä) üli·tundlik, ärrituv; (tunteellinen) tundeline, tunde·küllane

hauras 41
1 habras; (heikko) nõrk; (rapea) rabe, mure ‹mureda›; (hapera) pude, õrn
◊ hauras keksi mure (rabe) küpsis
2 (kuv.) (äänestä) vaikne, õrn, tasane; (heikko) habras, nõrk, jõuetu
3 (kuv.) habras; (heikko[rakenteinen]) nõrk, õrn, õbluke, väeti; (vieno) tasane, õrn, pehme; (kuulas) läbi·paistev, õhuline; selge, puhas, kirgas
◊ lapsen hauras olemus lapse õrn (õbluke) olemus; hauraat kasvot õrn (kitsuke) nägu; kesäyön hauras kauneus suveöö habras (puhas, õhuline) ilu

hauras·rakenteinen 38 kergesti murduv, habras, rabe, pude, õrn

heiveröinen 38 (hintelä) kõhn, kleenuke, nääpsuke, nõrguke; (heikko) nõrk, jõuetu; (hauras) habras, õrn, [kergesti] purunev; (äänestä) nõrk, tasane, vaikne; (rakenteesta) kehv, nigel, nõrk, eba·kindel; (hutera) vilets, kehv, igerik, lagunev, kõdu
◊ hän puhui vanhuksen heiveröisellä äänellä ta rääkis nõrga (jõuetu) vanainimesehäälega; lahot heiveröiset tikkaat pehastunud igerik (vilets) redel; tutkimus rakentui heiveröiselle perustalle uurimus tugines nõrgale (ebakindlale, ebausaldatavale) põhjale

helliä 61 (hyväillä) hellitada, {kellegi vastu} hell (õrn) olla; (hoivata) hoida, hoolitseda {jotakuta kellegi eest} ; (hemmotella) [ära] hellitada; (vaalia) [hellalt, hoolitsevalt] hoida; austada, au sees hoida, pühaks (kalliks) pidada; (palvoa hartaasti) jumaldada
◊ helliä jotakuta kuin lastaan armastada (hoida) kedagi nagu oma last; kohdella jotakuta hellien kedagi hellusega (õrnusega) kohelda, kedagi hellitada; helliä muistoja mälestusi kalliks pidada

hellä 10
1 hell, õrn; (hellämielinen) õrna·südameline, õrna südamega, hella·loomuline; (lempeä) leebe, lahke, sõbralik; (lämmin[sydäminen]) sooja·südameline, sooja südamega, südamlik; (rakastava, hellivä) armastav
◊ olla jollekulle hellä kellegi vastu hell (õrn) olla; hellät jäähyväiset hell (õrn) hüvastijätt; heidän välillään taitaa olla hellempiä tunteita neid ühendavad vist õrnemad tunded
2 (arka) hell; (aristava) õrn, tundlik, valus, valuline
◊ jalat tuntuvat helliltä jalad on hellad; minulla on jäsenet voimistelusta hellinä mu liikmed on pärast võimlemist valusad

hellä·varainen 38 hell, leebe; (hellästi käsittelevä) ette·vaatlik, hoolikas, õrn; (lempeä, mieto) mahe, pehme; (hienovarainen) tagasi·hoidlik; (tahdikas) takti·tundeline; (hienotunteinen) peene·tundeline, delikaatne
◊ käyttää hellävaraisia keinoja leebeid vahendeid kasutada; hellävarainen sampoo mahe šampoon

hempeillä 67 pehme (leebe, õrn, tundeline, hellameelne) olla, sentimentaalitseda

hempeä 15
1 (suloinen) leebe, mahe, meeldiv, armas, sulnis; (kaunis) ilus, kaunis ‹kauni›, kena
◊ kesäisen hempeä luonto suviselt kaunis loodus; kesä oli hempeimmillään suvi oli oma parimas rüüs
2 (hellämielinen) õrn, hell, õrna·tundeline, hella·meelne, tundeline, romantiline, sentimentaalne
◊ hempeä hetki hell (õrn) hetk; (substantiivisesti) puhua hempeitä õrnu (helli) sõnu rääkida

hento 1*J (hintelä) kõhetu, peenike; (heiveröinen) kleenuke, nääpsuke, väikse·kasvuline, kidur; (heikko) nõrk, nõrguke, väeti; (hauras) habras, õrn; (kevyt) kerge
◊ hento oksa peenike oks; hänellä oli raskas taakka hennoilla harteillaan ta nõrkadel õlgadel lasus raske koorem; hento kosketus kerge puudutus

hento·rakenteinen 38 õrn, peenike; (hoikka) kleenuke, kõhn; (heikkorakenteinen) nõrk, habras
◊ hentorakenteinen luusto habras luustik; hentorakenteinen riippusilta nõrga konstruktsiooniga rippsild

herkkä 10*A tundlik {jollekin millegi suhtes, vastu} ; (herkkätunteinen) peene·tundeline, delikaatne, osa·võtlik, õrn, hell; (arka) õrn, hell; vastu·võtlik, aldis; (ilmeikäs, tunteellinen) tundeline, tunde·küllane, väljendus·rikas; (vaikutuksille altis) vastu·võtlik {jollekin millegi suhtes} ; (helposti loukkaantuva) kergesti haavuv (solvuv); (helposti liikuttuva) kergesti liigutuv, härda·meelne, hella·meelne
◊ herkkä syttymään kergesti süttiv, kergesti tuldvõttev; herkkä räjähtämään kergesti plahvatav (lõhkev), plahvatusohtlik; herkkä innostumaan kergesti innustuv (vaimustuv, vaimustusse sattuv); herkkä pyörimään kergesti (hõlpsasti, sujuvalt) pöörlev; hänellä on itku herkässä ta hakkab kergesti nutma; tal on silmad märja koha peal (piltl)
◊  (urh.) herkkä loppukiri äge lõpuspurt

herkkä·tunteinen 38 tundeline, peene·tundeline, delikaatne, osa·võtlik, õrn, hell; (helposti liikuttuva) kergesti liigutuv, härda·meelne

herkkä·vireinen 38 tundlik; (herkkä) hell, õrn; (tunteikas) tundeline

hieno 1
1 peen; (erinomainen) suure·pärane, oivaline, väga hea, uhke, tore; (hienostunut) suur·sugune, noobel, rafineeritud; (elegantti) elegantne; (ulkoasultaan huoliteltu) hoolitsetud, hoolitsetud väljanägemisega; (tyylikäs) stiilne, maitsekas; (ark.) üles·löödud, ära·ehitud
◊ hienoa, että tulit tore, et tulid; hienot tavat peened (head) kombed, etikett; hieno asu peen (maitsekas) riietus; hän oli pukeutunut hienoimpiinsa ta oli selga pannud oma parimad rõivad; hieno ravintola peen (hea) restoran; hieno lomanviettopaikka peen (moodne, luksuslik) puhkuse veetmise koht; onpa teillä hienoa! küll teil on peenike (noobel) elamine!, küll teil on kena kodu!
2 (jalo) õilsa·meelne, suur·sugune, väärt[-]; (hienotunteinen) peene·tundeline, takti·tundeline, peale·tükkimatu
3 (pienirakeinen) peen; (ohut) peenike[ne], õhuke[ne]
◊ hieno seula tihe sõel; hienot haulit peened haavlid; jauhaa hienoksi peeneks jahvatada; silputa hienoksi peeneks hakkida
4 (sileä, pehmeä) õrn, pehme, sile
◊ hieno hipiä õrn nahk; kuin hienoin untuva nagu kõige õrnem (pehmem) udusulg
5 (tarkka, hienorakenteinen) täpne, peen, peenike[ne]
◊ hieno koneisto täpne (peen) masinavärk; hieno rakenne peen struktuur
6 (vähäinen) kerge; peen; õrn; vaevu·märgatav; vähene; väike
◊ poskilla hieno puna põskedel õrn puna; hienoimmatkin vivahteet peenimadki nüansid; äärimmäisen hieno ero vaevumärgatav (juuspeen) vahe

hienoinen 38 kerge, nõrk, õrn, vähene, väike, vaevu·märgatav; peen
◊ hienoinen tuuli kerge (nõrk) tuul; hienoinen epäilys kerge kahtlus; hienoinen pelko väike hirm; hänellä oli hienoinen hiki otsalla ta laup oli higist kergelt niiske; hän oli hienoisessa johdossa ta juhtis napilt, ta oli teistest pisut ees

hohkainen 38 poorne, urbne; käsnjas, käsna·taoline; (hauras) pude, rabe, habras, õrn

hoikka 10*A peen, peenike[ne], sale; (solakka) sihvakas; (ohut) peenike[ne]; (hento) habras, õrn; (hintelä) kõhetu
◊ hoikat sääret peenikesed sääred (jalad); hoikat sormet peened sõrmed; hoikka vartalo sihvakas keha; hänellä on hoikka vyötärö tal on peenike (kitsas) vöökoht, ta on saleda pihaga; hoikat puunrungot peenikesed puutüved

lempeä 15 lembe, mahe; (hellävarainen) õrn, hell; (hyväntahtoinen) hea·tahtlik, hea·soovlik; (ystävällinen) sõbralik, lahke
◊ (leik.) suostutella jotakuta lempeällä väkivallalla kedagi kerge vägivallaga nõusse saada; olla lempeä jollekulle kellegagi lahke olla; lempeä kuin karitsa tasane nagu lambatall; lempeä katse õrn pilk; lempeä luonne lahke iseloom; lempeä arvostelu heatahtlik arvustus
◊  (kuv.) lempeä kesätuuli mahe suvetuul

mieto 1*F
1 mahe, leebe, malbe, pehme, õrn; (laiha) lahja; kerge; (heikko) lahja; nõrk
◊ mieto etikka lahja äädikas; mieto liuos nõrk (lahja) lahus; mieto viini lahja (kerge) vein; miedot alkoholijuomat lahjad (kerged) alkohoolsed joogid; mieto savuke lahja (kerge) sigaret; mieto kaasun haju kerge (nõrk, õrn) gaasilõhn; miedon suolainen kergelt (nõrgalt) soolane; (miedosti suolattu) kergelt (nõrgalt) soolatud, nõrga soolaga; miedon makuinen ruoka mahedamaitseline toit
2 (tulesta tms.) nõrk, tasane; (lämmöstä myös) leige; nõrk
◊ kasari asetetaan miedolle tulelle kastrul pannakse nõrgale (tasasele) tulele
3 (sanoista tms.) (lievä) leebe, mahe, tasane; (vaisu) lahja, kahvatu, värvitu, mage, jõuetu, kesine; (innoton) jahe, leige
◊ mieto kuvailmaus kahvatu (värvitu) metafoor; hän käytti kovin mietoja sanoja niin pöyristyttävästä asiasta ta kasutas liiga leebeid (pehmeid) sõnu nii kohutava asja kohta

murea 15 pehme; (rapea) mure ‹mureda›, rabe, krõbe; (hauras) habras, pude, õrn
◊ murea keksi mure (krõbe) küpsis; murea paisti mure (mahlakas, pehme) praad

möyheä 15 (maasta) kobe; kobestatud; (kuohkea) kohev, õhuline; (pöyheä) kohevil, puhevil; (huokoinen) urbne, poorne; (pehmeä) õrn, habras, pehme; rabe
◊ möyheä kuin pumpuli pehme (kohev) nagu puuvill; möyheää humusta kobe huumus; pinaatin möyheät lehdet spinati õrnad (rabedad) lehed

ohut 43
1 õhuke[ne]
◊ ohutta paperia õhuke[ne] paber; ohut pilviverho õhuke pilveloor; leikata leipä ohuiksi viipaleiksi leiba õhukesteks viiludeks lõigata; ohut kuin seitti õhuke kui ämblikuvõrk; ohuet kesävaatteet õhukesed suveriided
2 (jostakin pitkänomaisesta) peenike, õhuke; (kapea) kitsas; (solakka) sale
◊ ohut neula peenike nõel; ohut hius peenike juuksekarv; ohut rima peenike latt; ohuet sormet peenikesed (saledad) sõrmed; ohut vyötärö peenike talje; ohut valojuova peenike (kitsas) valgusjutt; ohut vesisuihku peenike veejuga; hänen huulensa puristuivat ohueksi viivaksi ta huuled tõmbusid kokku peenikeseks (kitsaks) kriipsuks
3 (harva, juokseva) hõre; (laiha) kõhn; (vetinen) vedel ‹vedela›
◊ hänellä on ohut tukka tal on õhukesed (hõredad) juuksed; ohut ilma hõre õhk; ohut öljy vedel õli
4 (vähäinen, heikko) nõrk, õrn; (kalpea, valju) kahvatu; (äänestä) peenike; kõrge
◊ aamun ohuessa valossa hommiku nõrgas (kahvatus) valguses; ohut hymy õrn naeratus; puhua ohuella äänellä õrna (peenikese, kõrge) häälega rääkida
5 (kuv.) (pinnallinen) pinna·pealne, pealis·kaudne; (väritön) värvitu, ilmetu; (voimaton) nõrk; (köyhä) vaene
◊ henkilökuvaus on ohut tegelaskujutus on pinnapealne

pehmeä 15
1 pehme
◊ pehmeätä (pehmeää) leipää pehme leib; kissan pehmeä turkki kassi pehme karv; pehmeä povi pehme rind; pehmeä iho pehme nahk; persikan pehmeä nukkapinta virsiku sametine pind; hän sai lahjaksi pehmeitä paketteja ta sai kingituseks riideid
◊  (erik.) pehmeä puu pehme puu; vuolukivi ja marmori ovat pehmeitä kiviä tulikivi ja marmor on pehmed (kergesti töödeldavad) kivid; pehmeät rasvat rasvad, milles on palju küllastumata rasvhappeid
2 (kuv.) (lempeä[luontoinen]) pehme; (peräänantava) järele·andlik; (hyväntahtoinen) hea·tahtlik; (hellä) hell; (sydämellinen) südamlik
◊ pehmeä luonne pehme loomus; äidillisen pehmeä nainen emalikult pehme (hell) naine; pehmeä naisellisuus pehme naiselikkus; hän on johtajaksi liian pehmeä juhataja kohta on ta liiga pehme (järeleandlik); hänen suhtautumisensa on muuttunut pehmeämmäksi ta suhtumine on muutunud pehmemaks
3 (kuv. muodosta, liikkeistä) pehme; (pyöreä) ümar; (sulava, joustava) sujuv, paindlik
◊ pehmeät kasvonpiirteet pehmed näojooned, ümarad näojooned; veistoksen pehmeät muodot skulptuuri pehmed vormid; lantion pehmeä kaari puusa pehme kaar; pehmeät liikkeet sujuvad (pehmed) liigutused; hän kulki kissamaisen pehmein askelin ta kõndis kassilikult pehmete sammudega
4 (sävystä, valoisuudesta) pehme; õrn, tasane
◊ huilun pehmeä ääni flöödi pehme hääl; kynttilöiden pehmeässä valossa pehmes (mahedas) küünlavalguses; pehmeä valaistus mahe valgustus; pehmeät pastellisävyt pehmed pastellvärvid; viinin pehmeä hedelmäinen maku veini pehme maitse
5 (heikko, lievä) pehme; õrn
◊ pehmeä isku pehme (nõrk) löök; pehmeä pudotus pehme kukkumine; pehmeä kosketus pehme (õrn) puudutus; pehmeä lasku sujuv [lennuki] laskumine; (kuv.) ensiluokkalaisille on järjestetty pehmeä lasku koulunkäyntiin esimese klassi õpilaste jaoks on kooli algus muudetud võimalikult sujuvaks
◊  (vaikutuksiltaan lievä, hellävaraisia keinoja käyttävä tms.) käyttää pehmeitä menetelmiä leebeid meetmeid kasutada; pehmeän linjan politiikkaa leebe poliitika; pehmeä teknologia loodussõbralik tehnoloogia; pehmeät arvot mittemateriaalseid asju rõhutavad väärtused
◊  (vedestä) pehmeä vesi pehme vesi
6 (konsonanteista: soinnillinen) nõrk
7 (substantiivina) puhua pehmeitä loba ajada, lollusi rääkida

ritva 9 [õrn rippuv] leht·puu·oks

sensitiivinen 38 sensitiivne, üli·tundlik; (arka) õrn

silkin·hieno 1 siidjas; siid·õrn, õrn nagu siid; (pehmeä) siid·pehme, pehme nagu siid

siro 1 sale, sihvakas; õrna (hapra) kehaehitusega; kauni·kujuline; peenike[ne]; (soma) nägus, kena, ilus; meeldiv, armas; (hento) habras, õrn; peen; (hienopiirteinen) peene·jooneline, peen; elegantne; (liikkeistä) graatsiline, sire, nõtke ‹adj.›
◊ siro maljakko sihvakas (kaunijooneline) vaas; sirot kasvot kena (ilus) nägu; armas (meeldiv) nägu
◊  (laajemmin) sirot liikkeet graatsilised (nõtked) liigutused

tulen·arka 9*D
1 tule·ohtlik; kergesti süttiv, kerg·süttiv
2 (kuv.) plahvatuslik; laetud; (arkaluonteinen) õrn, hell; tundlik

vieno 1 õrn, mahe; (vaimea) nõrk; (hiljainen) tasane
◊ vieno tuulenviri mahe (nõrk, vaikne) tuulehoog; puron vieno solina oja tasane vulin; vieno punerrus poskilla õrn (kerge) puna palgel; vienon vaaleanpunainen õrnroosa, kahvaturoosa; vieno vihreys õrn rohelus
◊  (kuv.) vieno kukkanen õrn (habras) õieke