Soome-eesti suursõnaraamat

emä·munaus 39 (ark.) jäme viga, prohmakas
◊ tehdä emämunaus teha suur prohmakas

epä·kohta 10*F eba·koht; (puute, heikkous) puudus, viga; varju·külg
◊ räikeä epäkohta silmatorkav ebakoht; korjata jokin epäkohta mingit viga parandada

erehdys 39 eksitus, eksimus; (vikapisto) vale·arvestus; mööda·laskmine; väär·samm; (virhe) viga, aps (kõnek); (väärä käsitys) aru·saamatus
◊ tehdä erehdys eksida, viga teha; hänelle sattui (tuli) erehdys laskelmissa ta tegi arvutuses vea; erehdyksessä kogemata

erehtyä 52*F
1 (tehdä erehdys) eksida {jostakin milleski} ; viga teha {jostakin milleski} ; (tehdä väärä arvio) valearvestust teha; mööda panna (kõnek); (käsittää väärin) valesti aru saada
◊ hän erehtyi laskuissaan ta eksis oma arvestustes; erehdyimme siinä, että luulimme me tegime vea, et arvasime; erehtyä tiestä tees eksida, valida vale tee; (eksyä) teelt eksida, ära eksida; erehtyä henkilöstä inimeses eksida; hän tunnusti erehtyneensä ta tunnistas [üles], et eksis
2 (tehdä jotakin epähuomiossa) kogemata teha
◊ erehtyä sanomaan jotakin kogemata midagi ütelda; erehtyi naapurin alueelle ta sattus kogemata naabri alale

fiba 9 (slg.) viga, eksitus, mööda·panemine, aps, apsakas

haavoittua 52*C haavata saada, viga saada; (kuv.) haavuda, solvuda; (urh. pesäpallossa) haavata saada
◊ haavoittua jalkaan jalast haavata saada; haavoittunut hirvi vigastatud (vigasaanud) põder; (ampuma-aseesta) haavatasaanud (pihtasaanud) põder

hairahdus 39 eksitus, eksimus, viga, vääratus, mööda·lask; (harha-askel; rikkomus) eksimus, üle·astumine, süü·tegu; (eksyminen) eksi·samm; eksi·arvamus, väär·arvamus; (synti) patt ‹patu›, patustus; (vars. sukupuolinen hairahdus) kõrvale·hüpe
◊ nuoruuden hairahdus noorpõlve patt

haitta 9*C
1 kahju; eba·meeldivus; raskus, tülin; (varjopuoli) pahu·pool ‹poole›, varju·külg, negatiivne külg; (epäkohta) viga, puudus, eba·koht
◊ edut ja haitat plussid ja miinused, head ja halvad küljed
2 (vahinko) kahju; kahjustus; (tappio) kahju, kahjum; lüüa·saamine, kaotus; (kiusa) kius ‹kiusu›, tüli, tülin, pahandus, meele·paha; (hankaluus) tülikus, tülin, raskus, probleem; (este) takistus
◊ tehdä (tuottaa) haittaa jollekin millelegi kahju tuua, midagi kahjustada; olla haitaksi [jollekin] [millelegi] kahjulik olla, [millelegi] takistuseks olla; meillä on työtä aivan haitaksi asti meil on tööd rohkem kui tarvis (liigagi palju); ei ole haitaksi pole paha, ei tee kahju
3 (lukossa) [võtme] sälk

harha 9
1 eksitus, eksi·arvamus, väär·arvamus; (psyk. havaitsemisvirhe) pette·kujutlus, meele·pete, pete; (illuusio) illusioon, pette·kujutlus; (haavekuva) pette·kujutus; (psyk., lääk. aistiharha) viirastus, hallutsinatsioon
◊ tuo käsitys on pelkkää harhaa selline arusaam on puhas eksitus; optinen harha optiline pete; kärsiä harhoista hallutsinatsioonide all kannatada ks. myös harhaan, harhassa
2 (tilastot.) süstemaatiline viga

hassata 73 (ark.)
1 (tuhlata) {midagi millegi peale} raisata, {midagi} läbi laristada, {midagi} läbi lüüa, {midagi millegi peale} hakkama panna
◊ hän hassasi suuria summia ta raiskas (laristas läbi, lõi läbi, pani hakkama) palju raha
2 (urh. epäonnistua) eba·õnnestuda, viga (eksimust, apsu, prohmakat) teha
◊ hyökkääjä hassasi pahasti ründemängija tegi suure vea; ründemängija sai hakkama suure prohmakaga

hassi 5 (urh., ark.) viga, eksimus, aps, prohmakas
◊ maalivahdille sattui paha hassi väravavaht tegi suure vea (prohmaka); väravavaht eksis rängalt

häikkä 10*A (slg.) viga, rike
◊ jotain häikkää moottorissa mootor jupsib, mootoril on midagi viga

kardinaali·virhe 48 otsustav viga

keski·virhe 48 (tilastot.) keskmine viga

loukkaantua 52*J
1 haavata saada, viga[stada] saada; (satuttaa itsensä) endale viga teha, endale haiget teha
◊ loukkaantua lievästi kergelt haavata saada; loukkaantua onnettomuudessa päähän õnnetuses peast vigastada saada; jalka loukkaantui ja hän joutui keskeyttämään jalg sai vigastada ja ta oli sunnitud katkestama
2 (pahastua) solvuda, haavuda
◊ helposti loukkaantuva kergesti solvuv; loukkaantua jonkun sanoista kellegi sõnadest solvuda; älä nyt leikistä loukkaannu! ära siis naljast solvu!; loukkaantunut ilme solvunud ilme

moka 10 (ark.) [ränk] viga, [jäme] eksimus, eksi·samm, väär·samm, komistus, libastus, mööda·panek, prohmakas (kõnek) prahmakas (kõnek)
◊ tehdä paha moka ränga eksimusega hakkama saada, jämedat viga (suurt prohmakat) teha; end blameerida (häbistada); end põhjalikult täis teha; se oli mun mokani see oli minu prohmakas; (minun vikani) see oli minu [rumal] viga

mokata 73 (ark.) [ränka] viga teha, [jämedalt] eksida, pahasti komistada (libastuda) (piltl); blameerida, häbistada; (transitiivisesti) ära rikkuda, untsu (nässu) ajada
◊ hän mokasi koko homman ta rikkus kogu asja ära; ta ajas kogu asja untsu (nässu); mokata itsensä end blameerida (häbistada), end [põhjalikult] täis teha

munata 73 (ark.) rumalusi (lollusi) teha, [rumalat] viga (eksitust, eksimust) teha; (nolata itsensä) end (ennast) häbistada; endale häbi teha; end (ennast) blameerida; ennast täis teha (kõnek); (möhliä) taktitult käituda, prohmakat teha; (transitiivisesti) ära rikkuda; untsu (nässu) ajada (kõnek) ära lörtsida (kõnek)
◊ hän munasi hyvän tilaisuuden ta ajas untsu hea võimaluse

munaus 39 (ark.) [rumal] viga, [rumal] eksitus, [rumal] eksimus; lollus, rumalus; [enda] blameerimine, [enda] täis·tegemine (kõnek); (möhläys) taktitu tegu, prohmakas (kõnek)
◊ hän teki pahan munauksen ta tegi suure prohmaka, ta astus ämbrisse (piltl)

muoto·virhe 48 vormiline viga, vormi·viga, formaalne viga; (puute) vormiline puudus (puudujääk)

möhliä 61 (ark.) (epäonnistua) eba·õnnestuda, nurjuda, luhtuda, äparduda; luhta (nurja, rappa, tühja, untsu, nässu, aia taha, metsa) minna; viltu vedada; vett vedama minna; (munata) rumalusi (lollusi) teha; taktitult (matslikult) käituda; end (ennast) häbistada, endale häbi teha, end (ennast) blameerida, ennast täis teha (kõnek); prohmakat teha; {midagi} kihva keerata; {midagi} tuksi panna; (erehtyä) rumalat (jämedat, ränka) viga (eksitust, eksimust) teha, märgist mööda lasta; (transitiivisesti) ära rikkuda, ära lörtsida (kõnek) untsu (nässu) ajada (kõnek); (vastata väärin) mööda panna
◊ maalivahdin möhliminen vei joukkueen mahdollisuudet väravavahi prohmakad (rängad vead) nullisid meeskonna [võidu]võimalused

möhläys 39 (ark.) (epäonnistuminen) eba·õnnestumine, nurjumine, luhtumine, äpardumine, luhta (nurja, rappa, tühja, untsu, nässu, aia taha, metsa) minek; fiasko; (munaus) rumal (jäme, ränk) viga (eksitus, eksimus); lollus, rumalus, [enda] blameerimine, [enda] täis·tegemine (kõnek); taktitu tegu; prohmakas; {millegi} luhta (nurja, rappa, untsu, nässu) ajamine
◊ tehdä pahoja möhläyksiä suuri prohmakaid teha, matslikult käituda, ennast täis teha (kõnek)

pikku·vika 9*D pisi·viga; väike viga; (kauneusvirhe) ilu·viga

pukki 5*A
1 sikk, sokk ‹soku›, pukk
◊ pukin parta sikuhabe, sokuhabe; pukin sarvi sikusarv, sokusarv
◊  (sananp.) panna pukki kaalimaan vartijaksi kitse kärneriks panna
◊  (kuv.) terve kuin pukki terve kui purikas; puhu pukille! otsi lolli [kes seda usub]!
2 (joulupukki) jõulu·vana
◊ pukin tuomat lahjat jõuluvana toodud kingitused; pukin kontti jõuluvanakott
3 (ark. miehestä) jäär, täkk ks. myös häntyri
4 (kannatin- t. tukiteline) pukk; (ark. istuinpenkki) pukk; iste ‹istme›
◊ pöytälevy oli asetettu pukkien varaan lauaplaat oli asetatud pukkidele; traktorin pukki traktoriiste
◊  (ark.) auto oli talven pukeilla autot talvel ei kasutatud, auto oli talvekorteris
◊  (voim.) haarahyppäys pukin yli harkhüpe üle kitse
5 (ark. virheen merkki) vea·märk ‹märgi›; linnuke; (virhe myös) viga
◊ ainevihon laita oli täynnä pukkeja kirjandite vihiku serv oli veamärke täis; paha pukki halb viga

puute 48*C
1 puudus; puudu·jääk; (puuttuminen) puudumine
◊ hoidon puute ravi puudumine; tilan puute ruumipuudus; hänellä oli puute (puutetta) rahasta tal oli rahast puudus; työpaikoista on kova puute tööpaikadest on suur puudus; seurasta ei ollut puutetta seltskonnast polnud puudust; vitamiinien puutteesta johtuva sairaus vitamiinipuudusest tulenev haigus; ajan puutteen vuoksi projektista on luovuttava ajapuuduse tõttu tuleb projektist loobuda; jonkin puutteessa millegi puuduses; sairas menehtyi hoidon puutteessa haige suri ravi puudumise tõttu; se kelpaa paremman puutteessa parema puudumisel kõlbab seegi
◊  (sananp.) siitä puhe mistä puute mis südames see keelel
◊  (ark. sukupuolielämästä) olla puutteessa seksuaalselt rahuldamata olla
2 (taloudellinen ahdinko) häda, kriis; (köyhyys) vaesus, puudus; (kurjuus) viletsus
◊ kärsiä puutetta puudust kannatada; elää puutteessa vaesuses (puuduses) elada
3 (puutteellisuus, puutos) puudus; (epäkohta) viga
◊ koulujärjestelmässä on suuria puutteita koolisüsteemis on suuri puudusi; jonkin ansiot ja puutteet millegi head ja vead

puutos 39 puudus; puudu·jääk; viga
◊ hän havaitsi tutkimuksessa pahoja puutoksia ta leidis uurimuses ränki vigu ks. myös puute

rike 48*A üle·astumine; väär·samm, eksi·samm; (virhe) viga; (erehdys) eksimus
◊ tehdä rike viga teha, eksida; rikkeitä kielenkäytössä keelevead; keelepruugi apsud (kõnek); autoilijaa sakotettiin rikkeestä autojuht sai eksimuse eest trahvi

sammakko 4*A
1 (Rana) konn
◊ sammakon kutu konnakudu
2 (ark. [lasten] rintauinti) uida sammakkoa konna ujuda
3 (kuv. virhe, kömmähdys) rumal (jäme, raske) viga v eksitus; prohmakas (kõnek)
◊ päästää suustaan sammakoita lollusi (rumalusi) rääkida; lollusi (rumalusi) suust välja ajada

satuttaa 53*C
1 (loukata, vahingoittaa) vigastada, viga teha; (kolhaista) ära lüüa; (aiheuttaa kipua) haiget teha; (kuv.) haiget teha; valu teha
◊ satuttaa kätensä pöydänreunaan kätt vastu lauaserva ära lüüa; älä satuta itseäsi ära löö end ära; en kai satuttanut sinua? ega ma ei teinud sulle haiget?; kas ma tegin sulle haiget?
◊  (kuv.) satuttaa jotakuta ilkein sanoin kellelegi õelate (tigedate) sõnadega haiget teha
2 (sovittaa, osuttaa) [kokku, ühte] sobitada; passitada; ühitada; (ark.) klappima panna ks. myös ajoittaa
◊ satuttaa matkansa festivaalien ajaksi oma reisi festivali ajaga kokku sobitada; oma reisi festivali ajaga ühitada
3 (vars. vanh.: osua, saada osuma) tabada, pihta saada; (koskettaa) liigutada, südamesse minna
◊ seistä kuin salaman satuttamana seista nagu välgust tabatud (rabatud)
◊  (kuv.) satuttava saarna liigutav (südamesse minev) jutlus

syy 18
1 (aihe) põhjus {johonkin millekski} ; ajend; motiiv; (peruste) alus
◊ syy ja seuraus põhjus ja tagajärg; terveydellisistä syistä tervislikel põhjustel; taudin syy haiguse põhjus; sodan syy sõja põhjus; eettisistä syistä eetilistel põhjustel; poliittiset syyt poliitilised põhjused (ajendid); johonkin vaikuttaneet syyt midagi mõjutanud (millelegi mõju avaldanud) põhjused; tyytymättömyyden syy rahulolematuse põhjus; onnettomuuden syy[nä] oli liukas keli õnnetuse põhjustas libe tee; õnnetuse põhjuseks oli libe tee; hänellä oli menettelyynsä pätevät syyt ta teguviis oli igati põhjendatud; tal olid oma teguviisiks mõjuvad põhjused; painavat syyt mõjuvad põhjused; kaalukad motiivid; [minulla] ei ole mitään valittamisen syytä mul pole mingit põhjust kurta; ei ole syytä levottomuuteen rahutuseks pole põhjust; mitä syytä sinulla on epäillä häntä? on sul alust teda kahtlustada?; mis põhjusel sa teda kahtlustad?; kaipa hänellä oli [omat] syynsä olla tulematta küllap tal olid omad põhjused, kui ta jäi tulemata; siihen on omat syynsä selleks on omad põhjused; selleks on alust; hän sanoi syyksi, ettei ollut aikaa põhjuseks ta ütles, et polnud aega; mistä syystä et soittanutkaan? miks sa ei helistanud?; mispärast sa ei helistanud?; mis põhjusel sa jätsid helistamata?; mistä syystä hän on myöhässä? miks ta hilineb?; mispärast ta hilineb?; mis põhjusel ta hilineb?; jostain syystä mingil põhjusel; millegi pärast; vähemmästäkin syystä on tehty murhia mõrvu on tehtud vähemalgi põhjusel; syystä tai toisesta ühel või teisel põhjusel; siitä yksinkertaisesta syystä, että — sel lihtsal põhjusel, et —; käytännöllisistä syistä praktilistel põhjustel; on syytä kääntyä lääkärin puoleen on põhjust pöörduda arsti poole; kirja, johon kaikkien olisi syytä tutustua raamat, millega maksaks kõigil tutvuda; on täysi syy olettaa, että — on põhjust (alust) oletada, et —; tätä käsitystä on vastustettu painavilla syillä selle arusaama (käsituse) vastu on seistud mõjuvatel põhjustel; hyvästä syystä täiesti põhjendatult, täie õigusega; hyvällä syyllä täiesti põhjendatult, täie õigusega; sano yksikin hyvä syy, miksei näin voisi tehdä ütle kas või üksainus vastuvõetav põhjus, miks nii ei võiks teha; rangaista jotakuta syyttä kedagi ilma põhjuseta karistada; epäillä jotakuta syyttä kedagi alusetult kahtlustada; hän joutui syyttä huonoon valoon ta sattus alusetult (põhjusetult, ilma põhjuseta) halba valgusse; ilman omaa syytään teenimatult; syystä on ihmetelty, miksi — põhjusega (täiesti põhjendatult) on imestatud, miks —; syyttä suotta asjatult, ilmaasjata, ilma vähemagi põhjuseta, ilma igasuguse põhjuseta; asja ees, teist taga
◊  (sananl.) joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy ks. suuttua
2 (vika) viga; (syyllisyys) süü
◊ onnettomuus oli hänen syytään õnnetuses oli süüdi tema; õnnetuse põhjustas tema; õnnetus toimus tema süü tõttu; see oli tema viga, et õnnetus juhtus; kenen syytä on, jos — kelle süü see on, kui —; kelle viga see on, kui —; kes on süüdi, kui —; kenen syystä tämä epäonnistui? kelle (süü) tõttu see ebaõnnestus?; kelle pärast see ebaõnnestus?; kelle viga see ebaõnnestumine oli?; kes oli selles ebaõnnestumises süüdi?; kenen syytä tämä on? kelle süü see on?; kelle viga see on?; kes on selles süüdi?; hän on omasta syystään (omaa syytään) onneton ihminen ta on ise selles süüdi, et on õnnetu inimene; see on ta enda viga, et ta on õnnetu inimene; oma syysi, pidä hyvänäsi! ise oled süüdi!; oma viga!; süüdista iseennast!; heissä on syytä molemmissa nad mõlemad on süüdi; viga on neis mõlemas; syy on teissä itsessänne te ise olete süüdi; viga on teis endis; panna syy jostakin jonkun niskoille süüd kellegi kaela ajada; süüd kellegi peale veeretada; midagi kellegi süüks ajada; lukea jokin jonkun syyksi midagi kellegi süüks panna; ottaa syy jostakin niskoilleen süü enda peale võtta; devalvaatio pantiin markkinavoimien syyksi devalvatsiooni loeti turujõudude (turumehhanismide) süüks; devalvatsiooni põhjustajaks peeti turujõude (turumehhanisme)
◊  (sananp.) on syytä sysissä jos on sepissäkin põhjusi on rohkem kui üks; süüdlasi on rohkem kui üks; pada sõimab katelt, ühed mustad mõlemad; süü rokal, süü vasikal
◊  (Raam.) Herra, älä lue heille syyksi tätä syntiä! Issand, ära pane seda neile patuks!
3 (kuitu, säie) kiud

teloa 52 (ark.) (kolhaista) ära lüüa; (loukata) vigastada; haiget teha; (satuttaa itsensä) end vigastada, viga saada; haiget saada
◊ hän teloi päänsä ovenkamanaan ta lõi pea vastu uksepiita ära; hän teloi itseään kaatuessaan ta sai kukkudes viga, ta vigastas end kukkudes

tuomari·virhe 48 (urh.) kohtuniku viga
◊ hän hävisi kilvan tuomarivirheen takia ta kaotas võistluse kohtuniku vea tõttu

turmeltua 52*I
1 (pilaantua) hävida, hävineda; hukka saada; rikneda; (vahingoittua) kahjustuda, kahju saada, kannatada saada; vigastuda, viga saada, häda saada
2 (rappeutua) laostuda; alla käia; manduda ks. myös tärveltyä

tärveltyä 52*I rikki minna; untsu minna; (turmeltua) kahjustusi saada, viga saada, kannatada saada; (ruokatavaroista) rikneda, halvaks minna, pahaks minna, raisku minna
◊ kampaus tärveltyi sateessa soeng sai vihma käes kannatada; hyvä tuuleni tärveltyi tästä mu hea tuju läks sellest sandiks (halvaks)

töppäys 39
1 (ark.) (munaus, moka) prohmakas; libastus, komistus, äpardus; blamaaž; lollus, rumalus; (virhe) viga; (erehdys) eksitus, eksimus
2 (maal.) tupsutamine, tupsutus

vahingoittaa 53*C kahjustada; vigastada; kahju teha {jotakin t. jotakuta millelegi, kellelegi} ; viga teha {jotakin millelegi}
◊ vahingoittaa terveyttä tervist kahjustada; vahingoittaa jonkun mainetta kellegi mainet kahjustada; öljyonnettomuus vahingoitti alueen luontoa naftaleke tegi loodusele kahju; lahon vahingoittama mädanikust kahjustatud; tulipalon vahingoittama rakennus tulekahjus kannatada saanud ehitis

vahingoittua 52*C kahjustuda, kahjustatud saada; viga saada, vigastatud saada; kannatada [saada]; (ark.) häda saada
◊ käsi vahingoittui pahoin onnettomuudessa käsi sai õnnetuses tõsiselt viga; kuljetuksessa vahingoittunut transpordil kannatada saanud

vammautua 52*F viga (vigastusi) saada; invaliidistuda

vaurioitua 52*F (vahingoittua) viga saada, kahjustuda; (rikkoutua) katki minna, puruneda
◊ auto vaurioitui pahasti törmäyksessä auto sai kokkupõrkes kõvasti viga (kannatada); selkärangan vaurioituminen selgroovigastus

vika 9*D
1 viga; aps (kõnek) apsakas (kõnek); (virheellisyys) defekt; (pienehkö) hälve; (vaurio) rike
◊ televisioon tuli vika televiisor läks rikki; mikä on vikana? mis viga on?, milles on viga?; vika oli kytkimessä viga oli lülitis, lüliti oli rikkis; oletuksessa on se paha, vika että — oletuses on see paha viga, et —; kirjan ansiot ja viat raamatu head ja vead
2 (ruumiin) puue; vaegus; (sairaus) haigus; (häiriö) häire
◊ synnynnäinen vika kaasasündinud puue (defekt); silmissäni ei ole mitään vikaa mu silmadel pole midagi viga
◊  (ark.) hänen päässään on jotain vikaa ta on peast natuke segi, ta on väheke ohoh, tal ei ole peas kõik korras
3 (häiriö) häire, rike
4a (ihmisen ominaisuuksista) (luonteen heikkous)
◊ etsiä toisista vikoja teiste juurest vigu otsida; kaikissa meissä on vikaa meil kõigil on vigu
◊  (muista poikkeavuuksista) mikä vika hänessä on, kun ei mene naimisiin? mis tal viga on, et ta ei abiellu?; ei savolaisuus mikään vika ole ega savo päritolu ei ole mingi puudus
4b (leik. taipumus) hänessä on taiteilijan vikaa tal on kunstniku kalduvusi
5 (vialla) rikkis, korrast ära
◊ kirjoitin on vialla printer on rikkis, printer ei tööta; jotakin on vialla midagi on korrast ära
◊  (ark. mielenvikaisesta) päästään vialla koko mies! mees on peast segi!
6 (vikaan) eksi·teele; viltu, metsa (kõnek)
◊ puolueen politiikka on mennyt vikaan partei poliitika on eksiteele läinud; en osune vikaan, jos väitän, että — ma ilmselt ei tee viga, kui väidan, et —, tõenäoliselt ma ei eksi, kui väidan, et —; ennuste osui vikaan ennustus ei läinud täppi (täkkesse); vikaan osunut arvio vääraks osutunud arvestus, valearvestus
7 (syy) süü, põhjus
◊ ei ole minun vikani, jos — ei ole minu süü, kui —; vika oli siinä, että päätös tehtiin liian myöhään viga oli selles, et otsus tehti liiga hilja

vika·pisto 1 (ark.) eksitus; viga; kamm (slg.); (väärä toimenpide) mööda·panek (kõnek)
◊ taisinpa tehdä vikapiston ilmselt mul juhtus eksitus, ma panin vist mööda

vioittua 52*C viga saada, kahjustatud saada; vigastuda; (tulla vialliseksi) rikki minna
◊ vioittua pahasti raskesti (tõsiselt) viga saada

virhe 48
1 viga; eksitus; (viallinen suoritus) aps (kõnek) apsakas (kõnek)
◊ pieni virhe väike viga, pisiviga; karkea virhe jäme viga; tehdä virhe viga teha; oli paha virhe vaihtaa työpaikkaa oli suur viga töökohta vahetada; hoidossa tapahtunut virhe ravimisel juhtunud viga
◊  (ark. arvioinnissa) ottaa virhe jostakin midagi veaks lugeda; pelaaja otti virheen mängija tegi tahtliku vea
2 (vika) puudus, puudu·jääk; vajaka·jäämine; viga
◊ virhe tuotteen värissä toote värviviga; kaikilla meillä on omat virheemme meil kõigil on omad vead (puudused)

virhe·liike 48*A viga, eksitus
◊ (kuv.) hän teki virheliikkeen perustaessaan yhtiön ta tegi vea, kui asutas firma ks. myös virhe

virhe·tikki 5*A
1 vigane õmblus (õmblusmasinaga tehtud)
2 (kuv.) viga; eksitus; (ark.) aps (kõnek) apsakas (kõnek)
◊ oli virhetikki ryhtyä kauppaan kaubatehingu alustamine oli viga