Soome-eesti suursõnaraamat

asian·harrastus 39 huvi, harrastus, armastus (huvi) asja vastu
◊ tehdä jotakin asianharrastuksesta midagi huvist asja vastu teha

estellä 67 (estää) takistada; (suostutella) keelitada; (kursailla) tõrkuda, keelduda, vastu punnida
◊ hän esteli miestään ajamasta ta keelitas meest sõitmisest loobuma; hän esteli vieraita lähtemästä ta keelitas külalisi jääma, ta keelitas külalisi mitte ära minema; hän esteli ensin mutta otti sitten algul ta tõrkus, aga siis ikkagi võttis

evätä 73*E
1 (olla suostumatta) keelduda, ära ütelda, eitavat vastust anda; (kieltää) keelata, tagasi lükata; annulleerida, tühistada
◊ hän epäsi minulta luvan ta ei nõustunud mulle luba andma, ta keeldus mulle luba andmast; epäävä lausunto eitav otsus; anomuksen epääminen avalduse tagasilükkamine; hän ei evännyt keltään apuaan ta ei öelnud kellelegi oma abist ära
2 (kiistää) {kellelegi, millelegi} vastu vaielda, {millegi vastu} protesteerida, {millegi vastu} protestida, {midagi} eitada
◊ "Ei asia niin ollut", epäsi äiti "Nii see ei olnud," vaidles ema vastu ks. myös epäämätön

halveksia 61 halvustada, põlata; {kellegi, millegi vastu} põlgust tunda; (pitää vähäarvoisena) halvaks (väärituks) pidada; (ylenkatsoa) {kellelegi} ülevalt alla vaadata
◊ halveksiva põlastav, halvustav, üleolev; (alentava) alandav, alahindav; tulokset eivät ole halveksittavia [neid] tulemusi ei peaks alahindama; [nendele] tulemustele ei maksaks ülevalt alla vaadata

hangoitella 67*C (panna vastaan) vastu panna; (niskoitella) tõrges (kangekaelne) olla, tõrkuda
◊ hangoitella vastaan vastu olla, vastuseisu avaldada, vastu punnida, sõrgu vastu ajada (vastustella) vastu ajada, vastu hakata, käte ja jalgadega vastu sõdida; (olla vastahakoinen) tõrges (kangekaelne) olla, tõrkuda, vastu punnida, vastu puigelda, sõrgu vastu ajada
◊ yhtyä hangoitellen ehdotukseen ettepanekuga vastutahtmist (vastumeelselt) nõustuda; hän on aina hangoittelemassa vastaan ta on alati tõrges; ta hakkab alati kõigele vastu; ovi hangoitteli vastaan uks käis halvasti

hanka·vastainen 38
1 (adj.) poolpõiki vastu puhuv (tuule kohta)
2 (subst. hankatuuli) tiht·tuul, pidi·tuul, piide·vint (kõnek)
◊ soutaa hankavastaiseen tihttuult (pidituult, piidevinti) sõuda

harrastaa 53 (olla kiinnostunut jostakin, johonkin) {millestki} huvitatud olla, {millegi vastu} huvi tunda; (vars. askarteluntapaisesta harrastuksesta) [lemmikharrastusega, hobiga] tegelda; (puuhata) {midagi} teha, {millegagi} tegelda, {midagi} harrastada; (tehdä jotakin säännöllisesti) {millegagi} tegelda, {midagi} harrastada, {midagi} praktiseerida
◊ hän harrastaa urheilua ta tegeleb spordiga, ta harrastab sporti, ta teeb sporti; harrastaa valokuvausta fotograafia vastu huvi tunda; fotograafiaga tegelda; harrastaa kieliä keelte vastu huvi tunda; keeli õppida; hän harrastaa postimerkkeilyä ta kogub postmarke, ta harrastuseks on postmarkide kogumine; enää ei harrasteta noin suuria juhlia ei ole enam kombeks nii suuri pidusid pidada

harrastuneisuus 40 {millestki} huvitatus, {millegi vastu} huvi·tundmine; (antaumus) andumus, pühendumine

helliä 61 (hyväillä) hellitada, {kellegi vastu} hell (õrn) olla; (hoivata) hoida, hoolitseda {jotakuta kellegi eest} ; (hemmotella) [ära] hellitada; (vaalia) [hellalt, hoolitsevalt] hoida; austada, au sees hoida, pühaks (kalliks) pidada; (palvoa hartaasti) jumaldada
◊ helliä jotakuta kuin lastaan armastada (hoida) kedagi nagu oma last; kohdella jotakuta hellien kedagi hellusega (õrnusega) kohelda, kedagi hellitada; helliä muistoja mälestusi kalliks pidada

henki·rikos 39 (oik.) raske isikuvastane kuritegu, kuritegu elu vastu

henkäillä 67 [vastu] õhkuda; (puhaltaa) puhuda

hermottua 52*C (fysiol.) närvierutusi vastu võtta
◊ hermottuminen närvistus, elundite ja kudede närviühendus, innervatsioon

herra·viha 9 viha härrade (valitsejate) vastu

hieroutua 52*F (hankautua) end {millegi vastu} nühkida (hõõruda); (hiertyä) [ära] hõõrduda; (jauhautua) peeneks (puruks) hõõrduda, pulbristuda
◊ iho hieroutui rikki nahk hõõrdus katki; hieroutua jauhoksi jahuks (pulbriks) hõõrduda

huolia 61
1 (hyväksyä, kelpuuttaa) hoolida, [omaks] tahta, heaks kiita, vastu võtta, vastuvõetavaks pidada (tunnistada)
◊ häntä ei huolittu joukkoon teda ei võetud teiste seltsi vastu, teda ei võetud omaks; kuka huolii omenan? kes tahaks õuna?; sinusta en huoli, vaikken muita saisi! sind ma ei taha (võta), isegi kui teisi ei saaks!, sinust ma ei hooli, isegi kui teisi ei saaks!
2 (välittää) hoolida, välja teha
◊ vähät minä siitä huolin! ma ei hoolinud sellest!, ma ei teinud sellest väljagi!; hän ei huolinut kielloista ta ei hoolinud keeldudest, ta ei teinud keeldudest väljagi
3 (kans. pitää tarpeellisena) hän ei huolinut edes vastata ta ei pidanud vajalikuks isegi vastata, ta ei suvatsenud (ei võtnud vaevaks) isegi vastata; ei huolita riidellä ei maksa (tasu) tülitseda; siitä ei sitten huoli kertoa muille sellest ei maksa (tasu) teistele rääkida, sellest pole vaja teistele rääkida

hylätä 73*D
1 hüljata; (torjua luotaan) tõrjuda, eemale tõugata; (jättää) maha jätta
◊ tuntea itsensä hylätyksi end mahajäetuna tunda; (kuv.) Jumalan hylkäämä Jumalast maha jäetud
2 (olla hyväksymättä koe tms.) mitterahuldavaks tunnistada; läbi kukutada (eksamil); (anomus tms.) tagasi lükata; (olla puoltamatta) vastu olla; (julistaa kelpaamattomaksi) kõlbmatuks (kehtetuks) tunnistada; (käsikirjoitus tms.) tagasi lükata, avaldamisest keelduda; (tavara) mitte vastu võtta
◊ hylätty äänestyslippu kehtetuks tunnistatud valimissedel; kustantaja hylkäsi käsikirjoituksen kirjastaja lükkas käsikirja tagasi, kirjastaja ei võtnud käsikirja vastu; oikeus hylkäsi kanteen kohus lükkas hagi tagasi; hylkäävä päätös eitav otsus; asettua hylkäävälle kannalle eitavale seisukohale asuda

hyväksyttää 53*C < hyväksyä vastuvõtmiseks esitada, vastu võtma sundida
◊ hallitus hyväksytti lain eduskunnalla valitsus esitas seaduse eduskunnale vastuvõtmiseks

hyväksyä 52
1 heaks kiita, vastu võtta; (liik.) aktsepteerida; (suhtautua suopeasti) tunnustada; (yhtyä mielipiteeseen) {millegagi} nõustuda, {kellegi} arvamusega ühineda; (myöntyä) leppida
◊ en hyväksy tanssia ma ei salli tantsimist; hyväksyä tarjous pakkumust vastu võtta; kuului hyväksyvää muminaa kostis heakskiitvat üminat; nyökäillä hyväksyvästi heakskiitvalt noogutada
2 (vahvistaa) kinnitada, kehtivaks tunnistada, sanktsioneerida; (hyväksyä laki) vastu võtta; (tunnustaa) tunnustada
◊ eduskunta hyväksyi lain eduskunta võttis seaduse vastu; kokous hyväksyi seuraavan — koosolek võttis vastu järgmise [otsuse]; häntä ei hyväksytty kokeessa ta ei saanud eksamil läbi, ta ei sooritanud eksamit

inttää 53*C vastu väita; (väittää itsepäisesti) vastu ajada; (jankata) korrutada; (kans.) oma joru ajada
◊ hän intti olleensa kotona ta väitis, et oli kodus
◊  (leik.) inttää tohtoriksi doktorikraadi kaitsta

irti·sanomis·suoja 10 kaitse vallandamise vastu; kaitse ülesütlemise vastu
◊ vuokralaisia koskeva irtisanomissuoja üürilisi puudutav kaitse [eluruumi] ülesütlemise vastu

jää·vahvisteinen 38 ; jää·vahvistettu 1*C jää vastu tugevdatud (laevakere)

kaikua 52*D
1 (heijastua kaikuna) kajada, vastu kajada
◊ puhe kaikui tyhjässä salissa kõne kajas tühjas saalis; liiaksi kaikuva kirkko liialt kajav kirik; salissa kaikuu saalis kajab; hän huusi, niin että metsä kaikui ta karjus, nii et mets kajas
2 (kuulua, kajahdella) kosta, kajada; (raikua) kõlada; helada
◊ kaikuva ääni kõlav hääl; laulu kaikuu laul kõlab; sanat jäivät kaikumaan korvissani sõnad jäid mu kõrvus kõlama; neuvot kaikuivat kuuroille korville nõuanded kõlasid kurtidele kõrvadele

kalmetoida 62 (lääk.) tuberkuloosi vastu vaktsineerida

kapinoida 68 mässata; üles tõusta; vastu hakata
◊ hän kapinoi mielessään ta mässas oma mõtteis; kapinoiva nuoriso mässav noorsugu; (kuv.) vatsa kapinoi magu streigib

kelpuuttaa 53*C kõlblikuks (vastuvõetavaks) tunnistada; (oikeuttaa) volitada; (hyväksyä) vastu võtta, tunnistada
◊ kelpuuttaa joku edustajakseen kedagi oma esindajaks volitada; tulosta ei kelpuutettu ennätykseksi tulemust ei kinnitatud rekordiks; häntä ei kelpuutettu mukaan teda ei peetud sobivaks osa võtma

kerettiläis·vaino 1 vihavaen ketserite vastu, ketserite tagakiusamine

kestää 53
1 vastu pidada, [välja] kannatada, [ära] kanda
◊ jää kestää jo jää kannab juba; silta ei kestänyt autoa sild ei kandnud autot; ote kestää haare peab vastu; hänen jalkansa kestää jo kävellä tema jalg laseb juba kõndida
2 (sietää) taluda, välja kannatada
◊ kestää iskuja lööke taluda; kestää tuskia valu kannatada; hermot eivät kestäneet närvid ei pidanud vastu; oras kestää huonosti pakkasta oras talub pakast halvasti; kestää jonkun katse kellegi pilku välja kannatada; kärsimykset kestettyään pärast kannatuste talumist (väljakannatamist); köyhän on kestettävä vaene peab välja kannatama; koeta kestää! katsu vastu pidada!, püüa ära kannatada!; en kestä tuota miestä! ma ei kannata (ei talu) seda meest!; en kestä kuullakaan hänestä ma ei kannata temast mitte kuuldagi; hän ei kestä pienintäkään arvostelua ta ei kannata kõige vähematki arvustamist; tutkimus ei kestä lähempää tarkastelua uurimus ei kannata täpsemat vaatlust välja; veistos kestää hyvin vertailun taiteilijan aikaisempiin töihin skulptuur kannatab hästi välja võrdluse kunstniku varasemate töödega
3 (saada osakseen) kannatada, läbi elada
◊ hän on saanut kestää paljon ta on pidanud palju kannatama, tal on tulnud palju kannatada
4 (vastauksena kiitokseen) ei kestä [kiittää]! ei ole tänu väärt
5 (viedä aikaa) kesta, väldata
◊ sotaa kesti kolme vuotta sõda kestis kolm aastat; työpäivä kestää kello 16:een tööpäev kestab kella 16-ni; ei se kauan kestä ega see kaua ei kesta; aina vain tätä sadetta kestää! vihma muudkui aga sajab ja sajab!; kestää vuoden, ennen kuin — kulub (läheb) aasta, enne kui —; ohjelman kestäessä eeskava ajal

kohtaan (postp.) vastu, suhtes
◊ viha muukalaisia kohtaan viha muulaste vastu; tuntea vastenmielisyyttä jotakin kohtaan tunda vastumeelsust (vastikust) millegi suhtes; ystävällinen jotakuta kohtaan kellegi vastu sõbralik; ilkeä jotakuta kohtaan kellegi vastu õel

kääre·velka·kirja 9 (liik.) pant·kiri; võlakohustus pandi vastu

lehahtaa 53*F
1 lupsata, vupsata; lennelda, lehvida
◊ lintu lehahti lentoon lind vupsas lendu; portista lehahti sisään lauma lapsia väravast tormas kari lapsi sisse; lippu lehahti auki tuulessa lipp lõi tuules valla, lipp läks (hakkas) tuules lehvima; verhot lehahtivat tuulessa kardinad õõtsatasid tuules
2 (tuoksahtaa) [vastu] pahvatada, [vastu] õhkuda, vastu lüüa; (tulvahtaa) tulvata
◊ nenääni lehahti leivän tuoksu leiva lõhn lõi ninna
◊  (kuv.) kirjasta lehahti menneiden aikojen tunnelma raamatust õhkus vastu möödunud aegade hõngu
3 (syttyä äkkiä) [põlema] lahvatada
◊  (kuv.) hänen kasvonsa lehahtivat punaisiksi tal lõid põsed õhetama, ta nägu läks punaseks

leyhähtää 53*F lehvatada, lehvida, [tuules] liigatada; (pelmahtaa, löyhähtää) [vastu] pahvatada, [vastu] tulvata
◊ pellolta leyhähti niitetyn heinän tuoksu põllult tulvas niidetud heina lõhna

lyödä 64
1a lüüa {jotakuta jollakin kedagi millegagi} , virutada {jotakuta jollakin kellelegi millegagi} , äiata {jotakuta jollakin kellelegi millegagi} , lajatada {jotakuta jollakin kellelegi millegagi} , laksata {jotakuta jollakin kellelegi millegagi}
◊ lyödä käsiään yhteen käsi kokku lüüa; lyödä jotakuta nyrkillä kedagi rusikaga lüüa; lyödä jotakin kämmenellä midagi kämblaga (peoga) lüüa; lyödä jotakuta korville kellelegi vastu kõrvu anda; lyödä jotakuta takapuoleen kellelegi vastu tagumikku laksata; lyödä jotakuta vasten naamaa kedagi näkku lüüa, kellelegi vastu nägu virutada, kellelegi vastu vahtimist anda; lyödä jotakuta piiskalla kedagi piitsaga lüüa, kellelegi piitsaga laksata (äiata); lyödä joltakulta silmä mustaksi kellelgi silm mustaks lüüa; lyödä joku tajuttomaksi kedagi teadvusetuks lüüa; lyödä joku maahan kedagi pikali virutada (lüüa); lyödä vastustajansa lattiaan oma vastast põrandale (jalust maha) lüüa; lyödä jokin säpäleiksi midagi puruks (kildudeks, tükkideks) lüüa; lyödä naula seinään naela seina lüüa; lyödä johonkin reikä millessegi auku lüüa; lyödä leima johonkin kuhugi templit lüüa; lyödä nyrkkiä pöytään rusikaga vastu lauda virutada, rusikaga lauale lüüa; lyödä rumpua trummi lüüa; lyödä [jollakin] tahtia [millegagi] takti lüüa; lyödä sointu pianosta lüüa klaveril akord
◊  (urh.) lyödä palloa palli lüüa; lyödä pallo verkkoon palli võrku lüüa
◊  (kuv.) he löivät kättä nad surusid kätt, nad kätlesid; lyödä rintoihinsa endale vastu rindu lüüa; lyödä kirveensä kiveen kirvest vastu kivi lüüa, kirvest kivvi lüüa; lyödä viisaat päänsä yhteen panna oma targad pead kokku; kuin puulla päähän lyöty nagu puuga pähe saanud
◊  (ark.) lyödä kirje puhtaaksi kirja puhtalt ümber lüüa (kirjutada); lyödä summa kassaan summat kassasse lüüa
1b (kolikoita t. mitaleja) lüüa, müntida
2 (tahattomasti osua) {millegi vastu} ära lüüa
◊ hän löi jalkansa kiveen ta lõi jala vastu kivi ära; hän löi päänsä kaatuessaan lõi kukkudes pea ära; löitkö itsesi pahastikin? kas lõid ennast kõvasti ära?
3 (äkillisestä tekemisestä) lüüa; (paiskata) paisata; (huitaista) laksata
◊ lyödä ovi kiinni ust kinni lüüa; hän löi luurin korvaani ta viskas toru hargile; lyödä rahat pöytään raha lauale lüüa; lyödä jarrut pohjaan lüüa (vajutada) pidur põhja; lyödä kantapäät yhteen kandu kokku lüüa
◊  (kuv., ark.) lyödä rukkaset (hanskat) naulaan panna käed tasku, käega lüüa, loobuda; (tehdä vararikko) pankrotti minna
◊  (sot.slg.) lyödä maihin maha heita
4 (voittaa) lüüa, võita, alla heita
◊ lyödä vihollinen vaenlast lüüa; hyökkääjä lyötiin takaisin kallaletungija löödi tagasi; hän löi kilpailijansa ta sai [oma] vastasest (võistlejast) jagu; lyödä ennätys rekordit purustada
◊  (kuv.) hän poistui lyötynä paikalta ta lahkus löödult (lööduna); älä lyö lyötyä ära löö maaslamajat; lyödä joku laudalta kellestki jagu saada, kedagi alistada
5 (iskeytymisestä t. äänestä) lüüa, peksta; (takoa) taguda; (rummuttaa) trummeldada
◊ sade löi ikkunaan vihm peksis vastu akent; aallot löivät rantaan lained lõid randa; sydän lyö süda tuksub; süda lööb; salama löi torniin välk lõi torni sisse; kello löi kolme kell lõi kolm
◊  (kuv.) hetki lyö aeg on käes
6 (muuta käyttöä) liekit löivät korkealle leegid lõid (tõusid) kõrgele; mielipiteet lyövät ristiin arvamused ristuvad, seisukohad lähevad lahku; tulokset lyövät yksiin tulemused on sarnased, tulemused kattuvad; lyödä laimin ks. laiminlyödä; lyödä jokin asia lukkoon mingit asja lõplikult (kindlalt) otsustada; lyödä asia leikiksi asja naljaks keerata; lyödä itsensä läpi end läbi lüüa
◊  (ark.) minulla lyö tyhjää mul ei tule (ei löö) ette; (en tajua) ma ei taipa, ma ei saa sellest aru; hänen innostuksensa lyö helposti yli ta läheb kergesti liiga hoogu, tema vaimustus läheb kergesti liiale; sairastuin ja löi kovan kuumeen jäin haigeks ja virutas palaviku üles

maa·henki 7*G (usein ylät.) armastus maa (maaelu) vastu
◊ tilat rappeutuvat maahengen puutteesta talud laostuvad põlluharimistahte nõrgenemise tõttu

majesteetti·rikos 39 kuritegu majesteedi vastu; majesteedi·solvamine

moikaa 78 (vaill.) heliseda; kumiseda, kõmiseda; (kaikaa) [vastu] kajada, kõlada; (jylistä) müriseda

mukista 66 (nurista) nuriseda {jostakin millegi, kellegi üle, pärast} ; (jupista) toriseda {jostakin millegi pärast} ; (ark.) iriseda {jostakin millegi üle, pärast, kellegi kallal} ; joriseda {jostakin millegi üle, pärast, kellegi kallal} ; (ark.) vinguda {jostakin millegi pärast, kellegi kallal} ; uriseda {jostakin millegi üle, pärast, kellegi kallal} ; (napista) viriseda {jostakin millegi üle, pärast} ; (kovasti) hädaldada {jostakin millegi üle, pärast} ; (panna vastaan) vastu panna {jostakin millelegi} ; vastu seista {jostakin millelegi} ; tõrkuda {jostakin millegi vastu} ; vastu punnida {jostakin millelegi} ; (esittää vastaväitteitä) vastu vaielda {jostakin millelegi} ; vastu väita {jostakin millelegi}
◊ mukista jotakin vastaan millegi vastu seista; millegi vastu protesteerida; tehdä jotakin mukisematta teha midagi nurisemata (vastuvaidlematult)

murjoa 52 {kedagi} halvasti (julmalt) kohelda; {kellegi vastu} karm olla; {kellegi suhtes} vägivaldne olla; (ruhjoa) {kedagi} läbi peksta; {kedagi} vaeseomaks (oimetuks) peksta; (pidellä pahoin) {kellegi kallal} vägivalda tarvitada; {kellegi kallal} vägi·vallatseda; {kedagi} julmalt (jõhkralt) kohelda; (hakata) lüüa, peksta, taguda, materdada; (murskata) purustada, puruks lüüa; (kolhia) ära rikkuda; vigastada; (pahasti) puruks lüüa, ära lõhkuda
◊ murjoa joku mustelmille kedagi vaeseomaks peksta; myrskyn murjoma metsä tormi poolt räsitud mets
◊  (kuv.) maailman murjoma ihminen elust vintsutatud (muserdatud) inimene

murto·hälytin 33*C signalisatsioon sissemurdmise vastu

muukalais·viha 9 võõra·pelgus, võõraste·põlgus, võõra·viha; sallimatus muulaste vastu; kseno·foobia

myöntyä 52*J nõustuda {johonkin millegagi} ; nõus olla {johonkin millegagi} ; jaatavalt vastata {johonkin millelegi, kellelegi} ; (hyväksyä) heaks kiita {johonkin midagi} ; (taipua) järele anda {johonkin millelegi} ; (mukautua) kohaneda {johonkin millegagi} ; (suostua) vastutulelik olla {johonkin kellelegi} ; vastu tulla {johonkin kellelegi} ; (alistua) alistuda {johonkin millelegi, kellelegi} ; alla anda {johonkin millelegi, kellelegi}
◊ myöntyä pyyntöön palvele vastu tulla; myöntyä anomukseen avaldusele jaatavalt (positiivselt) vastata; myöntyä kosintaan kosjad vastu võtta; kosijale jaatavalt vastata; hän myöntyi vaikenemaan asiasta ta oli nõus asjast vaikima

myöten
1 (postp.)
1a (pitkin) mööda (postp ja prep); piki (prep.); pidi (postp.)
◊ kulkea tietä myöten teed mööda (pidi) minna (astuda), astuda mööda teed; piki teed minna (astuda); rannikkoa myöten piki rannikut; mereranda pidi; kulkea portaita myöten trepist (treppi pidi) minna; kulkea jäätä myöten jääd mööda (pidi) minna; üle jää minna; vesi poistuu putkea myöten vesi voolab ära toru kaudu (toru pidi); lankaa myöten kasvava köynnös mööda (piki) nööri kasvav ronitaim, nööri pidi kasvav ronitaim
1b (myötäisesti) mööda; (vasten) vastu
◊ märät hiukset olivat päätä myöten märjad juuksed olid liibunud vastu pead
2a (johonkin asti, saakka) kuni, -ni; kuni -ni; saadik ‹—›
◊ ääriään myöten täynnä ääreni täis, pilgeni täis; talo paloi perustuksiaan myöten maja põles maani maha; Itämeri jäätyi eteläosiaan myöten Läänemeri jäätus kuni lõunapiirkondadeni välja
◊  (kuv.) hän loukkaantui sydänjuuriaan myöten ta solvus hingepõhjani (südamepõhjani); herrasmies sormenpäitään myöten härrasmees pealaest jalatallani; korviaan myöten rakastunut kõrvuni armunud; hänellä on tie auki taivasta myöten tal[le] on kõik teed lahti; asia oli sitä myöten selvä asi oli sellega (selles suhtes) selge; (erik.) koko perhe nuorinta poikaa myöten kogu pere, noorim poeg kaasa arvatud; viimeistä piirtoa myöten valmis talo viimse kriipsuni valmis maja; täiesti valmis maja; sali täyttyi viimeistä sijaa myöten saal täitus viimse kohani; valittaa korkeinta oikeutta myöten kaevata edasi kuni Ülemkohtuni välja
2b (jossakin asti) kaikkialla syrjäseutuja myöten ollaan sitä mieltä kõikjal, isegi kõrvalistes kohtades, arvatakse nii; hän matkusteli ulkomailla Kiinaa ja Japania myöten ta tegi välismaareise Hiinani ja Jaapanini välja; ta reisis palju välismaal, käis isegi Hiinas ja Jaapanis
2c (jostakin asti) vieraita tuli ulkomaita myöten külalisi tuli ka välismaalt
3 (aikana, kuluessa) lähteä matkaan yötä myöten asuda teele öisel ajal (öösel); aikaa myöten aja jooksul
4 (mukaan, mukaisesti) ratkaista asiat tapausta myöten lahendada asju konkreetsest juhtumist lähtudes; tee mieltäsi myöten tee oma tahtmise (meele) järgi, tee nagu ise soovid; siinä on nimi miestä myöten ta on oma nime vääriline; panna suu säkkiä myöten seada suu seki järgi
5 (adv.) antaa myöten järele anda, mööndusi teha; taanduda; pehmeä, myöten antava pinta pehme, elastne (vetruv) pind; pato antoi myöten ja murtui tamm andis järele ja murdus; antaa myöten vastustajalleen oma vastase ees taanduda; ylpeys ei anna myöten uhkus ei luba; jos aika ja varat myöten antavat kui aeg ja rahakott lubavad

mätkiä 61 lüüa, virutada; (läimäytellä) lajatada, plaksata, plaksti lüüa, nähvata; (korville) {kellelegi} vastu kõrvu anda, {kellelegi} kõrvakiilu anda; (piestä) peksta, peksa (vitsa) anda, nüpeldada, kolkida, taguda, materdada, piitsutada; (paiskia) heita, visata, loopida, pilduda
◊ mätkiä jotakuta kasvoihin kedagi näkku lüüa; kellelegi vastu vahtimist virutada; lyödä mätkiä selkäänsä vihdalla oma selga vihaga sopsida; muurari mätki laastia seinään müürsepp heitis (viskas) mörti seinale
◊  (kuv.) hallitus mätki veroja verojen päälle valitsus virutas järjest uusi makse juurde

napista 66 nuriseda, toriseda; (sanoa vastaan) vastu ajada; vastu toriseda
◊ tyytyä napisematta kohtaloonsa nurisemata oma saatusega leppida
◊  (Raam.) kansa napisi Herraa vastaan rahvas nurises Issanda vastu

nikotella 67*C luksuda, luksatada; (itkusta) nuuksuda; (kuv. vastustella) vastu ajada, joriseda, toriseda, turtsuda; (tehdä tenää) tõrkuda, vastu punnida
◊ lapsi nikotteli itkunsa lomassa laps luksus nutmisest; moottori alkoi nikotella mootor hakkas turtsuma, mootor streikis; hän lähti nikottelematta mukaan ta läks [vastu] tõrkumata kaasa

niskoitella 67*C tõrkuda, tõrjuv olla; (panna vastaan) vastu hakata {jotakuta vastaan kellelegi} , vastu punnida {jotakuta vastaan kellelegi} ; (vastustella) vastu sõdida {jotakin vastaan millegi} ; (hangoitella) puigelda {jotakuta vastaan kellegi eest ära} ; (pullikoida) perutada; (uhitella) trotsida {jotakin vastaan midagi} , tõrges olla {jotakin vastaan millegi vastu}
◊ niskoitella opettajaa vastaan õpetajale vastu punnida; niskoitella viranomaista vastaan võimudele vastu hakata; niskoitella lakia vastaan seadusele vastu sõdida; niskoitteleva trotsiv, tõrkuv; niskoitteleva lapsi kangekaelne laps; hevonen alkoi niskoitella kesken radan hobune hakkas keset jooksurada perutama

nostaa 53
1a (siirtää ylemmäksi) tõsta; (vetää ylös) üles tõsta, kergitada; üles tõmmata; (kaiv.) kaevandada
◊ tuota kiveä ei kukaan jaksa nostaa seda kivi ei jaksa keegi tõsta; hän nosti hattua tervehdykseksi ta kergitas tervituseks kaabut; nostaa housujaan pükse kergitada; nostaa lippu salkoon lippu vardasse heisata (tõmmata); nostaa ankkuri ankrut hiivata, ankur üles tõsta; nostaa verhot kardinad üles tõsta; hän kävi nostamassa verkot ta käis võrke välja võtmas; pelastetut nostettiin helikopteriin päästetud tõsteti helikopterisse; nostaa uponnut alus uppunud laeva üles tõsta; nostaa vettä kaivosta kaevust vett võtta; pumppu nosti veden noin kahdeksaan metriin pump tõstis vee umbes kaheksa meetrini; nostaa lapsi syöttötuolista lattialle last söötmistoolist põrandale tõsta
◊  nostaa pöydälle lauale tõsta, lauale panna
◊  (urh.) nostaa uusi ennätys teha uus rekord tõstmises; nostaa 350 kiloa 350 kilo tõsta
1b (kohottaa, kohauttaa) kergitada
◊ äänestys käsiä nostamalla käe tõstmisega hääletus; nostapa jalkojasi, että saan lakaista! tõsta oma jalad üles, et ma pühkida saaks!; hän nosti kummissaan kulmiaan ta kergitas imestades oma kulmi; nostaa jollekulle nenäänsä üleolevalt käituda; nina püsti ajada; koira nosti päätään koer tõstis pead
1c (erik. korjata satoa maasta) [üles] võtta, korjata, noppida
◊ nostaa perunoita kartuleid võtta; nostaa pudonnut silmukka mahajooksnud silma üles võtta; nostaa voittoarpa võidupiletit tõmmata
◊  (korttip.) nostaa korttipakka patakas kaardipaki pealmisi kaarte alumiseks tõsta
1d (kuv. ylentää, korottaa) tõsta; (kohottaa) kergitada; (parantaa) parandada
◊ nostaa sivistyksen tasoa tõsta haritustaset; se nostaa opetuksen tasoa see parandab õpetustaset; menestysiskelmä nosti hänet maineeseen edukas estraadihitt tegi ta kuulsaks; menestysiskelmä nosti hänet pinnalle menukas hitt tõstis ta esile; nostaa itseään niskasta endal kratist kinni hakata, ennast jalule aidata; tyytymättömyys nostaa päätään rahulolematus tõstab pead; nostaa kuntoaan oma [füüsilist] vormi tõsta, oma vormi parandada; laulu nosti tunnelmaa laul tõstis meeleolu
2 (asettaa pystyyn) püsti tõsta
◊ hän nosti lapsen jaloilleen ta tõstis lapse jalgadele [püsti]; nostaa kellahtanut tuoli pystyyn ümberkukkunud tooli püsti tõsta; nostaa junavaunut kiskoille rongivaguneid rööbastele tõsta; yritettiin nostaa kaatunut proomu ümberläinud praami üritati püsti tõsta
◊  (Raam.) kuka on valmis nostamaan langenneet? kes on valmis langenud püsti tõstma?
◊  (kuv.) hän yritti nostaa liikkeen jaloilleen ta üritas oma äri jalgadele tõsta
3 (saada nousemaan) tõsta; (aiheuttaa) {millenigi} viia; {kuhugi} lükata; (herättää) ärgitada, ajada, tõstatada
◊ helle nosti minulle hien pintaan palavus ajas mu higi jooksma; flunssa nosti kovan kuumeen gripp lõi kõva palaviku üles, gripiga tõusis palavik; hän nosti asiasta metelin ta tõstis selle asja üle kõvasti lärmi, ta pani asja suure kella külge; hintojen nousu nosti kansan kapinaan hinnatõus lükkas rahva mässama, hinnatõus viis rahva mässuni, hinnatõus ärgitas rahva mässule
◊ (oik.) nostaa syyte ks. syyte
4 (lisätä määrää, korottaa) tõsta
◊ nostaa hintoja hindu tõsta; stressi nostaa verenpainetta stress tõstab vererõhku
5 (ottaa tililtä) [välja] võtta; (nostaa saatavansa) [vastu] võtta
◊ nostaa rahaa pankista pangast raha võtta; nostaa rahaa tililtään oma arve pealt raha võtta; nostaa palkkansa palka välja võtta; nostaa eläkettä pensioni välja võtta; nostaa työttömyyskorvausta töötu abiraha välja võtta; nostaa laina kolmena eränä laen kolmes osas välja võtta

oikutella 67*C tujutseda, kapriisitseda; jonnida; (temppuilla, konstailla) tembutada, tükke teha, vigurdada, jukerdada; (niskoitella) tõrkuda, vastu punnida
◊ oikutteleva lapsi jonniv laps; hän oikuttelee kuin pikkulapsi ta jonnib nagu väike laps; moottori oikuttelee mootor jukerdab; oikutteleva diiva kapriisitsev diiva

olakkain õlg vastu õlga, õlad vastakuti, rind rinna vastas

omaksua 52 omaks võtta, vastu võtta; (sisäistää) omandada; omaseks saada; (oppia) õppida
◊ omaksua jokin tapa mingit kommet omandada; omaksua jokin käsitys mingi käsitus omaks võtta; nuorison omaksuma pukeutumistyyli noortele omaseks saanud riietumisstiil; laissa omaksuttu kanta seaduses vastu võetud seisukoht; omaksua naapurikansan kulttuuri naaberrahva kultuuri omaks võtta; hän pystyy nopeasti omaksumaan lukemansa ta suudab kiiresti loetut omandada; omaksua vieras kieli võõrast keelt omandada, võõras keel ära õppida

opponoida 62 (esiintyä opponenttina) oponeerida; (vastustaa) vastu väita
◊ opponoiva oponeeriv