Soome-eesti suursõnaraamat

hauras 41
1 habras; (heikko) nõrk; (rapea) rabe, mure ‹mureda›; (hapera) pude, õrn
◊ hauras keksi mure (rabe) küpsis
2 (kuv.) (äänestä) vaikne, õrn, tasane; (heikko) habras, nõrk, jõuetu
3 (kuv.) habras; (heikko[rakenteinen]) nõrk, õrn, õbluke, väeti; (vieno) tasane, õrn, pehme; (kuulas) läbi·paistev, õhuline; selge, puhas, kirgas
◊ lapsen hauras olemus lapse õrn (õbluke) olemus; hauraat kasvot õrn (kitsuke) nägu; kesäyön hauras kauneus suveöö habras (puhas, õhuline) ilu

heiveröinen 38 (hintelä) kõhn, kleenuke, nääpsuke, nõrguke; (heikko) nõrk, jõuetu; (hauras) habras, õrn, [kergesti] purunev; (äänestä) nõrk, tasane, vaikne; (rakenteesta) kehv, nigel, nõrk, eba·kindel; (hutera) vilets, kehv, igerik, lagunev, kõdu
◊ hän puhui vanhuksen heiveröisellä äänellä ta rääkis nõrga (jõuetu) vanainimesehäälega; lahot heiveröiset tikkaat pehastunud igerik (vilets) redel; tutkimus rakentui heiveröiselle perustalle uurimus tugines nõrgale (ebakindlale, ebausaldatavale) põhjale

hiljainen 38
1 (vähä-ääninen) vaikne, tasane; (vaimea) summutatud; (äänetön) hääletu; (meluton) käratu, müratu
◊ hiljaista kuin haudassa vaikne nagu hauas; kuului hiljaista valitusta oli kuulda vaikset kaeblemist
2 (rauhallinen) rahulik, vaikne, tasane; (vähäpuheinen) vaikne, sõna·aher, vähese jutuga; (vaatimaton) tagasi·hoidlik, vähe·nõudlik; (vars. Raam.) kannatlik, rahu·armastav
◊ hän on luonteeltaan hiljainen ta on oma loomult rahulik, ta on rahumeelne inimene; hänessä on hiljaista huumoria tal on vaikset (peent) huumorimeelt; hiljainen sunnuntailiikenne pühapäevane rahulik (hõre) liiklus; viettää hiljaista elämää ta elab vaikselt (omaette); matkailukausi on hiljaisimmillaan turismindus elab vaikelu
◊  (erik.) hiljainen hetki vainajan muistoksi leinaseisak; hiljaiset hautajaiset vaiksed matused (matused ainult lahkunu lähedaste juuresolekul); hiljainen enemmistö vaikiv enamus (passiivne toetajaskond); elanikkonna põhimass (kes avaldab oma arvamust ainult valimistel)
◊  (vars. heng.) maan hiljaiset rahumeelsed vähenõudlikud inimesed, tavalised inimesed
◊  (pääsiäisviikko) hiljainen viikko vaikne (suur) nädal
3 (hidas) aeglane
◊ hiljainen vauhti aeglane tempo; hiljainen kävely aeglane kõnd (jalutuskäik); hiljainen potku ettevaatlik (tagasihoidlik, kerge) löök; hiljaista kehitystä kohti parempaa vaikne areng paremuse poole; keittää hiljaisella tulella keeta nõrgal (tasasel, vaiksel) tulel

hiljaisuus 40
1 (vähä-äänisyys) vaiksus, tasasus, tasane (vaikne) olek; (vaimeus) summutatus; (äänettömyys) hääletus, vaikus; (meluttomuus) käratus, müratus
◊ hiiskumaton hiljaisuus täielik vaikus; pyydän hiljaisuutta! palun vaikust!; puheen jälkeen syntyi pitkä hiljaisuus kõnele järgnes pikk vaikus; kunnioittaa jonkun muistoa hetken hiljaisuudella kedagi leinaseisakuga (püstitõusmisega) mälestada; vainaja haudattiin hiljaisuudessa kadunu maeti vaid lähedaste juuresolekul; tehdä jotakin kaikessa hiljaisuudessa midagi märkamatult (vaikselt) teha
2 (rauhallisuus) vaikus, rahu; (tyyneys) tasasus; (vähäpuheisuus) sõna·ahtrus, vaikne (vähese jutuga) olek; (vaatimattomuus) tagasi·hoidlikkus, vähe·nõudlikkus; (vars. Raam.) kannatlikkus, rahu·armastus
3 (hitaus) aeglus

koste 48 (suvanto) vaikne vesi; vastu·vool ks. myös akanvirta

laimea 15
1a (nesteestä) (mieto, laiha) lahja; (laimennettu) lahjendatud, lahja; (ohennettu) vedeldatud, vedel ‹vedela›
1b (mausta) (mieto) mahe, pehme, nõrk
◊ laimea hajuveden tuoksu nõrk lõhnaõli hõng
1c (väristä) (haalea) kahvatu, tuhm
◊ laimean värinen sisustus kahvatutes toonides sisustus
2a (toiminnasta) (vaisu) loid, rauge, roidunud; (ponneton) jõuetu, nõrk; (vähäinen) vähene; (hiljainen) tasane, vaikne; (veltto) lõtv
◊ pörssi oli laimea börs oli vaikne; laimea kiinnostus vähene huvi
2b (tunteista) (innoton) loid, leige; (välinpitämätön) üks·kõikne
◊ rakkaus muuttuu laimeaksi armastus muutub leigeks; laimea suhtautuminen johonkin ükskõikne suhtumne millessegi
2c (tunnelmasta) (lattea) loid, lame, mage (kõnek); (puiseva) jäik, kohmakas
◊ laimea esitys loid esinemine; liian laimea sanonta liiga lame ütlemisviis

levollinen 38 (tyyni) vaikne, tasane; (miellyttävä) mõnus, hubane, meeldiv; (rauhallinen) rahulik, rahuline, segamatu, häirimatu; (mieto) leebe; (maltillinen) mõõdukas; mõõdetud
◊ levollinen olo mõnus tunne (olemine); olla levollisella mielellä rahulikus meeleolus (rahulikul meelel) olla; valita levolliset värit valida rahulikud värvid

meluton 34*C müratu, käratu; müra·vaba; (hiljainen) vaikne
◊ puhdas ja meluton ympäristö puhas ja vaikne (rahulik) ümbrus

pidättynyt 47 (sulkeutunut) kinnine; endasse·tõmbunud, endasse·sulgunud; (eristäytynyt) ligi·pääsmatu, eraldunud; (varautunut) ette·vaatlik; (vaitelias) vaikne, tasane

pääsiäis·lauantai 18 ülestõusmispühade laupäev; vaikne laupäev

pääsiäis·viikko 1*A vaikne nädal, ülestõusmispühade-eelne nädal

rasva·tyyni 26 (aivan tyyni) täiesti vaikne; täiesti rahulik; tuule·vaikne; (peilityyni) tüün, peegel·tüün
◊ järvi oli rasvatyyni järv oli peegeltüün

rauhaisa 10 (vars. ylät.) rahulik; vaikne; (elottomasta olennosta tms.) tüüne; peegel·vaikne
◊ rauhaisa kesäilta rahulik suveõhtu

rauhallinen 38
1 rahulik; vaikne; (tasapainoinen) tasa·kaalukas; tasane
◊ rauhallinen mies rahulik mees; rauhallinen luonne rahulik loomus; asukkaat olivat rauhallisia maanviljelijöitä elanikud olid rahulikud põllumehed; minulla oli rauhallinen olo mul oli rahu, ma olin rahulik; pysyä rauhallisena rahulikuks jääda; suhtautua tulevaisuuteen rauhallisin mielin tulevikku rahulikult suhtuda; hänen suhteensa voit olla aivan rauhallinen tema suhtes võid täiesti rahulik olla
2 (liikkeestä, tapahtumisesta) rahulik; (tasainen) tasane; vaikne; (kiirehtimätön) aeglane
◊ meri on pysynyt rauhallisena meri on olnud rahulik
3 (häiriötön, meluton) rahulik; häirimatu; mürata; (hiljainen) vaikne
◊ rauhallinen asunto rahulik korter; rauhallinen ympäristö rahulik ümbrus; rauhallinen pikkukaupunki rahulik väikelinn, vaikne väikelinn; koko maassa oli rauhallista tervel maal oli rahulik; rauhallista joulua! rahulikke jõule!; viettää rauhallista elämää rahulikku elu elada; viikon rauhallisin päivä nädala kõige rahulikum päev
4 (muodoiltaan, väreiltään tms. hillitty) rahulik; vaos·hoitud
◊ rauhalliset värit rahulikud värvid
5 (rauhanomainen) rahu·meelne
◊ rauhallinen mielenosoitus rahumeelne meeleavaldus

sala·vihkainen 38 vargne, varglik; (salainen) salajane; (hiljainen) vaikne
◊ tehdä salavihkaisia tiedusteluja midagi vargselt (ettevaatlikult) välja uurida (nuhkida), midagi salakesi (vaikselt) järele pärida; he loivat salavihkaisia silmäyksiä toisiinsa nad heitsid teineteisele vargseid pilke; nad vilksasid salamahti teineteist vaadata

sanaton 34*C
1 (sanoja vailla oleva) sõnadeta; sõnatu, keeletu
◊ sanaton laulu sõnadeta laul; olen aivan sanaton! olen sõnatu (keeletu)!; mul ei ole sõnu!
2 (hiljainen, äänetön) vaikne; hääletu; tumm ‹tumma›; (lausumaton) välja·ütlemata; (ei-verbaalinen) mitte·verbaalne; (vaiti oleva, puhumaton) vaikne, vaikiv; (äänetön) hääletu
◊ sanaton sopimus vaikiv (sõnatu) kokkulepe; sanaton ihailu tumm (sõnatu) imetlus; sanaton murhe sõnatu (vaikne) mure; sanaton viestintä mitteverbaalne kommunikatsioon; hämmästyksestä sanattomana hämmastusest sõnatult (tummalt); he tuijottivat sanattomina toisiinsa nad vahtisid teineteist vaikides

tasainen 38
1 (pinnasta t. reunasta) tasane; lame; lapik; (profiililtaan suora) sirge; (sileä) sile
◊ ruuhen tasainen pohja ruhe (küna, vene) lame põhi; tasainen lusikallinen kahvia ääreni (triiki) lusikatäis kohvi[jahu]
2 (kauttaaltaan samanlainen) ühtlane; (säännöllinen) korra·pärane; (homogeeninen) homogeenne
◊ laadultaan tasaista viljaa ühtlase kvaliteediga vili; tasaisen harmaa ühtlaselt (ühtmoodi) hall
3 (keskinäisestä samanlaisuudesta) ühe·sugune; sama·sugune; sarnane; (säännöllinen) korra·pärane
4 (tasaväkinen) tasa·vägine; võrdne
5 (samanlaisena pysyvä) püsiv; pidev; ühtlane; (muuttumaton) muutumatu; (vakio) konstantne; (fys.) muutumatu, konstantne
◊ tasainen lämpö ühtlane temperatuur; autoja tuli tasaisena virtana autosid tuli katkematu (pideva) vooluna
◊  (fys.) tasainen liike ühtlane liikumine
6 (rauhallinen) rahulik; (tyyni) vaikne; (vakaa) stabiilne; tasa·kaalukas
◊ hän on luonteeltaan tasainen ta on loomult tasakaalukas
7 (luvuista, määristä) ümmargune
◊ tasainen luku ümmargune arv; kirjoittaa sekki tasaiselle summalle kirjutada tšekk ümmargusele summale

tuuleton 34*C tuuletu, tuule·vaikne, vaikne; tuuleta
◊ tuuleton sää vaikne ilm; tuuleton aamu tuuletu hommik; tuuleton seinusta tuulevarjuline seinaveer, tuule eest kaitstud seinaäärne

tyyni 26
1 (säästä)
1a (adj.) tuule·vaikne, tuuletu, vaikne; tüüne, tüün
◊ tyyni ilma vaikne ilm; tyyni päivä tuuletu päev; tuli aivan tyyni jäi täiesti vaikseks, saabus täielik vaikus
1b (subst.) (vars. mer.) tuule·vaikus, tuuletus
◊ käyttää tyynellä apumoottoria tuulevaikusega abimootorit kasutada
◊  (kuv.) kokea tyyntä ja tuulta head ja kurja tunda saada; hän on elämässään kokenut tyyntä ja tuulta ta on elus tulest ja veest läbi käinud (tulnud); tyyntä myrskyn edellä vaikus enne tormi
2 (paikasta) varjuline; kaitstud; vaikne
◊ tyyni poukama varjuline lõugas
3 (vedestä) vaikne; sile; tasane; tüüne, tüün
◊ tyyni järvi vaikne järv; aivan tyyni järvi peegelsile järv; järvi oli aivan tyyni järv oli täiesti tüüne; tyyni suvanto vaikse vooluga võreng; Mosel virtaa tyynenä Mosel voolab vaikselt
◊ (sananl.) tyynessä vedessä suuret kalat kutevat vaikne vesi, sügav põhi
4 (levollinen) vaikne; rahulik, rahuline; tasa·kaalukas; (tasainen) ühtlane; (vakaa) kindel; stabiilne
◊ tyynen rauhallinen hengitys ühtlaselt rahulik hingamine; tyynen rauhallisesti vaikselt ja rahulikult; kindla rahuga; liekki paloi tyynenä leek põles ühetasaselt; hän on aina niin tyyni ta on alati nii rahulik; hän kävi levolle tyynin mielin ta heitis rahuliku meelega magama; pysyä tyynenä kaikissa tilanteissa igas olukorras rahulikuks jääda; tyyni harkinta rahulik järelemõtlemine; tyyni vanhuus rahulik vanadus; vanhan miehen tyyni arvokkuus vana mehe tasakaalukas väärikus; kirkkomaan tyyni rauha kirikaia vaikne rahu

vaimea 15 (vars. äänestä) tasane, vaikne; (heikohko) nõrk
◊ naapurista kuului vaimeaa musiikkia naabrite juurest kostis vaikset muusikat; kuului etääntyvän ukkosen vaimea jylinä kostis eemalduva äikese vaikset kõminat; teoksen vastaanotto oli vaimea teose vastuvõtt oli tagasihoidlik (leige)

vaisu 1
1 (laimea) üks·kõikne, leige; (vaimea) tagasi·hoidlik, vaikne; (mitäänsanomaton) kesk·pärane, keskelt·läbi, mitte·midagi·ütlev; (lattea) lame; (innoton) apaatne, tuim
◊ vaisu hymy ükskõikne naeratus (muie); vaalitaistelu oli vaisu valimisvõitlus oli mittemidagiütlev (leige, lame); vaisu reaktio leige reaktsioon; johto on ollut arvostelun jälkeen vaisu juhtkond on pärast arvustamist olnud vagane; hän oli sinä iltana hyvin vaisu ta oli sel õhtul väga apaatne; juhlassa oli vaisu tunnelma peol oli igav olla; saada vaisu vastaanotto leige vastuvõtu osaliseks saada
2 (äänestä) (vaimea) rauge; (heikko) nõrk
3 (valju, hailakka) kahvatu; (väritön) pleekinud, luitunud

vaiteliaisuus 40 < vaitelias vaikiv (vaikne) olek; vaikimine

vaitelias 41 vaikiv, vaikne; (vähäpuheinen) vähese jutuga; (jonkin asian suhteen) kinnine
◊ vaitelias mies vaikiv (kinnine) mees, vähese jutuga mees; hän istui vaiteliaana tuolilla ta istus vaikides toolil; olet kovin vaitelias tänään sa oled täna väga vähese jutuga; poliisi on ollut tässä asiassa vaitelias politsei on selles asjas vaikinud

äänetön 34*C
1a (ääntä aiheuttamaton) hääletu; (vaiti oleva) vaikne, tumm ‹tumma›
◊ äänettömät askeleet hääletud sammud; äänetön talviyö hääletu (vaikne) talveöö; istua äänettömänä vaikselt istuda
1b (mykkä) tumm ‹tumma›; (sanaton) sõnatu
◊ äänetön murhe sõnatu mure; äänetön hyväksyminen sõnatu heakskiit
2 (liik.) äänetön yhtiö kommandiitühing, usaldusühing; äänetön yhtiömies usaldusaktsionär, hääleõiguseta osanik, piiratud vastutusega partner

Tyynimeri Vaikne ookean

Tyyni valtameri Vaikne ookean