Soome-eesti suursõnaraamat

hukka·pala 9 kasutu tükk, üle·jäägi·tükk
◊ kankaasta jää hukkapaloja kangast jääb üle kasutuid riidetükke

hupsutus 39 naljatus, veiderdus, vigurdus, lollitus, tembutus, temp, vemp, [koerus·]tükk
◊ hän oli valmis kaikenlaisiin hupsutuksiin ta oli valmis igasugusteks vempudeks, ta oli valmis igasuguseid tükke tegema

jäännös·pala 9 järelejäänud tükk

kappale 48
1 tükk; osa; lõik; jupp; pea·tükk
◊ laudan kappale lauatükk, lauajupp; leivän kappale leivatükk; maljakon kappaleet vaasi tükid (killud); kappale juustoa tükk juustu; kappale lihaa tükk liha; jakaa kappaleiksi tükkideks jagada; tekstin jako kappaleisiin teksti jaotus peatükkideks; hajota kappaleiksi tükkideks laguneda; räjähtää kappaleiksi lõhkeda, plahvatada (nii, et tükid taga); hiha tehdään kahdesta kappaleesta varrukas tehakse kahest tükist (osast); patsas valettiin useana kappaleena sammas valati mitmes tükis; kappale luontoa tükike loodust; kappale sinistä taivasta tükk sinist taevast; kappale historiaa ajaloo peatükk; kuljin kappaleen matkaa kõndisin tüki maad; kappaleen aikaa tükk aega; kappale kesää oli jo takana tükk suve oli juba möödas
2 (samanlaisista esineistä) eksemplar, ühik
◊ hakemus toimitetaan alkuperäisena kappaleena sisse antakse avalduse originaal[eksemplar]; kirjaa oli jäljellä enää yksi kappale raamatut oli järel ainult üks eksemplar; lasku kirjoitetaan kahtena kappaleena arve kirjutatakse kahes eksemplaris; hän tarkasti tuotteet yksin kappalein ta kontrollis tooted ükshaaval üle
3 (lukumäärän mittayksikkö)
◊ tusinassa on 12 kappaletta tosinasse mahub 12 tükki; kynät maksavat markan kappale pliiatsid maksavad mark tükk; viisi kappaletta omenia viis õuna
4 (itsenäisestä kokonaisuudesta)
◊ pellot ovat yhtenä kappaleena põllud on ühes tükis; koko pylväs on samaa kappaletta terve sammas on ühes tükis
5 (fys., mat.) keha
◊ jähmeä kappale tahke keha
6 (näytelmä) tükk, näite·mäng
7 (sävellys) pala, lugu ‹loo›; (sävelmä) viis ‹viisi›
◊ hyräillä vanhaa kappaletta vana lugu (viisi) ümiseda

katkelma 10 katkend, fragment; (pätkä) tükk, kild, jupp
◊ teoksesta on säilynyt vain katkelmia teosest on säilinud ainult katkendeid; katkelmia televisionäytelmästä katkendeid televisooninäidendist

kipale 48 (ark.) (musiikkikappale) lugu ‹loo›, pala; (kappale) tükk
◊ he soittavat vanhoja kipaleita nad mängivad vanu lugusid; viisi markkaa kipale viis marka tükk

klimppi 5*B (ark.) klimp; (möykky) tükk, klomp
◊  (leik.) järki juoksee klimppeinä mõistus ei võta, juhtmed on talla all puntras

lappu 1*B (lippu) sedel; (lipuke) tähik, lipik, silt, kupong; (liuska) [paberi·]leht; (tilkku) lapp, tükk, pala (paberit, nahka vms); (ark. pelikortti) leht (kõnek) mängu·kaart
◊  (kuv.) kulkea laput silmillä liikuda (kõndida) silmaklapid peas; panna lappu luukulle panna pood kinni, tegevust lõpetada

lohko 1
1 (konkr.) tükk, kamakas; lõhandik; (hedelmän tms.) lõik
◊ appelsiinin lohko apelsini lõik; leikata tomaatteja lohkoiksi tomateid [lõikudeks] tükeldada, tomateid tükkideks lõikuda
2a (anat.) sagar, käär
◊ aivojen lohko ajusagar, ajukäär; keuhkon lohko kopsusagar
2b (tietotekn.) plokk, segment
2c (maatilan osa) ala, lõik, siil ‹siilu›, riba; väli
2d (sot., vanh.) lõik, sektor
2e (urh.) ala·rühm, ala·grupp
2f (alue, ala) ala; (sektori) sektor (ka geom.); (jakso) järk, osa; (haara) haru
◊ kehitys luonnontieteiden eri lohkoilla areng loodusteaduste mitmesugustel (eri) aladel

lämpäre 48 liistakas; lapp, tükk (nt maa, metsa kohta)

läntti 5*C (ark.) plekk; lapp (nt maad) tükk (nt maad)
◊ läntti maata maalapp; märkä läntti märg plekk

makkaran·pala 9 vorsti·tükk, tükk vorsti; vorsti·jupp, jupp vorsti

makkara·pala 9 vorsti·tükk, tükk vorsti; vorsti·jupp, jupp vorsti

marmeladi·makeinen 38 marmelaad; (yksittäinen pala) marmelaadi·tükk, tükk marmelaadi

metku 1 (ark.) vemp, temp, vigur, vallatus, koerus, riugas, tükk; (kepponen) koerus·tükk, vinger·puss ‹pussi›, nina·nips ‹nipsu›; (konnankoukku) suli·temp, pettus, kelmus; (juoni) intriig, sala·sepitsus, riuge; (juonittelu) intrigeerimine, intriigide punumine (sepitsemine); sala·sepitsemine, urgitsemine, riuklemine; (konsti, temppu) nõks, nipp, võte, knihv, konks, krutski, trikk, temp, kunst
◊ hänellä on aina metkut mielessä tal mõlguvad alati vembud (riukad) meeles; hän tunsi kaikki politiikan metkut ta tundis kõiki poliitika trikke (krutskeid, salasepitsusi); mitkään metkut eivät auttaneet mingid kunstid (knihvid, nipid) ei aidanud

mukura 12
1 ks. muhkura
2 (möykky, kimpale) kamakas, kamp, pank, tomp, känk; suur tükk, käntsakas
◊ kiven mukura suur kivi, kivimürakas, kivirahn

osa 10
1 osa; (kirjan myös) köide, jagu ‹jao›; (pala) tükk
◊ lukon osat luku osad; palapelin osat mosaiikpildi tükid (osad), pusle tükid (kõnek); kalan syötävät osat kala söödavad osad; romaanin kolme osaa romaani kolm osa (köidet); jäälautta hajosi moneen osaan jääpank murdus mitmeks tükiks (osaks); mietintö jakautuu neljään osaan arvamus jaguneb neljaks osaks, arvamus koosneb neljast osast; yksi osa etikkaa ja kaksi osaa öljyä üks osa äädikat ja kaks osa õli
◊  (erik. murtoluvuissa) neljä viidesosaa neli viiendikku
2 (epämääräisestä määrästä) pieni osa jostakin väike osa millestki; osa meistä osa meist; suurin osa jostakin suurim osa millestki; osa oppilaista asuu kotonaan, osa asuntolassa osa õpilasi elab kodus, osa elab internaadis; osaksi osaliselt, osalt, ositi; suureksi osaksi suurelt osalt; suurelta osalta suurelt osalt; talo on rakennettu osaksi tiilestä, osaksi puusta maja on ehitatud osalt telliskivist, osalt puust; ratkaisu ei tyydyttänyt heitä kaikilta osin lahendus ei rahuldanud neid kõigis osades
3 (osuus) osa
◊ vaatia osansa voitosta oma osa võidust kätte nõuda; (sanonta) hänellä ei ole tähän osaa eikä arpaa tal pole sellega mingit pistmist; musiikilla on elokuvassa tärkeä osa muusikal on filmis tähtis osa; uni vaatii osansa uni nõuab oma osa; hänen osalleen jäivät kaikki ikävät työt temale jäid kõik ebameeldivad tööd, tema teha jäid kõik ebameeldivad tööd; on siinä meillä työtä yhden päivän osalle siin on meile üheks päevaks tööd küll; omalta osaltani voin vakuuttaa, että — mina omalt poolt võin kinnitada, et —; Suomen osalta sopimus on — Soome poolt on kokkulepe —; suomalaisten osalta menestys oli heikko soomlaste edukus oli nõrk (kehv)
4 (rooli) osa, roll
◊ hänellä on vaatimaton osa näytelmässä tal on näidendis tagasihoidlik roll (osa); eläytyä osaansa oma osasse sisse elada; esiintyä Hamletin osassa Hamletit mängida, Hamleti osa mängida
◊  (kuv.) hän hoiti hyvin osansa kutsujen emäntänä peoperenaise rolliga ta sai hästi hakkama, peoperenaise rolliga tuli ta hästi toime; näytellä ratkaisevaa osaa talouselämässä majanduselus otsustavat rolli mängida
5 (kohtalo) saatus
◊ naisen osa naise saatus; sorrettujen kova osa rõhutute karm saatus; olla osaansa tyytyväinen oma saatusega rahul olla; jäädä huonolle osalle kurva saatuse osaliseks saada; hänen osanaan on ollut muiden auttaminen tema osaks on langenud teiste aitamine; saada osakseen rakkautta armastust kogeda; saada osakseen huomiota tähelepanu osaliseks saada; saada osakseen arvostelua kriitika osaliseks saada; puheenjohtaja kiitti osakseen tulleesta luottamuksesta esimees tänas talle osutatud usalduse eest
6 (osanottamisesta) ks. osallistua
◊  (myötätunnosta) ottaa osaa jonkun iloon kellegi rõõmust osa saada, kellegagi koos rõõmustada; ottaa osaa jonkun suruun kellegi murele kaasa tunda, kellelegi kaastunnet avaldada; "Vaimoni kuoli äskettäin." — "Otan osaa." "Mu naine suri hiljuti ära." — "Avaldan kaastunnet."

paakku 1*A kamakas, tükk, käntsakas; tomp, klomp

pala 9
1 tükk, pala, kild
◊ pala lasia klaasi·kild, tükike klaasi; pala kangasta riidetükk, tükk riiet; pala leipää leivatükk, tükk leiba; palapelin pala mosaiikpildi tükk; hampaasta lohkesi pala hamba küljest tuli tükk ära; paistaa liha pieninä paloina liha väikeste tükkidena (paladena) praadida; pala palalta tükk-tükilt, pala-palalt, tükkhaaval; vastarinta murtui pala palalta vastupanu murdus vähehaaval
2 (ruokaerästä, kevyestä ateriasta) pala, suu·täis ‹täie›
◊ suolainen pala soolane pala; valita pöydästä parhaat palat valida laualt paremaid palu; hän ei voinut syödä enää palaakaan ta ei saanud enam palakestki süüa, ta ei saanud enam suutäitki [suhu] võtta; juoda ryyppy palan painikkeeksi suutäiele peale juua (rüübata)
◊  (erik.) hänelle nousi pala kurkkuun talle tuli klimp kurku
◊  (kuv.) kova pala jollekulle kõva pähkel kellelegi; se oli hänelle katkera pala see oli tema jaoks üks mõru pill; hän sai niellä monta karvasta palaa ta pidi mitu mõru pilli alla neelama
3 (johonkin kokonaisuuteen kuuluva osa) tükk, pala, osa; (katkelma) katkend, fragment
◊ ikkunasta näkyi pala taivasta aknast paistis tükike taevast; hän omisti pienen palan maata ta omas väikest maatükki; viihdeohjelman parhaat palat meelelahutussaate parimad palad

pirsta 9 kild; (palanen) tükk
◊ astia on pirstana (pirstoina) nõu on kildudeks (katki); särkeä pirstaksi (pirstoiksi) katki teha; mennä pirstaksi (pirstoiksi) katki (kildudeks) minna
◊  (kuv.) hänen elämänsä on pirstana (pirstoina) ta elu on purunenud

pirstale 48 kild; (palanen) osa; tükk
◊ lautasen pirstaleet taldrikukillud; peili oli pirstaleina peegel oli kildudeks; särkeä jokin pirstaleiksi midagi kildudeks teha
◊  (kuv.) valtakunta hajosi pirstaleiksi riik lagunes (killustus); avioliitto oli pirstaleina abielu oli purunenud

pitkälti
1 tükk maad; tükk aega; (kauan) kaua
◊ meillä on vielä pitkälti kotiin meil on koduni veel tükk maad; aamuun on vielä pitkälti aikaa hommikuni on veel tükk (kaua) aega; pitkälti 2000-luvulle 2000-ndendate aastate algusest tükk maad kaugemale
2 (runsaasti, paljon) rohkesti, kõvasti; palju ‹—›; (suuressa määrin) suurel määral
◊ pitkälti yli tuhat kõvasti üle tuhande; tämä on pitkälti tahdon asia see on paljus (suuresti) tahte küsimus; hän selosti suunnitelmiaan pitkälti ta andis oma plaanidest pika ülevaate; ta andis oma plaanidest ülevaate pikalt ja põhjalikult

pätkä 10
1 jupp; (pala) tükk, pala; (osa) osa; (elokuvasta t. TV-ohjelmasta) katkend
◊ pätkä makkaraa tükk vorsti, vorstijupp; langan pätkä lõngajupp; kynttilän pätkä küünlajupp; tien pätkä teelõik; keskustelun pätkä vestluse katkend; hän luki pätkän kirjettä (kirjeestä) ta luges katkendi kirjast; ohjelmasta näytettiin pieni pätkä saatest näidati väikest katkendit
2 (ark.)
2a rivitalon pätkä ridaelamukorter; (vähän) ei pätkääkään mitte kõige vähematki
2b (lyhyestä miehestä t. pojasta) jupats
◊ hei, pätkä! hei sina, jupats!
2c (elokuva) film
2d (humalasta) olla pätkässä purjus olla

pötkö 1 kang; (pätkä) jupp, tükk
◊  (kuv.) hän luki tekstin yhtä pötköä ta luges teksti ühe jutiga läbi

saippuan·pala 9 seebi·tükk, tükk seepi

saippua·pala 9 seebi·tükk, tükk seepi

sirpale 48 kild; (pirstale) pilbas; (fragmentti) fragment, katkend, katke; (pala) tükk; tükike[ne]; (sot.) kild (granaadi-, mürsu- v pommikild); (kuv.) kild
◊ lasinsirpaleet klaasikillud; peilin sirpaleet peegli killud (tükid); kranaatin sirpaleet granaadikillud; lyödä jokin sirpaleiksi midagi kildudeks (tükkideks) lüüa, midagi puruks lüüa; särkyä sirpaleiksi kildudeks puruneda, puruks minna, puruneda; räjähtää sirpaleiksi kildudeks plahvatada (lõhkeda); maljakko oli tuhansina sirpaleina vaas oli purunenud tuhandeks killuks
◊  (kuv.) onnen sirpaleet purunenud õnne killud; kansan sirpaleet rahvakillud

siru 1
1 kild; (pirstale) pilbas; (palanen) tükk, tükike[ne]; raas, raasuke[ne]; pala; (fragmentti) fragment, katkend; (kuv.) raas, raasuke; ivake; tera, terake; kübe, kübemeke
◊ kiven siru kivikild; luun siru luukild; lyödä jokin siruiksi midagi kildudeks lüüa; midagi puruks lüüa; midagi purustada (lõhkuda); mennä siruiksi killuneda, killustuda, puruneda, puruks minna; ikkuna särkyi tuhansiksi siruiksi aken purunes tuhandeks killuks
◊  (kuv.) toivon siru lootuseraas, lootusekübe, lootusenatuke; totuuden siru tõetera; siru myötätuntoa ei olisi pahitteeksi pisut kaastunnet ei teeks paha
2 (sähk., tietotekn.) mikro·skeem

suu·pala 9 tükk, pala; suu·täis ‹täie›
◊ leikata omena sopivan kokoisiksi suupaloiksi õuna söömiseks sobiva suurusega tükkideks lõigata; koira nielaisi lihan yhtenä suupalana koer neelas lihatüki tervelt alla
◊  (kuv.) pikkuvaltion miehitys oli suurvallalle vain suupala väikeriik oli okupeerivale suurriigile ainult üks suutäis

säpäle 48 (tav. mon) kild; pilbas; (palanen) tükk
◊ lasi hajosi tuhansiksi säpäleiksi klaas purunes tuhandeteks kildudeks; mennä säpäleiksi tükkideks minna; puruneda, katki minna

tilkku 1*A
1 lapp; tükk
2 (maata, metsää, peltoa tms.) lapp; lapp; tükk
◊ hän omisti mökin ja pienen tilkun maata tal oli majake ja väike maatükk

vaate 48*C (tav. mon)
1 riie, rõivas
◊ vaatteet riided, rõivad; (vaatetus) riietus, rõivastus; (ark.) hilbud
◊ rikkinäiset vaatteet rebenenud (katkised) riided; pukea vaatteet päälle riidesse panna, riideid selga panna; riisua vaatteet riidest lahti võtta, riideid seljast [ära] võtta; vaihtaa vaatteet riideid vahetada; vaihtaa puhtaat, kuivat vaatteet ylle panna puhtad, kuivad riided selga; hän nukahti täysissä vaatteissa ta jäi täies riides magama; kulkea [liian] vähissä vaatteissa [liiga] kergelt riides käia; ostaa uusia vaatteita uusi riideid (rõivaid) osta; vähentää vaatetta riideid vähemaks võtta; kulkea hyvissä vaatteissa hästi riides käia
◊  (kuv.) susi lampaan vaatteissa hunt lambanahas; (Raam., kuv.) repäistä vaatteensa oma riided lõhki käristada
2 (vaatekappale) riietus·ese, rõivastus·ese
◊ juhliin sopiva vaate peoriie, pidulik rõivas; vaate, joka on ohutta puuvillaa õhukesest puuvillasest rõivas (riietusese); voisit ostaa hänelle jonkin vaatteen sa võiksid talle mõne rõivatüki osta
3 (kangaskappale) tükk riiet, riide·tükk; (riepu) lapp; (seinävaate, kudonnainen tms.) seina·vaip; (suojaava vaate) kaitse·riie
◊ pyyhkiä lattia kostealla vaatteella pühkida põrandat niiske lapiga; mehu siivilöidään vaatteen läpi mahl lastakse läbi riide
◊  (kuv.) asia oli hänelle (kuin) punainen vaate see oli talle nagu härjale punane riie (riidetükk)
4 (kans. kangas) kangas

viipale 48
1 viil ‹viilu›, lõik, seib; (pala) tükk
◊ juuston viipale juustuviil; kakun viipale (täytekakun) tordilõik; (kuivankakun) keeksilõik; leikata makkaraa viipaleiksi vorsti viiludeks (seibideks) lõigata; viipaleina paistettua lohta viiludena küpsetatud lõhe
2 (keskenään samanlaisista paloista tms.) paneel; plokk; (pala) tükk
◊ viipaleista rakennettu parakkikoulu paneelidest ehitatud tüüpkoolimaja
3 (kuv.)
◊ myydä yhtiö viipale kerrallaan firmat osade kaupa müüa; viipale yhteisestä kansantulon kakusta tükk ühisest rahvatulupirukast