Soome-eesti suursõnaraamat

ahtaa 56*F (ahdan, ahdoin, ahtanut)
1 (sulloa, pakata) [sisse, täis] toppida, [täis] tuupida, [täis] kiiluda, [täis] laduda; [rehte] ahta; (tekn.) [sisse] pritsida (mootori silindritesse)
◊ ahtaa puita pesään puid alla (ahju) ajada (panna); täyteen ahdettu laukku täistopitud [reisi]kott; täyteen ahdettu bussi täiskiilutud buss
◊  (kuv.) ahtaa tietoja päähänsä teadmisi pähe tuupida (ajada)
2 (mer.) prassida, raasid pöörata
◊ ahtaa purjeet tuuleen purjed tuulde pöörata

arpinen 38 armiline, armidega, arme täis

halukas 41*A [meeleldi] valmis {midagi} tegema, [meeleldi] {millekski} valmis; täis tahtmist midagi teha; (kiinnostunut) {millestki} huvitatud, huvitatud {millegi} tegemisest; (himokas, kiihkeä) innukas, kirglik, himukas; (sukupuolisesti) ihar, himur, himukas, kiimaline
◊ halukas työhön tööks valmis, valmis tööd tegema, täis tahtmist tööd teha; halukas palvelemaan teenistusvalmis, abivalmis; halukas kiusantekoon kiusakas, kiuslik; hän ei ollut halukas leikinlaskuun tal polnud tahtmist nalja teha, tal polnud naljatuju; halukkaat voivat ottaa yhteyttä meihin asjast huvitatud võivad meiega ühendust võtta; halukkaat ostajat ostuhuvilised
◊  (erik.) halukas nainen kirglik (himur, ihar) naine; luoda halukkaita silmäyksiä johonkuhun kellelegi väljakutsuvaid (himuraid, iharaid) pilke saata

hanakasti innukalt, innuga, agaralt, täis pealehakkamist

hanakka 14*A (valmis) valmis {johonkin millekski} ; (halukas) täis tahtmist {jotakin tekemään midagi teha} ; (innokas) innukas, indu täis, hakkaja, agar ‹agara›; (innostunut) vaimustatud; (kärkäs) kärme
◊ hanakka arvostelemaan alati valmis [teisi] arvustama, kärme [teisi] arvustama; pojat olivat hanakalla pelituulella poisid olid täis tahtmist (indu) mängida, poisid olid täis mänguindu (mängulusti)

harmittaa 53*C (suututtaa) vihastada, vihaseks teha, südant täis ajada; (sapettaa) pahandada, pahaseks teha, meelehärmi teha; (ärsyttää) ärritada
◊ jokin harmittaa jotakuta miski vihastab (pahandab, ärritab) kedagi; minua harmittaa, että — mind vihastab (teeb vihaseks, ärritab, pahandab), et —; [see] ajab mul südame täis, et —; mulle teeb meelehärmi, et —; olen pahane selle pärast, et —

harmittava 10 pahandav, ärritav, vihastav, meelepaha (pahameelt) tekitav, meelehärmi tekitav, südant (hinge) täis ajav; eba·meeldiv, kahetsus·väärne
◊ harmittava takaisku kahetsusväärne (meelehärmi tekitav) tagasilöök; hävisimme harmittavan niukasti me kaotasime nördimaajavalt (hinge täis ajavalt) napilt

hatuttaa 53*C (ark.) vihastada, vihale ajada, vihaseks teha, viha teha, südant täis ajada
◊ jokin hatuttaa jotakuta miski vihastab kedagi, miski ajab kellegi vihale, miski teeb kellegi vihaseks, miski teeb kellelegi viha, miski ajab kellelgi südame täis; kyllä minua hatutti! küll mul läks süda täis!, küll tegi viha!

heinittyä 52*C heina täis kasvada, rohtu kasvada, rohtuda
◊ pelto sai heinittyä põllul lasti rohtu kasvada

humalainen 38
1 (adj.) joobnud, purjus, täis ‹—›
2 (subst.) joobnu, purjus inimene

humaltua 52*I joobuda (ka piltl); purju jääda, täis jääda

häkellyksissä(än) segaduses; (hämmennyksissään) hämmingus; hämmeldunud; ähmi täis; (vaivautunut) nõutu, kohmetu
◊ hän oli kiitoksesta häkellyksissään ta oli tänust hämmeldunud

hätäinen 38
1 (kiireinen) kiirustav; (asiasta) pakiline, rutuline, kiire; (hutiloiva) lohakas, räpakas; (ark.) ähmi täis
◊ tehdä hätäisiä muistiinpanoja kiiruga märkmeid teha; hätäiset hyvästit kiirustav hüvastijätt; liian hätäinen päätelmä liiga kiiruga tehtud otsus; olla hätäinen töissään tööga kiirustada (rutata, tormata)
2 (hätääntynyt, pelokas) hirmul; (levoton) rahutu
◊ hätäinen ilme kasvoilla hirmunud ilme näol; hän huusi hätäisellä äänellä apua ta hüüdis hädise häälega appi

höyhen·täytteinen 38 sulgi täis topitud; (höyhenillä pehmustettu) sulgedega polsterdatud
◊ höyhentäytteinen patja sulgedega täidetud madrats

ikävystyä 52 tüdineda, tüdida; tülpida; (kyllästyä) igavleda, isu täis olla, igav hakata
◊ ikävystyä työhönsä oma tööst tüdida; ikävystyä seuralaisiinsa kaaslastest kõrini (isu täis) olla; ikävystyin miltei kuoliaaksi mul oli nii igav, et sure kasvõi ära

itse·rakas 41*A enesega rahul; (itsekäs) ennast täis; (omahyväinen) [põhjendamatult] enese·kindel

juopua 52*E purju jääda, joobuda; (ark.) täis jääda
◊ huutaa ja räyhätä juopuneena purjuspäi kisada ja räusata
◊  (kuv.) juopua onnesta õnnest joobuda

juovuksissa purjus, joobnud, joobes; (ark.) täis ‹—›; (hutikassa) vintis, jokkis, švipsis, nokastanud
◊ kaikki tappeluun osallistuneet olivat juovuksissa kõik kaklusest osavõtnud olid purjus

juovus·päissä(än) purjus peaga, purjus·päi, joobnult; (ark.) lakku täis

jurnuttaa 53*C
1 (murjottaa) mossitada
◊ jurnuttava vaitiolo morn vaikimine
2 (murista) poriseda; (nurista) toriseda
3 (ark. harmittaa) meelt pahandada, vihastada, hinge täis ajada
◊ sekös poikaa jurnutti kas see ajaski poisil hinge täis
4 ks. jurrata

jurriin (ark.) puru·purju, maani täis
◊ tulla jurriin maani täis jääda

jurrissa (ark.) puru·purjus, maani täis
◊ olla ihan jurrissa maani täis olla

kiivastuttaa 53*C (saada kiivastumaan) ärritada, vihale ajada, hinge täis ajada
◊ hänen käytöksensä kiivastutti kaikkia tema käitumine ajas kõigil hinge täis

kimmastuttaa 53*C (saattaa kimmastumaan) hinge täis ajada, pahandada; (kiihdyttää) ägedaks teha; (suututtaa) vihastada; (raivostuttaa) marru ajada
◊ hän on kimmastuttavan omahyväinen ta on vihastavalt enesega rahul

kismittää 53*C meelehärmi valmistada, südant täis ajada, vihastada
◊ minua kismittää mul on süda täis; tappio kismitti heitä kaotus tegi neil meele mõruks

kopea 15 (ylpeä) uhke; (mahtava, mahtaileva) suureline; (pöyhkeä) ennast täis, täis·puhutud; (korskea) upsakas; (koppava, ylimielinen) ülbe, ninakas
◊ kopeaa herrasväkeä upsakad härrased (saksad), suureline pererahvas; kopea katse ülbe pilk; olla kopea alemmilleen alamate vastu ülbe olla

korskea 15 uhke, suureline, ennast täis
◊ korskea nuori upseeri uhke noor ohvitser

koukeroinen 38 kõverik, loogeline; (mutkikas) keeruline; (leik. kiemurainen) riuklik, vigureid täis
◊  (kuv.) koukeroinen kansliatyyli keeruline kantseleistiil

kuoppainen 38 auklik, auguline, auke täis

kuusettua 52*C kuuski täis kasvada

kylläinen 38 küllane, täis kõhuga; (yhd.) -küllane
◊ syödä itsensä kylläiseksi kõhtu täis süüa; kylläinen olo täiskõhutunne; onpa kylläinen olo! küll aga on kõht täis!; riemukylläi rõõmuküllane
◊ (tal.) kylläiset markkinat üleküllastatud turg

känninen 38 (ark.) purjus, juua täis

lepikkoinen 38 lepane, leppi täis kasvanud

malttamaton 34*C (kärsimätön) kannatamatu, kärsitu, läbematu, maldamatu, püsimatu; (levoton) rahutu; (hermostunut) närviline, närvis; (innostunut) innukas, indu täis, agar ‹agara›
◊ malttamaton kädenliike kärsitu käeliigutus; älä ole noin malttamaton! ära ole nii kannatamatu (kärsitu, läbematu)!; rahune maha!; rahu, ainult rahu!

metsittyä 52*C metsastuda, metsaga kattuda; (joutua luonnonvaraiseen tilaan) metsistuda; (viljellystä alueesta) metsistuda, metsa v võsa täis kasvada, metsa (võssa) kasvada
◊ metsittynyt puutarha metsistunud aed; niitty on metsittynyt heinamaa (niit) on metsa kasvanud (metsa täis kasvanud, metsastunud); metsittynyt eläinlaji metsistunud loomaliik
◊  (kuv.) mies on metsittyneen näköinen mees on metsistunud väljanägemisega

munata 73 (ark.) rumalusi (lollusi) teha, [rumalat] viga (eksitust, eksimust) teha; (nolata itsensä) end (ennast) häbistada; endale häbi teha; end (ennast) blameerida; ennast täis teha (kõnek); (möhliä) taktitult käituda, prohmakat teha; (transitiivisesti) ära rikkuda; untsu (nässu) ajada (kõnek) ära lörtsida (kõnek)
◊ hän munasi hyvän tilaisuuden ta ajas untsu hea võimaluse

möhliä 61 (ark.) (epäonnistua) eba·õnnestuda, nurjuda, luhtuda, äparduda; luhta (nurja, rappa, tühja, untsu, nässu, aia taha, metsa) minna; viltu vedada; vett vedama minna; (munata) rumalusi (lollusi) teha; taktitult (matslikult) käituda; end (ennast) häbistada, endale häbi teha, end (ennast) blameerida, ennast täis teha (kõnek); prohmakat teha; {midagi} kihva keerata; {midagi} tuksi panna; (erehtyä) rumalat (jämedat, ränka) viga (eksitust, eksimust) teha, märgist mööda lasta; (transitiivisesti) ära rikkuda, ära lörtsida (kõnek) untsu (nässu) ajada (kõnek); (vastata väärin) mööda panna
◊ maalivahdin möhliminen vei joukkueen mahdollisuudet väravavahi prohmakad (rängad vead) nullisid meeskonna [võidu]võimalused

niuho 1 (ark.)
1 (adj.) väiklane, piiratud; (ahdaskatseinen) kitsa·rinnaline, ühe·külgne
◊ niuho tyyppi väiklane tüüp
2 (subst. tärkeilijä) tähtsust täis isik, täispuhutud isik; lai leht, laiaja
◊ aina tulee joku niuho valittamaan alati tuleb mõni tähtsust täis isik siia kaebama

niuhottaja 10 (ark.) (tärkeilijä) tähtsust täis nina, täispuhutud isik, lai leht, laiaja

nolostua 52 häbisse jääda; häbi tunda; (kiusaantua) piinlikku olukorda sattuda; (hämmästyä) hämmastuda, jahmatada; (ark.) endal marki täis teha
◊ hän nolostui niin, että meni ihan punaiseksi tal hakkas nii häbi, et ta läks täiesti punaseks; nolostunut ilme hämmastunud ilme

oma·hyväinen 38 enesega rahulolev; (itserakas) enesest lugupidav, egotsentriline, iseennast armastav, ennast kõrgelt hindav; (mahtaileva, pöyhkeä) iseennast täis, hooplev

piri·pintanaan pilgeni täis, ääreni täis
◊ astia on piripintanaan vettä nõu on vett pilgeni (ääreni) täis

puolilla(an poolest saadik täis; pooleldi täis
◊ lasi puolillaan vettä pooleldi täis klaas vett

risoa 52 (ark.) (suututtaa) vihastada, vihale ajada, vihaseks teha, südant (hinge) täis ajada; (harmittaa) pahandada, meelehärmi teha, tuju rikkuda; (sapettaa) ärritada, närvi ajada, närvi mustaks ajada, tigedaks teha
◊ se risoo minua see vihastab mind, see ajab mind vihale, see teeb mind vihaseks, see ajab mul südame (hinge) täis; see pahandab mind, see teeb mulle meelehärmi, see võtab (rikub) mul tuju ära, see ajab mind närvi, see ajab (teeb) mul närvi mustaks, see teeb mind tigedaks

rojuinen 38 rämpsune, prahine, sodine, kila-kola täis; (sekainen) korratu, koristamata, segamini

runsas 41
1 (määrästä) rikkalik, rikas, rohke, ohter, külluslik; (ylenmääräinen) üli·külluslik, üli·rohke; (rehevä, uhkea) lopsakas; lokkav; (lukuisa) arvukas, arvu·rohke, arvu·rikas; (kasvillisuudesta tms.) rikkalik, külluslik, uhke; (kitsastelematon, antelias) helde
◊ runsas ateria rikkalik eine (söömaaeg), rikkalik kõhutäis; runsaassa rasvassa paistettu liha rohkes rasvas küpsetatud liha; teoksen runsas kuvitus tekee siitä arvokkaan teose teevad väärtuslikuks rikkalikud (rohked) illustratsioonid; hän antoi runsaat juomarahat ta andis rikkalikult (rohkelt) jootraha; ta andis jootraha heldelt (helde käega, koonerdamata); näyttelijättären runsaat muodot näitlejanna lopsakad vormid; hän jakoi lahjoja runsaalla kädellä ta jagas kingitusi helde käega (heldel käel, heldekäeliselt)
2 (mitoista tms.) täis ‹täie, —›, täie·mõõduline; tubli, kõva (kõnek); (tilavuusmitoista) ääreni [täis], pilgeni [täis], triiki [täis]; kuhjaga
◊ runsas kilo jauhoja tubli kilo jahu; kõva kilo jahu (kõnek); runsas kupillinen jauhoja kuhjaga tass jahu; kokous kesti runsaan tunnin koosolek kestis tubli tunni; koosolek kestis kõva tunni (kõnek); koosolek kestis [pisut] üle tunni; runsas puolet vastaajista tublisti pooled vastajatest; [pisut] üle poole vastajatest; runsaat kolme neljännestä väestä tubli kolmveerand elanikest

ruotoinen 38 luine, luid täis, rohkete (paljude) luudega
◊ kala on ruotoinen kala on luine (luid täis); kalas oli palju luid

ryteikköinen 38 võsastunud; põõsastunud, põõsaid täis kasvanud; padrikusse kasvanud, padrikuline; tihnikuks muutunud; (vaikeakulkuinen) raskesti läbitav

ryöpsäyttää 53*C (hulauttaa) läigitada; (roiskauttaa) [täis] pritsida; (heittää) visata, heita
◊ auto ryöpsäytti lumisohjoa auto pritsis lumelobjakat; ryöpsäyttää vettä jonkun päälle kellegi peale vett pritsida; kedagi veega pritsida; ryöpsäyttää hiekkaa jonkun silmille kellegi näkku liiva visata; kellelegi liiva näkku visata

räiskyvä 10 (kuv.) (säkenöivä) sädelev, särav; (temperamenttinen) temperamentne, temperamendikas; elav, vilgas, erk; äge, tuline; (riehakka) särtsakas, särtsu täis, lustakas, hea·tujuline, rõõmsa·meelne, lõbus; vallatu, üle·meelik, üle·keev ‹keeva 3.v›, möllu·tujus
◊ räiskyvä keskustelu elav diskussioon; räiskyvä persoonallisuus temperamentne isiksus