Soome-eesti suursõnaraamat

aavistaa 53 [ette] aimata, ette tunda, ette arvata
◊ aavistaa vaaraa ohtu aimata; aavistaa pahaa paha aimata; aavistaa sateen tulo vihma tulekut ette tunda; aavistin sinun soittavan aimasin (arvasin), et sa helistad; ei osattu aavistaakaan, että — ei osatud aimatagi, et —; parempi kuin kukaan saattoi aavistaa parem kui keegi oskas arvata; aivan aavistamattani ilma et oleksin üldse aimanud; se oli aavistettavissa seda võis ette aimata, see oli ettearvatav; pahaa aavistamatta paha aimamata; tapaus antoi aavistaa vaikeuksia juhtumus lubas aimata raskusi

ahdistua 52
1 ängistuda, hirmuda; hirmu (ahistust, ängistust) tunda
◊ ahdistua vaatimusten paineessa olla ängistunud nõudmiste koorma all
2 (pyrkiä juuttumaan) kinni jääda (kiiluda)
◊ pora ahdistui reikään puur jäi auku kinni

armahtaa 53*F
1 (vapauttaa rangaistuksesta) armu anda, amnesteerida; (antaa anteeksi) andeks anda
◊ kapinallisten armahtaminen mässajate amnesteerimine
2 (usk.) armu anda (heita) {jotakuta kellelegi} ; halastada {jotakuta kellelegi, kellegi peale}
◊ Herra, armahda meitä! Issand, heida meile armu!, Issand, halasta meie peale!
3 (sääliä) {kellelegi} armu anda, {kellestki} kahju tunda
◊ hän ei armahda itseään eikä muita ta ei anna armu endale ega teistele
4 (huudahduksessa) herra armahda! jumal küll!, jumal hoidku!

erottaa 53*C
1a eraldada, lahutada; (ryhmittää, luokittaa) rühmitada, jaotada, liigitada, [välja] sorteerida; (eristää) isoleerida, lahutada; (saartaa) sisse piirata; (pitää erillään) lahus hoida; (irrottaa) lahti võtta, küljest võtta
◊ erottaa kerma maidosta koort piimast eraldada, koort piimast lahutada; erottaa jyvät akanoista teri sõkaldest (aganatest) eraldada; erottaa joku lähetystyöntekijäksi kedagi misjonäriks määrata; nurkkaus on erotettu huoneesta väliseinällä nurk (sopp) on muust ruumist vaheseinaga eraldatud; erottaa ruuvit ja mutterit eri laatikoihin kruvisid ja mutreid erinevatesse kastidesse sorteerida; matka erotti rakastavaiset vuodeksi reis lahutas armastajad aastaks ajaks, reis viis armastajad aastaks ajaks lahku; tutkimuksessa nuoret naiset erotettiin omaksi ryhmäkseen uurimuses olid noored naised omaette rühmaks liigitatud (eraldatud), uurimuses käsitleti noori naisi omaette rühmana; syöpiä erotetaan useita tyyppejä vähihaigused liigitatakse paljudeks vormideks, eristatakse paljusid vähihaiguse vorme
1b (sanoa irti) vallandada, lahti lasta, üles öelda; (vapauttaa) vabastada; (virasta, toimesta) lahti lasta, vallandada, [kohta] üles öelda; (opetuslaitoksesta) välja heita, välja visata; (sulkea pois) välja arvata; (estää läheisistä suhteista) lahus hoida
◊ erottaa puolueesta parteist välja heita; erottaa virantoimituksesta määräajaksi ajutiseks (ajutiselt) töölt eemaldada; hänet erotettiin kahdeksi kuukaudeksi ta eemaldati töölt kaheks kuuks; riita erotti naapurit tüli ajas kiilu naabrite vahele, tüli rikkus ära naabrite head suhted; riita erotti puolisot toisistaan tüli ajas abikaasad lahku
2 (pystyä havaitsemaan aistein) eristada, eraldada, vahet teha, kindlaks teha; (esim. valoa) märgata; (tuntea) ära tunda; (tunnistaa) ära tunda; (havaita erilaisiksi) eristada
◊ esineitä ei erota pimeässä esemeid (asju) ei erista (eralda) pimedas; kaksosia ei voi erottaa toisistaan kaksikute vahel on raske vahet teha; hänet erottaa jo kävelytyylistä teda tunneb ära juba kõnnakust
3 (tehdä erilaiseksi) eraldada
◊ erottava tuntomerkki eraldav tunnusmärk; vain väri erotti talot toisistaan maju võis eraldada ainult värvi järgi, ainult värv eristas maju, ainult värv tegi majad erinevaks

haistaa 56
1 haista; (tuntea jonkin hajua, tuoksua) lõhna tunda; (nuuhkia) nuusutada; (tav. eläimistä) nuuskida, nuhutada
◊ haistaa jonkun henkeä kellegi hingeõhku nuusutada
◊  (alat.) haista home (huilu, kukkanen)! mine metsa!, mine seenele!, käi (keri) põrgu!; haista paska! mine persse!, laku perset!; haista vittu! mine persse!, laku perset!
2 (vainuta) haista, nuuskida, nuhkida; jälge üles võtta; (myös kuv.) haisu ninna saada, välja nuuskida, välja nuhkida; (aavistaa) aimata, arvata, haista
◊  (kuv.) haistaa palaneen käryä halba (paha) aimata

haistella 67
1 (haistaa) haista; (nuuhkia) nuusutada; (nuuskia) nuuskida, nuhutada
◊  (leik.) hän on tainnut haistella pullonkorkkia ta on vist pudelikorgi peale astunud
2 (kuv.) (aavistella) aimata, ette tunda; (tutkailla) välja uurida püüda, järele pärida, {millegi kohta} maad kuulata
◊ haistella ilmaa haista kustpoolt tuuled puhuvad

halveksia 61 halvustada, põlata; {kellegi, millegi vastu} põlgust tunda; (pitää vähäarvoisena) halvaks (väärituks) pidada; (ylenkatsoa) {kellelegi} ülevalt alla vaadata
◊ halveksiva põlastav, halvustav, üleolev; (alentava) alandav, alahindav; tulokset eivät ole halveksittavia [neid] tulemusi ei peaks alahindama; [nendele] tulemustele ei maksaks ülevalt alla vaadata

harrastaa 53 (olla kiinnostunut jostakin, johonkin) {millestki} huvitatud olla, {millegi vastu} huvi tunda; (vars. askarteluntapaisesta harrastuksesta) [lemmikharrastusega, hobiga] tegelda; (puuhata) {midagi} teha, {millegagi} tegelda, {midagi} harrastada; (tehdä jotakin säännöllisesti) {millegagi} tegelda, {midagi} harrastada, {midagi} praktiseerida
◊ hän harrastaa urheilua ta tegeleb spordiga, ta harrastab sporti, ta teeb sporti; harrastaa valokuvausta fotograafia vastu huvi tunda; fotograafiaga tegelda; harrastaa kieliä keelte vastu huvi tunda; keeli õppida; hän harrastaa postimerkkeilyä ta kogub postmarke, ta harrastuseks on postmarkide kogumine; enää ei harrasteta noin suuria juhlia ei ole enam kombeks nii suuri pidusid pidada

harrastua 52 huvituda {johonkin millestki} , huvi tundma hakata {johonkin millegi vastu} ; (alkaa harrastaa) harrastama hakata, tegelema hakata {johonkin millegagi} ; (keksiä) märgata (tähele panna)

hiukaista 66 nälga tunda, soolase isu tunda
◊ heitä alkoi hiukaista neil läks kõht tühjaks; nad tahtsid saada suutäie soolast; runsas juominen hiukaisi paljust joomisest tuli isu soolase järele

huimata 73 pööritada; pead ringi käima ajada, pead pööritama panna; (tuntea huimausta) peapööritust tunda
◊ minua huimasi katsoa alas laaksoon mu pea hakkas ringi käima alla orgu vaatamisest; kui vaatasin alla orgu, hakkas mul pea pööritama (ringi käima); päätä huimaa ja silmissä mustenee pea pööritab (käib ringi) ja silmade ees läheb mustaks
◊  (kuv.) jo pelkkä ajatus huimasi juba paljas mõte sellest ajas pea segi (pani pea pööritama)

huolehtia 61*F
1 (pitää huolta) hoolitseda {jostakusta t. jostakin kellegi, millegi eest} , hoolt (muret) kanda, hoolt pidada {jostakusta t. jostakin kellegi, millegi eest} ; muretseda {jostakusta t. jostakin kellegi, millegi eest}
◊ huolehtia perheestään oma pere eest hoolitseda (hoolt kanda, muretseda); on huolehdittava siitä, että — tuleb hoolitseda selle eest, et —; hän ei huolehdi ulkoasustaan ta ei hoolitse oma välimuse eest; huolehtia järjestyksestä korra eest hoolitseda; huolehtia opinnoistaan oma õpingute eest hoolt kanda, hoolega õppida, õpingutele pühenduda; huolehtia tehtävästä ülesannet (kohustust) täita; hän huolehtii tarkoin terveydestään ta hoolitseb hästi oma tervise eest, ta peab pidevalt hoolt oma tervise eest; hän huolehti hankkeen taloudesta ta hoolitses projekti majandusliku külje eest, tema hooleks (mureks) oli projekti majanduslik külg; huolehtia itsestään enda eest hoolitseda; huolehtia lapsista laste eest hoolitseda (hoolt kanda); huolehtia matkatavaroista hoolitseda reisipagasi eest; hän huolehti kirjeen postiin ta viis kirja posti ks. myös hoitaa
2 (olla huolissaan) muretseda {jostakusta t. jostakin kellegi, millegi pärast} ; mures olla {jostakusta t. jostakin kellegi, millegi pärast} ; muret tunda {jostakusta t. jostakin kellegi, millegi pärast}

huolestua 52 murelikuks muutuda {jostakin, jonkin takia millegi pärast} ; muret (rahutust, ärevust) tunda {jostakin, jonkin takia millegi pärast} ; mures olla {jostakin, jonkin takia millegi pärast} ; muretseda {jostakin, jonkin takia millegi pärast}
◊ olla huolestunut jostakin (jonkin takia) millegi pärast muret (rahutust, ärevust) tunda, millegi pärast muretseda (mures olla); huolestunut ilme murelik ilme

hälyttyä 52*C häiruda, ärrituda, muret (rahutust) tundma hakata
◊ henkilökunta hälyttyi lomautushuhuista personal ärritus sundpuhkusele saatmise kuuldustest

häpeillä 67 häbeneda {jotakin jonkin vuoksi midagi; millegi pärast} , häbi, piinlikkust tunda {jotakin millegi pärast} ; (ujostella) võõristada; (arkailla) pelglik olla
◊ hän häpeili menneisyyttään ta häbenes oma minevikku; hän häpeili sanoa totuutta ta häbenes tõtt öelda; hän painoi häpeillen päänsä alas ta laskis häbelkult pea longu; hän kertoi kaiken häpeilemättä ta rääkis kõik (kõigest häbenamata); älä häpeile ära häbene

hävettää 53*C < hävetä häbi tunda, häbeneda
◊ jotakuta hävettää keegi tunneb häbi, keegi häbeneb, kellelgi on häbi; eikö sinua yhtään hävetä? kas sul üldse häbi ei ole?; minua ihan hävettää, että tulin sanoneeksi niin mul on lausa häbi, et ma niiviisi ütlesin; hävettävän huono häbiväärselt halb

hävetä 74*E häbeneda; häbi tunda {jotakin, jotakuta millegi pärast; kellegi ees}
◊ hävetä puheitaan oma jutu pärast häbi tunda; hävetä juoppoa isäänsä oma joodikust isa häbeneda; häpeä vähän! häbene natukenegi!; etkö häpeä valehdella? kas sul pole häbi valetada?; hänen takiaan saa hävetä silmät päästään tema pärast häbene silmad peast; pani pojan nurkkaan häpeämään pani poisi nurka, et too häbi tunneks (et tal häbi oleks); minun täytyy häveten tunnustaa, että — pean häbenedes (häbiga) tunnistama, et —; käyttää häpeämättä toisia hyväkseen teisi häbitult ära kasutada

ikävöidä 68 igatseda {jotakuta kedagi, kellegi järele} ; (kaivata) puudust tunda {jotakuta, jotakin kellestki, millestki} ; (tuntea ikävää) igatsust tunda {jotakuta, jotakin kellegi, millegi järele}
◊ lapsi ikävöi äitiään laps igatseb oma ema; ikävöidä kotiin koju igatseda; ikävöidä kaukomaille kaugeile maadele igatseda

ilahtua 52*F rõõmustada {jostakin millegi üle, pärast} , rõõmsaks muutuda; rõõmu tunda {jostakin millestki}
◊ ilahtua hyvästä uutisesta hea uudise üle rõõmustada; mieleni ilahtui tästä mu meel läks sellest rõõmsaks; "Tulitpas!" ilahtui tyttö "Tulid ometi!", rõõmustas tüdruk

iljettää 53*C vastikust, jälkust tekitada; iletada; (tuntua iljettävältä) eemaletõukav, tülgastav olla; (tuntea inhoa) vastikust tunda
◊ jokin iljettää jotakuta miski on kellelegi vastik; hänen julkeutensa ihan iljettää tema jultumus on lausa eemaletõukav; meitä iljetti mennä sinne meil oli jäle sinna minna

iloita 69 rõõmustada, rõõmutseda {jostakin millegi üle, pärast} , rõõmu tunda {jostakin millestki} ; rõõmus olla {jostakin millegi üle, pärast}
◊ hän iloitsi voidessaan auttaa ta oli rõõmus, et sai aidata; iloitkaa aina Herrassa! olge ikka rõõmsad Issandas!

inhota 74 vastikust tunda {jotakuta, jotakin kellegi, millegi vastu} ; (lievemmin) põlata; (tuntea vastenmielisyyttä) tülgastust tunda {jotakuta, jotakin kellegi, millegi vastu} ; (tuntea iljetystä) jälestada
◊ hän inhosi miestä koko sydämestään ta jälestas meest kogu südamest; inhoan veren hajua vere lõhn on mulle vastik

isota2 74 (vars. heng.) isuneda, nälga tunda
◊ autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta õndsad on need, kelledel nälg ja janu on õiguse järele

janota 74 (vars. heng., ylät.) januneda; janu tunda {jotakin millegi järele}

kadehtia 61*F kadestada {joltakulta jotakin kedagi; millegi pärast} ; kade olla {jollekulle jostakin kellegi peale; millegi pärast} ; kadedust tunda {jostakin millegi pärast}
◊ kadehtia jonkun omaisuutta kadestada kedagi varanduse pärast, kellegi rikkust kadestada; en kadehdi sinulta mitään ma ei kadesta sind millegi pärast

kaihota 74 [kurvameelselt] igatseda {jotakuta kedagi, kellegi järele} ; igatsust tunda {jotakuta kellegi järele} ; [härdalt] ihaldada
◊ kaihota kaukomaihin kaugete maade järele igatseda; muistella kaihoten lapsuusaikaansa härdameelselt oma lapsepõlve meenutada

kaivata 73*E
1 (toivoa ikävöiden) igatseda {jotakin midagi, kedagi; millegi, kellegi järele} {johonkin kuhugi} ; [hardalt] soovida, [hardalt] tahta
◊ kaivata etelään lõunamaale igatseda; kaivata lomalle puhkusele igatseda; kaivata rauhaa rahu tahta; kaivata paikan vaihdosta kohavahetust igatseda
2 (ikävöidä menetystä) puudust tunda; (surra) leinata
◊ syvästi kaivaten sügavas leinas; vainajaa jäi lähinnä kaipaamaan puoliso (tytär) kadunut jäi leinama abikaasa (tütar)
3 (havaita puuttuvaksi) puudust tunda {jotakin kellestki} ; (kysyä) küsida {jotakin kellegi järele, kedagi}
◊ hän kaipasi käsineitään vasta illalla ta leidis alles õhtul, et kindaid ei ole; onko kukaan kaivannut minua? kas keegi on mu järele (mind) küsinud?, kas kellelgi on mind vaja olnud?, kas keegi on mind otsinud?; arvostelija kaipasi esityksestä herkkyyttä arvustaja leidis, et ettekandes jäi puudu tundlikkusest (õrnusest)
4 (tarvita) tarvis (vaja) olla, vajada
◊ kaivata apua abi vajada; teos, jollaista on kauan kaivattu teos, mida on kaua igatsetud; asia ei kaipaa selitystä asi ei vaja seletust; en kaipaa mitään mulle pole midagi tarvis (vaja), ma ei vaja midagi

kammota 74 karta, peljata; hirmu (õudust) tunda {jotakin millegi ees}
◊ kammota koiria koerte ees hirmu tunda; kammota verta verd karta; kammota pimeää pimedust karta; hän kammosi työtä kuin ruttoa ta kartis tööd nagu katku (tuld)

katua 52*F kahetseda, kahjatseda, kahetsust tunda
◊ katua päätöstään oma otsust kahetseda; kadun, että lähdin kahetsen, et läksin (kaasa tulin); sitä saat vielä katkerasti katua seda sa veel kahetsed kibedasti; katuva syntinen kahetsev patune
◊  (sananl.) parempi katsoa kuin katua parem karta kui kahetseda

kauhistella 67 koledaks (hirmsaks) pidada; (päivitellä) õudusega rääkida {jotakin millestki} ; (pitää kauheana) õudust tunda {jotakin millegi üle}
◊ kauhistelin mielessäni hänen puuhiaan mõtlesin hirmuga tema tegudele

kauhistua 52 hirmu (õudust) tunda {jostakin (jotakin) millegi ees (pärast)} ; kohkuda, hirmuda {jostakin (jotakin) millestki (millegi pärast)} ; ära hirmutada
◊ tuollaisesta kauhistuisi kuka tahansa niisugune asi hirmutaks igaüht; kauhistua sodan julmuutta sõja julmus hirmutas mind ära; kauhistunut ilme hirmunud ilme

kiinnostua 52 huvituda, huvi tundma hakata {jostakin kellegi (millegi) vastu}
◊ hän alkoi kiinnostua tytöistä ta hakkas tüdrukute vastu huvi tundma; kiinnostua urheilusta spordi vastu huvi tunda, spordist huvituda; asiasta kiinnostuneet tervetulleita! kõik asjahuvilised on teretulnud!; musiikista kiinnostunut teini-ikäinen muusikast huvitatud teismeline

kipuilla 67
1 (tuntea kipua) valu tunda
◊ potilas kotiutettiin kipuilevana haige kirjutati valudega haiglast koju
2 (tuskailla) muretseda; (ark.) põdeda
◊ hän kipuili pitkään päätöksenteossa enne otsustamist põdes ta kaua

kiusaantua 52*J piinlikkust (ebameeldivust) tunda {jostakin millegi pärast} ; pahaseks saada {jostakin millegi pärast} ; (tuskastua) tülpida, tüdida

kokea 58*D
1 (elää, nähdä) kogeda, läbi elada; (joutua tuntemaan) kannatada, osaks saada; tunnetada, tunda saada
◊ kokea monenlaista elämässään elus kõike kogeda, elus mitmesugust läbi elada; kokea työn iloa töörõõmu kogeda (tunda saada); kokea seikkailuja seiklusi läbi elada; kokea tappio kaotuse osaliseks saada; kokea sortoa rõhumist tunda saada; kovia kokenut palju kannatanud, raskeid päevi näinud; hän sai katkerasti kokea laiskuutensa seuraukset ta sai oma laiskuse tagajärgi kibedasti tunda; hyväksi koettu keino abinõu (vahend), mis on leitud hea olevat; tutkia, miten lapsi kokee yksinäisyyden uurida, kuidas laps tunnetab üksindust; ohjelma koettiin yksipuoliseksi programm leiti olevat ühekülgne; koen sen rangaistuksena ma tunnen, et see on karistus; mulle tundub see karistusena; hän ei koe olevansa kypsä siihen ta ei tunne end selleks küps olevat ks. myös katsoa, pitää, tuntea
2 (tarkastaa pyydys) püüniseid järele vaadata, võrke (mõrdu) nõuda
3 ks. yrittää
◊ hän koki peittää tietämättömyyttään ta püüdis oma teadmatust varjata

kylmätä 73 külm olla, külma tunda, külmetada
◊ viima kylmäsi käsiä vinge tuul pani käed külmetama; jalkojani kylmää mu jalad külmetavad; (kuv.) minua kylmäsi ajatellessani seurauksia tagajärgedele mõeldes hakkas mul külm

maistaa 56
1 maitsta, maitseda, mekkida (kõnek); proovida; (arvioida) maitsta, proovida; (syödä) maitsta, maitseda, süüa, [suhu] võtta; (alkoholin ottamisesta) maitsta, maitseda, võtta, keelt kasta
◊ he maistoivat keittoa nad maitsesid suppi; nad sõid suppi; maistaa suolaa keitosta maitsta (maitseda, proovida) supi soolasust; saanko maistaa? kas ma tohiks proovida (maitsta)?; maistapa täytekakkua! maitse (söö, võta) torti!; maistaa kielenkärjellä maitsta (proovida) keeleotsaga; oletko maistanut hapansilakkaa? kas sa oled söönud hapendatud räimi?; sairas tuskin maistoikaan ruokaa haige ainult (vaevu) maitses toitu
◊  (erik.) hän taisi olla hieman maistanut ta oli vist veidi võtnud ks. myös maisti
◊ maistetaanpas taas! võtame veel!
2 (kuv. saada tuntea) maitsta, tunda saada
◊ maistaa piiskaa piitsa maitsta (tunda saada); hän sai maistaa nyrkistä ta sai rusikat maitsta; maistaa jonkun vihaa kellegi viha maitsta; maistaa vapautta vabadust maitsta
3 ks. maistua
◊ maistaa hyvältä (hyvälle) hea maitsta, hästi maitsta, hea maitsega olla; sairaalle ei ruoka maistanut haigele toit ei maitsenud

mieltyä 52*I (ruveta pitämään jostakin) meelduda, poolehoidu tundma hakata {johonkin millegi vastu} ; sümpaatiat tundma hakata {johonkin millegi vastu} ; armastama hakata {johonkin midagi} ; (ihastua) vaimustuda {johonkin millestki} , vaimustusse sattuda {johonkin millestki} ; kiinduda {johonkin millessegi} ; armuda {johonkin millessegi}
◊ olla mieltynyt johonkin millegi vastu poolehoidu (nõrkust) tunda; millessegi kiindunud olla; millestki vaimustuses olla; hän mieltyi heti uuteen työpaikkaan talle hakkas uus töökoht kohe meeldima; hän on mieltynyt viinaan ta on maias viina peale; ta on viinamaias; ta peab viinapudeliga sõprust

miettiä 61*C
1 mõtelda, mõelda {jotakin millelegi, millestki} ; (harkita, pohtia) järele mõtelda (mõelda) {jotakin millegi üle} ; juurelda {jotakin millegi üle} ; pead murda (piltl) {jotakin millegi üle} ; kaalutleda; (punnita) kaaluda; (järkeillä) põhjalikult läbi mõelda, endamisi filosofeerida {jotakin millestki} ; (mietiskellä) mõtiskleda {jotakin millestki, millegi üle} ; meeliskleda, meeliskella {jotakin midagi, millegi üle} ; mõtteid mõlgutada {jotakin millestki, millegi üle} ; mediteerida {jotakin millegi üle}
◊ mitäpä mietit? millele (mille peale) sa mõtled?; asiaa täytyy vielä miettiä asja üle peab veel mõtlema, asja peab veel kaaluma; mietin juuri, kannattaako ollenkaan lähteä mõtlesin (kaalusin) just, kas maksab üldse minna; hän vastasi sen enempää miettimättä ta vastas pikemalt järele mõtlemata; miettiä päänsä puhki pead murda
2 (suunnitella) kavatseda, planeerida, plaanida; (keksiä) välja mõtelda (mõelda), avastada, ära tunda, selgusele jõuda {jotakin milleski}
◊ miettiä uusia kepposia uusi vingerpusse välja mõelda; hän oli miettinyt hyvän selityksen ta oli hea seletuse välja mõelnud

murehtia 61*F
1 (olla murheissaan) muretseda {jotakin millegi pärast} ; mures olla {jotakin millegi pärast} ; muret tunda {jotakin millegi pärast} ; (surra poismennyttä) [taga] leinata; (muuta) kurvastada {jotakin millegi üle, pärast} ; kurb olla {jotakin millegi üle, pärast} ; südant valutada {jotakin millegi, kellegi pärast}
◊ murehtia menneitä olnu pärast muretseda; murehtia kuollutta puolisoaan oma kadunud (lahkunud, surnud) abikaasat taga leinata
2 (olla huolissaan, huolehtia) muretseda {jotakin millegi, kellegi pärast} ; muret tunda (kanda) {jotakin millegi, kellegi pärast} ; mures (hooles) olla {jotakin millegi, kellegi pärast} ; murelik (rahutu) olla {jotakin millegi, kellegi pärast}
◊ murehtia jonkun puolesta kellegi pärast muretseda (mures olla); hän ei murehtinut sitä, miten toisten käy ta ei muretsenud selle pärast, kuidas teistel läheb; ta ei hoolinud sellest, kuidas teistel läheb
◊  (Raam.) älkää mistään murehtiko ärge muretsege ühtigi
3 (pitää huolta jostakin) {millegi, kellegi eest} hoolitseda, {millegi, kellegi eest} hoolt kanda; (hoitaa jokin asia) toimetada, õiendada, korda ajada; (huolehtia) {kellegi, millegi eest} hoolt kanda; {kellegi} järele vaadata, {kellelgi} silma peal hoida (piltl)

myötä·elää 53 kaasa elada, kaasa tunda; (eläytyä) sisse elada, empaatiat osutada (üles näidata)
◊ myötäelämisen kyky empaatia; sisseelamisvõime

nautiskella 67
1 nautida, mõnu tunda, mõnuleda; (vahingoniloisesti) kahjurõõmu nautida
◊ nautiskella ajatuksella, että — nautida mõtet, et —, mõnuleda mõtte käes, et —
2 (juoda) juua
◊ nautiskelimme viiniä nautisime (jõime) veini

nauttia 61*C
1 (ravintoa t. juomaa) nautida; (syödä) süüa; (juoda) juua; (käyttää) kasutada, tarvitada
◊ nauttia aamiaista hommikust süüa; nauttia illallista õhtust süüa, õhtusööki nautida; nauttia virvokkeita karastusjooke juua; lounaaksi nautimme lihakeittoa lõunaks sõime lihasuppi; tabletti nautitaan veden kanssa tabletti võetakse veega; hän poistui ravintolasta hieman nauttineena ta lahkus restoranist veidi vindisena; ta oli veidi võtnud, kui ta restoranist lahkus; illallispöydässä pääruokaa nautittaessa õhtul söögilauas pearooga süües
◊  (usk.) nauttia Herran ehtoollista Issanda armulaual käia
2 (saada osakseen) saada, omada; olla ‹olema›
◊ nauttia eläkettä pensionil olla, pensioni saada; nauttia suurta palkkaa suurt palka saada; nauttia opetusta õpetust saada; nauttia arvonantoa olla lugupeetud; hallitus nauttii eduskunnan luottamusta valitsusel on eduskunna (parlamendi) usaldus
3 (tuntea mielihyvää) nautida {jostakin midagi} , mõnu tunda
◊ nauttia elämästä elust mõnu tunda, elu nautida; nauttia täysin siemauksin täie sõõmuga nautida, täiel rinnal mõnu tunda

nolostua 52 häbisse jääda; häbi tunda; (kiusaantua) piinlikku olukorda sattuda; (hämmästyä) hämmastuda, jahmatada; (ark.) endal marki täis teha
◊ hän nolostui niin, että meni ihan punaiseksi tal hakkas nii häbi, et ta läks täiesti punaseks; nolostunut ilme hämmastunud ilme

nolottaa 53*C {millegi üle} häbi tunda, piinlikkust tunda
◊ minua nolottaa mul on häbi (piinlik); epäonnistuminen nolotti ja harmitti häntä ta vihastas ja tundis häbi oma ebaõnne üle (pärast)

osata 73
1 osata, mõista; (hallita) vallata; (tietää) teada, tunda
◊ osata läksyt ulkoa õpitut peast teada; hän osaa ammattinsa ta oskab (tunneb) oma ametit; lapsi osaa jo lukea laps oskab juba lugeda; osaatko uida? kas sa ujuda oskad?; osaatko (puhua) englantia? kas sa inglise keelt (rääkida) oskad?; hän ei osaa käyttäytyä ta ei oska käituda; hän osasi antaa arvoa hyvälle ruoalle ta oskas head toitu hinnata; hän ei osannut muuta kuin itkeä ta ei osanud muud, kui nutta; en osannut aavistaakaan, että — ma ei osanud aimatagi, et —
◊  (ark.) kyllä Matti osaa! küll see Matti veel näitab!; että osaakin olla tuulista! no küll on alles tuuline!
2 (tuntea t. löytää tie) teed leida, osata
◊ osata ulos talon sokkeloista maja keerdkäikudest välja osata tulla, majalabürindist teed välja leida; osaatteko (sieltä) takaisin? kas te oskate sealt tagasi tulla?; hän ei osannut annettuun osoitteeseen ta ei osanud antud aadressil kohale minna

oudoksua 52 (pitää outona) imestada {jotakin millegi üle} , imeks panna; võõrastust tunda {jotakin millegi vastu} ks. outo; (hämmästellä) hämmastuda {jotakin millegi üle}
◊ katsoa jotakin oudoksuen midagi imestades vaadata

pahoitella 67*C kahetseda, kahju tunda; (valittaa) kurta {jotakin millegi üle}
◊ pahoitella huonoa onneaan kurta oma halva õnne üle; pahoittelen käytöstäni palun andeks oma käitumise eest (pärast), ma kahetsen oma käitumist

pelottaa 53*C
1 ära hirmutada; hirmu tunda; (kauhistuttaa) kohutada, hirmu peale ajada; (huolestuttaa) muret tekitada
◊ jokin pelottaa jotakuta miski hirmutab kedagi, keegi tunneb millegi ees hirmu; minua pelottaa ma kardan, mul on hirm; poikaa pelotti jäädä yksin kotiin poiss kartis üksi koju jääda; esiintyminen pelottaa minua ma kardan esinemist, esinemine hirmutab mind, esinemine ajab mulle hirmu peale, esinemine ajab mulle hirmu naha vahele
◊  (sananp.) jäljet pelottavat ebaõnn ei ahvatle sama kordama
2 (pelästyttää, säikyttää) pelottaa lintu lentoon lindu lendu ehmatada; koira pelotti varkaat pois koer hirmutas vargad ära

pelätä 73*D
1 karta, peljata; hirmu tunda {jotakin millegi ees, millegi pärast} ; (murehtia, olla huolissaan) muretseda {jotakin millegi pärast}
◊ pelätä pimeää pimedust karta; pelätä kuolemaa surma karta; pelätä raskaaksi tuloa rasedaksjäämist karta, rasestumist karta; älä pelkää! ära karda!; ei ole mitään pelättävää pole põhjust kartmiseks; hän tarttui asiaan vastuuta pelkäämättä ta asus asja kallale vastutust kartmata; hän lausui pelkäämättä ajatuksensa ta lausus kartmata (kartuseta, kartmatult) oma mõtted välja; moni pelkää mennä lääkäriin paljud kardavad arsti juurde minna (minemist)
◊  (erik.) Jumalaa pelkäävä jumalakartlik
2 (aavistaa) arvata; karta; (epäillä) kahtlustada
◊ pelätä ikävyyksiä probleeme karta; pelätä pahinta halvimat karta (kahtlustada); on pelättävissä, että — karta on, et —; arvata võib, et —; pelätä jonkun kadonneen arvata, et keegi on kadunud; karta, et keegi on kadunud; kahden miehen pelätään hukkuneen arvatakse (kardetakse), et kaks meest on hukkunud; pelkään [pahoin], että — ma kardan [väga], et —
3 (olla levoton, huolissaan) pelätä henkeään muret tunda
4 (kuv. karttaa, varoa) hän ei pelkää työtä ta ei karda tööd