Soome-eesti suursõnaraamat

eloton 34*C
1 elutu; (kuollut) surnud; (autio) tühi
◊ eloton ruumis elutu keha; elottomat hiukset elutud juuksed; eloton asumus mahajäetud maja
2 (ei-elollinen) elutu; (epäorgaaninen) anorgaaniline
3 (ilmeetön) ilmetu; (katseesta myös) tuim; (liikkumaton) liikumatu; (kuiva) kuiv
◊ elottomat kasvot elutu nägu; eloton esitystapa kuiv esitusviis

hengetön 34*C (myös kuv.) elutu, hingetu; (kuollut) surnud, elutu; (kylmä) külm; (kuiva) kuiv; (eloton) elutu, tuim, tundetu, steriilne; sisutu; (kaavamainen) šabloonne

ilmeetön 34*C ilmetu; (eloton) veretu; (jäykkä) tuim; (kuv.) näotu; (ikävä) üks·luine, kuiv; (mitäänsanomaton) mitte·midagi·ütlev
◊ ilmeetön katse ilmetu pilk; ilmeetön tyyli ilmetu stiil; ilmeetön sisustus näotu sisustus

platoninen 38 platooniline; (henkinen) hingeline; (epäaistillinen, intohimoton) meelelisusest vaba; kiretu; (viileä) tuim, külm

ryppy·otsainen 38 kortsus laubaga; (kuv. tosikkomainen) tõsine, tõsi·meelne; (kuiva) kuiv; (huumoriton) huumori·meeleta, nalja·meeleta, nalja·sooneta; (puiseva) puine, igav, tuim
◊ hän on ryppyotsainen ta on hirmus tõsine inimene; ta on [üks] tuim ja igav inimene; ta on [üks] igav (tüütu) tüüp, ta on üks tuim tükk; ta on [üks] kuivik; ryppyotsainen keskustelu purutõsine diskussioon; kuiv (puine) diskussioon

sieluton 34*C
1 hingetu, ilma hingeta
◊ hän pitää eläimiä sieluttomina tema arvates pole loomadel hinge; tema arvates on loomad ilma hingeta
2 (kuv.) hingetu; sisutu; sisu·vaene, vaimu·vaene; (kaavamainen) šablooniline; stereotüüpne; isiku·päratu, eba·isiku·pärane; (eloton) elutu; ilmetu, mitte·midagi·ütlev; (kylmä) külm; (tunteeton) tundetu, tuim

tunnoton 34*C
1 tundetu
2 (joka ei tunne myötätuntoa tms.) kalk; tuim; külm; südametu; paksu·nahaline
3 (harv. tajuton) meele·märkuseta, teadvusetu

tunteeton 34*C tundetu; tunneteta; (kylmäkiskoinen) kalk; külm; jahe; (välinpitämätön) hoolimatu; üks·kõikne; tuim

tuntematon 34*C
1 (joka ei tunne [mitään]) tundetu; tuim
◊ kipua tuntematon kohta valutundetu koht
2 (jota ei tunneta) tundmatu (ka mat.); teadmatu
◊ tuntematon lahjoittaja tundmatu annetaja; tuntemattoman sotilaan hauta tundmatu sõduri haud; hän laihtui melkein tuntemattomaksi ta on peaaegu tundmatuseni kõhnaks jäänud; toistaiseksi tuntemattomasta syystä seni teadmata põhjusel; on tuntematonta, mistä hänen omaisuutensa on peräisin on teadmata (ei ole teada), kust ta varandus pärit on; tuntematon suuruus tundmatu suurus
◊  (substantiivisesti) terveiset tutuille ja tuntemattomille tervisi kõigile omadele ja võõrastele; lähteä suureen tuntemattomaan teispoolsusse siirduda, teise ilma minna, suurde tundmatusse astuda (minna), suurele tundmatusele vastu minna
◊  (mat.) yhden tuntemattoman yhtälö ühe tundmatuga võrrand

turta 10*K (tunnoton) tundetu, mitte·tundlik; (puutunut) kangestunud; tuim; surnud (käe, jala kohta); (henkisesti) loid; nüri; tuim; üks·kõikne; hingetu
◊ käsi puutui turraksi käsi suri ära, käsi jäi tundetuks
◊  (kuv.) olla turta moitteille etteheidete suhtes ükskõikne olla; hän istui luennolla ajatukset turtana ta istus loengul hajevil mõtetega, ta istus loengul pea paks

tylsä 10
1 (terästä, teräaseesta tms.) nüri
◊ tylsä puukko nüri puss; sahan terä oli kulunut tylsäksi saetera oli nüriks läinud, saehambad olid kulunud
2 (henkisesti turta) tuim; tönts; (tylsistynyt) nüri; (välinpitämätön) üks·kõikne, osa·võtmatu; loid
◊ henkisesti tylsä vaimselt tönts; tylsä välinpitämättömyys loid ükskõiksus; istua tylsänä ja toimettomana tuimalt ja tegevuseta istuda
3 (ikävystyttävä, ikävä) igav; tüütu; (yksitoikkoinen) üks·luine; (tyhmä) juhm; totter
◊ tylsä kirja igav raamat; olipa tylsät juhlat küll oli igav pidu; työ tuntui tylsältä töö tundus tüütu; taas kalakeittoa ruoaksi, voi, miten tylsää! toiduks jälle kalasupp, on aga tüütu (üksluine)!; älä nyt ole tylsä! ära ole juhm!

vaisu 1
1 (laimea) üks·kõikne, leige; (vaimea) tagasi·hoidlik, vaikne; (mitäänsanomaton) kesk·pärane, keskelt·läbi, mitte·midagi·ütlev; (lattea) lame; (innoton) apaatne, tuim
◊ vaisu hymy ükskõikne naeratus (muie); vaalitaistelu oli vaisu valimisvõitlus oli mittemidagiütlev (leige, lame); vaisu reaktio leige reaktsioon; johto on ollut arvostelun jälkeen vaisu juhtkond on pärast arvustamist olnud vagane; hän oli sinä iltana hyvin vaisu ta oli sel õhtul väga apaatne; juhlassa oli vaisu tunnelma peol oli igav olla; saada vaisu vastaanotto leige vastuvõtu osaliseks saada
2 (äänestä) (vaimea) rauge; (heikko) nõrk
3 (valju, hailakka) kahvatu; (väritön) pleekinud, luitunud