Soome-eesti suursõnaraamat

aikamoinen 38 tubli, tugev, vägev, vahva, tõeline; (huomattava) tunduv, korralik
◊ aikamoinen kivenjärkäle vägev kivimürakas; aikamoinen valhe röögatu vale

ankara 10
1 range; (tarkka) nõudlik, põhjalik; (tuima) karm ‹karmi›, vali; (voimakas) jõuline, tugev; (jyrkkä, terävä) järsk, terav; (raskas) ränk; (kova) kõva, jäme, jõhker; (raju) äge, käre; (katkera) mõru, kibe; (vaikea) raske
◊ ankara katse ranke pilk; ankara ääni range hääl; ankara rangaistus range karistus; ankarat vaatimukset karmid nõudmised; ankara arvostelu ränk kriitika; olla ankara jollekulle (jotakuta kohtaan) kellegi vastu range olla; saada ankarat nuhteet saada vali noomitus; terroriteko sai ankaran tuomion YK:ssa terroriakt mõisteti ÜRO-s rangelt hukka; ankara talvi karm (kõva) talv; ankara kipu tugev valu; ankara päänsärky äge peavalu; sota oli ankara isku maalle sõda oli maale rängaks löögiks; ongelma vaati ankaraa aivotyötä probleem nõudis kõva mõttetööd; ankarat ponnistukset jõuliset pingutused; ankara vastarinta tugev vastupanu; ankara hyökkäys jõuline rünnak; elämän ankara todellisuus karm elutõde; elää ankarissa oloissa rasketes oludes elada; ankara taistelu äge võitlus
2 (ehdoton) tingimatu; (tinkimätön) järele·andmatu, järje·kindel; (järkähtämätön, horjumaton) kõikumatu, kõrvale·kaldumatu
◊ ankara johdonmukaisuus kõikumatu järjekindlus; ankaran looginen esitys kõrvalekaldumatult loogiline ettepanek

avu 1 (tav. mon) (hyvä ominaisuus) hea omadus, tugev külg, võime; (ansio) teene; (hyve) hüve, voorus
◊ hänen parhaita avujaan on tunnollisuus tema tugevamaid külgi on kohusetunne

horjumaton 34*C kõikumatu, kõigutamatu, vankumatu, kindel; (tinkimätön) tingimatu, järje·kindel, kõrvale·kaldumatu; (luja) kindel, kindla·meelne; (vankka) püsiv, tugev, vastu·pidav; (vankkumaton) vankumatu, kõikumatu, vääramatu
◊ kävellä horjumattomin askelin astuda kindla sammuga
◊  (kuv.) ihmisoikeuksien horjumaton puolustaja inimõiguste kindlameelne (vankumatu) kaitsja; hän oli horjumaton päätöksessään ta oli oma otsuses kindel; hänellä on horjumaton usko tal on kindel (vankumatu) usk; horjumaton rehellisyys tingimatu ausus

istuma·lihas 39 (tav. mon) tuhara·lihas; (kuv. kestävyys) tugev tagumik
◊  (leik.) tähän työhön tarvitaan hyviä istumalihaksia selle töö jaoks on tugevat tagumikku tarvis

jykevä 10 (tukeva) suur ja tugev; (raskas) raske, massiivne; (paksu) jäme, tüse; (mahtava) võimas

jämerä 10
1 (päättäväinen) otsuse·kindel, kindla·meelne; (tiukka) range; (karski) robustne, jäme
◊ hän on jämerä otteissaan ta kasutab robustseid võtteid
2 (jykevä) jässakas, tüse, nurgeline, rässakas; (ark.) matsakas; (tanakka) massiivne; (vahva) tugev, sitke, vastu·pidav
◊ pöytä on jämerää tekoa laud on massiivne

jäntevä 10 (joustava, notkea, kimmoisa) sitke; nõtke ‹adj.›, vetruv; (voimakas) jõuline; (luja) tugev; (tarmokas) tarmukas
◊ urheilijan jäntevä vartalo sportlase sitke keha; kulkea jäntevin askelin nõtkel sammul liikuda; jäntevä koura tugev kämmal; jäntevä ote tugev haare

järeä 15
1 jäme, viimistlemata; (vankka, tukeva) massiivne
◊ järeä kivimakasiini massiivne maakividest ait; järeä puutavara jäme metsamaterjal; järeä tykki raskesuurtükk; järeä tykistö raskesuurtükivägi
2 (voimakas, vahva) tugev, kange
◊ järeä isku tugev löök; käyttää järeää kieltä teravusi öelda

kestävä 10 vastu·pidav; (vars. tekn.) tugev; (ark.) raudne; (uupumaton) väsimatu; (vahva) kõva; (pysyvä) pidev, kestev
◊ kestävä perunalajike vastupidav kartulisort; kestävä juoksija vastupidav jooksja; elämän kestävimmät siteet elu kõige tugevamad (kõvemad) sidemed
◊  (ympäristöpolitiikassa) kestävä kehitys säästev areng

kiinteä 15
1 kindel, kinnis-; (jota ei voi siirtää) statsionaarne, koha·kindel; (liikkumaton) liikumatu, muutumatu; (vaihtelematon) püsiv
◊ kiinteä liitos kinnisliide; kiinteä ja irtain omaisuus kinnis- ja vallasvara; siirtyä kiinteästä työajasta liukuvaan kindlatelt tööaegadelt liuggraafikule üle minna; kiinteät juhlapäivät pühad, mis on alati kindlal kuupäeval
2 (jähmeä) tahke, tihke
◊ aineen kiinteä olomuoto aine tahke olek; kiinteä polttoaine tahke kütus; kiinteä savikerros tihke savikiht; kiinteät lihakset tugevad (trammis) lihased; kiinteä kädenpuristus tugev käepigistus
3 (hellittämätön) tugev; (intensiivinen) intensiivne; (jatkuva) pidev; (alituinen) lakkamatu
◊ kiinteä yhteistyö tihe koostöö; kiinteä ystävyys tugev sõprus; kiinteä kokonaisuus ühtne tervik; kiinteä opiskelu intensiivne õppimine; kiinteä, tutkiva katse lakkamatu, uuriv pilk
4 (vars. liik. pysyvä) püsiv, püsi-
◊ kiinteä tarjous püsipakkumine; kiinteät ja muuttuvat kustannukset püsivkulud ja muutuvkulud; kiinteät arvopaperikurssit väärtpaberite püsikursid; myydä jotakin kiinteään tiliin midagi müüa tingimusel, et ostja maksab kogu summa ja tagastamisõigust ei ole

kova 10
1 kõva; (kiinteä) tahke
◊ kovaa leipää tahke (kõva) leib; kova harja kõva hari; kuivua kovaksi kõvaks kuivada; kova kuin kivi kõva kui (nagu) kivi; kärsiä kovasta vatsasta kõhukinnisuse all kannatada; kovaksi keitetty muna kõvaks keedetud muna
◊  kova pähkinä jollekulle kõva pähkel kellelegi; hänellä on kova pää tal on kõva pea; seurata jotakin silmä kovana midagi pingsalt (silm punnis) jälgida
◊  (erik.) hänellä oli kovat kaulassa tal oli kõva krae kaelas ja lips ees
◊  (ark.) ampua kovilla lahingumoonaga tulistada; (kuv.) raskekahureid käiku lasta
2 (kuv.) vali, range, karm ‹karmi›; (tunteeton) tundetu; (sydämetön) südametu; (säälimätön) kalk
◊ pelata kovaa peliä karmi mängu mängida; kovan linjan politiikka karmi (range) joone poliitika; tuo oli kovaa puhetta see oli karm jutt; panna kova kovaa vastaan sõrgu vastu ajada; olla kovana kange (järeleandmatu) olla, mitte sammugi taganeda; kova tuomio karm kohtuotsus; kovat ehdot rasked tingimused; kovia otteita karmid meetmed
3 (vaikea) raske; (rasittava) väsitav; (ankara) karm ‹karmi›, kuri; (katkera) kibe
◊ kovat ajat rasked ajad; kova talvi karm talv; kova kohtalo kuri (raske) saatus; kova työ raske töö; on kovaa joutua työttömäksi töötuks jäämine on raske; se on kova paikka vasta-alkajalle see on algajale raske asi; tässä on kovat paikat ennen kuin voitto on meidän sellega on palju vaeva, enne kui võit on meie
◊  (substantiivisesti) hän on monta kovaa kokenut ta on mitmeid raskusi üle elanud; joutua koville raskustesse (plindrisse) sattuda; olla kovilla raskustes (plindris) olla
4 (vaikutukseltaan voimakas) tugev, kõva, vägev; (äänestä myös) vali
◊ kova isku kõva löök; kova jännitys suur pinge, kõva närveerimine; kova huuto kõva kisa; kova liikenne intensiivne liiklus; kova pakkanen käre pakane; kova sade kõva (tugev) vihm; kova aallokko tugev lainetus; aallokko käy kovana laine peksab ägedalt; kova myrsky kõva (tugev) torm; myrsky riehui kovimmillaan torm möllas ägedalt; kovan tuulen varoitus tormihoiatus; kova kipu tugev valu; kova kuume suur palavik; kova nälkä suur (kõva) nälg; minulla on kova nälkä mul on kõht kole (kohutavalt, kangesti) tühi, mul on hirmus nälg; kova jano kange janu; kova halu hirmus tahtmine; kova hätä kibe häda; kovat huumeet kangetoimelised narkootikumid; kova teknologia loodus- ja keskkonnavaenulik tehnoloogia; kovat arvot materiaalsele heaolule orienteeritud väärtused
5 (suuri, runsas) suur
◊ kovat suunnitelmat vägevad plaanid; kova kysyntä suur nõudlus; kova hinta kõrge hind; kova tarjous suur pakkumine
6 (innokas) kõva, äge ks. myös kiihkeä
◊ hän on kova kerskailemaan ta on kange (suur) kiidukukk; hän on kova kiroilemaan ta on äge vanduja; hän on kova valehtelemaan ta on suur valevorst; hän on kova ryyppymies ta on kõva kärakavend (kärakapanija); hän on kova tupakkamies ta on kange suitsumees; hella on kova savuttamaan pliit ajab hirmsasti suitsu sisse
7 tugev, hea, tubli
◊ kova työmies kõva töömees
8 (tasoltaan hyvä) hea; (ark.) kõva
◊ olla kovassa kunnossa heas vormis olla; kova nimi kõva nimi
9 (rahasta, valuutasta)
◊ kova valuutta kindel (konverteeritav) valuuta (ark.) kõva valuuta
◊  (Suom.) kovan rahan asunto korter, mille üürimist v ostmist ei ole doteerinud riik ega kohalik omavalitsus
10 (valosta) ere, terav
11 (vedestä) kare, kõva
12
◊ kova p kõva (tugev) p

luja 10
1 (vahva) tugev; (vankka) kindel; (kestävä) vastu·pidav, püsiv, kestev; (kova) kõva; (horjumaton) vankumatu, kõikumatu
◊ lujaa kangasta vastupidav riie; luja jää kõva jää; luja linnoitus tugev kindlus; luja solmu pidav (tugev) sõlm; lujaksi tallattu maa kõvaks tallatud maa; lujalle perustalle rakennettu talo kindlale alusele ehitatud maja; luja urheilujoukkue tugev võistkond
◊  (kuv.) luja taloudellinen asema kindel majanduslik seis; lujat perhesiteet tugevad (kestvad) perekonnasidemed; luja terveys kõva tervis; luja liitto kindel liit
2 (ihmisestä ja hänen suhtautumisestaan) kange, kõva, tugev; (peräänantamaton) sitke, visa, järele·andmatu; (ankara) range, järsk; võimukas; nõudlik
◊ luja luonne kange iseloom; luja tahto kõikumatu tahe; luja päätös kindel otsus; luja luottamus kindel usaldus; pysyä lujana päätöksessään oma otsuses kindlaks jääda; luja katse range pilk; nyt tuli tosi lujat sanat! need olid tõepoolest kõvad sõnad!; luja kuri range distsipliin; ohjata jotakin lujalla kädellä midagi kõva käega juhtida
3 (vaikutukseltaan voimakas) vägev, jõuline, võimas; tõhus
◊ luja isku jõuline löök; luja kädenpuristus tugev käepigistus; luja harjoittelu tõhus treening; hän otti lujat löylyt ta võttis kõva leili; puhua lujalla äänellä kõva häälega rääkida; luja vauhti kõva kiirus
4 (voimia vaativa) raske, ränk, kõva, kurnav
◊ luja työ ränk töö; luja kilpailu töistä kõva konkurents töökohtade pärast
5 (vars. ark. runsas, suuri) tubli, tugev, vägev
◊ hän söi lujan aamiaisen ta sõi tubli (vägeva) hommikusöögi

luja·otteinen 38 jõuline, tugev; kindla·käeline, kõva·käeline; (kuv. määrätietoinen) sihi·kindel, sihi·teadlik
◊ hän oli lujaotteinen lasten kasvattaja ta oli kindlakäeline laste kasvataja

massiivinen 38
1 massiivne; (jykevä) paks, tüse, jäme; tahumatu, robustne; (raskas) raske; (vahva) tugev, kõva, jõuline; (vankkarakenteinen) kindel, stabiilne; (mahtava) võimas, vägev; imposantne
◊ sillan massiivinen rakenne silla kindel (tugev) konstruktsioon; massiiviset huonekalut massiivne mööbel; laulajan massiivinen olemus laulja võimas (imposantne) kuju
2 (laaja) ulatuslik, laialdane; (mittava, iso) suur, mahukas; (runsas) rikkalik
◊ massiivinen kehitysohjelma ulatuslik (laialdane) abistamisprogramm; massiivinen verenvuoto rikkalik (suur) verejooks
3 (umpinainen) massiivne, kompaktne; tihke, tihe

napakka 14*A (osuva; sattuva) tabav, ilmekas; (tepsivä) mõjus, mõjuv, lööv ‹lööva›; (terhakka) reibas, elu·rõõmus; (topakka) vilgas; (rivakka) hakkaja; (kestävä, pitävä) vastu·pidav, tugev
◊ napakka ote tugev haare

navakka 14*A (tuulesta) vali, tugev; (iskusta) tugev; (kova) kõva; (tuntuva) intensiivne
◊  (ilmat.) navakkaa tuulta tugev (vali) tuul

paha 9
1 (eettisesti ala-arvoinen) paha, halb, kuri, paheline; (syntinen) patune; (tunnoton) südametu, tundetu; (sopimaton) sobimatu, eba·sobiv
◊ paha ihminen paha inimene; pahat aikeet kurjad kavatsused; maailma on paha maailm on kuri; hän tottui pahoille tavoille ta harjus halbade kommetega [ära]
◊  (substantiivisesti) en haluaisi uskoa hänestä mitään pahaa ma ei tahaks uskuda temast midagi halba; eihän siinä ole mitään pahaa selles ei ole ju midagi halba; tehdä pahojaan pahandust teha; kaiken pahan alku ja juuri kõige kurja juur; kõige halva algus; lopussa paha sai palkkansa kurjus sai lõpus oma palga; palkita paha hyvällä halba heaga tasuda
◊  (Raam.) isien pahat teot vanemate patud; päästä meidät pahasta päästa meid ära kurjast
◊  (erik. paholaisesta) paha sinut periköön kurat (saatan) sind võtku
◊  (sananp.) siinä paha missä mainitaan kus hundist räägitakse, seal hunt on; seal see inimene ongi, kellest räägitakse; mikäs pahan tappaisi kes paha hävitaks
2 (ilkeä, häijy) kuri, halb, paha
◊ iso paha susi suur, kuri hunt; olla paha jollekulle kellegi vastu halb olla; olla pahana tige (pahane, vihane) olla; olla pahalla tuulella halvas tujus olla; olla paha suustaan terava keelega olla; hän ei tahtonut olla pekkaa pahempi ta ei tahtnud olla teistest halvem; pahat kielet kertovat, että — kurjad keeled kõnelevad, et —; hän ei sanonut koskaan pahaa sanaa läheisistään ta ei ütelnud kordagi ühtegi halba sõna oma lähedaste kohta
◊  (substantiivisesti) ei hyvällä eikä pahalla ei hea ega kurjaga
3 (epäedullinen) paha, halb; (uhkaava) ohtlik; (vaikea, ankara) raske; (kiusallinen) eba·sobiv; (voimakas) tugev
◊ paha ilma paha (halb) ilm; paha merkki halb märk; hyvinä ja pahoina päivinä headel ja halbadel päevadel; tulla pahaan aikaan halval (ebasobival) ajal tulla; siitä oli pahat seuraukset sellel olid halvad (kurvad) tagajärjed; pahaksi onneksi tuuli kääntyi õnnetuseks tuul pöördus; paha taipumus pureskella kynsiä halb (inetu) komme küüsi närida; käänne pahempaan päin pööre halvemuse poole; pahimmassa tapauksessa halvimal juhul; sen pahempi itsellesi, jos valehtelet seda halvem sulle endale, kui valetad; paha kyllä, taisin erehtyä kahju küll, ma vist eksisin; paha mutka ohtlik kurv; paha este halb takistus; paha yskä paha köha; paha ristiriita raske konflikt; pahin kilpailijani minu peamine (ohtlikem) konkurent; minulle sattui paha virhe ma tegin paha vea; pyörremyrsky aiheutti pahaa jälkeä keeristorm tegi puhta töö, keeristormil olid kohutavad tagajärjed; olla pahassa pulassa täbaras olukorras olla; paha juttu, että — paha lugu, et —; paha myrsky tugev torm; kesän pahimmat helteet kõige hullem suvekuumus; erehdyit pahan kerran sa eksisid täielikult, sa eksisid kapitaalselt (kõnek)
◊  (ark.) eipä ole paha hinta pole paha hind, hind on täiesti mõistlik
◊  (kuv.) herättää pahaa verta paksu verd tekitada; paha silmä kuri silm
◊  (substantiivisesti) puhua pahaa jostakusta kellestki halba rääkida; aavistaa pahaa paha (halba) aimata; pahaa aavistamaton pahaaimamatu; mustan kissan näkeminen tietää pahaa musta kassi nägemine tähendab halba; pelätä pahinta halvimat karta; lisäoppi ei tekisi kenellekään pahaa täiendõpe ei teeks kellelegi halba (paha); hengästyminen on hänelle pahaksi hingeldamine mõjub talle halvasti; pahin on jo ohi halvim on juba möödas; valita kahdesta pahasta pienempi kahest halvast väiksemat valida
4 (epämiellyttävä) paha, halb, eba·meeldiv; (pilaantunut) riknenud
◊ paha haju paha (halb, ebameeldiv) lõhn; pahan hajuinen paha (halva) lõhnaga; pahan makuinen paha (halva) maitsega; maistua pahalta halvasti maitseda; ruoka on mennyt pahaksi toit on halvaks (pahaks) läinud, toit on riknenud; nukkua pahassa asennossa halvas asendis magada; minulla on paha mieli ma olen kurb; minulla on paha olo mul on paha olla, ma ei tunne end hästi; ma olen kurb
◊  (substantiivisesti) minun tekee pahaa mind ajab iiveldama, mul on süda paha; kirkas valo tekee pahaa silmille ere valgus teeb silmadele liiga; älä pane pahaksesi ära pane pahaks, ära pahanda
5 (parka, rukka) voi tyttö paha! sa vaene tüdruk!

pakottava 10 (erittäin velvoittava) sundiv, tungiv; kohustav; (vaativa) nõudlik; (huutava) karjuv; (ankara, kova) suur, tugev; (polttava) põletav
◊ pakottava avuntarve suur abivajadus, tungiv vajadus abi järele; jos pakottavat syyt vaativat kui tungivad põhjused nõuavad

paksu 1
1 paks
◊ järvessä on jo paksu jää järvel on juba paks jää; puoli metriä paksu pool meetrit paks; sopivan paksu lankku sobiva paksusega laud
2 (ympärysmitasta) jäme, paks
◊ paksu neula jäme nõel; paksu oksa jäme oks; paksua kaapelia jäme kaabel; paksu viiva jäme (lai) triip
3 (ihmisestä, eläimistä ja ruumiinosista) paks; (lihava) tüse; jäme; (pullea) ümmargune, trullakas; (ark.) trulla, matsakas; (tukeva) tugev; (tanakka) korpulentne, volüümikas, täidlane
◊ paksut käsivarret jämedad käsivarred; paksut sääret paksud (jämedad) sääred; paksu vyötärö paks vöökoht; paksut huulet täidlased huuled
◊  (ark. raskaana) tyttö on paksuna tüdruk on rase
4 (tukasta, karvoista ym.) paks; (tiheä) tihe
5 (nesteestä, kaasusta tms.) paks
◊ ilma on paksu tupakansavusta õhk on suitsust paks
6 (äänestä) (samea) paks, tuhm, kõlatu; (puuromainen) eba·selge
7 (ark.) (sopimaton) sobimatu; (säädytön) siivutu, nilbe; labane; (ruma) rumal; (rivo) rõve, ropp; (törkeä) eba·viisakas, viisakusetu
◊ paksut puheet rumalad jutud; tuollainen käytös on jo liian paksua selline käitumine on juba liiga labane, selline käitumine on juba väga sobimatu; puhua paksuja ropendada, nilbusi rääkida

panssari·verkko 1*A [tugev] metall·võrk

pitävä 10
1 (kestävä, luja) vastu·pidav; kindel; (tukeva) tugev; (pätevä) pädev; paika·pidav
◊ pitävä ote kindel haare; pitävä lupaus paikapidav lubadus; pitävä todiste paikapidav tõend
2 (tiivis, eristyskykyinen) pidav
◊ vedenpitävä vettpidav

ponteva 10 (voimakas) jõuline, tugev; (energinen) energiline; (reipas) reibas; (pystyvä) kindel, vankumatu; (rivakka) elav, tarmukas; (painokas, vaikuttava) mõjuv, muljet·avaldav
◊ tuo oli pontevaa puhetta! see oli mõjuv jutt!; ponteva mies jõuline (energiline) mees

puhuri 6 külm tugev tuul; kõle tuul, vinge tuul

pulska 10 (kunnon) tubli, korralik; uhke; (potra) tore, reibas; (tukeva) tugev; (pullea) ümmargune; paks; (komea) kena
◊ olla pulskassa kunnossa heas vormis olla

raavas 41
1 (adj.) tugev; (roteva) turske; toekas; kogukas; (leveäharteinen) laia·õlgne; (atleettinen) atleetlik; (riuska) reibas
2 (subst.)
2a (täysikasvuinen nauta) veis
2b (raavaanliha) veise·liha, looma·liha (kõnek)

raju 1
1 (raisu, riehakas, väkivaltainen) pöörane; meeletu; (hurja, villi) metsik; äge; käre; (hillitön) taltsutamatu; ohjeldamatu; pidurdamatu; impulsiivne; (kiihkeä) kirglik, tuline
◊ raju vatsakipu äge kõhuvalu; poikien rajut leikit poiste metsikud mängud; rajut juhlat pöörane pidu
2 (ankara) tugev; kange; äge; (kova) kõva; (voimakas) võimas; (roima) märkimis·väärne; korralik; (nopea) kiire; nobe
◊ raju tuuli tugev (kange) tuul; raju verenvuoto tugev (äge) verejooks; raju hintakilpailu äge hinnakonkurents; raju tarjous korralik hinnapakkumine
3 (ark.) (rohkea) julge, vahva; (tehoava) mõjuv
◊ raju uudistus mõjuv uuendus; raju kannanotto julge seisukohavõtt
◊  (hyvä) raju elokuva hea film; rajua musiikkia äge muusika (kõnek)

rakoilematon 34*C (joka ei rakoile) pragunematu; mõranematu; (kestävä, luja) kindel; vastu·pidav; tugev
◊ rakoilematon ystävyys tugev (kindel) sõprus

raskas 41
1 (painava) raske
◊ raskas ajoneuvo raskeveoauto; raskas liikenne raskeveoliiklus; laukku oli raskas kantaa kotti oli raske tassida (kanda); raskasta kuin lyijy raske nagu tina, tinaraske; raskaat askeleet rasked sammud; raskaat moukariniskut rasked vasaralöögid; raskaat pilvet rasked pilved
◊  (väsymyksen tms. tunteesta) minulla on raskas olo mul on raske olla; pää tuntuu raskaalta pea on raske
◊  (tunkkainen) huoneessa on raskas ilma toas on umbne, toas on raske õhk
◊  (tuoksusta) raskas tuoksu raske lõhn
◊  (ankea, synkkä) raskaat ajatukset rasked mõtted, sünged mõtted; raskas tunnelma raske meeleolu; olla raskaalla mielellä sünges meeleolus olla; raskas huokaus raske ohe
◊  (kuv.) raskas taakka putosi hänen harteiltaan raske koorem langes tema õlgadelt; raskas teollisuus rasketööstus
◊ (ark.) raskas ruoka raske toit, rasvane toit, raskesti seeditav toit; ampua raskaalla tykistöllä kõva käega tegutseda
◊  (sot.) raskas aseistus raskerelvastus; raskas konekivääri raskekuulipilduja, suurekaliibriline kuulipilduja; raskas kranaatinheitin raskegranaadiheitja; raskas tykki raskesuurtükk; raskas tykistö raskesuurtükivägi
◊  (kem., fys.) raskas vesi raske vesi; raskas vety raske vesinik, deuteerium
2 (vankka) tugev; (massiivinen) massiivne; kogukas; (kömpelö) kohmakas; saamatu; (kankea, jähmeä) kange
◊ raskas ruumiinrakenne tugev kehaehitus; barokin raskaat muodot baroki tugevad vormid; hän on raskas liikkeissään ta liigub raskelt; raskas meikki tugev meik
3 (ankara, kova) raske; karm ‹karmi›; ränk; tugev; (vaikea, rasittava) väsitav
◊ raskas onnettomuus raske õnnetus; raskas isku tugev löök; raskas syyllisyys raske süü; raskas tappio raske kaotus; hän oli raskaan surun murtama ränk mure rõhus teda, ta oli rängast murest murtud; raskaat sotavuodet rasked sõja-aastad; raskas verotus rängad maksud; raskas velvollisuus raske kohustus; raskas vastuu raske vastutus; tehdä raskasta työtä rasket tööd teha, ränka tööd teha; rata oli raskas [juosta] [jooksu]rada oli raske; kirja oli raskasta luettavaa raamatut oli raske lugeda; raskas uni raske (sügav) uni
4 (törkeä, karkea) jõhker; ränk; julm; (raskauttava) raskendav; (vakava) tõsine
◊ raskas rikos jõhker kuritegu; raskas erehdys ränk eksitus; raskas syytös raske süüdistus
5 (raskaudentilasta) rase, raske·jalgne, raske (van)
◊ hän on raskaana ta on rase, ta ootab last; tulla raskaaksi rasedaks jääda, rasestuda; olla seitsemättä kuukautta raskaana seitsmendat kuud rase olla

rautainen 38
1 (raudasta tehty) raudne; rauast; raud-
◊ rautainen paistinpannu raudpann; rautainen portti raudvärav
2 (kuv. vahva, luja, kova) raudne; tugev; range
◊ rautaiset lihakset tugevad lihased; rautaiset hermot raudsed närvid; rautainen terveys raudne tervis; rautainen kunto raudne (hea) vorm; rautainen kuri raudne (range) distsipliin; rautainen ote raudne haare; rautainen tahto raudne tahe; rautainen diktatuuri range (raudne) diktatuur; rautainen ammattilainen tõeline professionaal; hallita rautaisin ottein raudse käega valitseda
3 (slg.) (suurenmoinen, huikea) kihvt (kõnek); äge (kõnek); lahe ‹laheda› (kõnek); (mainio, loistava) võrratu; sünge (kõnek); (fantastinen) fantastiline; tore
◊ rautainen fiilis võimas tunne; rautainen kundi äge kutt, lahe tüüp; rautaista rokkia sünge rokk; äge rokk

rauta·jää 18 tugev jääkord (järve vm veekogu peal)

riski2 5 (ark.) (voimakas) tugev; (kookas) suur, kogukas, turske; (lyhyt ja roteva) jässakas, rässakas, jändrik
◊  (leik.) olla riskissä kunnossa olla priske (tüse, paks, lihav); tervisest pakatada

robusti 5 robustne; tahumatu; rohmakas; tugev; jäme ks. myös roteva

roima 10 (melkoinen) üsna suur, märkimis·väärne, tähele·panu·väärne, märgatav, tunduv, oluline, kenake, korralik, tubli, tugev; (suurenmoinen) suure·pärane; (valtava) võimas, vägev, tohutu suur
◊ roima alennus tunduv (märkimisväärne) hinnaalandus; roima annos tubli (korralik) portsjon; roima parannus ennätykseen rekordi oluline (märkimisväärne) parandus

ronski 5 (ark.)
1 tragi; energiline; ette·võtlik; hakkaja; tarmukas; toimekas; reibas; uljas; muretu; (huumorista) lopsakas; (arastelematon) häbenematu; häbematu; julge; (suorapuheinen) otse·kohene; sirg·jooneline; ava·meelne; ilustamata
◊ ronski mies tragi (energiline, hakkaja, ettevõtlik) mees; ronskit otteet energiline tegutsemine; julge pealehakkamine; ronski huumori lopsakas huumor; hänellä on ronski kielenkäyttö ta keelepruuk on lopsakas; ta ei vali eriti oma sõnu; ta ütleb, mis mõtleb
2 (runsas, reilu) tubli; tugev; korralik; (iso) [üsna] suur
◊ ronski pala kakkua suur (tubli) tükk torti; ronskit hinnat soolased hinnad

roteva 10 turske; tugev; kogukas; suure (tugeva) kondiga; suure·kasvuline; toekas; priske; tüse
◊ pitkä ja roteva mies pikk ja tugev (turske) mees

ruokaisa 10 (täyttävä) rammus; (tukeva) tugev; (ravitseva) toitev

rutka 10 (harv., ark.) kõva; tubli; tugev; korralik; rikkalik; ohter; (suurenmoinen) suure·pärane, suure·jooneline, hiilgav, tore; (valtava) tohutu suur; võimas, vägev

ruudikas 41*A (kuv.) võimas, tugev, jõuline; mõjus, tõhus, efektiivne
◊ ruudikas auto suure võimsusega auto; ruudikas isku tugev hoop

rysty·veto 1*F (urh., esim. tenniksessä) tugev taga[nt]käelöök

räjähdysmäinen 38 plahvatuslik; (hillitön) ohjeldamatu; taltsutamatu; pidurdamatu; (raju) tugev; jõuline; äge; käre; (huima) pöörane; pead·pööritav; (valtava) tohutu (määratu) suur; võimas; vägev; enne·olematu, enne·kuulmatu
◊ räjähdysmäinen palo plahvatuslik põlemine (põleng, tulekahju); väestön räjähdysmäinen kasvu elanikkonna plahvatuslik suurenemine

suuri 26
1 (iso) suur; (kookas) kogukas; (ihmisestä myös) suure kasvuga, suure·kasvuline; (tilavuudeltaan suuri) mahukas; ruumikas; avar; ulatuslik; (pitkästä ihmisestä) pika·kasvuline, pikk ‹pika›; (aikuinen) täis·kasvanud, täis·ealine
◊ suuri ja vahva mies suur ja tugev mees; tuijottaa silmät suurina suurte silmadega (suuril silmil, suurisilmi) vahtida; suuri maailma suur (lai) maailm; suur (lai) ilm; suurten yksiköiden tuomat edut suurtootmise eelised
◊  (erik.) poika on kasvanut suureksi poiss on suureks kasvanud; lapset ovat jo suuria lapsed on juba suured (täisealised, täiskasvanud); hän on suuri lapsi ta on suur laps (lapsemeelse täiskasvanu kohta)
2 (määrältään runsas) suur; rohke; (ansioista tms.) suur; kõrge; (paljoudesta) rohke, rohke·arvuline, hulgaline, arvukas, rikkalik; palju ‹palju›
◊ suuri perhe suur (arvukas) pere; suurimmat puolueet suurimad parteid; suuri palkka suur (hea) palk; suuret tulot suured sissetulekud (tulud); suuri luku suur arv; suuri summa suur summa; hän ansaitsi suuret rahat ta teenis palju raha; ta teenis ränka raha (kõnek); ta sai rängalt pappi (slg.); suurin sallittu ajonopeus suurim lubatud sõidukiirus; puolueen suuri kannattajamäärä partei suur (arvukas) toetajaskond; suuri sademäärä suur sademetehulk; rikkalikud sademed; suuri sotajoukko rohkearvuline sõjavägi
◊  (kuv.) suuri raha suur raha; suurkapital
3 (vaikutukseltaan huomattava) suur; oluline; (voimaltaan huomattava) tugev, kõva, kange; (vars. fys. suureista) suur
◊ suuri teho suur võimsus; panna suuri paino jollekin seikalle mingile asjaolule suurt (erilist) rõhku panna; aiheutti suurta vahinkoa tekitas (põhjustas) suurt (tunduvat) kahju; suurin ansio kuuluu muille kõige rohkem on [selles] teeneid teistel; houkutus oli liian suuri ahvatlus oli liiga suur; tämä on minulle suuri kunnia see on mulle suur au; suuret kiitokset! suur tänu!; palju tänu!; hän sai suuren suosion ta omandas suure populaarsuse; ta muutus väga populaarseks; olen hänen suuri ihailijansa olen tema suur austaja; hänellä oli suuria suunnitelmia tal olid suured plaanid; tuntea suurta tyydytystä työstään oma tööst suurt rahuldust saada (tunda); se oli silloin suurta muotia see oli tollal suurmood; see oli tollal väga moes; suurin työ on tehty suurem osa tööst on tehtud; suurelta osalta suures osas; suuressa määrin suurel määral, suures ulatuses; suuri juoppo suur (vana) joodik
◊  (substantiivina) kolmen suuren neuvottelu kolme suure nõupidamine (kolme suurriigi esindajate vms); uudistuksesta odotettiin suuria reformist oodati (loodeti) palju[t]; reformile pandi suuri lootusi
4 (merkittävä) suur; märkimis·väärne; (asemaltaan huomattava) välja·paistev, silma·paistev; (tärkeä) tähtis; (arvoltaan suuri) väärtuslik, hinnaline
◊ se on ollut suureksi avuksi see on olnud suureks abiks; sellest on olnud palju abi; suuri Pohjan sota [Suur] Põhjasõda; Aleksanteri Suuri Aleksander Suur; olisi suurta saada kokea jotain sellaista see oleks suur elamus, kui saaks kogeda midagi sellist; suuri päivä oli koittanut suur (tähtis) päev oli saabunud (käes); hän meni naimisiin suuren rakkautensa kanssa ta abiellus oma suure (tõelise) armastusega
◊  (ylät. kuolla) astua suureen tuntemattomaan teise ilma minna, manalateele minna, siitilmast lahkuda
◊  (usein leik.) Suomen suuri poika Soome suur poeg; (ark., leik.) olla suurin ja kaunein olla kõige suurem ja ilusam; olla kõige parem (enda arvates); (substantiivina) tämä nyt ei vielä suuria merkitse see ei tähenda veel midagi erilist; ajatella suuria itsestään endast heal arvamusel olla; ennast tähtsaks pidada; ennast teistest paremaks pidada; ennast tähtsaks teha
◊  (sananl.) ei suuret sanat suuta halkaise ega suured sõnad suud lõhki aja (hooplemise kohta)
5
◊ suurin piirtein üldjoontes, üldiselt, põhiliselt, laias laastus (osapuilleen) ligikaudu, umbes (jotakuinkin) kuidagiviisi, kuidagimoodi (suunnilleen, noin) umbes, ligikaudu, ligikaudselt; väite pitää suurin piirtein paikkansa väide on üldjoontes (põhiliselt) õige

syvällinen 38
1 (syvästi vaikuttava) sügav; sügavalt mõjuv; (perusteellinen) põhjalik; üksik·asjalik; (voimakas) tugev, kõva, kange
◊ tehdä syvällinen vaikutus johonkuhun kellelegi sügavat muljet avaldada; saada jostakin syvällisiä vaikutteita millestki sügavaid mõjutusi saada; syvälliset tiedot põhjalikud teadmised; syvälliset opinnot põhjalikud õpingud; syvällinen ihmistuntemus sügav (põhjalik) inimesetundmine; sügavale (sügavuti) minev inimesetundmine
2 (syvämietteinen, sisällökäs) sisukas; sügav[a]·mõtteline; sügava·sisuline, sisu·rikas; (syvältä luotaava) sügavale ulatuv; põhjalik
◊ syvällinen keskustelu sisukas vestlus; sügav[a]mõtteline vestlus; taiteen syvällinen tuntija põhjalik kunstitundja; suurepärane kunstitundja

tanakka 14*A
1 (voimakasrakenteisesta ihmisestä) jässakas, rässakas, tüüakas, turske; (pyylevä) priske, täidlane, lihav, tüse
2 (tukeva) tugev, jõuline, vägev; (lujatekoinen, vakaa) vastu·pidav, kindel; kõikumatu, vankumatu
◊ aita oli tanakkaa tekoa tara oli tugeva ehitusega

tasa·vahvuinen 38 ühe·tugevune; sama·tugevune, sama tugev; tasa·vägine
◊ jääpeite on tasavahvuinen jääkate on ühtlase tugevusega; tasavahvuiset joukkueet tasavägised võistkonnad

tasa·voimainen 38 ühe·tugevune; sama·tugevune, sama tugev; tasa·vägine

tasa·väkinen 38 tasa·vägine; ühe·tugevune; sama·tugevune, sama tugev
◊ tasaväkinen ottelu tasavägine võistlus; he ovat tasaväkisiä nad on tasavägised (ühetugevused)

tiukka 9*A
1 (lujasti kiinni oleva) kõvasti kinniolev; kõvasti kinnitõmmatud; kõvasti kinnikeeratud; tugev
◊ tiukka kansi tihke kaas, kõvasti kinniolev kaas; tiukka solmu tugev (kõvasti kinnitõmmatud) sõlm
2 (kiristävä, pingottunut) pingul, pinguli, pingul·olev; pingutatud; (ahdas) kitsas, ahas; (vars. vaatteesta) pigistav, pitsitav; liibuv
◊ tiukka side pingul side; tiukka pipo pingul (tihedalt istuv) kootud müts; kiristää köysi tiukaksi köit pingule tõmmata
3 (rakenteeltaan tiivis) tihe; tihke; kokku·surutud; plink
◊ tiukaksi tallattu maa tihkeks (plingiks) trambitud maa; neuloa tiukkaa neulosta tihedalt (kõvasti) kududa; he etenivät tiukassa muodostelmassa nad liikusid tihedas rivis
4 (ankara) range; (jäykkä) jäik; paindumatu; (vaativa) nõudlik; (kova) karm ‹karmi›; vali; (tinkimätön) järele·andmatu; tingimatu; (jyrkkä) järsk; äkiline; jõnk; terav
◊ tiukka opettaja nõudlik õpetaja; tiukka kuri range distsipliin; tiukka linja range suund, järsk liin; tiukka rajoitus karm piirang; tiukka sääntö range reegel; tiukka käsky karm käsk; tiukka valvonta range järelevalve; hänen tiukka ilmeensä lientyi tema vali ilme pehmenes; vaatia jotakin tiukassa äänilajissa midagi teravas toonis nõuda
5 (vaikea, kova) raske; ränk; kõva; pingne; (hankala) tüütu, tüütav; tülikas; (rasittava) kurnav; väsitav; (työläs) vaevaline; vaeva·rikas
◊ tiukka ottelu raske mäng; tiukka harjoitus kõva (pingne) treening; siinä oli tosi tiukat paikat see oli tõepoolest täbar lugu, siis oli tõepoolest kitsas käes, siis läks asi tõepoolest ohtlikuks; olipa se tiukka paikka see oli küll raske juhus (keeruline lugu); tiukan paikan tullen voit kääntyä puoleeni kui asi kibedaks läheb, võid minu poole pöörduda
◊  (substantiivisesti) jokin tekee tiukkaa miski tekitab (valmistab) raskusi, miski kujuneb keeruliseks; teki tiukkaa mahtua mukaan oli raske kohta saada, oli problemaatiline kaasa saada (pääseda); ottelun voitto ei tehnyt kotijoukkueelle tiukkaakaan mängu võitmine oli kohalikule meeskonnale mänguasi, mängu võitmine polnud kohalikule meeskonnale mingi küsimus
6 (jyrkkä, kiperä) järsk; terav; äkiline
◊ tiukka käänne järsk pööre, äkiline muutus
7 (tiivis, intensiivinen) tihe; intensiivne
◊ tiukka ohjelma tihe programm
8 (ark. väkevä, tulinen, kirpeä) kange; terav; vägev; vänge
◊ tiukkaa viinaa kange viin; tiukka maku vänge maitse; tiukka mauste terav maitseaine
9 (slg. hyvä) kihvt, äge, vinge, vahva, lahe ‹laheda›, tore
◊ tiukkaa musaa vinge muusika; lahe musa

tuhti 5*F (ark.) (tukeva) kindel; tugev; (lihavahko) tüse, priske, täidlane; (aimo) tubli; korralik; vahva
◊ tuhti kädenpuristus tugev käepigistus; tuhti tyttö priske tüdruk; tuhti ateria tugev söömaaeg, korralik toit

tuikea 15
1 (tiukka) äge; käre; järsk; äkiline; (ankara) karm ‹karmi›; range; vali ks. myös tuima
2 (väkevä, voimakas) tugev; jõuline; vägev; (kova) kõva; kange; (mausta myös) terav, terava·maitseline ks. myös tuima
◊ tuikea pakkanen kõva pakane; tuikea tuuli vinge tuul; tuikeaa sinappia kange sinep