Soome-eesti suursõnaraamat

etu·pää 18 ees·ots, esi·ots, eespoolne ots; (kärki) tipp
◊ olla kulkueen etupäässä rongkäigu eesotsas olla; talouselämän etupään miehiä majanduselu juhtiv tegelane (tipptegelane)

harja 9
1 (ylin kohta) hari; (laki, huippu) tipp; (selänne) seljak, seljandik
◊ muurin harja müüri hari; mäen harja mäetipp; aallon harja lainehari
2 (vesikaton harja) katuse·hari
◊ rakennus on saatu harjaan ehitamisega on jõutud katuseharjani
◊  (kuv.) olla temppelin harjalla raske valiku ees seista, olulise otsuse langetamise ees seista
◊  (Raam.) perkele asetti hänet temppelin harjalle kurat pani ta seisma pühakoja harjale
3 (hevosen, leijonan) lakk ‹laka›; (kukon) hari
4 (puhdistusväline) hari

huipennus 39 hari·punkt, kõrg·punkt, tipp, kulminatsioon; (juhlan tms.) tõmbe·number

huippu 1*B
1 tipp; (kärki) ots, teravik; (laki) hari; (korkein huippu) hari·punkt; (mat.) hari·punkt
◊ vuoren huippu mäetipp; tunturin huippu tundruhari; tornin huippu tornitipp; maailman korkein huippu Mount Everest maailma kõrgeim mäetipp Mount Everest
2 (kuv.) tipp, hari·punkt, kõrg·punkt; kulminatsioon; maksimum; (henkilöstä) tipp, tipp·tegija
◊ kulutus saavutti huippunsa tarbimine jõudis haripunkti; hävyttömyyden huippu häbematuse tipp; kaiken huipuksi sattui vielä tämä! tagatipuks (lisaks kõigele) juhtus veel seegi!; olla uransa huipulla oma karjääri tipul olla; olla huipulla tipus olla; huipulla tuulee tipus puhub tugev tuul (karjääris kõrgele jõudnud inimese elu on ebakindel); talouselämän huiput majanduselu tipptegijad; Euroopan huiput tänään stadionilla täna on staadionil Euroopa tippsportlased

huippu- (yhd.) tipp-, kõrg-, maksimum-; super-, maksi-

kieleke 48*A (kieli) keel (keelekujuline moodustis); (uloke) väljaulatuv tipp (nokk), eend; (niemen) neeme nina; (geol. jääkieleke) jää·keel
◊ kallion kieleke kaljueend; niemi työntyy kapeana kielekkeenä mereen neem suundub kitsa keelena merre; repeytyneistä vaatteista riippui kielekkeitä rebenenud rõivaist rippus räbalaid

kärki 7*L
1 tipp, ots
◊ kynän kärki pliiatsitera; neulan kärki nõela ots; nuolen kärki nooleots; veitsen kärki noaots; katkojan (sytytystulpan) kärki katkesti (süüteküünla) kontakt; niemen kärki neeme tipp (nina)
◊  (mat.) kulman kärki nurga tipp; kolmion kärki kolmnurga tipp
2 (urh.) juht·grupp, esi·ots; (yhd.) tipp-, juht-
◊ hän ryntäsi kärkeen ta jõudis juhtgruppi (esimeste hulka)
3 (johtoasema) tipp
◊ olla tilastojen kärjessä olla statistiliste tabelite tipus; kymmenen kärjessä [muusika]edetabeli kümme esimest; hiihtomme terävin kärki meie suusatajate paremik (eliit)
4 (kuv.) nael, puänt; (vitsissä) uba
◊ katkaista kärki joltakin midagi pehmendada, millegi karmust (teravust) vähendada
5 (alussa) heti kärkeen esimeseks, kohe alguses

kärki·piste 48 tipp

laki2 7*D (ylin kohta) lagi, lagi·punkt, kõrg·punkt, ülem·piir, ülem·määr; (huippu) tipp

laki·piste 48
1 (ylin kohta) kõrg·punkt, hari·punkt, tipp, lagi
◊  (kuv.) hänen uransa on lakipisteessään tema karjäär on kõrgpunktis
2 (täht.) lagi·punkt, seniit
3 (fys.) kulminatsioon
◊ saavuttaa lakipisteensä kõrgpunkti saavutada

latva 9
1 latv, ladvik; (latvaosa) tipp, hari
◊ leikata hiuksista latvat juukseid otstest lõigata
◊  (ark.) hän on latvasta laho ta on peast põrunud (segane)
2 (joen alkupää) [jõe·]lähe; (yläjuoksu) üla·jooks

lumi·huippu 1*B lumine tipp

nenä 10
1 nina
◊ nenän selkä ninaselg; nenän pää ninaots; hän istui silmälasit nenällä ta istus prillid ninal; nenä vuotaa nina tilgub, nina jookseb vett; niistää nenänsä nina nuusata; pyyhkiä nenänsä nina pühkida; hänen nenästään vuotaa verta ta ninast jookseb verd, tal jookseb nina verd; kaivaa nenäänsä nina nokkida; puhua nenäänsä läbi nina rääkida; jollakulla on nenä tukossa kellelgi on nina kinni, kellegi nina on nohune; pidellä nenäänsä nina kinni hoida (pidada)
2 (kuv.) on niin pimeä, ettei näe nenäänsä pitemmälle nii pime, et ei näe oma ninaotsastki kaugemale; hän ei ajattele nenäänsä pitemmälle ta oma ninast kaugemale ei mõtle; tuossahan se on aivan nenäsi alla see on ju sul päris nina all, see on ju sul täitsa nina ees; hänellä on tarkka nenä tal on [mingi asja peale] hea nina; hän on aina nenä kirjassa tal on alati nina raamatus, ta on alati ninapidi raamatus; ei uskalla nenäänsä ulos pistää ei julge ninagi välja pista; sopii kuin nenä päähän sobib nagu rusikas silmaauku; paiskata ovi kiinni toisen nenän edessä teise nina ees uks kinni virutada; hän pääsi pakoon ihan nenän edestä ta põgenes otse nina eest (alt); lentää nenälleen ninali kukkuda (lennata); hän on aina nenä solmussa tal on alati nina kirtsus (vingus); kulkea nenä pystyssä nina püsti käia; nyrpistää nenäänsä jollekin millegi peale nina krimpsutada; työntää nenänsä joka paikkaan oma nina igale poole toppida; näyttää jollekulle pitkää nenää kellelegi pikka nina näidata; saada pitkä nenä pika ninaga jääda, pikka nina saada; vetää jotakuta nenästä kedagi ninapidi vedada; hyppiä jonkun nenälle kellelegi näkku hüpata (karata); antaa jotakuta nenälle kellelegi nina pihta anda; saada nenälleen nina pihta saada; mennä sinne, mihin nenä näyttää minna sinna, kuhu jalad viivad
◊  (ark.) antaa (lyödä, vetää) jotakuta neniin (nenälle) kellegi nina lömmi lüüa, kellelegi vastu molu (tatti) anda; hän tuli kotiin nenä poskella ta tuli koju, nina viltu löödud; ta tuli nina lömmis koju; kaivaa verta nenästään tüli norida, kaklust provotseerida; markka per nenä 1 mark nina peale; voihan nenä! tont võtaks!, oh sa mait!
3 (kärki) nina, tipp, ots
◊ niemennenässä neemetipus; istua kannon nenässä kännu otsas istuda; paistaa makkaraa tikun nenässä orgi otsas vorsti küpsetada; seipään nenässä teibaotsas

nipukka 14*A nibu; (huippu, kärki) ots, tipp
◊ nenän nipukka ninaots; korvan nipukka kõrvanibu; nännin nipukka rinnanibu

nokka 10*A
1 nokk
◊ linnunpojat odottavat ruokaa nokka ammollaan linnupojad ootavad nokad ammuli toitu
2 (ark. nenä) nina
◊ niistää nokkansa nina nuusata; nyrpistää nokkaansa jollekin millegi peale nina krimpsutada; tuossahan se on ihan nokkasi alla see on ju seal otse su nina all
◊  (kuv.) hän ei ajattele nokkaansa pitemmälle oma ninaotsast kaugemale ta ei mõtle; kulkea nokka pystyssä nina püsti käia, nokk taeva poole käia; pistää nokkansa toisten asioihin oma nina teiste asjadesse toppida; ottaa nokkiinsa jostakin millegi peale solvuda, midagi pahaks panna; saada nokilleen pilke alla sattuda, piinlikus olukorras olla; hän makasi maassa nokallaan ta lamas ninuli maas, ta lamas maas kõhuli; tulla toimeen omine nokkineen ise kõigega toime tulla, iseseisvalt hakkama saada; jos tehdään näin, niin ei kenelläkään ole nokan koputtamista kui me nii teeme, siis pole kellelgi kobisemist; siinä ei meillä kauan nokka tuhissut sellega saime niuhti hakkama; markka per nokka üks mark nina pealt
3 (astiassa: putkimainen; kourumainen) osa
4 (kärki) tipp, ots; (keula) vöör; (autossa; lentokoneessa) nina
◊ makkara tikun nokassa vorst tiku otsas; niemen nokka neemetipp; lentokoneen nokka lennukinina

piikki 5*A
1 (oka) okas, oga; pii; (pistin) astel, nõel; (kiven t. betonin käsittelyssä käytettävä) meisel; (kuv.) torge, piste; (ilkeys) õelus
◊ ruusun piikit roosi okkad; haarukan piikki kahvliharu; kamman piikit kammi piid; siili oli piikit pystyssä siilil olid okkad püsti; ampiaisen piikki herilase astel
◊  (kuv.) ivan piikki iroonia torge; hänen sanoihinsa sisältyi piikki tema sõnades oli irooniline torge; olla piikkinä jonkun lihassa kellegi südametunnistuseks olla, kellelegi midagi tülikalt meelde tuletada
2 (korkein arvo) tipp
◊ kuumekäyrän piikki palavikukõvera tipp
3 (ark. ruiske) süst ‹süsti›
4 (raviurheilussa: kärkisija, johtoasema) päästä (siirtyä) piikkiin juhtima pääseda; olla piikissä juhtpositsioonil olla, võistlust juhtida
5 (ark.) ajaa taksilla firman piikkiin firma arvel taksoga sõita; jokin menee jonkun piikkiin miski läheb kellegi arvele
6 (ark., lukuun 25 liittyvissä yhteyksissä) piikin juoksu 25 kilomeetri jooks; piikin uima-allas 25-meetrine bassein

pohjois·kärki 7*L põhja·tipp, põhjapoolne tipp
◊ jonkin pohjoiskärki millegi põhjatipp

pää 18
1 pea ‹pea›
◊ ihmisen pää inimese pea; hevosen pää hobuse pea; panna silmälasit päähänsä prille pähe (ette) panna; panna hattu päähän mütsi pähe panna; ottaa hattu päästä mütsi peast [ära] võtta; pallo osui hänen päähänsä ta sai palliga pähe, pall põrkas talle vastu pead; paljastaa päänsä kunnioittavasti oma pead austuse märgiks paljastada; hän on veljeänsä päätä pitempi ta on pea jagu oma vennast pikem; seisoa päällään pea peal seista; hän hyppäsi pää edellä veteen ta hüppas pea ees vette; uteliaita päitä ilmestyi ikkunaan uudishimulikud pead kerkisid akendele; pudistaa päätään pead raputada; päätäni särkee mu pea valutab; päätäni huimaa mul käib pea ringi
◊  (tukasta) hänella on kihara pää tal on lokkis pea
◊  (kuv.) olla päätään pitempi muita pea jagu teistest üle olla; raataa hiki päässä higi otsa ees tööd rabada; nostaa päätään pead tõsta, esile kerkida; iskeä päänsä seinään peaga vastu seina joosta; puskea päätään seinään peaga vastu seina peksta; hän ryntäsi ulos pää kolmantena jalkana ta tormas välja nagu jalad võtavad
◊  (ark.) antaa jollekulle päihin kellelegi peksa anda; saada päihinsä pähe saada; peksa saada; aukoa päätään praalida; pää kiinni! suu kinni!; ottaa päähän, että — teeb pahaseks see, et —; ärritab see, et — ks. myös harmittaa
2 (surmaamisesta) menettää päänsä peast ilma jääda, surma saada; lainsuojattoman päästä luvattiin palkkio lindprii pea eest lubati tasu
◊  (kuv.) vaatia jonkun päätä vadille kellegi pead vaagnal nõuda; antaa (panna) päänsä pantiksi jostakin millegi eest oma pead pandiks anda; punoa juonia vastapuolen pään menoksi vastaste kiusamiseks (kahjustamiseks) intriige punuda
3 (alkoholin tms. vaikutuksesta) viini menee päähän vein hakkab pähe; olla selvin päin kaine peaga olla
◊  (ark.) juoda päänsä täyteen ennast täis juua
◊  (kuv.) menestys nousee jonkun (jollekulle) päähän kellelegi hakkab edu pähe
4 (ajatuksista, muistista tms.) jollakulla on terävä pää kellelgi on terav mõistus; ei minun päähäni mene, että — minule ei mahu pähe, et —; takoa jotakin jonkun päähän midagi kellelegi pähe taguda; takoa vuosilukuja päähänsä aastaarve pähe taguda (tuupida); takoa läksyjä päähänsä õppetükke pähe tuupida; laskea päässään peast arvutada; vaivata päätään jollakin millegagi oma pead vaevata; miettiä päänsä puhki pead murda, pingsalt mõelda; suunnitelma kypsyi hänen päässään plaan küpses tema peas; lyödä viisaat päänsä yhteen päid kokku panna; hän oli pyörällä päästään ta oli peast segi
5 (mielentilasta) olla hyvällä päällä heas tujus olla; olla alla päin norgus (norus) olla; noruspäi (norguspäi) olla; norutada; hän osasi olla mukavakin, kun sille päälle sattui ta oskas ka meeldiv olla, kui just parasjagu selleks tuju oli; tulla katumapäälle kahetseda; saada jotakin päähänsä mingile mõttele tulla, midagi pähe võtta; hän sai päähänsä ruveta taiteilijaksi tal tuli pähe kunstnikuks hakata; hän piti päänsä ta ei muutnud meelt; menetellä oman päänsä mukaan enda tahtmise järgi tegutseda; tehdä jotakin omin päin midagi omapead teha; tuon sinä olet keksinyt omasta päästäsi selle oled sa oma peaga välja mõelnud, selle oled sa ise välja mõelnud
◊  (rauhallisuudesta) pitää päänsä kylmänä rahu säilitada; hänen päätään ei palella ta ei karda midagi, ta on külmavereline
6 (määrän ilmauksissa) viiniä oli pullo päätä kohti veini oli üks pudel nina peale; viidenkymmenen pään suuruinen karja viiekümnepealine kari
7 (johtaja, päällikkö) pea ‹pea›, juhataja; (päämies) pea·mees, pealik
◊ hän oli yhtiön todellinen pää ta oli firma tegelik pea; perheen pää perekonnapea; hän on suuna päänä joka paikassa ta esitas häälekalt igal pool oma arvamusi
8 (esineen nuppimainen pää) pea ‹pea›
◊ nuppineulan pää nööpnõelapea; tulitikun pää tuletikupea; naulan pää naelapea; kaalin pää kapsapea; siittiön pää ja pyrstö seemneraku pea ja saba; nuotin pää ja kaula noodi pea ja vars
◊  (kuv.) siinä ei ole päätä eikä häntää sel pole ei saba ega sarvi, siin pole mingit mõtet sees
9 (esineen t. asian loppukohdasta) ots; (kärki) tipp; (varsi) vars
◊ istua pöydän päässä laua otsas istuda; kielen pää keeleots; nenän pää ninaots; hännän pää sabaots; ajaa tie päästä päähän otsast otsani tee läbi sõita; lapset vanhimmasta päästä vanemad lapsed; saada unen päästä kiinni lõpuks ometi uinuda; yleisö oli parhaasta päästä naisia publik koosnes enamuses naistest
◊  (leik.) yrityksen terävä pää ürituse peamehed; saada joku langan päähän kedagi toru otsa saada
◊  (kuv.) pää tulee vetävän käteen ta lõpetab kurvalt; pill tuleb pika ilu peale
10 (alkua t. jatkumista ilmaisemassa) päivät päästään päevast päeva; mennä suoraa päätä kotiin otsekohe koju minna; lähteä suoraa päätä takaisin viivitamatult tagasi minna; vastata suoraa päätä otsekohe vastata; hän kävi yhtä päätä ulkona ta käis ühtelugu väljas; hän oli yhtä päätä poissa kolme vuotta ta oli ära ühtejutti kolm aastat; juhlaa oltiin jo täyttä päätä valmistelemassa peo ettevalmistused olid juba täies hoos; syöksyä ulos suin päin (päätä pahkaa) ülepeakaela välja tormata

sakara 12 (kärki) ots, tipp, teravik; (ristin sakara) haru; (tornin tms. huippu) tipp; (muurin sakara) [müüri·]sakk, sake ‹sakme›
◊ tähden sakarat tähe sakid; hirvensarvien sakarat põdrasarvede otsad (teravikud); kruunun sakarat [kuninga]krooni sakid; kuun sakarat [pool]kuu sarved, kuusirbinukid; linnan muurien sakarat kindlusemüüride sakid (sakmed)

sika- (slg., leik.) hiigla-, hiigel-, hiiglama; puru-; hirm-, hirmus ‹—›; õud-, õudselt; ropp-, ropult; lõpp; (huippu-) tipp-; (super-) super-; (hyper-) hüper-

tuotanto·huippu 1*B tootmise kõrgseis, tootmise tipp, tootmise kulminatsioon
◊ vesivoiman tuotantohuippu vee-energia tootmise tippseis

vaaran·laki 7*D vaara tipp