Soome-eesti suursõnaraamat

tiede 48*F teadus
◊ harjoittaa tiedettä teadusega tegelda, teaduslikku tööd teha
◊  (ark.) tehdä tiedettä teadust teha

tieto 1*F
1 (tosiasioiden tunteminen) teadmine; teadmus
◊ usko ei ole tiedon asia usk ja teadmine on eri asjad, teadmine pole usu asi; ihmisen tieto kaiken katoavaisuudesta inimese teadmine kõige kaduvusest; minulla ei ole siitä mitään tietoa minul ei ole selle kohta midagi teada, mul pole sellest aimugi; tehdä jotakin vastoin parempaa tietoa[an] teha midagi oma parima äratundmise (arusaama) vastaselt; hän piti sen omana tietonaan ta pidas (hoidis) selle enda teada; jokin tulee tiedoksi (tietoon) miski saab teatavaks; saattaa jokin jonkun tiedoksi (tietoon) midagi kellelegi teatavaks teha; onkia jotakin tietoonsa midagi välja nuhkida (välja koukida, välja urgitseda); se on yleisesti tiedossa see on üldiselt teada; virkaan on jo tiedossa sijainen ametikohale on juba kohusetäitja teada; tällä tietoa emme voi enempää tehdä praeguste andmete alusel ei saa me rohkem teha; lumesta ei ole tietoakaan lund pole lootagi, lumest pole haisugi; mukavuuksista ei mökissä ollut tietoakaan mugavustest polnud onnis juttugi, mingeid mugavusi polnud onnis muidugi olemas
2 (tosiasioihin perustuva käsitys) teadmised, andmed, teadmus
◊ tieteellinen tieto teaduslikud teadmised, teaduse andmed; kokemusperäinen tieto kogemuslik teadmus; intuitiivinen tieto intuitiivne teadmine
◊  (sananp.) luulo ei ole tiedon väärti arvamine pole veel teadmine
3 (seikka, joka tiedetään) andmed; (informaatio) informatsioon, info, teave
◊ vakoilijoiden käsiin joutui salaisia tietoja spioonide kätte sattus salajasi andmeid; kerätä tieto[j]a luonnon saastumisesta looduse saastumise kohta andmeid koguda; ilmiöstä on tutkittua tietoa [selle] nähtuse kohta on olemas uurimisandmeid; emme ole saaneet asiasta lähempiä tietoja me ei ole saanud selle kohta lähemat informatsiooni (teavet); udella joltakulta tietoja jostakin kelleltki millegi kohta pärida; vaatia joltakulta tietoja jostakin kelleltki millegi kohta teateid (infot) nõuda; paljastaa tietonsa oma teadmisi paljastada; "Minne menet?" — "Mitä sinä sillä tiedolla teet?" "Kuhu lähed?" — "Mis see sinu asi on?"; "Kuhu lähed?" — "Mis sina selle teadmisega teed?"; tiedoksi teadmiseks; tiedoksi vain, että huomispäivän retki on peruutettu on teatada, et homne ekskursioon jääb ära; syöttää tiedot tietokoneeseen andmeid arvutisse sisestada
4 (tiedotus) teade, teada·anne; sõnum; kuulutus
◊ suullinen tieto suuline teadaanne; puhelimitse välitetty tieto telefonitsi antud teade, telefoni teel tulnud teadaanne; rintamalta tulleet tietot rindelt saabunud teated, rindeteated; toimittaa (saattaa) jollekulle tieto jostakin kellelegi millegi kohta sõna viia (saata)
5 (tietämys, tietous, oppi) teadmised, asja·tundmine, asja·tundlikkus
◊ tekniset tiedot tehniline asjatundmine, tehnilised teadmised; hyvät tiedot head teadmised; hänellä on kirjallisuudesta laajat tiedot tal on kirjanduses (kirjanduse alal) põhjalikud teadmised; kartuttaa tietojaan oma teadmisi laiendada (süvendada, rikastada); loistaa tiedoillaan oma teadmistega hiilata, oma asjatundlikkusega hiilata; tiedon puute puudujääk teadmistes, kasinad (kehvad) teadmised
◊  (arvosanassa) hyvät (erinomaiset, tyydyttävät) tiedot head (suurepärased, rahuldavad) teadmised
6 (eräiden tieteenalojen ja oppiaineiden nimityksissä) -õpetus, -teadus
◊ luonnontieto loodusõpetus; maantieto maateadus