Soome-eesti suursõnaraamat

ajan·kohtainen 38 aktuaalne; (päivänpolttava) päeva·kohane, päevakorral olev, terav, põletav

ankara 10
1 range; (tarkka) nõudlik, põhjalik; (tuima) karm ‹karmi›, vali; (voimakas) jõuline, tugev; (jyrkkä, terävä) järsk, terav; (raskas) ränk; (kova) kõva, jäme, jõhker; (raju) äge, käre; (katkera) mõru, kibe; (vaikea) raske
◊ ankara katse ranke pilk; ankara ääni range hääl; ankara rangaistus range karistus; ankarat vaatimukset karmid nõudmised; ankara arvostelu ränk kriitika; olla ankara jollekulle (jotakuta kohtaan) kellegi vastu range olla; saada ankarat nuhteet saada vali noomitus; terroriteko sai ankaran tuomion YK:ssa terroriakt mõisteti ÜRO-s rangelt hukka; ankara talvi karm (kõva) talv; ankara kipu tugev valu; ankara päänsärky äge peavalu; sota oli ankara isku maalle sõda oli maale rängaks löögiks; ongelma vaati ankaraa aivotyötä probleem nõudis kõva mõttetööd; ankarat ponnistukset jõuliset pingutused; ankara vastarinta tugev vastupanu; ankara hyökkäys jõuline rünnak; elämän ankara todellisuus karm elutõde; elää ankarissa oloissa rasketes oludes elada; ankara taistelu äge võitlus
2 (ehdoton) tingimatu; (tinkimätön) järele·andmatu, järje·kindel; (järkähtämätön, horjumaton) kõikumatu, kõrvale·kaldumatu
◊ ankara johdonmukaisuus kõikumatu järjekindlus; ankaran looginen esitys kõrvalekaldumatult loogiline ettepanek

jyrkkä 10*A
1 järsk; (valok.) kontrastne
2 (terävä) terav
◊ jyrkkiä lämpötilan vaihteluja järsud temperatuurikõikumised; jyrkkä ero järsk (suur) erinevus
3 (taipumaton) järele·andmatu, paindumatu; (ankara) range; (tiukka) karm ‹karmi›; (ehdoton) kategooriline; (voimakkaasti vaikuttava) drastiline; (radikaali) radikaalne; (ääri-) äärmus-
◊ jyrkkä kielto karm keeld; jyrkkä vastaus järsk vastus; jyrkkä ei järsk ei, kategooriline ei; ryhtyä jyrkkiin toimenpiteisiin võtta radikaalseid meetmeid; puuttua jyrkin ottein johonkin järsult sekkuda; jyrkkä uudistus radikaalne reform; jyrkät mielipiteet teravad arvamused; hän on jyrkkä oikeistolainen ta on äärmusparempoolne

kirpeä 15
1 (mausta, hajusta: pistävä) kibe, mõru, mõrkjas, kirbe
◊ suopursun kirpeä tuoksu sookailu mõrkjas lõhn
2 (tuntoaistimuksesta) (viiltävä) lõikav; (pureva) näriv; (ilmasta) karge, krõbe
◊ kirpeä syysaamu karge sügishommik
3 (tuskallinen) kibe, valus; (kirvelevä) kipitav
4 (räikeä) kriiskav, räige
◊ kirpeän keltainen kriiskavkollane
5 (puheesta, tyylistä) kibe, torkav, terav
◊ kirpein sanoin kibedate sõnadega

kotkan·silmä 10 (kuv.) terav pilk, kotka·pilk

kova 10
1 kõva; (kiinteä) tahke
◊ kovaa leipää tahke (kõva) leib; kova harja kõva hari; kuivua kovaksi kõvaks kuivada; kova kuin kivi kõva kui (nagu) kivi; kärsiä kovasta vatsasta kõhukinnisuse all kannatada; kovaksi keitetty muna kõvaks keedetud muna
◊  kova pähkinä jollekulle kõva pähkel kellelegi; hänellä on kova pää tal on kõva pea; seurata jotakin silmä kovana midagi pingsalt (silm punnis) jälgida
◊  (erik.) hänellä oli kovat kaulassa tal oli kõva krae kaelas ja lips ees
◊  (ark.) ampua kovilla lahingumoonaga tulistada; (kuv.) raskekahureid käiku lasta
2 (kuv.) vali, range, karm ‹karmi›; (tunteeton) tundetu; (sydämetön) südametu; (säälimätön) kalk
◊ pelata kovaa peliä karmi mängu mängida; kovan linjan politiikka karmi (range) joone poliitika; tuo oli kovaa puhetta see oli karm jutt; panna kova kovaa vastaan sõrgu vastu ajada; olla kovana kange (järeleandmatu) olla, mitte sammugi taganeda; kova tuomio karm kohtuotsus; kovat ehdot rasked tingimused; kovia otteita karmid meetmed
3 (vaikea) raske; (rasittava) väsitav; (ankara) karm ‹karmi›, kuri; (katkera) kibe
◊ kovat ajat rasked ajad; kova talvi karm talv; kova kohtalo kuri (raske) saatus; kova työ raske töö; on kovaa joutua työttömäksi töötuks jäämine on raske; se on kova paikka vasta-alkajalle see on algajale raske asi; tässä on kovat paikat ennen kuin voitto on meidän sellega on palju vaeva, enne kui võit on meie
◊  (substantiivisesti) hän on monta kovaa kokenut ta on mitmeid raskusi üle elanud; joutua koville raskustesse (plindrisse) sattuda; olla kovilla raskustes (plindris) olla
4 (vaikutukseltaan voimakas) tugev, kõva, vägev; (äänestä myös) vali
◊ kova isku kõva löök; kova jännitys suur pinge, kõva närveerimine; kova huuto kõva kisa; kova liikenne intensiivne liiklus; kova pakkanen käre pakane; kova sade kõva (tugev) vihm; kova aallokko tugev lainetus; aallokko käy kovana laine peksab ägedalt; kova myrsky kõva (tugev) torm; myrsky riehui kovimmillaan torm möllas ägedalt; kovan tuulen varoitus tormihoiatus; kova kipu tugev valu; kova kuume suur palavik; kova nälkä suur (kõva) nälg; minulla on kova nälkä mul on kõht kole (kohutavalt, kangesti) tühi, mul on hirmus nälg; kova jano kange janu; kova halu hirmus tahtmine; kova hätä kibe häda; kovat huumeet kangetoimelised narkootikumid; kova teknologia loodus- ja keskkonnavaenulik tehnoloogia; kovat arvot materiaalsele heaolule orienteeritud väärtused
5 (suuri, runsas) suur
◊ kovat suunnitelmat vägevad plaanid; kova kysyntä suur nõudlus; kova hinta kõrge hind; kova tarjous suur pakkumine
6 (innokas) kõva, äge ks. myös kiihkeä
◊ hän on kova kerskailemaan ta on kange (suur) kiidukukk; hän on kova kiroilemaan ta on äge vanduja; hän on kova valehtelemaan ta on suur valevorst; hän on kova ryyppymies ta on kõva kärakavend (kärakapanija); hän on kova tupakkamies ta on kange suitsumees; hella on kova savuttamaan pliit ajab hirmsasti suitsu sisse
7 tugev, hea, tubli
◊ kova työmies kõva töömees
8 (tasoltaan hyvä) hea; (ark.) kõva
◊ olla kovassa kunnossa heas vormis olla; kova nimi kõva nimi
9 (rahasta, valuutasta)
◊ kova valuutta kindel (konverteeritav) valuuta (ark.) kõva valuuta
◊  (Suom.) kovan rahan asunto korter, mille üürimist v ostmist ei ole doteerinud riik ega kohalik omavalitsus
10 (valosta) ere, terav
11 (vedestä) kare, kõva
12
◊ kova p kõva (tugev) p

kärjekäs 41*A
1 (jossa on kärki) terav; (teräväkärkinen) terava otsaga, terava·otsaline
◊ kärjekäs sauva terava otsaga kepp
2 (kuv.) (jyrkkä) terav, järsk, lepitamatu; (kärjistynyt) pingeline
3 ks. kärkevä

läpi·tunkeva 10 (vars. kuv.) läbi·tungiv; (terävä, viiltävä) läbi·lõikav, terav
◊ läpitunkeva viima läbitungiv tuul; läpitunkeva ääni läbilõikav hääl

osuva 10 tabav, lööv ‹lööva›; (terävä) terav; (nokkela) leidlik; terav·meelne

piikikäs 41*A
1 (piikkinen) okkaline, ogaline
2 (kuv. pisteliäs, kärkevä) terav; torkiv; salvav; õel

pistävä 10
1 (terävä) terav; (pistelevä) torkiv
◊ pistävä piikki terav okas
2 (aistimuksista) (pistelevä) terav, läbi·tungiv; (vihlova) lõikav; (kirpeä) karge
◊ pistävä kipu terav (torkiv) valu; pistävän kylmä ilma kargelt külm ilm, näpistavalt (lõikavalt) külm ilm; ammoniakilla on pistävä haju ammoniaagil on terav lõhn; ruoassa oli pistävä maku toidul oli terav maitse
3 (kuv.) (ivallinen) irooniline, pilkav; (kärkevä) terav, salvav; (ilkeä) kuri, õel
◊ puhua pistävän ivallisesti terava irooniaga rääkida

polttava 10
1 põletav; (kärventävä) kõrvetav
◊ polttavan kuuma põletavalt kuum
2 (aistimuksista, tunteista) põletav; kõrvetav; (kiihkeä myös) kirglik; tuline
◊ polttava jano kõrvetav janu; polttava halu tuline soov; polttava suudelma kirglik (tuline) suudlus
3 (tärkeä) põletav; tähtis; (ajankohtainen myös) aktuaalne; terav
◊ polttava kysymys tähtis (põletav) küsimus; polttava taloudellinen ahdinko teravad majanduslikud raskused

pureva 10
1 hammustav
2 (terävä) terav; (leikkaava) lõikav
◊ pureva viikate terav vikat
3 (kuv.) (säästä tms.) külm, vali, karm ‹karmi›; (viiltävä) läbi·lõikav; (pistävä) näpistav
◊ pureva viima külm, läbilõikav tuul; pureva pakkanen näpistav (vali) pakane; oli purevan kylmä oli läbilõikavalt külm
4 (kuv.) (kritiikistä tms.) õel; (terävä) terav; (pisteliäs) torkav; (ivallinen) irooniline; (ilkeä) kuri
◊ pureva iva õel iroonia; pureva satiiri torkav satiir; pureva huomautus torkav märkus; purevan ivallinen artikkeli õelalt irooniline artikkel

pystyvä 10
1 (terävä, leikkaava) terav, lõikav
◊ pystyvä saha terav saag
2 (kykenevä) võimeline, suuteline; (kyvykäs) andekas
◊ olla johonkin pystyvä milleski andekas olla, olla midagi võimeline tegema; olla työnjohtajaksi pystyvä olla võimeline juhataja olema

räikeä 15
1 (väreistä) ere, erk, kriiskav, kiiskav, räige, karjuv, käre, kärts (kõnek) krell (kõnek); (valosta) ere, terav, hele; pimestav, räige, käre
◊ räikeä valo ere (terav, pimestav) valgus; räikeät vaatteet eredavärvilised riided; kärtsudes (karjuvates) värvides riided; räikeän kirjava hame räigelt (kriiskavalt) kirju seelik; räikeän punainen erepunane, erkpunane, kriiskavpunane, kiiskavpunane, krellpunane (kõnek); kärepunane, kärtspunane (kõnek); kriiskavalt punane, räigelt punane, karjuvalt punane
◊  (kuv.) kuvata tapahtumia räikein värein sündmusi räigetes värvides kujutada
2 (äänestä) vali, terav, lõikav, kriiskav, räige; (kimakka) kile ‹kileda›, kilav, kime; (läpitunkeva) läbi·tungiv, läbi·lõikav; (korvia särkevä) kõrvu·lukustav
3 (kuv.) (epämiellyttävän selvä) ere, räige, terav; (silmiinpistävä) silma·torkav; karjuv; (mauton) maitse·lage, labane, vulgaarne; (karkea, raaka) jõhker, jäme, toores, tahumatu, mühaklik, robustne; (julkea, häikäilemätön) jultunud, häbematu
◊ räikeä esimerkki ilmekas (kujukas) näide; silmatorkav näide; karjuv näide; räikeä väärinkäytös jõhker (jultunud) kuritarvitus; räikeä rikos ihmisoikeuksia vastaan inimõiguste räige rikkumine; räikeä epäkohta ilmselge (silmatorkav, karjuv) ebakoht (puudus); räikeä vastakohta terav (järsk) kontrast; räikeä kiistakirjoitus labane (vulgaarne, jõhker) poleemiline kirjutis; korjata räikeimmät virheet parandada kõige jämedamad (raskemad) vead

sapekas 41*A sapine; (äkäinen) pahur, turtsakas, tõre, riiakas; (kiukkuinen, vihainen) vihane, tige, kuri, õel; (sydämistynyt) ärritatud; vihale aetud; (pureva) salvav, hammustav; terav, lõikav; (myrkyllinen) mürgine; (ironinen) irooniline; sarkastiline
◊ sapekas kirjoitus sapine (tige, õel) artikkel

sarkasmi 5 sarkasm, salvav pilge, terav iroonia

sattuva 10 tabav; (naseva) leidlik, nupukas, vaimukas; terav

sivallus 39 (sivaltava isku) [järsk, terav] hoop; löök; (läimäytys) plaksatus, plaksakas, plaksak, plaks; laksatus, laksakas, laksak, laks; nähvatus, nähvakas, nähvak, nähv; sähvakas, sähvak; rapsakas, rapsak, raps ‹rapsu›; ropsakas, ropsak, rops; virutus; võmm ‹võmmu›
◊ piiskan sivallus piitsahoop, piitsalöök, piitsaplaksak, piitsaplaksatus; miekan sivallus mõõgahoop; hän katkaisi köyden yhdellä sivalluksella ta lõi köie katki ühe ropsuga
◊  (kuv.) kirjoitus oli rohkea sivallus korruptiota vastaan artikkel oli julge hoop korruptsiooni pihta

skarppi 5*B (slg.) (terävä) terav, selge; (kuv. tarkkaava) tähele·panelik; terava mõistusega; (fiksu) arukas; terane; terav·meelne; nutikas; leidlik
◊ skarppi kuva terav (selge) pilt; olla skarppina tähelepanelik olla; (varoa) ettevaatlik olla; skarppi tyyppi tarkpea; terane (nutikas, arukas) tüüp

suippo·päinen 38 terava·otsaline, terava otsaga; (kapeneva) [otsast] kitsenev; (kartiomainen) koonuse·kujuline, koonuseline, koonusjas, kooniline; (terävä) terav
◊ suippopäinen tikku terava otsaga ork (pulk)

tarkka 9*A
1 täpne, täppis; täpi·pealne, punkti·pealne; (huolellinen) hoolikas, hoolas
◊ mitoiltaan tarkka koneenosa täpsete mõõtmetega masinaosa; tarkka heitto täpne vise
2 (selväpiirteinen) selge; klaar; terav
◊ tarkka valokuva terav foto; antaa jostakin tarkat tuntomerkit anda millegi kohta selged (täpsed) tundemärgid
3 (aseesta, mittarista, ampujasta tms.) täpne; tabav
◊ tarkka kello täpne kell
4 (aisteista, havainto-, toimintakyvystä)
4a (terävä) terav; terane; täpne
◊ tarkka havaintokyky terane tähelepanuvõime; työ vaatii tarkkaa kättä töö nõuab kindlat (täpset) kätt
4b (tarkkaavainen) tähele·panelik; (valpas) valvas
◊ katsella jotakin silmä tarkkana midagi teraselt jälgida, midagi hoolikalt silmas pidada; kuunnella ääniä korva tarkkana hääli teraselt kuulatada; olkaapa nyt tarkkana! olge nüüd valvsad!, pange nüüd tähele!
◊  (leik.) olla tarkkana kuin porkkana olla terane kui naaskel, kõvasti peale passida
5 (ehdoton) kategooriline; pedantne; range; nõudlik; vali
◊ olla tarkka puhtaudesta puhtuse suhtes nõudlik olla; kiusallisen tarkka valvonta piinlikult pedantne järelevalve; olla tarkka maineestaan oma maine suhtes tundlik olla
6 (taloudellinen) kokku·hoidlik, säästlik
◊ hän oli tarkka raha-asioissaan ta oli rahaasjades pedantne
7 (perusteellinen) põhjalik; (yksityiskohtainen) üksik·asjaline, üksik·asjalik, detailne
◊ tarkempi tutkimus osoitti, että — üksikasjalisem uurimine näitas, et —; hän vastasi tarkan harkinnan jälkeen ta vastas pärast põhjalikku järelemõtlemist; tarkemmat määräykset annetaan myöhemmin üksikasjalisemad korraldused antakse hiljem; antaa tarkka osoite täpset aadressi anda
8 (taitoa ja tarkkaavaisuutta vaativa, ark.) peen, peenike, täpne
◊ tarkkaa puuhaa (ark.) peenike värk; tarkka työ täpne töö

terävä 10
1 (hyvin leikkaava tms.) terav, vahe ‹vaheda›
◊ terävä veitsi terav nuga, vahe väits; terävä lasinsiru terav klaasikild; ruusun terävät piikit roosi teravad okkad; hioa (teroittaa) teräväksi teravaks teha (ihuda)
◊  (kuv.) hänellä on terävä kynä tal on terav sulg; yrityksen terävä pää ettevõtte juhtkond
2 (kulmikas, teräväkärkinen, jyrkkä) terav; nurgeline; järsk
◊ terävä vuorenhuippu terav mäetipp; terävä mutka järsk kurv (käänak); terävä nenä terav nina; terävät kasvonpiirteet teravad näojooned
◊  (mat.) terävä kulma teravnurk
3 (tuntemuksista) (pistävä) torkav; (vihlova) lõikav; (läpitunkeva) läbi·tungiv
◊ päässäni tuntui terävä kipu peas oli lõikav valu; viinin terävä maku veini terav maitse; poran terävä ääni puuri läbilõikav hääl; terävä laukaus terav pauk
4 (silmien ilmeestä) terav; range; läbi·tungiv
5 (ilmaisun sävystä) terav; irooniline
◊ hänen vastauksessaan oli terävää ivaa tema vastuses oli teravat irooniat; hänellä on terävä kieli tal on terav keel
6 (aisteista) (tarkka) täpne; (herkkä) erk, ergas
◊ terävä näkö terav nägemine; terävä kuulo terav kuulmine; koiralla on terävä vainu koeral on terav haistmine
7 (älykäs) terane; taibukas; vastu·võtlik
◊ terävä huomiokyky hea tähelepanuvõime; hän on terävä tal on lahtine pea, tal lõikab pea hästi, ta on võimekas; terävä järki terane mõistus; terävä ajattelija suurte võimetega mõtleja, teravmeelne mõtleja; luokan terävin oppilas klassi võimekaim (andekaim) õpilane; terävä havainto terane (peen) tähelepanek
8 (erottuva, selväpiirteinen) terav; selge; ere; kontrastne
◊ terävä valokuva terav (selge) foto; terävät ääriviivat kontrastsed piirjooned
9 (liikkeistä tms.) järsk; äkiline
◊ terävä riuhtaisu järsk tõmme; hän sai terävän iskun leukaansa ta sai äkilise löögi näkku
10 (subst., ark., tav. mon väkevistä alkoholijuomista) otan mieluummin olutta kuin teräviä võtan parema meelega õlut kui kärakat (kangemat); maistuisiko pienet terävät? kas võtaks väikse napsi; otettiin terävät võeti napsi

terävä·näköisyys 40 terav nägemine, hea nägemine; terav·silmsus; terava·pilgulisus, selge·pilgulisus

terävä·silmäisyys 40 terav nägemine, hea nägemine; terav·silmsus; terava·pilgulisus, selge·pilgulisus

tiukka 9*A
1 (lujasti kiinni oleva) kõvasti kinniolev; kõvasti kinnitõmmatud; kõvasti kinnikeeratud; tugev
◊ tiukka kansi tihke kaas, kõvasti kinniolev kaas; tiukka solmu tugev (kõvasti kinnitõmmatud) sõlm
2 (kiristävä, pingottunut) pingul, pinguli, pingul·olev; pingutatud; (ahdas) kitsas, ahas; (vars. vaatteesta) pigistav, pitsitav; liibuv
◊ tiukka side pingul side; tiukka pipo pingul (tihedalt istuv) kootud müts; kiristää köysi tiukaksi köit pingule tõmmata
3 (rakenteeltaan tiivis) tihe; tihke; kokku·surutud; plink
◊ tiukaksi tallattu maa tihkeks (plingiks) trambitud maa; neuloa tiukkaa neulosta tihedalt (kõvasti) kududa; he etenivät tiukassa muodostelmassa nad liikusid tihedas rivis
4 (ankara) range; (jäykkä) jäik; paindumatu; (vaativa) nõudlik; (kova) karm ‹karmi›; vali; (tinkimätön) järele·andmatu; tingimatu; (jyrkkä) järsk; äkiline; jõnk; terav
◊ tiukka opettaja nõudlik õpetaja; tiukka kuri range distsipliin; tiukka linja range suund, järsk liin; tiukka rajoitus karm piirang; tiukka sääntö range reegel; tiukka käsky karm käsk; tiukka valvonta range järelevalve; hänen tiukka ilmeensä lientyi tema vali ilme pehmenes; vaatia jotakin tiukassa äänilajissa midagi teravas toonis nõuda
5 (vaikea, kova) raske; ränk; kõva; pingne; (hankala) tüütu, tüütav; tülikas; (rasittava) kurnav; väsitav; (työläs) vaevaline; vaeva·rikas
◊ tiukka ottelu raske mäng; tiukka harjoitus kõva (pingne) treening; siinä oli tosi tiukat paikat see oli tõepoolest täbar lugu, siis oli tõepoolest kitsas käes, siis läks asi tõepoolest ohtlikuks; olipa se tiukka paikka see oli küll raske juhus (keeruline lugu); tiukan paikan tullen voit kääntyä puoleeni kui asi kibedaks läheb, võid minu poole pöörduda
◊  (substantiivisesti) jokin tekee tiukkaa miski tekitab (valmistab) raskusi, miski kujuneb keeruliseks; teki tiukkaa mahtua mukaan oli raske kohta saada, oli problemaatiline kaasa saada (pääseda); ottelun voitto ei tehnyt kotijoukkueelle tiukkaakaan mängu võitmine oli kohalikule meeskonnale mänguasi, mängu võitmine polnud kohalikule meeskonnale mingi küsimus
6 (jyrkkä, kiperä) järsk; terav; äkiline
◊ tiukka käänne järsk pööre, äkiline muutus
7 (tiivis, intensiivinen) tihe; intensiivne
◊ tiukka ohjelma tihe programm
8 (ark. väkevä, tulinen, kirpeä) kange; terav; vägev; vänge
◊ tiukkaa viinaa kange viin; tiukka maku vänge maitse; tiukka mauste terav maitseaine
9 (slg. hyvä) kihvt, äge, vinge, vahva, lahe ‹laheda›, tore
◊ tiukkaa musaa vinge muusika; lahe musa

tiukka·sanainen 38 terava·sõnaline, terav, äge
◊ tiukkasanainen nootti teravatooniline noot

tiukka·sävyinen 38 terava·tooniline, terav, äge
◊ tiukkasävyinen väittely teravatooniline (teravas toonis) vaidlus

tuikea 15
1 (tiukka) äge; käre; järsk; äkiline; (ankara) karm ‹karmi›; range; vali ks. myös tuima
2 (väkevä, voimakas) tugev; jõuline; vägev; (kova) kõva; kange; (mausta myös) terav, terava·maitseline ks. myös tuima
◊ tuikea pakkanen kõva pakane; tuikea tuuli vinge tuul; tuikeaa sinappia kange sinep

tulinen 38
1 (palava) tuline; põletav; kõrvetav; (hehkuva) hõõguv
◊ tulinen pätsi tuline ahi
◊  (kuv.) olla kuin tulisilla hiilillä nagu tulistel sütel istuda; koota tulisia hiiliä jonkun pään päälle kellegi pea peale tuliseid süsi koguda
2 (polttavan kuuma) kuum, palav; (nesteestä) keev ‹keeva 2.v›
◊ kuumentaa uuni tuliseksi ahju kuumaks kütta (ajada)
3 (ruokien t. juomien mausta) terav; kange; tuline
◊ tulista sinappia kange sinep
4 (kuv.)
4a (temperamenttinen) tuline, keevaline, särtsakas; kirglik
◊ tulinen etelän tyttö keevaline lõunamaa tüdruk; tanssin tuliset rytmit tulised tantsurütmid; tulista rakkautta kirglik armastus
4b (kiihkomielinen) äge, tuli·päine; kirglik; (fanaattinen) fanaatiline
◊ tulinen isänmaanystävä kirglik patrioot; hän piti tulisen puheen ta pidas ägeda kõne
4c (ankara) ränk; (kova) kõva
◊ heidän välillään käytiin monta tulista riitaa nad pidasid mitu kõva tüli maha, nad olid korduvalt rängasti tülis; täällä on pian tuliset paikat siin läheb asi varsti tuliseks (kibedaks); nyt on tulinen kiire nüüd on kõva kiire; he lähtivät tuliseen loppukiriin nad alustasid tugevat lõpuspurti

veitsen·terävä 10 (myös kuv.) terav nagu habemenuga