Soome-eesti suursõnaraamat

ilmaista 66 väljendada; avaldada; (lausua julki) esitada, teada anda; (ilmoittaa) avaldada, sõnastada; (näyttää) välja näidata; (paljastaa) väljendada, avalikustada
◊ ilmaista tunteensa oma tundeid väljendada; ilmaista ilonsa oma rõõmu väljendada; ilmaista ajatuksensa sanoilla oma mõtteid sõnades väljendada; ilmaista mielipiteensä oma arvamust avaldada; ilmaista osanottonsa jollekulle kellelegi kaastunnet avaldada, kellelegi kaasa tunda; ilmaista salaisuus saladust avaldada; paljon ilmaiseva katse paljuütlev pilk; kuten hän asian ilmaisi nagu tema asja esitas; hän ei ilmeelläkään ilmaissut tuntevansa kipua ta ei väljendanud isegi ilmega, et tal on valus; arvo dollareina ilmaistuna dollarites väljendatud väärtus; leima ilmaisee alkuperämaan tempel paljastab päritolumaa; liikettä ilmaiseva verbi liikumist väljendav verb

julistaa 53 teatada, teatavaks teha, teada anda; (julkisesti kuuluttaa) välja kuulutada; (vars. usk.) kuulutada; (kuuluttaa) tunnistada
◊ julistaa epäpäteväksi ebakompetentseks tunnistada; julistaa kelvottomaksi kõlbmatuks kuulutada; julistaa jokin alkaneeksi avatuks kuulutada; julistaa kilpailu võistlust välja kuulutada; julistaa lakko päättyneeksi kuulutada streik lõppenuks; julistaa jollekin sota kellelegi sõda kuulutada; julistaa kokous päättyneeksi kuulutada koosolek lõppenuks; julistaa salaiseksi salajaseks tunnistada; julistaa virka haettavaksi ametikohale konkurssi välja kuulutada, ametikohta vakantseks kuulutada; julistaa joulurauha jõulurahu välja kuulutada; julistaa joku kuninkaaksi kedagi kuningaks kuulutada; julistaa poikkeustila erakorralist seisukorda välja kuulutada; julistaa maa itsenäiseksi riiki iseseisvaks kuulutada
◊  (ark.) hän julisti tietonsa kaikille ta kuulutas oma tarkust kõigile
◊  (usk.) julistaa pyhimykseksi pühakuks kuulutada; julistaa evankeliumia evangeeliumi kuulutada; julistaa joku pannaan kedagi kirikuvande alla panna
◊  (oik.) julistaa kuolleeksi surnuks tunnistada; julistaa päätös otsust teha; julistaa tuomio kohtuotsust välja kuulutada; julistaa joku vangituksi kedagi vangivõetuks tunnistada

kuuluttaa 53*C
1 (julkistaa virallisesti) teatada, teada anda {jollekulle jostakin kellelegi midagi} , välja kuulutada; (kuuluttaa avioliittoon) maha kuulutada (van)
◊ heidät kuulutettiin [avioliittoon] nad kuulutati [kantslist] maha
◊  (kuv.) ei sitä ole vielä kirkossa kuulutettu seda pole veel kirikus maha öeldud
2 (ilmoittaa ohjelmasta tms., myös rad., tv) teadustada, konfereerida; teatada, teatavaks teha
3 (ark.) (toitottaa) [välja] kuulutada, pasundada
◊ akat sitä ovat jo pitkin kylää kuuluttaneet eided on seda juba üle küla kuulutanud

määrittää 53*C
1 (todeta) määrata, kindlaks määrata, kindlaks teha, määratleda, välja selgitada; (biol.) määrata; (lääk. määrittää tauti) diagnoosida, diagnoosi panna
◊ määrittää kappaleen paino keha raskust kindlaks määrata; määrittää sijainti kompassin avulla asendit kompassi abil kindlaks teha; vahinkojen suuruutta ei ole vielä määritetty kahjude suurust pole veel kindlaks tehtud (välja selgitatud); taudin määrittäminen haiguse diagnoosimine; määrittää kasvi taime määrata
2 (ilmaista) avaldada; teatada, teada anda; üles anda; avalikult kuulutada, deklareerida; (kiteyttää) täpsustada; (rajata) kindlaks määrata, piiritleda, fikseerida; (määritellä) defineerida, määratleda
◊ määrittää kantansa oma seisukohta avaldada (deklareerida); ohjesäännössä määritettiin koulupiirien rajat määrustikus (eeskirjas) määrati kindlaks kooliringkondade piirid; määrustikus (eeskirjas) piiritleti kooliringkonnad; sopimuksessa määritetty palkka lepingus kindlaksmääratud (fikseeritud) palk; kolme kehän pistettä määrittää ympyrän ringi kolm punkti määratlevad ringjoone ks. myös määritellä 2
3 (kiel.) laiendada; määratleda, determineerida

osata 73
1 osata, mõista; (hallita) vallata; (tietää) teada, tunda
◊ osata läksyt ulkoa õpitut peast teada; hän osaa ammattinsa ta oskab (tunneb) oma ametit; lapsi osaa jo lukea laps oskab juba lugeda; osaatko uida? kas sa ujuda oskad?; osaatko (puhua) englantia? kas sa inglise keelt (rääkida) oskad?; hän ei osaa käyttäytyä ta ei oska käituda; hän osasi antaa arvoa hyvälle ruoalle ta oskas head toitu hinnata; hän ei osannut muuta kuin itkeä ta ei osanud muud, kui nutta; en osannut aavistaakaan, että — ma ei osanud aimatagi, et —
◊  (ark.) kyllä Matti osaa! küll see Matti veel näitab!; että osaakin olla tuulista! no küll on alles tuuline!
2 (tuntea t. löytää tie) teed leida, osata
◊ osata ulos talon sokkeloista maja keerdkäikudest välja osata tulla, majalabürindist teed välja leida; osaatteko (sieltä) takaisin? kas te oskate sealt tagasi tulla?; hän ei osannut annettuun osoitteeseen ta ei osanud antud aadressil kohale minna

pantata 73*C
1 pantida, panti anda
◊ kiinteistö on pantattu velan vakuudeksi kinnisvara on võla katteks panditud
2 (ark.) (olla luovuttamatta muille) endale hoida, endale pidada; (olla paljastamatta) varjata, oma teada hoida; (piilotella) peita
◊ kuka sitä avainta panttaa? kes seda võtit peidab?; pantata tietoja infot varjata

pihdata 73*F (ark.) kokku hoida; koonerdada {jotakin millegagi} ; (kuv.) tagasi hoida, enda teada hoida
◊ pihdata ruokamenoissa söögirahaga koonerdada; pihdata tietoja infot enda teada hoida; tyttö pihtasi tüdruk hoidus seksuaalvahekorrast

sanoa 52
1a ütelda, öelda; [ära] rääkida; (ilmaista) väljendada, välja ütelda (öelda)
◊ hän sanoi asiansa ta rääkis oma asja ära; sanoa sanottavansa lyhyesti öelda lühidalt, mis öelda on; oma asja lühidalt ära rääkida; oma arvamust lühidalt välja öelda; sanoa sanottavansa kirjallisesti end kirjalikult väljendada; oma arvamust (sõnumit) kirja panna; hän sanoo muuta kuin ajattelee ta räägib üht, aga mõtleb teist; on sanomattakin selvää, että — on ütlematagi selge, et —; toisin sanoen teiste sõnadega; teisiti öeldes; suoraan sanoen otse välja öeldes; helpommin sanottu kuin tehty kergem öelda kui teha; hea öelda; hän on niin sanoakseni työrajoitteinen ta on niiöelda piiratud töövõimega
◊  (kuv.) sano se kukkasin ütle seda lillede kaudu (abil); paljon sanova katse paljuütlev pilk
1b (mainita, kertoa) ütelda, öelda, nimetada, mainida; rääkida
◊ hän sanoi olleensa sairaana ta nimetas (mainis), et oli olnud haige; ta rääkis, et oli olnud haige; hänen sanotaan olevan rikas räägitakse, et ta on rikas; ta olevat rikas; edellä sanotusta on jo selvinnyt, että — eespool nimetatust (mainitust) on juba selgunud, et —; kuten sanottu nagu öeldud
1c (ilmoittaa, tiedottaa) teatada; teatavaks teha; teada anda; (mainita) nimetada, ütelda, öelda
◊ sanoa nimensä oma nime nimetada (öelda); sanoa nimensä ja ikänsä öelda (teatada, nimetada) oma nimi ja vanus; sanoa lopullinen hinta lõplikku hinda teatavaks teha; voitteko sanoa, paljonko kello on? kas te võiksite öelda, mis kell on?; palun öelge, mis kell on?; sanoa joku irti kedagi vallandada; kellelegi [töö]kohta üles öelda; sano jokin pääkaupunki nimeta mingi (mõni) pealinn
◊  (kuv.) sanooko tämä nimi sinulle mitään? kas see nimi ütleb sulle midagi?
1d (ilmaista mielipiteenään tms.) mitä sanot ehdotuksesta? mis sa [sellest] ettepanekust arvad?; jääköön sanomatta parem jäägu ütlemata; sanoa vastaan vastu vaielda; täytyy sanoa, että mies on hullu peab tunnistama, et mees on hull; kauniiksi häntä ei voi sanoa ilusaks ei või teda [kohe kuidagi] nimetada; sen vain sanon, että — ütlen ainult seda (niipalju), et —; mitä sellaisesta teosta on sanottava? mida peaks sellise teo kohta ütlema?; mida sellise teo kohta öelda?
1e (arvostella, moittia) arvustada {jostakin millegi eest, pärast} ; kritiseerida {jostakin millegi eest, pärast} ; laita {jostakin millegi eest, pärast} ; etteheiteid teha {jostakin millegi eest, pärast} ; (ark.) toriseda {jostakin millegi pärast} ; iriseda {jostakin millegi üle, kellegi kallal} ; (huomauttaa) teatada {jostakin millestki, millegi kohta} ; ütelda, öelda {jostakin millestki, millegi kohta} ; tähelepanu juhtida {jostakin millelegi} ; märku anda {jostakin millestki, millegi kohta} ; märkust teha {jostakin millegi kohta}
◊ sanoin siitä jo eilen ma juhtisin sellele tähelepanu juba eile; ma andsin sellest märku juba eile; ma nimetasin seda juba eile; hän on aina sanomassa pienimmästäkin virheestä ta teeb alati märkusi kõige väiksemagi eksituse puhul; tal on alati ütlemist kõige väiksemagi eksituse puhul; siitä tulee helposti sanomista sellest tuleb kergesti ütlemist (õiendamist)
1f (kirjallisen tuotteen sisällyksestä) kirjutada
◊ lehdessä sanotaan, että — lehes kirjutatakse, et —; säännöissä sanotaan selvästi, että — reeglites öeldakse selge sõnaga, et —; reeglites on selge sõnaga kirjas, et — (painokkaissa myönnyttelyissä ja mielipiteenilmauksissa) älä muuta sano just [nii]; justament; täpselt; mitäs nyt sanot! mis sa selle peale kostad!; mis sa nüüd ütled!; mis sul nüüd öelda on!; sanokaa minun sanoneen küll te näete; mitä[s] minä sanoin? eks ma öelnud!; ma ju ütlesin!; ei ikinä, sanon minä! mitte iialgi!; eluilmaski mitte! (sananvallasta, vaikutusmahdollisuudesta tms.) siinä asiassa lienee hänelläkin sanansa sanottavana selles asjas on temalgi oma sõna [sekka] öelda; heillä ei ollut mitään sanomista neil polnud mingit sõnaõigust; ei ole sanottu[a], että esitys hyväksytään pole [üldse] kindel, et ettepanek vastu võetakse (heaks kiidetakse); kuka [sen] on sanonut, että verot alenevat on see tõesti kindel, et makse vähendatakse?; kust sa tead, et makse vähendatakse?; mis jutt see on, et makse vähendatakse
2 (lausua, puhua) lausuda; rääkida; [välja] ütelda, [välja] öelda
◊ hän ei osaa sanoa r-äännettä ta ei oska r-häälikut [välja] öelda; ta ei oska r-i hääldada; hän lähti sanaakaan sanomatta ta lahkus sõnagi lausumata; sanoa päivää teretada, tervitada, tere öelda
◊  (muista äänistä, vars. last.) lehmä sanoo ammuu lehm ütleb (teeb): ammuu; pang, sanoi ovi uks ütles (tegi): põmm!
3 (nimittää, kutsua joksikin) kutsuda, hüüda; nimetada
4 (adverbista käyttöä) sanokaamme näiteks; ütleme; kas või; annan hänelle sanokaamme sata markkaa annan talle näiteks sada marka; annan talle, ütleme, sada marka; tapaisimmeko sanotaan vaikka huomenna? kas me võiksime näiteks homme kokku saada?; saaksime kokku kas või homme; sanokaamme, että tulee sota — miten meidän silloin käy? kui näiteks läheb sõjaks, mis siis meist saab?; mis saab siis meist, kui süttib sõda?; oletame, et algab sõda — mis siis meist saab?
5 (sopimisesta, päättämisestä) olkoon sanottu otsustatud; oleme rääkinud; olgu siis nii
6 (ark. selityksissä) [se] tahtoo sanoa teiste sõnadega, teisisõnu; niisiis; see tähendab; ensi maanantaina, [se] tahtoo sanoa jouluaattona järgmisel esmaspäeval, see tähendab jõululaupäeval; järgmisel esmaspäeval, teisisõnu jõululaupäeval; tämä tahtoo sanoa, että hän joutuu jäämään kotiin see tähendab, et ta peab koju jääma; tuleb nii välja, et ta peab koju jääma; ta peab niisiis koju jääma
7 (kans. merkityksettömänä lisäkkeenä) hyvä tuuri, sano! küll vedas, kas pole!; ropp vedamine, eks ju!; oli see alles vedamine!

tiedottaa 53*C informeerida {jollekulle jostakin kedagi millestki} ; teavitada {jollekulle jostakin kedagi millestki} ; teavet anda {jollekulle jostakin kellelegi millegi kohta} ; (ilmoittaa) teatada {jollekulle jostakin kellelegi midagi, millestki, millegi kohta} ; teada anda {jollekulle jostakin kellelegi midagi, millestki, millegi kohta} ; teatavaks teha {jollekulle jostakin kellelegi midagi}
◊ henkilökunnalle tiedotettiin uusista järjestelyistä personalile teatati ümberkorraldustest, personali informeeriti ümberkorraldustest; uudet hätänumerot tiedotettiin joukkoviestimissä uued hädanumbrid tehti teatavaks massiteabevahendeis

tiettävästi kuuldavasti; teatavasti, nagu teada; teadu·pärast, teadu·poolest; (luultavasti) arvatavasti
◊ hän on tiettävästi sairaana ta on kuuldavasti haige; Suomen tiettävästi vanhin tammi teadupärast Soome vanim tamm

tietää 76*F (eräät taivutusmuodot tav. verbistä tietä)
1 teada; (tuntea) tunda; (olla tietoinen, selvillä jostakin) teadlik olla; (olla vakuuttunut, varma jostakin) kindel olla
◊ en tiennyt tulostasi ma ei teadnud sinu tulekust; ma ei teadnud, et sa tuled; kukapa sen tiennee kes seda võiks teada; en tiedä sitä varmasti ma pole selles kindel; tiedän sen paikan tean seda kohta; hän oli kauan tiennyt (tietänyt) asian ta oli sellest ammu teadnud, ta oli asjast ammu teadlik; saada tietää jostakin millestki teada saada; taudin aiheuttajaa ei tiedetä haiguse tekitaja ei ole teada; hän tietää kaiken musiikista ta teab muusikast kõik; en tiedä musiikista mitään ma ei tea muusikast midagi; kaikki tietävät, että hän on roisto kõik teavad, et ta on kaabakas; hän tiesi aivan hyvin, mistä oli kysymys ta teadis väga hästi, milles on küsimus; talle oli hästi teada, milles on asi; talle oli täiesti selge, millest käib jutt; et tiedä[kään], kuinka hauskaa meillä oli sa ei aimagi, kui tore meil oli; pitihän sinun tietää, että jää ei kestä sa pidid ometi teadma, et jää ei kanna; haluaisin tietää, miksi murjotat tahaksin teada, miks sa mossitad; mistä minä sen tietäisin! kust mina võin seda teada!; minä tiedän ratkaisun ma tean lahendust; enpä tiedä ega ma ei tea, ei ma tea; vielä tulet tietämään, mitä vanheneminen on küll sa veel teada saad, mis vananemine tähendab; hän tuli tietämättään paljastaneeksi asian enda teadmata paljastas ta asja, enda teadmata rääkis ta asja välja; toisistaan tietämättä teineteisest teadmata; en luule vaan tiedän ma ei arva, vaid tean; mistä sinä sen muka tiedät? kust sina seda oma arust tead?
2 (erik.)
2a (tuntea jonkin laatu, ominaisuudet) tietää joku hyväksi ammattimieheksi tunnen teda tubli asjatundjana; tietäähän ne lapset lapsed on ju teada; lakritsi on parasta, mitä tiedän lagrits on parim, mida ma tean
2b (epävarmuutta ilmaisevissa rakenteissa) mene [ja] tiedä, ehkä näin oli parasta võta kinni, ehk oli niimoodi kõige parem; mene ja tiedä kuinka tässä käy mine tea, kuidas see läheb; "Miksi hän sen teki?" — "Mene ja tiedä." "Miks ta seda tegi?" — "Mine võta kinni."; kuka[pa] [sen] tietää kes seda ometi teab; kunpa tietäisi kui ometi teaks; eihän sitä tiedä, vaikka tulisi lottovoitto ei tea midagi, äkki tuleb lotovõit; ehkäpä hän vielä raitistuu — eihän sitä tiedä ehk ta jätab veel joomise maha — ega seda [ei] tea, ehk tast saab veel karsklane — ega seda [ei] tea; hänestä ei koskaan tiedä tema kohta ei tea kunagi, temast ei või kunagi öelda, temast ei saa kunagi aru
◊  (ark.) tiedä häntä, vaikka tämä onnistuisi ei tea ühti[gi], viimaks läheb korda; piru tietää, mitä hän sillä tarkoitti tont teab, mis ta sellega mõtles
2c (sanontaa painottavissa ilmauksissa) tiedätkö, se onnistui! kas tead, sellest sai asja!; kas tead, see läks korda!; se oli, tiedättekö, suuri tapaus see oli, kas teate, oluline sündmus
◊  (ark.) sinne et mene, tiedä[kin] se! sinna sa ei lähe, see olgu sul teada!; että[s] sen tiedät et sul see teada oleks; ja tiedät sen, että olet ajoissa kotona! ja tead siis, et õigel ajal kodus oled!
2d (konkreettiseen kokemukseen viitaten) ei sellaisista laitteista silloin tiedetty niisugused seadmed olid tollal tundmatud; hän tietää, mitä työnteko on ta teab, mis töötegemine tähendab; ta teab, kuidas töö maitseb; kun istuu päivän autossa, tietää matkustaneensa kui terve päeva autos istud, siis tead ka, et oled reisi teinud; kohta saat sellaisen löylytyksen, että tiedät saaneesi! varsti saad sihukese peapesu, et meelde jääb!; varsti saad pähe, nii et sa tead!
2e (asioiden tiedossa olosta, tietoon tulosta) hän tiesi kertoa, että — ta teadis rääkida, et —; olin utelias tietämään, mitä hänellä olisi sanottavana tahtsin küll teada saada, mis tal öelda on; muiden ei tarvitse tietää tästä mitään teistel ei tarvitse sellest midagi teada; ilmoita tulostasi, että tiedän tulla vastaan teata (anna teada), millal sa tuled, et teaksin vastu tulla; emme tienneet odottaa teitä näin aikaisin me ei teadnud teid nii varakult oodata
◊  (ark. kuulumisista) terve, mitäs tiedät? tere, mis kuulda?; tere, kuidas läheb?
3 (tuntea) tunda; (arvata) aimata; (oivaltaa) taibata
◊ hän tiesi synnytysaikansa tulleen ta tundis, et sünnitusaeg on käes; tiesin, että näin siinä käy! aimasin (teadsin), et see niimoodi läheb!; mistä tiesit etsiä täältä? kuidas sa taipasid siit otsida?; kuidas sa selle peale tulid, et siit otsida?; en tiennyt, mitä sanoa ma ei osanud midagi ütelda; ma ei teadnud, mida ütelda
4 (tajuta, olla tajuissaan) hän ei tiedä mitään tästä maailmasta ta ei tea sellest maailmast midagi, ta on meelemärkuseta
5 (vaikeuteen, hankaluuteen viittaavissa ilmauksissa) siinä olikin tietämistä, että vene saatiin pohjasta ylös sellega oli kõvasti tegemist, et paat põhjast üles saada; hänellä on täysi tietäminen jo oman perheen huoltamisessa tal oli juba oma pere eest hoolitsemisega vaeva küllalt
6 (ennustaa, ennakoida, merkitä jotakin) tähendada; ennustada
◊ kuun kehä tietää poutaa kuu tara kuulutab kuiva ilma; mitä sellainen uni tietää? mida niisugune uni tähendab?; tuollaiset puheet eivät tiedä hyvää seesugune jutt ei ennusta (ei tähenda) head
7 (aiheuttaa, tuottaa) [kaasa] tuua
◊ muutos tietää lisätyötä ümberkorraldus toob tööd juurde

tunnettu 1*C tuntud {jostakin millegi poolest} ; (yleisesti tiedetty) üld·tuntud {jostakin millegi poolest} ; teada·olev, teada; (tuttu) tuttav; (kuuluisa) kuulus; (nimekäs) nimekas
◊ yleisesti tunnettu asia üldtuntud asi, üldiselt teada asi; tunnettu henkilö tuntud isik; tehdä nimensä tunnetuksi endale nime teha; ravintola on tunnettu hyvästä ruoastaan restoran on tuntud (kuulus) heade roogade poolest; hän on luotettavaksi tunnettu henkilö ta on tuntud usaldusväärse isikuna, ta on tuntud usaldusväärsuse poolest

tunnetusti teatavasti, teada·olevalt, teadu·pärast, teadu·poolest; nagu teada
◊ hän on tunnetusti hyvin rikas ta on teadaolevalt väga rikas; se on tunnetusti kaunista seutua see on teatavasti ilus koht, seal on teatavasti kaunis ümbrus

tuntea 59*J
1 tunda; tajuda
◊ hän tunsi poskiaan kuumottavan ta tundis, kuidas põsed õhetavad; tuntea itsensä terveeksi end tervena (hästi) tunda
◊  (kuv.) hän sai tuntea [omissa] nahoissaan tekojensa seuraukset ta sai omal nahal oma tegude tagajärgi tunda
2 (kokea elämyksellisesti) tunda; kogeda; läbi elada, üle elada
◊ hän toimi sääliä tuntematta ta tegutses ilma [igasuguse] kahjutundeta; tuntea itsensä loukatuksi ennast solvatuna tunda; tuntea tarvetta tehdä jotakin tunda vajadust midagi teha; hän tunsi tehneensä väärin ta tundis, et oli valesti teinud; ta tundis, et oli ebaõigesti toiminud; tuntea kiinnostusta johonkin millegi vastu huvi tunda, millestki huvituda; hän tunsi talon kodikseen ta tundis end [selles] majas nagu kodus; hän tunsi kipeästi muiden pilkan ta elas teiste pilkamist valusasti läbi
3 (tietää) teada; tunda; (olla tietoinen jostakin) teadlik olla
◊ tuntea paljon kasveja palju taimi tunda; hän tunsi kaupungin kuin viisi sormeaan ta tundis linna nagu oma viit sõrme; hän tuntee Helsingin huonosti ta tunneb Helsingit halvasti (puudulikult); en tunne autoja kovinkaan hyvin ma ei tunne autosid kuigi hästi; hän tunsi tien kotiin ta teadis koduteed; tuntea kirjaimet tähti tunda; tuntea laki seadust tunda; ilmaus, jota sanakirja ei tunne väljend, mida sõnaraamat ei tunne; väljend, mis sõnaraamatus ei esine; kaikkien tuntema tosiasia kõigile teadaolev (tuntud) tõsiasi; musiikki ei tunne rajoja muusika ei tunne piire
◊  (erik. hyödyntää, hallita) luonnonkansa ei tuntenut pyörää loodusrahvas ei tundnud ratast, loodusrahvale oli ratas tundmatu; tekniikka, joka on tunnettu jo vuosisatoja tehnika, mis on tuntud juba aastasadu
4 (ihmisistä) tunda
◊ hänet tunnetaan terävänä kriitikkona teda tuntakse terava kriitikuna, ta on tuntud kui terav kriitik; hän on ahkeraksi tunnettu työntekijä ta on tuntud tubli töötajana (töötegijana); tunne itsesi! tunne iseennast!
5 (tunnistaa) ära tunda
◊ en ollut tuntea häntä ma poleks teda peaaegu ära tundnud; tunsin hänet äänestä tundsin ta häälest ära; Svinhufvud tunnetaan myös Ukko-Pekan nimellä Svinhufvud on tuntud ka Ukko-Pekka nime all
6 (ymmärtää jonkin merkitys) tunda; teada
◊ arvonsa tunteva ihminen oma väärtust tundev inimene, oma hinda teadev inimene; kyllä se poika rahan tuntee küll see poiss raha väärtust tunneb, see poiss juba oskab raha hinnata