Soome-eesti suursõnaraamat

arka 9*D
1 (pelokas) pelglik, kartlik; (arkaileva) arg
◊ arka ja hiljainen lapsi arg ja vaikne laps; arka katse kartlik pilk
2 (ujo) häbelik, uje; (neuvoton) ebalev, kõhklev; (kaino) tagasi·hoidlik
3 (aristava) tundlik, hell, arg
◊ arka iho tundlik nahk (ihu); arat jalkapohjat arad (hellad) jalatallad
4 (helposti vahingoittuva) õrn {jollekin millegi suhtes} ; tundlik {jollekin millegi suhtes}
◊ arka hallalle halla (külma) suhtes kartlik; arka vilustumiselle külmakartlik, kergesti külmetuv; arka ruostumaan kiiresti roostetav
5 (helposti loukkaantuva) õrna·tundeline, kergesti solvuv
◊ arka omatunto õrn südametunnistus; arka arvostelulle tundlik kriitika suhtes
6 (arkaluonteinen) õrna·loomuline, ara·loomuline, hell, delikaatne
◊ arka asia delikaatne asi; ulkopoliittisesti arka asemamme välispoliitiliselt hell positsioon

hellä·varainen 38 hell, leebe; (hellästi käsittelevä) ette·vaatlik, hoolikas, õrn; (lempeä, mieto) mahe, pehme; (hienovarainen) tagasi·hoidlik; (tahdikas) takti·tundeline; (hienotunteinen) peene·tundeline, delikaatne
◊ käyttää hellävaraisia keinoja leebeid vahendeid kasutada; hellävarainen sampoo mahe šampoon

hiljainen 38
1 (vähä-ääninen) vaikne, tasane; (vaimea) summutatud; (äänetön) hääletu; (meluton) käratu, müratu
◊ hiljaista kuin haudassa vaikne nagu hauas; kuului hiljaista valitusta oli kuulda vaikset kaeblemist
2 (rauhallinen) rahulik, vaikne, tasane; (vähäpuheinen) vaikne, sõna·aher, vähese jutuga; (vaatimaton) tagasi·hoidlik, vähe·nõudlik; (vars. Raam.) kannatlik, rahu·armastav
◊ hän on luonteeltaan hiljainen ta on oma loomult rahulik, ta on rahumeelne inimene; hänessä on hiljaista huumoria tal on vaikset (peent) huumorimeelt; hiljainen sunnuntailiikenne pühapäevane rahulik (hõre) liiklus; viettää hiljaista elämää ta elab vaikselt (omaette); matkailukausi on hiljaisimmillaan turismindus elab vaikelu
◊  (erik.) hiljainen hetki vainajan muistoksi leinaseisak; hiljaiset hautajaiset vaiksed matused (matused ainult lahkunu lähedaste juuresolekul); hiljainen enemmistö vaikiv enamus (passiivne toetajaskond); elanikkonna põhimass (kes avaldab oma arvamust ainult valimistel)
◊  (vars. heng.) maan hiljaiset rahumeelsed vähenõudlikud inimesed, tavalised inimesed
◊  (pääsiäisviikko) hiljainen viikko vaikne (suur) nädal
3 (hidas) aeglane
◊ hiljainen vauhti aeglane tempo; hiljainen kävely aeglane kõnd (jalutuskäik); hiljainen potku ettevaatlik (tagasihoidlik, kerge) löök; hiljaista kehitystä kohti parempaa vaikne areng paremuse poole; keittää hiljaisella tulella keeta nõrgal (tasasel, vaiksel) tulel

huomaamaton 34*C
1 tähele·panematu; (hajamielinen) haja·meelne
◊ kylläpä olin huomaamaton! küll ma olin tähelepanematu!, kui tähelepanematu ma olin!; mitään huomaamaton esimies ülemus, kes ei pane midagi tähele (ei märka midagi)
2 (näkymätön) nähtamatu, märkamatu; (vähäinen) vaevu·märgatav, vähe·märgatav; (heikko) nõrk, kerge; tagasi·hoidlik
◊ huomaamaton hymynkare vaevumärgatav (kerge) muie (naeratus); viettää huomaamatonta elämää märkamatut (tagasihoidlikku) elu elada

häveliäs 41 (ujosteleva) häbelik, arglik, uje; (kainosteleva) tagasi·hoidlik
◊ häveliäs tyttö häbelik tüdruk; häveliäs katse uje pilk

kaino 1 häbelik, uje; (arka) arglik, kartlik; (vaatimaton) tagasi·hoidlik
◊ kaino neito tagasihoidlik neiu; kaino hymy uje naeratus; hän ei ole turhan kaino ta ei ole just eriti tagasihoidlik

kehno 1
1 (huono) vilets; kehv; närune; (kyvytön) suutmatu; (surkea, kurja) armetu
◊ kehno terveys kehv (vilets) tervis; kehno muisti vilets mälu; hän on kehno näyttelijä ta on kehv (vilets, halb) näitleja; kehnoa sotilasainesta viletsad sõdurid; kehnot vaatteet närused (armetud) riided; tapetit ovat kehnossa kunnossa tapeedid on kehvas seisus, tapeedid on halvas korras; kehno tie vilets tee; kehno järjestely halb korraldus
2 (sopimaton) halb, eba·kohane; (epäilyttävä) kahtlane
◊ kehnoa seuraa kahtlane seltskond; hän on maineeltaan kehno tal on kahtlane (halb) kuulsus, ta on kahtlase (halva) kuulsusega
◊  (paholainen) vanha kehno vanahalb, vanapagan, vanatühi
◊  (lievänä kirosanana) voi kehno! oh sa pagan!, pagan küll!
3 (epäsuotuisa, epäedullinen) vilets; (vähäinen, niukka) tagasi·hoidlik
◊ menestys oli kehno edu (menu) oli tagasihoidlik; hänellä on kehno palkka tal on vilets palk; juttu sai kehnon lopun lugu lõppes halvasti

koruton 34*C (yksinkertainen) lihtne, loomulik; (vaatimaton) tagasi·hoidlik; (koristelematon) kaunistamata, ilustamata; (kuv.) alasti
◊ koruton totuus ilustamata (alasti) tõde; koruton kertomus elämästä ilustamata jutustus elust

maltillinen 38 (suvaitsevainen) salliv, tolerantne, teistega arvestav; (harkitseva) kaalutlev, järele·mõtlev; (rauhallinen) rahulik, tasa·kaalukas; (kiihkoton) rahu·meelne, kaine, kiretu; (järkevä) mõistlik, arukas; (kohtuullinen) mõõdukas; tagasi·hoidlik; paras; vastu·võetav; (kunnioittava) lugu·pidav; (hillitty) ohjeldatud, talitsetud, tagasi·hoitud, vaos·hoitud; (pidättyväinen) tagasi·hoidlik, mõõdukas, ette·vaatlik; (kärsivällinen) kannatlik; (pol.) mõõdukas
◊ maltilliset mielipiteet mõistlikud (arukad, kained) arvamused; hän on luonteeltaan maltillinen ta on oma loomult tagasihoidlik (rahumeelne, kannatlik); puolueen maltillinen suunta partei mõõdukas suund; maltilliset neuvottelut vaoshoitud (tasakaalukas) nõupidamine; maltillinen ääni rahulik (vaoshoitud, kaine, kiretu, ägeduseta) hääl; pysyä maltillisena vaarallisessakin tilanteessa püsida rahulikuna ka ohtlikus olukorras

mutkaton 34*C
1 (suora) otsene, sirge
◊ mutkaton tie sirge tee, otsetee
2 (yksinkertainen) lihtne; (selkeä) selge; (selväpiirteinen) selge·jooneline; (suora) sirge, otsene; (suorasukainen) sirg·jooneline, otse·kohene; (vilpitön) ava·meelne, otse·kohene, siiras; (vaatimaton) lihtne, tagasi·hoidlik, vähe·nõudlik
◊ helppo ja mutkaton tehtävä kerge ja lihtne ülesanne; hän antoi mutkattoman vastauksen ta andis selge vastuse; ta vastas ilma keerutamata; mutkaton luonne lihtne loomus

myöntyvä 10 (suostuva) vastu·tulelik, nõustuv; (taipuva) järele·andlik; (alistuva) alla·heitlik, alistuv; (mukautuva) kohanev; (sovinnollinen) leplik; (sävyisä) tagasi·hoidlik, kannatlik
◊ hän tuntui kaikkeen myöntyvältä paistis, et ta on kõigega nõus

pliisu 1 (ark.) (juomasta) lahja; (ruoasta) lääge; (mauton) maitsetu; (vetinen) vesine; (kuv. mitäänsanomaton) mitte·midagi·ütlev; kesk·pärane; (kesy) tagasi·hoidlik; (lattea) lame; ilmetu; (väritön) värvitu, kahvatu
◊ pliisua musaa lame muusika

siveä 15 kõlbeline; moraalne; (ankaraa sukupuolimoraalia noudattava) vooruslik, karske; kombeline; kasin; kõlbeliselt (suguliselt) puhas; süütu, neitsilik; (kunniallinen) kombekas, korralik; (häveliäs) malbe, tasane, häbelik, uje, tagasi·hoidlik; (säädyllinen) viisakas, sünnis, sobilik, korralik, kombekas, kombe·kohane, siivus

sopuisa 10 harmooniline, koos·kõlaline; (sovinnollinen) leplik; (rauhaa rakastava) rahu·armastav, rahu·meelne, rahulik; (sävyisä) tagasi·hoidlik, vähe·nõudlik, kannatlik, pehme·loomuline, hea·südamlik; (sopeutuva, mukautuva) järele·andlik
◊ sopuisa perhe harmooniline perekond; sopuisa pariskunta hästi kokkusobiv (läbisaav) abielupaar; kokous oli sopuisa koosolek oli üksmeelne (rahumeelne); viettää sopuisaa elämää leplikku (tagasihoidlikku, vähenõudlikku, rahulikku) elu elada

suora·viivainen 38
1 sirg·jooneline; (suora) sirge, otsene; (lineaarinen) lineaarne
◊ suoraviivainen kuvio sirgjooneline kujund; puiston pitkät suoraviivaiset käytävät pargi pikad sirged kõnniteed
◊  (fys.) suoraviivainen liike lineaarne (sirgjooneline) liikumine
2 (kuv.) (mutkaton) sirge, otsene; sirg·jooneline; otse·kohene, ava·meelne, siiras; (selkeä) selge; (yksinkertainen) lihtne, tavaline; tagasi·hoidlik, vähe·nõudlik; lihtsa·meelne; (yksioikoinen) ühe·külgne, ühe·ülbaline; lihtsa·koeline; lihtsustatud; piiratud
◊ hän on suoraviivainen luonne tal on otsekohene (avameelne, sirgjooneline) iseloom; ta on lihtne (loomulik, mittekomplitseeritud) inimene; suoraviivainen käsitys jostakin lihtsustatud arusaam millestki; suoraviivainen ratkaisu lihtne (selge) lahendus; selitys tuntuu liian suoraviivaiselta [see] seletus tundub liiga lihtsana; [see] seletus tundub olevat liialt lihtsustatud (ühekülgne, üheülbaline)

säästeliäs 41 (säästäväinen) kokku·hoidlik, säästlik; (taloudellinen) ökonoomne; (pidättyvä) tagasi·hoidlik, mõõdukas
◊ säästeliäs perheenemäntä kokkuhoidlik perenaine; energian säästeliäs käyttö säästlik energiatarbimine; säästeliäs koristelu tagasihoidlik kaunistus (kujundus)

ujo 1 uje; (arka) arg, arglik; (kaino) tagasi·hoidlik; (hämillinen) häbelik; hämmingus

vaatimaton 34*C
1 vähe·nõudlik, tagasi·hoidlik
◊ ruoan suhteen vaatimaton toidu suhtes vähenõudlik; hiljainen ja vaatimaton ahertaja vaikne ja tagasihoidlik töörügaja
2 (yksinkertainen, koruton) lihtne; napp ‹napi›
◊ vaatimaton ateria tagasihoidlik eine; kasvi, jolla on vaatimattoman näköiset kukat taim, millel on tagasihoidliku välimusega õied; vaatimaton esiintyminen tagasihoidlik esinemine; vaatimattomat tulot tagasihoidlikud sissetulekud; kilpailun taso jäi vaatimattomaksi võistluse tase jäi tagasihoidlikuks

vaisu 1
1 (laimea) üks·kõikne, leige; (vaimea) tagasi·hoidlik, vaikne; (mitäänsanomaton) kesk·pärane, keskelt·läbi, mitte·midagi·ütlev; (lattea) lame; (innoton) apaatne, tuim
◊ vaisu hymy ükskõikne naeratus (muie); vaalitaistelu oli vaisu valimisvõitlus oli mittemidagiütlev (leige, lame); vaisu reaktio leige reaktsioon; johto on ollut arvostelun jälkeen vaisu juhtkond on pärast arvustamist olnud vagane; hän oli sinä iltana hyvin vaisu ta oli sel õhtul väga apaatne; juhlassa oli vaisu tunnelma peol oli igav olla; saada vaisu vastaanotto leige vastuvõtu osaliseks saada
2 (äänestä) (vaimea) rauge; (heikko) nõrk
3 (valju, hailakka) kahvatu; (väritön) pleekinud, luitunud

yksin·kertainen 38
1 (jossa on vain yksi kerros tms. osa) ühe·kordne
◊ yksinkertainen ikkuna ühekordne aken; yksinkertainen kirjanpito lihtraamatupidamine, ühekordne raamatupidamine
2 (tavallinen) tavaline, harilik; (mutkaton) selge, lihtne; (helppo) hõlpus, hõlbus, kerge
◊ yksinkertaista ruokaa lihtne [tavaline] toit; yksinkertaiset yksisoluiset eliöt lihtsad ainuraksed organismid; olisi yksinkertaisinta menetellä seuraavasti kõige lihtsam oleks teha (toimida) niimoodi; tämä ei käy siitä yksinkertaisesta syystä, että — see ei kõlba (ei lähe) sel lihtsal põhjusel, et —; yksinkertainen enemmistö liht[häälte]enamus; siirtyä yksinkertaiseen päiväjärjestykseen arupärimise arutamiselt seisukohavõtuta valitsuse tegevuse suhtes päevakorras edasi minna (parlamendis)
3 (vaatimaton, koruton) tagasi·hoidlik, vähe·nõudlik; tähtsusetu, eba·oluline
4 (tyhmä) juhm, kohtlane, totakas, opakas, tobe; (naiivi) lihtsa·meelne, naiivne