Soome-eesti suursõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring: osas

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 9 artiklit

kalliin·paikan·lisä 10 (Suom.) elu·kallidus-palga·lisa (sõltub elukohast)

kiinni
1 (suljettuna) kinni, suletud
◊ ovi on kiinni uks on kinni; ovi ei mene kiinni uks ei lähe kinni; lukko meni kiinni lukk läks kinni; salpa on kiinni riiv on kinni; kierrä hana kiinni! keera kraan kinni!; laatikko pysyi kiinni karp seisis kinni; painaa kiinni kinni vajutada; työntää pelti kiinni siibrit kinni lükata; vetää verhot kiinni kardinaid ette (kokku) tõmmata; panna kirja kiinni raamatut kinni panna; tölkin kansi on kiinni purgi kaas on kinni; panna silmät kiinni panna silmad kinni; silmät painuivat väsymyksestä kiinni silmad vajusid väsimusest kinni
◊  (virran katkaisemisesta) radio on kiinni raadio on kinni
◊  (erik. yleisöltä suljettuna) myymälä on lauantaisin kiinni pood on laupäeviti kinni (suletud); virasto pantiin kiinni heinäkuuksi asutus pandi juuliks kinni
◊  (ark.) suu kiinni! suu kinni!; pitää suunsa kiinni jostakin asiasta oma suud teatud koha pealt kinni hoida
2 (umpeen, yhteen) haava ei ole vielä kiinni haav ei ole veel kinni (kokku) kasvanud; toisiinsa kiinni kasvaneet puut kokkukasvanud puud
3 (kiinnitettynä) kinni, kinnitatud
◊ vene on kiinni laiturissa paat on silla küljes kinni; pitää koira kiinni koera kinni hoida; sitoa kiinni kinni siduda; kiertää ruuvi kiinni kruvi kinni keerata; lattiassa kiinni [oleva] põranda küljes kinni [olev]; varas joutui kiinni varas tabati (jäi vahele)
◊  (kuv. vilpin tms. ilmi tulemisesta) joutua kiinni valheesta valetamiselt tabatud olla, valega vahele jääda; joutua kiinni rattijuoppoudesta joobnult autoroolis vahele jääda, purjuspäi autojuhtimiselt tabatud olla
4 (ilmaisemassa tarttumista tms.) ottaa jotakuta niskasta kiinni kellelgi turjast kinni võtta; käydä kiinni johonkuhun kedagi rünnata, kellelegi kallale minna; pitää kiinni jostakin millestki kinni hoida; auto juuttui pohjastaan kiinni liejuun auto jäi põhjapidi porri kinni; moottori leikkautui kiinni mootor jooksis kinni; tarttua kiinni johonkin millestki kinni haarata; liimautua kiinni johonkin millegi külge kinni kleepuda; ottaa kiinni johonkin kuhugi kinni jääda
◊  (kuv.) päästä kiinni omaan asuntoon oma korterit saada; hän ei saanut unen päästä kiinni ta ei leidnud und; pitää kiinni oikeuksistaan oma õigustest kinni hoida; olla kiinni työssään oma tööga hõivatud olla
◊  (ark., kuv.) hankkeen toteutuminen on kiinni rahasta ettevõtmise (projekti) teostumine sõltub rahast; siirtolaisten ongelmat ovat usein kiinni kielitaidottomuudesta emigrantide probleemid on tihti tingitud keeleoskamatusest; hän jäi suustaan kiinni ta jäi keeltpidi kinni; päätös ei ole minusta kiinni otsus ei olene minust, otsus ei jää minu taha pidama
5 (aivan jonkin vieressä) he istuivat kylki kyljessä kiinni nad istusid külg külje kõrval; pyörä otti kiinni lokasuojaan ratas takerdus porilauda
◊  (kuv.) olla voitossa kiinni peaaegu võitmas olla
6 (saavuttamisesta) kätte, kinni
◊ hän juoksi muut kiinni ta jõudis joostes teistele järele; hän sai muut kiinni ta püüdis teised kinni, ta sai teised kätte; ota minut kiinni, jos saat! võta (püüa) mind kinni kui saad!
◊  (korttip.) ottaa kiinni tappa
7 (ark.) kiinni veti! tehtud!, oleme rääkinud!

määräytyä 52*F tuleneda; (riippua) sõltuda
◊ verot määräytyvät tulojen mukaan maksud määratakse sõltuvalt sissetulekutest (tuludest); maksud määratakse sissetulekute (tulude) järgi; maksud sõltuvad sissetulekutest (tuludest); silmien väri määräytyy perintötekijöistä silmade värvi määravad pärilikkustegurid, silmade värv sõltub pärilikkusteguritest

pysyvyys 40 püsivus; (kestävyys) vastu·pidavus; (vakaus) stabiilsus; (muuttumattomuus) muutumatus, konstantsus
◊ jatkotoimet riippuvat tilanteen pysyvyydestä edasine tegutsemine sõltub olukorra stabiilsusest; värin pysyvyys värvi püsivus

riippua 52*B
1a rippuda; ripneda; (nuutuneista kasveista myös) longus olla; närtsinud olla; (roikkua) kõlkuda
◊ riippua katosta (katossa) katuse küljes rippuda; laes rippuda; matalalla riippuva lamppu madalal rippuv lamp; kädet riippuivat velttoina sivulla käed ripnesid lõdvalt külgedel; riippua pää alaspäin pea alaspidi rippuda; riippua hirressä võllas rippuda; narulla riippuvat pyykit nööril rippuv pesu; riippuvat rinnat rippuvad rinnad; vaatteet riippuivat yllä rõivad lotendasid seljas; hyvin riippunut liha rippudes hästi küpsenud liha
◊  (kuv.) pilvet riippuivat alhaalla pilved rippusid; numerotiedot jäivät riippumaan ilmaan numbrilised andmed jäid õhku rippuma; tasoitusmaali riippui ilmassa viigiväravat oli oodata
1b (pitää kiinni jostakin) rippuda; (olla tarrautuneena johonkin) klammerduda; kinni haarata
◊ riippua jonkun kaulassa kellegi kaelas rippuda
◊  (kuv.) riippua jonkun kannoilla kellegi kannul olla; kellegi sabas rippuda; riippua kiinni elämässä elu küljes rippuda; riippua kiinni totuudessa tõe küljes rippuda
2 (määräytyä jonkin tekijän mukaan) sõltuda; oleneda; rippuda
◊ mikäli asia minusta riippuu niipalju kui asi minust sõltub (oleneb); riippuu siitä, miten asia halutaan ilmaista sõltub (oleneb) sellest, kuidas küsimust tahetakse esitada; en tiedä, tulenko; se vähän riippuu ma ei tea, kas ma tulen; see sõltub asjaoludest
◊ (mukaan) tukea on jaettu tapauksesta riippuen toetust on antud vastavalt juhtumile, toetust on antud sõltuvalt juhtumist ks. myös mukaan 2

riippuvainen 38 sõltuv; olenev; (epäitsenäinen) ise·seisvusetu
◊ en ole kenestäkään riippuvainen ma ei ole kellestki sõltuv, me ei sõltu kellestki; veroprosentti on riippuvainen tulojen kokonaismäärästä maksuprotsent sõltub sissetulekute üldmäärast

räjähdys·voima 10 ; räjähdys·voimakkuus 40 lõhke·jõud ‹jõu›; plahvatus·jõud ‹jõu›, plahvatus·energia
◊ räjähdysvoima[kkuus] riippuu räjähteen laadusta lõhkejõud sõltub lõhkeaine iseloomust

varassa
1 riippua köyden varassa köie otsas rippuda; seistä yhden jalan varassa ühel jalal seista; uloke on kahden pilarin varassa eend (konsool) toetub kahele sambale (piilarile)
◊  (kuv.) selviytymisemme oli hiuskarvan varassa meie pääsemine rippus juuksekarva otsas
2 (jostakin riippuvaisena, jonkin avulla tms.) elää tilapäisansioiden varassa juhuslikest sissetulekutest elada; teollisuus toimii tuontienergian varassa tööstus sõltub (on sõltuv) importenergiast; hajuaistin varassa suunnistava hyönteinen haistmismeele varal (abil) orienteeruv putukas; hallituskin oli lehtitietojen varassa isegi valitsus sõltus [ainult] ajaleheinfost; se on sattuman varassa see on juhuslik, see oleneb juhusest

viitseliäisyys 40 viitsimine; vaevaks·võtmine; ette·võtmine, ette·võtlikkus; toimekus, tarmukus; püsivus
◊ opiskelu vaatii viitseliäisyyttä kõrgkoolis õppimine nõuab püsivust (ettevõtmist); riippuuko se vain viitseliäisyydestä? kas see sõltub ainult viitsimisest?


Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur