Soome-eesti suursõnaraamat

enemmän
1 rohkem, enam ‹—›; (suuremmassa määrin) rohkem
◊ kaksi kertaa enemmän kaks korda rohkem (enam); hän sai palkkaa enemmän kuin toiset ta sai palka rohkem (enam) kui teised; tästä asiasta toiste enemmän sellest asjast teine kord rohkem; terveys on enemmän kuin raha tervis on tähtsam kui raha
2a (erik. komparatiivisissa sanaliitoissa) hän on enemmän isänsä näköinen kuin muut veljekset ta on rohkem oma isa nägu kui teised vennad; suu enemmän auki! suu rohkem lahti!
2b (eräissä sanonnoissa) enemmän tai vähemmän rohkem või vähem; ei toinen enempää kuin toinen[kaan] mitte kumbki; ei kaupungissa sen enempää kuin maalla[kaan] ükskõik kas linnas või maal; ei linnas ega maal
3 (vertailtaessa) pigem
◊ hän on enemmän laiha kuin lihava ta on pigem kõhn kui paks

enempi 16*H
1 (adj. määrältään suurempi) enam ‹enama›; (lisä-, jatko-) suurem
◊ enempi osa suurem osa; asian enempi käsittely küsimuse suurem, põhjalikum käsitlemine; tämä ei enempiä esittelyjä kaipaa see ei vaja suuremat esitlust (tutvustamist); enemmittä puheitta [ilma] pikema (suurema) jututa; aiheetta enempään lõppfraas kirjas v kirjutises enne allkirja
2 (ark., adv.) (enemmän) rohkem; (melko) üsna
◊ enempi vauhtia! hoogu juurde!
◊  (leik.) enempi vähän üsna vähe, vähevõitu; enempi harvapuheinen mies enamasti (üsna) vähese jutuga mees

enin 36 kõige enam, enim, kõige rohkem; (suurin) suurim
◊ enin osa suurim osa; enimmästä päästä enamasti
◊  (mon useimmat) hän sai enimmät äänet ta sai kõige rohkem hääli

enintään kõige rohkem, kõige enam
◊ kaksi, enintään kolme kaks, mitte enam kui kolm; palkka riitti enintään asuntoon ja ruokaan palgast jätkus vaid korteriks ja söögiks

eniten (runsaimmin, lukuisimmin) kõige enam, kõige rohkem
◊ eniten tarjoava kõige rohkem pakkuv; eniten kärsi kuivuudesta peruna kõige rohkem kannatas kuiva all kartul
◊  (superlatiivisessa sanaliitossa) eniten jonkin tarpeessa oleva kõige rohkem vajada midagi; eniten vasemmalla viimane vasakult; eniten käytetty kõige rohkem kasutatud

enää
1 (kielt. yhteyksissä)
1a (ajasta) enam ‹—›, rohkem
◊ emme enää tänään voi tehdä sitä täna me enam ei saa seda teha; lippu ei ole enää tänään voimassa pilet täna enam ei kehti; tuskin sitä enää tarvitaan vaevalt seda enam (rohkem) vaja läheb; ei enää koskaan mitte kunagi enam; jäljellä ei ole enää penniäkään pole enam pennigi järel
1b (asteesta) enam ‹—›; (lukumäärästä) rohkem
◊ neljä mutta ei enää viidettä neli, aga viiendat enam mitte; tämä ei enää kuulu esitykseeni see ei kuulu enam mu ettekandesse; ei sanaakaan enää! ei sõnagi enam!; ei enää nopeammin mitte enam kiiremini
2 (vain) ainult
◊ talosta on enää rauniot jäljellä majast on ainult varemed järel; vain nuorin poika käy enää koulua ainult noorim poeg käib veel koolis; pistäydyn enää postissa astun ainult veel postkontorist läbi

etelämmäksi; etelämmäs [rohkem] lõuna poole (suunas), kaugemale lõunasse

etelämpänä [rohkem] lõuna pool (suunas), kaugemal lõunas

idemmäksi; idemmäs rohkem ida poole, rohkem ida suunas

idempänä rohkem ida pool

idempää rohkem ida poolt

kerrakseen (tarpeeksi, yllin kyllin) küllaldaselt, piisavalt; (ark.) maa ja ilm, rohkem kui küllalt
◊ olipa siinä ohjelmaa kerrakseen! no seal oli küll tegevust rohkem kui küllalt ks. myös kerrassaan

keskemmälle rohkem keskele, keskpaiga poole
◊ laita maljakko keskemmälle pöytää pane vaas rohkem laua keskele

keskemmällä rohkem keskel, keskpaiga pool

keskemmäs rohkem keskele, keskpaiga poole
◊ tule tänne keskemmäs istumaan! tule siia keskpaiga poole istuma!

korkeintaan kõige rohkem; (luvuin ilmaistavasta määrästä) maksimaalselt, mitte rohkem (enam) kui; (parhaassa tapauksessa vain) parimal juhul
◊ korkeintaan 50 markkaa kõige rohkem 50 marka; viivyn korkeintaan tunnin jään kõige rohkem tunniks, ma ei jää rohkem kui tunniks ajaks; korkeintaan tyydyttävä maksimaalselt (mitte rohkem kui) rahuldav; siitä voi korkeintaan sanoa, että — selle kohta võib kõige rohkem seda öelda, et —

mielin määrin ükskõik kui palju, kui palju tahes (iganes); nii palju kui süda kutsub (himustab); nii palju kui meel igatseb; (mielensä t. halunsa mukaan) oma tahtmise (heaksarvamise, äranägemise) järgi; (ruoasta: kyllikseen) nii palju kui suudab (jaksab); nii palju kui mahub; (yllin kyllin) küllaga; rohkem kui küllalt; üli·külluses, rikkalikult
◊ sai herkutella mielin määrin sai maitsvaid toite isu täis süüa, sai maiustada nii palju kui tahtmist oli, sai süüa (maiustada) nii palju kui süda kutsus (himustas)

muu 18
1 muu; teine; (tunnettu muu) üle·jäänud, teised; (useampia) rohkem, enam ‹—›
◊ tuleeko vielä muita? kas teisi ka veel tuleb?; kas tuleb rohkem rahvast?; puheenjohtaja, sihteeri ja muut johtokunnan jäsenet esimees, sekretär ja teised (muud) juhatuse liikmed; saha ja muut työkalut saag ja muud (teised) tööriistad; eräät muut mõned teised; me muut meie teised; hän jätti loppusuoralla kaikki muut ta jättis lõpusirgel kõik teised seljataha; ta jõudis lõpusirgel kõigist teistest ette; on harkittava muitakin vaihtoehtoja peab kaaluma teisigi võimalusi; hän unohti kaiken muun ta unustas kõik muu; onko sinulla muuta sanottavaa? on sul midagi muud öelda?; tahad sa öelda midagi muud?; (lisää) kas sul on veel midagi öelda?; on sul veel midagi lisada?; mitä muuta saisi olla? kas veel midagi?; on see kõik?; ei nyt muuta tällä kertaa seks korraks (sedapuhku) kõik; nüüd on kõik
◊  (loput) otan tämän, muut palautan ma võtan selle, teised (ülejäänud) annan tagasi
◊  (erik.) ynnä muuta ja muud; (lyh.) jm; ynnä muuta sellaista ja muud sellist; (lyh.) jms; tai muuta või muud; (lyh.) vm; tai muuta sellaista või muud sellist; (lyh.) vms; muun muassa muu seas (hulgas), muuseas; muiden muassa teiste seas (hulgas); hän opiskeli muun muassa kieliä ta õppis ka keeli; kutsuvieraana oli muiden muassa pääministeri kutsutud külaliste seas oli ka peaminister; ennen muuta (ennen kaikkea) ennekõike, eelkõige, esmajoones, kõigepealt, peamiselt; (ensi sijassa) eeskätt, kõigepealt; puhelin on minulle ennen muuta työväline telefon on mulle eelkõige töövahend; hän etsi varastotyötä tai muuta vastaavaa ta otsis laotööd või midagi muud selletaolist; siitä on syytettävä ennen muita häntä selles tuleb süüdistada ennekõike (kõigepealt) teda
2 (toinen) teine, muu
◊ joku muu kuin minä keegi teine kui mina; teettää työnsä muilla lasta oma töö teistel ära teha; hän herättää muissa sääliä ta äratab teistes kaastunnet; ta kutsub teistes esile kaastunnet; ei ole muuta mahdollisuutta ei ole muud (teist) võimalust; ei ole alternatiivi; asia on järjestettävä muulla tavoin asi tuleb korraldada muul viisil (teisel moel, teistviisi); muussa tapauksessa vastasel juhul
3a (eril. yhteyksissä) sano[pa]s muuta (älä muuta sano)! õigesti öeldud!; sul on õigus!; täitsa õigus!; õige jutt!; just nii!; kaikkea muuta kuin tyytyväinen kõike muud kui rahulolev; väga rahulolematu; kaiken muun lisäksi peale kõige muu; kõigele muule lisaks; ilman muuta [ilma] pikema jututa, ilma pikemata, otseteed; muidugi [mõista], loomulikult; muissa maailmoissa teises maailmas; muitta mutkitta [ilma] pikema jututa, lihtsalt, otseteed; olla muina miehinä asjast mitte välja teha; olla just nagu ei märkaks midagi; ükskõikne olla
3b (ei muuta, vain) ei voi muuta kuin valittaa ei jää muud üle kui kahetsust avaldada; jääb üle ainult kahetsust avaldada; ei voi muuta kuin valittaa, että näin kävi kahju, et nii läks; ei muuta kuin pöytään! (käykää pöytään) palun lauda!; mitäs tässä muuta kuin aloitetaan mis muud kui hakkame aga pihta; en kuntoile muuta kuin satunnaisesti ma teen tervisesporti nii nagu juhtub; velat eivät muuta kuin kasvoivat võlad muudkui kasvasid

pohjemmaksi rohkem põhja poole; (syvemmälle) sügavamale

pohjempaa rohkem põhja poolt; sügavamalt
◊ se löytyi pohjempaa see tuli sügavamalt välja

pohjempana rohkem põhja pool; (syvemmällä) sügavamal

rannempana rohkem ranna pool; rannale lähemal

runsaiten (runsaimmin) kõige rikkalikumalt; kõige ohtramalt; (eniten) kõige rohkem
◊ sadetta saatiin runsaiten Lounais-Suomessa kõige rohkem sadas vihma Edela-Soomes

ryhdistäytyä 52*F
1 (kohentaa ryhtiään) oma rühti (hoiakut) parandada; end [rohkem] sirgu ajada; rühistuda
2 (kuv.) selga sirgu ajada; end kokku võtta; end kätte võtta; endast jagu saada
◊  hän ryhdistäytyi ja lopetti juopottelun ta võttis enda kokku ja jättis joomise maha; ryhdistäytyä apatiasta apaatiast lahti saada; end apaatiast lahti raputada (rebida); koeta nyt ryhdistäytyä! võta end ometi kokku!; võta end ometi kätte!; saada joku ryhdistäytymään mõjutada kedagi end sirgu ajama (kätte võtma)

sinnemmäs [rohkem] sinna·poole; edasi; kaugemale
◊ siirry sinnemmäs nihku (nihuta end) [pisut] edasi (kaugemale); nihku sinnapoole

sisimmäksi kõige rohkem sissepoole; kõige kaugemale (sügavamale) sisse

sisimmälle kõige rohkem sissepoole; kõige kaugemale (sügavamale) sisse

sisimmäs kõige rohkem sissepoole; kõige kaugemale (sügavamale) sisse

sivummalla enam (rohkem) kõrval; kaugemal, eemal; (reunemmalla) rohkem serva (ääre) pool; servale (äärele) ligemal

sivummalle enam (rohkem) kõrvale; kaugemale, eemale; (syrjemmälle) enam (rohkem) kõrvale (eemale); (reunemmalle) enam (rohkem) ääre poole; serva poole; servale (äärele) ligemale
◊ siirry sivummalle nihku [pisut] edasi; (vars. väistymisestä) astu kõrvale; mine eest ära
◊  (kuv.) puoluepolitiikka jäi välillä uutisaiheissa sivummalle parteipoliitika jäi uudistes vahetevahel tagaplaanile

sivummalta enam (rohkem) kõrvalt; eemalt (kaugemalt)

syrjemmäksi enam (rohkem) ääre poole; enam (rohkem) serva poole; kaugemale, [rohkem] kõrvale

syrjemmällä enam (rohkem) ääre pool; enam (rohkem) serva pool; kaugemal, [rohkem] kõrval
◊ syrjemmällä [keskustasta] asunnot ovat halvempia kesklinnast kaugemal on korterid odavamad; äärelinna poole on korterid odavamad; linna serval on korterid odavamad

syrjempää enam (rohkem) ääre poolt; enam (rohkem) serva poolt; kaugemalt, [rohkem] kõrvalt
◊ väkeä saapui naapurikunnista ja vähän syrjempääkin rahvast tuli naabervaldadest ja pisut kaugemaltki

toista·kymmentä 32 üle kümne, rohkem kui kümme, kümne ja kahekümne vahel
◊ alun toistakymmentä astetta lämmintä pisut üle kümne kraadi sooja, tubli (kõvasti) kümme kraadi sooja; (harv.) se oli toistakymmenen metrin pituinen see oli üle kümne meetri pikk

toista·kymmentä·tuhatta · 32· 46 üle kümne tuhande, rohkem kui kümme tuhat, tubli (kõvasti) kümme tuhat

toista·sataa 9*F üle saja, rohkem kui sada, [oma] tubli sada

toista·tuhatta 46 üle tuhande, rohkem kui tuhat, [oma] tubli tuhat

usea 15 (yks. ja mon usein saman merkityksiset)
1a (adjektiivisesti, mon) mitu; palju ‹palju›; (monet) mitmed; (lukuisat) paljud
◊ useat henkilöt ovat tiedustelleet sitä mitmed inimesed on seda küsinud; minä ja useat muut mina ja mitmed (paljud) teised; matka kestää useita päiviä reis kestab mitu päeva; hän osaa useaa kieltä ta oskab mitmeid keeli, ta mõistab mitut keelt; useita ihmisiä loukkaantui mitmed (paljud) inimesed said vigastada; useita metrejä pitempi mitu meetrit pikem; olen kysynyt asiaa usealta ystävältäni olen küsinud seda mitmelt oma sõbralt; se voidaan selittää usealla tavalla seda on võimalik seletada mitut moodi, seda saab seletada mitmel viisil; myöhästyi useana aamuna peräkkäin hilines mitu hommikut järjest; yritin sitä useaan kertaan proovisin seda mitu korda; useissa tapauksissa mitmetel juhtudel, mitmel juhul; useassa kohdin olimme samaa mieltä mitmes punktis olime samal arvamusel; useita kymmeniä mitukümmend; useiden tuhansien markkojen vahinko mitmeid tuhandeid marku kahjumit
1b (substantiivisesti)
◊ usealle meistä reitti oli tuttu mitmetele meist oli tee tuttav, mitmed meist tundsid teed; useat ystävistäni mitmed minu sõpradest; useat olivat samaa mieltä mitmed (paljud) olid samal arvamusel; tunsin heistä useita ennestään tundsin mitmeid neist juba varem
2 (komparatiivissa) rohkem
◊ yksi tai useampia üks või rohkem; (sananl.) mitä useampi kokki, sen huonompi soppa mida rohkem kokki, seda kehvem supp
3 (mon superlatiivissa) (lähes kaikki) enamik
◊ useimmissa taloissa on sauna enamikus majades on saun; useimmat teistä ovat tavanneet hänet aikaisemmin enamik teist on temaga varem kohtunud; useimmat kansanedustajat äänestivät puolesta enamik rahvasaadikuid hääletas poolt