Soome-eesti suursõnaraamat

aamu·vuoro 1 (työvuoro) hommikune vahetus; (kulkuneuvon) hommikune reis (lend)
◊ olla aamuvuorossa hommikuses vahetuses olla

etelän·matka 9 lõuna·maa·reis ‹reisi›, reis lõunasse

haara 9
1 haru; (esim. kynttilänjalan t. joen) haru; (jalka) jalg, reis ‹reie›, haru (kõnek) hark (kõnek)
◊ puun haarat puu harud; sarvien haarat sarvede harud; putken haara toru haru; saksien haara kääriharu; harpin haarat sirkliharud; joen pohjoisin haara jõe põhjapoolseim haru; kiekko livahti maalivahdin haarojen välistä litter lipsas väravavahi jalgade (harude) vahelt läbi
2a (haarautumiskohta) puunhaara puu[tüve] hargnemiskoht (harunemiskoht); tienhaara tee hargnemiskoht (harunemiskoht), teelahe
2b (mon jalkojen yhtymäkohta) jalge·vahe ‹vahe›, harude·vahe ‹vahe›; koht, kus inimene kaheks hargneb (nalj)
◊ potkaista jotakuta haaroihin kedagi jalgevahesse (harudevahesse) lüüa; kahlata haaroja myöten lumessa kõhuni lumes sumbata
3 (suvun ym. haara) haru
◊ suvun ruotsalainen haara suguvõsa rootsi päritoluga haru
4 (erikois-, toimiala) töö·ala, tegevus·ala; haru; (liik.) tegevus·ala
◊ hallinnon haara haldusala; teollisuuden haara tööstusharu

kauko·matka 9 kauge reis, kaug·matk

kulku·vuoro 1 reis ‹reisi›
◊ linja-autojen kulkuvuorot autobusside reisid

matka 9
1 (matkanteko) tee ‹teid›, teekond; sõit; rännak
◊ olla matkalla jonnekin olla teel kuhugi; minne matka? kuhu minek?, kuhu lähed?; kuhu sõit läheb?, kuhu teekond viib?; mars matkaan, tytöt! marss minema (teele), tüdrukud!; hakake minema, tüdrukud!; jatkaa matkaa [oma] teekonda (teed) jätkata, edasi minna; matka taittui nopeasti teekond edenes jõudsasti; matkasta väsynyt teekonnast (sõidust, reisist) väsinud; lähteä matkaan teele asuda; valmis lähtemään matkaan valmis teele asuma; reisiks valmis; lähteä matkoihinsa oma teed minna, ära minna; (ark.) jalga lasta; meillä oli sama matka meil oli sama (ühine) tee; A kulki yhtä matkaa B:n kanssa A läks koos B-ga sama teed, A kõndis B-ga koos samas suunas (sama teed); saattaa joku matkaan kedagi teele saata; matkan varrella sattui yhtä ja toista tee peal juhtus nii mõndagi; reisi ajal (kestel) juhtus nii mõndagi
◊  ([matka]seurasta tms.) lähteä jonkun matkaan kellegagi kaasa minna; olla jonkun matkassa kellegagi koos olla (minna, tulla); ottaa evästä matkaan reisimoona kaasa võtta
2 (käynti toisella paikkakunnalla) reis ‹reisi›; sõit, teekond
◊ edestakainen matka sõit sinna ja tagasi; matka Rovaniemelle sõit (reis) Rovaniemisse; matka ulkomaille reis välismaale, välismaareis; jatkaa matkaa sõitu (teekonda) jätkata; edasi reisida; matka maailman ympäri ümbermaailmareis; lähteä matkalle reisile (reisima) minna; (lähdöstä) teele asuda; olla matkalla reisil (reisimas) olla; olen matkoilla olen reisil; (syntymäpäiväilmoituksissa) olen ära sõitnud; palata matkalta reisilt tagasi tulla, reisilt naasta; (tulla kotiin) tagasi koju tulla; hän on tehnyt useita matkoja Kiinaan ta on teinud mitu reisi Hiinasse; ta on käinud mitu korda Hiinas
3 (kuv.)
3a (vars. heng. ja ylät.) (ihmiselämästä) matka ajasta iäisyyteen teise ilma minek; hän päätti maisen matkansa ta maine teekond lõppes
3b (slg. huumaustilasta) pilves (fiilingus) olek, ära (väljas) olek
3c (vainajan matka hautaan) viimeinen matka viimne teekond
3d (eril. ilmauksissa) hän on matkalla menestykseen ta tee viib ülesmäge; hän on matkalla kohti tuhoa ta on teel [oma] huku poole; opetukseen on pitkin matkaa liitettävä harjoituksia õpetamise jooksul tuleb pidevalt harjutusi teha; esitys oli pitkin matkaa elävää ettekanne (esitus) oli algusest lõpuni haarav; tuli mutkia matkaan asi läks keeruliseks
4 (välimatka) vahe·maa, vahe ‹vahe›, distants; (etäisyys) kaugus; (ylimalkaisemmin) tee ‹teid›; maa
◊ sinne on kilometrin matka sinna on kilomeeter maad; sinne on puolen tunnin matka sinna on poole tunni tee; kuinka pitkä matka täältä on kaupunkiin? kui pikk on tee siit linna?; sinne on matkaa! see on päris kaugel; sinna annab astuda!; kuljimme yhdessä jonkin matkaa me kõndisime tüki maad üheskoos; räjähdys kuului [pitkien] matkojen päähän plahvatus oli kaugele kuulda; pysytellä jostakin matkan päässä millestki kaugele hoiduda; olla pitkän matkan päässä jostakin millestki kaugel olla; ampua 100 metrin matkalta lasta (tulistada) 100 meetri kauguselt
◊  (urh.) hänen paras matkansa on 5 000 metriä tema parim distants on 5 000 meetrit; hän osallistui vapaauinnissa kaikille matkoille vabaujumises võttis ta osa kõigil distantsidel
◊  (kuv.) se kesti hyvän matkaa kolmatta viikkoa see kestis kõvasti üle kahe nädala; oltiin jo hyvän matkaa elokuussa august oli varsti juba poole peal; pitkän matkaa toista tuhatta tublisti üle tuhande; myymälävarkauksista on lyhyt matka vakavampiin rikoksiin kauplusevargustest on lühike tee tõsisemate kuritegudeni

neitsyt·matka 9 [laeva] esimene reis

purjehdus·matka 9 purjetamine; reis purjekaga
◊ kahden päivän purjehdusmatkan jälkeen pärast kahepäevast purjetamist

reisi 27
1 reis ‹reie›, kints
◊ vahvistaa reiden lihaksia reielihaseid tugevdada; vain puolireiteen ulottuva hame vaid poolde reide (kintsu) ulatuv seelik; housut olivat reidestä tiukat püksid pigistasid reitest
◊  (leik.) edetä urallaan reittä pitkin teha karjääri seksuaalsuhete abil; teha karjääri abielu kaudu
2 (kuv., eril. rakenteiden osista) nuotan reisi nooda külgvõrk; tikapuun reisi redelipeel

reissu 1 (ark.) (matka) reis ‹reisi›; matk; (retki) retk
◊ lähteä reissuun reisile minna, reisima minna

retkeily 2 matk; matkamine; reis ‹reisi›; reisimine; rännak; rändamine; ekskursioon
◊ harrastaa retkeilyä matkamas käia, reisimas käia, ekskursioonidel käia

retki 7
1 retk; teekond; käik; (matka) matk; reis ‹reisi›; (tutustumiskäynti) ekskursioon; (vaellus) rännak
◊ hän kulkee omilla retkillään tal on omad käigud; koko päivän retki terve päev kestev retk; Tukholman-retki Stockholmi reis; retki lasitehtaaseen ekskursioon klaasitehasesse; lähteä retkelle reisile (matkale) minna; olla retkellä reisil olla
◊  (kuv.) retki mielikuvitusmaailmaan teekond fantaasiamaailma
◊  (ylät.) mainen retki maine teekond (matk)
2 ([sota]joukon tms. matka) retk

taival 49*E (taivutusmuodot tav. rinnakkaismuodosta taipale)
1 (kahden paikan välinen matka) vahe·maa, tee ‹teid›, kaugus
◊ kylien väliset taipaleet külade vahemaad; kahdeksan kilometrin taival kaheksakilomeetrine vahemaa; tiettömien taipaleiden takana teetute kauguste taga; taival taittui nopeasti tee kulus ruttu; tuskien taival (Raam.) kannatuste tee; (kuv. rääkki) työ oli yhtä tuskien taivalta töö oli üksainus kannatuste rada
2 (matkanteko, taivallus) teekond, rännak, matk, reis ‹reisi›
◊ tunnin taival lähimmälle tunturimajalle tunni tee (tunnine teekond) lähima tundruonnini; taittaa taivalta jalan jalgsi rännata; lähteä taipaleelle teele minna (asuda); laittautua taipaleelle end rännakule (teele) seada; avaruusluotain aloitti pitkän taipaleensa kosmosesond alustas oma pikka teekonda
◊  (kuv., usein ylät.) puolisoiden yhteinen taival abikaasade ühine tee[kond]; muistoja kuoron kymmenvuotiselta taipaleelta mälestusi koori kümneaastaselt teekonnalt

trippi 5*B
1 (ark.) [lühi·]reis ‹reisi›; huvi·reis ‹reisi›, lõbu·sõit; (pistäytyminen) kiir·külas·käik, põgus külastus, läbi·astumine
◊ tehdä pikku trippi Tukholmaan teha pisike reis Stockholmi
2 (slg. huumeen aiheuttamasta tilasta) kaif, narkootikumi·uim ‹uima›

vuoro 1
1 järje·kord ‹korra›, kord ‹korra›
◊ odottaa vuoroaan oma [järje]korda oodata; nyt on sinun vuorosi nüüd on sinu kord; kuka nyt on vuorossa? kelle kord nüüd on?, kes nüüd järjekorras on?; kenen vuoro on pestä astiat? kelle kord on nõusid pesta; kukin vuorollaan kõik kordamööda; tuli minun vuoroni esittää ehdotus tuli minu kord ettepanekut teha; seuraavana vuorossa oleva potilas järgmisena järjekorras olev patsient; hän sai käydä saunassa naapurin vuorolla ta sai endale naabri saunakorra; nyt oli Suomen vuoro voittaa nüüd oli Soome kord võita; nyt on toiminnan vuoro nüüd on aeg tegutseda; vuoroin ks. vuoroittain; vuoroin satoi, vuoroin paistoi vaheldumisi sadas ja paistis päike; vuoron perään kordamööda, kordamisi; minä vuorostani mina omakorda; hän oppi taidon isältään, joka vuorostaan oli saanut oppinsa isoisältä ta õppis oma oskuse isalt, kes omakorda oli saanud õpetust vanaisalt
◊  (sananl.) vuoroin vieraissa käydään külas käiakse kordamööda
◊  (erik. kuolemaan viitaten) jokainen lähtee vuorollaan igaüks lahkub (sureb) omal ajal
2 (työvuoro) vahetus
◊ työtä tehtiin kolmessa vuorossa tööd tehti kolmes vahetuses, töö käis kolmes vahetuses; tehdä kahta vuoroa kaks vahetust järjest töötada, pikki päevi teha; tehdä työtä vuorotta vahetuseta töötada (väga pikki tööpäevi teha); ensimmäinen vuoro tulee töihin kello 6 esimene vahetus tuleb tööle kell 6
3 (pelin jakso) voor ‹vooru› (pesapallis)
◊ vuoron vaihto vooru vahetus
4 (kulkuvuoro) reis ‹reisi›
◊ kello 16:n vuoro kella 16 reis; Mikkelin-vuoro Mikkeli reis; bussi ajaa neljä vuoroa tunnissa buss käib neli korda tunnis; linjalle lisättiin vuoroja liinile pandi lisareise
5 (tanssin t. piirileikin osa) tuur ‹tuuri›
◊ tangon vuorot tango tuurid

yö·vuoro 1
1 (työvuoro) (teollisuudessa tms.) öö·vahetus, öine vahetus; (sairaalassa tms.) öö·valve, öö·vahetus, öine vahetus; (yöpalvelu) öö·teenistus, öine teenistusülesanne
◊ olla yövuorossa öövahetuses olla; öises teenistuses olla
2 (liikennevälineen kulkuvuoro) öine reis, öine sõit
◊ linja-auton yövuoro öine buss