Soome-eesti suursõnaraamat

ankara 10
1 range; (tarkka) nõudlik, põhjalik; (tuima) karm ‹karmi›, vali; (voimakas) jõuline, tugev; (jyrkkä, terävä) järsk, terav; (raskas) ränk; (kova) kõva, jäme, jõhker; (raju) äge, käre; (katkera) mõru, kibe; (vaikea) raske
◊ ankara katse ranke pilk; ankara ääni range hääl; ankara rangaistus range karistus; ankarat vaatimukset karmid nõudmised; ankara arvostelu ränk kriitika; olla ankara jollekulle (jotakuta kohtaan) kellegi vastu range olla; saada ankarat nuhteet saada vali noomitus; terroriteko sai ankaran tuomion YK:ssa terroriakt mõisteti ÜRO-s rangelt hukka; ankara talvi karm (kõva) talv; ankara kipu tugev valu; ankara päänsärky äge peavalu; sota oli ankara isku maalle sõda oli maale rängaks löögiks; ongelma vaati ankaraa aivotyötä probleem nõudis kõva mõttetööd; ankarat ponnistukset jõuliset pingutused; ankara vastarinta tugev vastupanu; ankara hyökkäys jõuline rünnak; elämän ankara todellisuus karm elutõde; elää ankarissa oloissa rasketes oludes elada; ankara taistelu äge võitlus
2 (ehdoton) tingimatu; (tinkimätön) järele·andmatu, järje·kindel; (järkähtämätön, horjumaton) kõikumatu, kõrvale·kaldumatu
◊ ankara johdonmukaisuus kõikumatu järjekindlus; ankaran looginen esitys kõrvalekaldumatult loogiline ettepanek

ankea 15 (ikävä) nukker, kurb; eba·meeldiv; (masentava) masendav, rõhuv, rusuv, ängistav; (apea) tusane; (surumielinen) kurblik; (surullinen) murelik; (lohduton) lohutu, trööstitu; (alakuloinen) longus, norgus; (synkkä) sünge; (kolkko) kõle; (vaikea) vaevaline, raske, karm ‹karmi›
◊ ankea tunnelma sünge meeleolu; ankeat ajat rasked ajad; lohduttoman ankea lokakuun ilta lõpmatult lohutu oktoobriõhtu; ankea ympäristö rusuv (kõle) ümbrus; ankeat ajatukset muremõtted; nykypäivän ankeassa taloudellisessa tilanteessa tänapäeva kitsas majanduslikus olukorras

deuterium 5 (kem.) deuteerium; (raskas vety) raske vesinik

epä·mukava 10 eba·mugav; sobimatu; (työläs, tukala) raske, halb

hankala 10 (vaikea) raske; (vaivalloinen) vaevaline, vaeva·nõudev, vaeva·rikas; (rasittava) pingutav, väsitav, töö·rohke; (epämukava) eba·mugav, tülikas; (vaikeakäyttöinen) raskesti käsitsetav, mitte·käe·pärane; (kömpelö) kohmakas, koba; (kiusallinen) eba·meeldiv, piinlik, tülikas; (pulmallinen) täbar, keeruline, probleemne; (riidanhaluinen, itsepäinen) kiusakas, tüli noriv, tülikas, ise·päine, tüütav, tüütu
◊ hankala tehtävä raske (vaevanõudev, pingutav, töörohke) ülesanne; hankala tilanne täbar (raske, keeruline) olukord, kimbatus; hankala asiakas pretensioonikas (ülemäära nõudlik, tüütu) klient; heittäytyä hankalaksi tülikaks (kiusakaks) muutuda; hankala luonne raske (talumatu, võimatu) iseloom; sinäpä kysyt hankalia! küll sa küsid raskeid asju!, oskad sina aga küsida!
◊  (sananl.) alku aina hankalaa iga algus on raske

hankala·töinen 38 (paljon työtä vaativa) töö·rohke, töö·mahukas; (vaikea tehdä) raske, vaeva·rikas; (hankala työstää) raskesti töödeldav
◊ tämä kudonnainen oli hankalatöinen seda kudumit oli raske (keeruline) teha

helteinen 38 (auringonpaahteinen) palav, [kõrvetavalt] kuum; (kuv.) raske, ränk, väsitav, kurnav
◊ helteinen työviikko väsitav (raske, ränk) töönädal

henki·rikos 39 (oik.) raske isikuvastane kuritegu, kuritegu elu vastu

huono·kuuloisuus 40 halb (kehv, vilets, kõva, raske) kuulmine

jykevä 10 (tukeva) suur ja tugev; (raskas) raske, massiivne; (paksu) jäme, tüse; (mahtava) võimas

karkea 15
1 (pinnasta) (karhea) kare; (rosoinen) krobeline
◊ karkea hiekkapaperi kare liivapaber; karkea pyyhe kare käterätt; harja tuntui karkealta hari tundus kare; karkea keli krobeline tee
2 (koostumuksesta) jäme; räme
◊ karkea hiekka jäme liiv; karkeat vehnäjauhot sõre nisujahu; karkea tukka karedad juuksed; karkeat kasvonpiirteet tahumatud näojooned
◊  (aseesta) tähdätä karkealla jyvällä kõrge kirbuga sihtida
3 (jaotukseltaan harva) hõre, harv
◊ karkea hammastus harv hammastus
4 (summittainen) umb·kaudne; tahumatu, rohmakas
◊ karkea arvio umbkaudne hinnang; oppipojat tekivät karkean työn õpipoisid tegid tahumatut tööd; karkea säätö ks. karkeasäätö
5 (törkeä) jäme; (suuri, paha) raske, tõsine
◊ karkea virhe jäme viga; karkea erehdys raske eksitus; karkea valhe häbematu vale
6 (hienostumaton) jäme; labane; (pilasta, vitsistä tms. myös) nilbe
◊ karkea käytös tahumatu käitumine; käyttää karkeaa kieltä ropendada; karkean kuoren alla sykki lämmin sydän kareda koore all tuksub soe süda; karkea[t]a pilaa tahumatu nali

kiperä 10
1 ks. kiverä
◊ kiperä sarvi keerdus sarv; kiperä mutka järsk kurv
2 (kuv.) täbar; raske, keeruline
◊ siinä oli kiperät paikat olukord oli täbar; kiperä kysymys raske küsimus
3 (nopea) kiperä polkka kiire polka

kireä 15
1 (pingotettu, jännitetty) pingul, pinguldatud, pingule tõmmatud; (ahdas) kitsas, pigistav, trammis; (tiivis) tihe
◊ kireä rummunkalvo pinguletõmmatud trumminahk; kireä side pingul (pigistav) side; pusero on kutistunut kireäksi pluus on kokku tõmbunud ja kitsaks jäänud; kireä solmu tihe sõlm
2 (kuv.) (jännittynyt) pinev; (jäykkä) jäik; (jämerä) range, karm ‹karmi›; (vaativa) nõudlik; kriitiline
◊ kireä tunnelma pingeline õhkkond; kireät välit terav vahekord; kireä ilme range ilme; hän vaikuttaa kireältä ta näib range (karm); puhua kireässä äänilajissa rangel toonil rääkida; kireä käsky kõva käsk; tehdä jotakin kireässä tahdissa teha midagi ägeda tempoga
2a (äänestä) kireä, kouluttamaton lauluääni seadmata, koolitamata lauluhääl
2b (säästä) krõbe; (kelistä) halva libisemisega
◊ kireä pakkanen krõbe (kange) pakane; kireä pakkaskeli reetee v suusarada, kus kange külmaga on halb libisemine
3 (vaikea) karm ‹karmi›, vali; (hankala) raske, vaevaline
◊ kauppaliikkeiden kireä kilpailu äride (kaupluste) karm konkurents; näinä kireän rahan aikoina neil aegadel, kui raha on vähe; kireän paikan tullen voin auttaa sinua kui sul raskeks läheb, võin sind aidata

kivinen 38
1 (kivestä tehty) kivist, kivi-
◊ kivinen silta kivisild
2 (runsaasti kiviä sisältävä) kivine, kivi·rohke
◊ kivinen pelto kivine põld; 21-kivinen kello 21 kiviga kell
3 (kuv. vaivalloinen) vaevaline, raske
◊ urheilijan tie huipulle oli kivinen sportlase tee tippu läks üle kivide ja kändude

kova 10
1 kõva; (kiinteä) tahke
◊ kovaa leipää tahke (kõva) leib; kova harja kõva hari; kuivua kovaksi kõvaks kuivada; kova kuin kivi kõva kui (nagu) kivi; kärsiä kovasta vatsasta kõhukinnisuse all kannatada; kovaksi keitetty muna kõvaks keedetud muna
◊  kova pähkinä jollekulle kõva pähkel kellelegi; hänellä on kova pää tal on kõva pea; seurata jotakin silmä kovana midagi pingsalt (silm punnis) jälgida
◊  (erik.) hänellä oli kovat kaulassa tal oli kõva krae kaelas ja lips ees
◊  (ark.) ampua kovilla lahingumoonaga tulistada; (kuv.) raskekahureid käiku lasta
2 (kuv.) vali, range, karm ‹karmi›; (tunteeton) tundetu; (sydämetön) südametu; (säälimätön) kalk
◊ pelata kovaa peliä karmi mängu mängida; kovan linjan politiikka karmi (range) joone poliitika; tuo oli kovaa puhetta see oli karm jutt; panna kova kovaa vastaan sõrgu vastu ajada; olla kovana kange (järeleandmatu) olla, mitte sammugi taganeda; kova tuomio karm kohtuotsus; kovat ehdot rasked tingimused; kovia otteita karmid meetmed
3 (vaikea) raske; (rasittava) väsitav; (ankara) karm ‹karmi›, kuri; (katkera) kibe
◊ kovat ajat rasked ajad; kova talvi karm talv; kova kohtalo kuri (raske) saatus; kova työ raske töö; on kovaa joutua työttömäksi töötuks jäämine on raske; se on kova paikka vasta-alkajalle see on algajale raske asi; tässä on kovat paikat ennen kuin voitto on meidän sellega on palju vaeva, enne kui võit on meie
◊  (substantiivisesti) hän on monta kovaa kokenut ta on mitmeid raskusi üle elanud; joutua koville raskustesse (plindrisse) sattuda; olla kovilla raskustes (plindris) olla
4 (vaikutukseltaan voimakas) tugev, kõva, vägev; (äänestä myös) vali
◊ kova isku kõva löök; kova jännitys suur pinge, kõva närveerimine; kova huuto kõva kisa; kova liikenne intensiivne liiklus; kova pakkanen käre pakane; kova sade kõva (tugev) vihm; kova aallokko tugev lainetus; aallokko käy kovana laine peksab ägedalt; kova myrsky kõva (tugev) torm; myrsky riehui kovimmillaan torm möllas ägedalt; kovan tuulen varoitus tormihoiatus; kova kipu tugev valu; kova kuume suur palavik; kova nälkä suur (kõva) nälg; minulla on kova nälkä mul on kõht kole (kohutavalt, kangesti) tühi, mul on hirmus nälg; kova jano kange janu; kova halu hirmus tahtmine; kova hätä kibe häda; kovat huumeet kangetoimelised narkootikumid; kova teknologia loodus- ja keskkonnavaenulik tehnoloogia; kovat arvot materiaalsele heaolule orienteeritud väärtused
5 (suuri, runsas) suur
◊ kovat suunnitelmat vägevad plaanid; kova kysyntä suur nõudlus; kova hinta kõrge hind; kova tarjous suur pakkumine
6 (innokas) kõva, äge ks. myös kiihkeä
◊ hän on kova kerskailemaan ta on kange (suur) kiidukukk; hän on kova kiroilemaan ta on äge vanduja; hän on kova valehtelemaan ta on suur valevorst; hän on kova ryyppymies ta on kõva kärakavend (kärakapanija); hän on kova tupakkamies ta on kange suitsumees; hella on kova savuttamaan pliit ajab hirmsasti suitsu sisse
7 tugev, hea, tubli
◊ kova työmies kõva töömees
8 (tasoltaan hyvä) hea; (ark.) kõva
◊ olla kovassa kunnossa heas vormis olla; kova nimi kõva nimi
9 (rahasta, valuutasta)
◊ kova valuutta kindel (konverteeritav) valuuta (ark.) kõva valuuta
◊  (Suom.) kovan rahan asunto korter, mille üürimist v ostmist ei ole doteerinud riik ega kohalik omavalitsus
10 (valosta) ere, terav
11 (vedestä) kare, kõva
12
◊ kova p kõva (tugev) p

kusinen 38 (ark.) kusene; (kuv.) (vaikea) raske; (viheliäinen) sitt
◊ kusinen homma sitt töö

liika·painoinen 38 (liian painava) üle·kaaluline, liig·kaaluline, liiga raske; (lihava) üle·kaaluline, liiga tüse
◊ liikapainoinen kuorma ülekaaluline koorem

luja 10
1 (vahva) tugev; (vankka) kindel; (kestävä) vastu·pidav, püsiv, kestev; (kova) kõva; (horjumaton) vankumatu, kõikumatu
◊ lujaa kangasta vastupidav riie; luja jää kõva jää; luja linnoitus tugev kindlus; luja solmu pidav (tugev) sõlm; lujaksi tallattu maa kõvaks tallatud maa; lujalle perustalle rakennettu talo kindlale alusele ehitatud maja; luja urheilujoukkue tugev võistkond
◊  (kuv.) luja taloudellinen asema kindel majanduslik seis; lujat perhesiteet tugevad (kestvad) perekonnasidemed; luja terveys kõva tervis; luja liitto kindel liit
2 (ihmisestä ja hänen suhtautumisestaan) kange, kõva, tugev; (peräänantamaton) sitke, visa, järele·andmatu; (ankara) range, järsk; võimukas; nõudlik
◊ luja luonne kange iseloom; luja tahto kõikumatu tahe; luja päätös kindel otsus; luja luottamus kindel usaldus; pysyä lujana päätöksessään oma otsuses kindlaks jääda; luja katse range pilk; nyt tuli tosi lujat sanat! need olid tõepoolest kõvad sõnad!; luja kuri range distsipliin; ohjata jotakin lujalla kädellä midagi kõva käega juhtida
3 (vaikutukseltaan voimakas) vägev, jõuline, võimas; tõhus
◊ luja isku jõuline löök; luja kädenpuristus tugev käepigistus; luja harjoittelu tõhus treening; hän otti lujat löylyt ta võttis kõva leili; puhua lujalla äänellä kõva häälega rääkida; luja vauhti kõva kiirus
4 (voimia vaativa) raske, ränk, kõva, kurnav
◊ luja työ ränk töö; luja kilpailu töistä kõva konkurents töökohtade pärast
5 (vars. ark. runsas, suuri) tubli, tugev, vägev
◊ hän söi lujan aamiaisen ta sõi tubli (vägeva) hommikusöögi

löpö2 1 (ark. raskas polttoöljy) raske kütteõli, masuut

massiivinen 38
1 massiivne; (jykevä) paks, tüse, jäme; tahumatu, robustne; (raskas) raske; (vahva) tugev, kõva, jõuline; (vankkarakenteinen) kindel, stabiilne; (mahtava) võimas, vägev; imposantne
◊ sillan massiivinen rakenne silla kindel (tugev) konstruktsioon; massiiviset huonekalut massiivne mööbel; laulajan massiivinen olemus laulja võimas (imposantne) kuju
2 (laaja) ulatuslik, laialdane; (mittava, iso) suur, mahukas; (runsas) rikkalik
◊ massiivinen kehitysohjelma ulatuslik (laialdane) abistamisprogramm; massiivinen verenvuoto rikkalik (suur) verejooks
3 (umpinainen) massiivne, kompaktne; tihke, tihe

matala·paine 48
1 (ilmat.) madal·rõhk; (alue) madal·rõhkkond, tsüklon; (tekn.) madal·rõhk
◊ syvä matalapaine aktiivne madalrõhkkond; matalapaineen alue madalrõhuala
2 (kuv.) (masennustila) depressioon, masendus; (matala mieliala) sünge (raske) meeleolu

moni·mutkainen 38 keeruline, keerukas, komplitseeritud; (monitahoinen) mitme·tahuline, kompleksne; (perinpohjainen) põhjalik, üksik·asjalik; (pulmallinen) tülikas, probleemne, problemaatiline; (vaikea) raske; (hankala, kiusallinen) vaevaline, eba·mugav, tüütu; (kiperä) täbar, raske, keeruline, tülikas; (sekava) segane
◊ rakenteeltaan monimutkainen laite konstruktsioonilt keeruline seade; monimutkaiset ohjeet [liiga] keerukad juhendid, raskepärased (raskelt mõistetavad) juhendid; monimutkainen ongelma keerukas probleem; monimutkainen kysymys komplitseeritud küsimus

murhe·mielin (vars. ylät.) (surumielin) murelikult, kurval meelel, kurblikult; raske südamega; (kaihomielin) nukralt, haledalt
◊ tehdä jotakin murhemielin midagi raske südamega teha

mutkikas 41*A
1 (mutkainen) käänuline; kurviline; (kaareva) kaarduv; looklev; (mutkitteleva) käänlev, looklev, väänlev, vingerdav
◊ mutkikas katu käänuline tänav
2 (monimutkainen) keeruline, keerukas, komplitseeritud; (vaikea) raske; (kiperä) täbar, tülikas, vaevaline, segane ks. myös monimutkainen

ohdakkeinen 38 ohakane; (kuv.) raske, vilets
◊ ohdakkeinen pelto ohakane põld

ongelma 10 probleem; [raske] küsimus
◊ yhteiskunnallinen ongelma ühiskondlik probleem; syövän ongelma vähiprobleem; maatalouden ongelmat põllumajanduse probleemid; Lähi-idän ongelma Lähis-Ida probleem (küsimus); ratkaista ongelma probleemi lahendada; se ei ole mikään ongelma see pole mingi probleem; hänellä oli avioliitossaan ongelmia tal oli oma abielus probleeme; vapaa-ajan ongelma vaba-aja probleem; olla ongelma jollekulle kellelegi probleemiks olla; matemaattinen ongelma matemaatiline probleem
◊  (leik. alkoholiongelmasta) hänellä on henkilökohtainen ongelma tal on alkoholiga probleeme

paha 9
1 (eettisesti ala-arvoinen) paha, halb, kuri, paheline; (syntinen) patune; (tunnoton) südametu, tundetu; (sopimaton) sobimatu, eba·sobiv
◊ paha ihminen paha inimene; pahat aikeet kurjad kavatsused; maailma on paha maailm on kuri; hän tottui pahoille tavoille ta harjus halbade kommetega [ära]
◊  (substantiivisesti) en haluaisi uskoa hänestä mitään pahaa ma ei tahaks uskuda temast midagi halba; eihän siinä ole mitään pahaa selles ei ole ju midagi halba; tehdä pahojaan pahandust teha; kaiken pahan alku ja juuri kõige kurja juur; kõige halva algus; lopussa paha sai palkkansa kurjus sai lõpus oma palga; palkita paha hyvällä halba heaga tasuda
◊  (Raam.) isien pahat teot vanemate patud; päästä meidät pahasta päästa meid ära kurjast
◊  (erik. paholaisesta) paha sinut periköön kurat (saatan) sind võtku
◊  (sananp.) siinä paha missä mainitaan kus hundist räägitakse, seal hunt on; seal see inimene ongi, kellest räägitakse; mikäs pahan tappaisi kes paha hävitaks
2 (ilkeä, häijy) kuri, halb, paha
◊ iso paha susi suur, kuri hunt; olla paha jollekulle kellegi vastu halb olla; olla pahana tige (pahane, vihane) olla; olla pahalla tuulella halvas tujus olla; olla paha suustaan terava keelega olla; hän ei tahtonut olla pekkaa pahempi ta ei tahtnud olla teistest halvem; pahat kielet kertovat, että — kurjad keeled kõnelevad, et —; hän ei sanonut koskaan pahaa sanaa läheisistään ta ei ütelnud kordagi ühtegi halba sõna oma lähedaste kohta
◊  (substantiivisesti) ei hyvällä eikä pahalla ei hea ega kurjaga
3 (epäedullinen) paha, halb; (uhkaava) ohtlik; (vaikea, ankara) raske; (kiusallinen) eba·sobiv; (voimakas) tugev
◊ paha ilma paha (halb) ilm; paha merkki halb märk; hyvinä ja pahoina päivinä headel ja halbadel päevadel; tulla pahaan aikaan halval (ebasobival) ajal tulla; siitä oli pahat seuraukset sellel olid halvad (kurvad) tagajärjed; pahaksi onneksi tuuli kääntyi õnnetuseks tuul pöördus; paha taipumus pureskella kynsiä halb (inetu) komme küüsi närida; käänne pahempaan päin pööre halvemuse poole; pahimmassa tapauksessa halvimal juhul; sen pahempi itsellesi, jos valehtelet seda halvem sulle endale, kui valetad; paha kyllä, taisin erehtyä kahju küll, ma vist eksisin; paha mutka ohtlik kurv; paha este halb takistus; paha yskä paha köha; paha ristiriita raske konflikt; pahin kilpailijani minu peamine (ohtlikem) konkurent; minulle sattui paha virhe ma tegin paha vea; pyörremyrsky aiheutti pahaa jälkeä keeristorm tegi puhta töö, keeristormil olid kohutavad tagajärjed; olla pahassa pulassa täbaras olukorras olla; paha juttu, että — paha lugu, et —; paha myrsky tugev torm; kesän pahimmat helteet kõige hullem suvekuumus; erehdyit pahan kerran sa eksisid täielikult, sa eksisid kapitaalselt (kõnek)
◊  (ark.) eipä ole paha hinta pole paha hind, hind on täiesti mõistlik
◊  (kuv.) herättää pahaa verta paksu verd tekitada; paha silmä kuri silm
◊  (substantiivisesti) puhua pahaa jostakusta kellestki halba rääkida; aavistaa pahaa paha (halba) aimata; pahaa aavistamaton pahaaimamatu; mustan kissan näkeminen tietää pahaa musta kassi nägemine tähendab halba; pelätä pahinta halvimat karta; lisäoppi ei tekisi kenellekään pahaa täiendõpe ei teeks kellelegi halba (paha); hengästyminen on hänelle pahaksi hingeldamine mõjub talle halvasti; pahin on jo ohi halvim on juba möödas; valita kahdesta pahasta pienempi kahest halvast väiksemat valida
4 (epämiellyttävä) paha, halb, eba·meeldiv; (pilaantunut) riknenud
◊ paha haju paha (halb, ebameeldiv) lõhn; pahan hajuinen paha (halva) lõhnaga; pahan makuinen paha (halva) maitsega; maistua pahalta halvasti maitseda; ruoka on mennyt pahaksi toit on halvaks (pahaks) läinud, toit on riknenud; nukkua pahassa asennossa halvas asendis magada; minulla on paha mieli ma olen kurb; minulla on paha olo mul on paha olla, ma ei tunne end hästi; ma olen kurb
◊  (substantiivisesti) minun tekee pahaa mind ajab iiveldama, mul on süda paha; kirkas valo tekee pahaa silmille ere valgus teeb silmadele liiga; älä pane pahaksesi ära pane pahaks, ära pahanda
5 (parka, rukka) voi tyttö paha! sa vaene tüdruk!

painava 10
1 (raskas) raske
◊  (painosta) miten painava lapsi oli syntyessään? kui raske laps sündides oli?, kui palju laps sündides kaalus?
◊  (kuv.) askel kävi painavaksi samm muutus raskeks
2 (painokas) kaalukas, mõjuv; (tärkeä) tähtis; (suurimerkityksinen) oluline; tähendus·rikas
◊ painavat syyt kaalukad põhjused; kirjailijan painavin teos kirjaniku kaalukaim teos

pulma 10 raske probleem; raske küsimus; (dilemma) dilemma; (vaikeus) raskus; kimbatus
◊ olimme vaikean pulman edessä olime raske probleemi ees, seisime dilemma ees; ratkaista pulma probleemi (küsimust) lahendada

pulmallinen 38 probleemne; (hankala) keeruline; (vaikea) raske, täbar

pulma·tilanne 48*J raske olukord; probleemne situatsioon; täbar seis

punnerrus 39
1 (voimainponnistus) ponnistus; pingutus; (vaivalloisesta työstä) raske töö; (puurtaminen) rassimine; rügamine
◊ vaellus oli raskasta punnerrusta rännak oli suur pingutus
2 (urh.) (punnerrus etunojassa) käte·kõverdus; (voimanostossa) lamades surumine

rankka 9*A (ankara) äge; (kova) kõva; ränk; (raskas) raske; (raju) metsik
◊ rankka sade ks. rankkasade; rankka harjoittelu raske treening; rankka verotus ränk maksustus; rankka juhlinta metsik pidutsemine; melko rankka kannanotto päris julge seisukohavõtt

rasittava 10 väsitav; kurnav; rõhuv; rusuv; (raskas) raske; ränk; (työläs) vaeva·rikas; pingutav; (vaivalloinen, hankala) vaevaline
◊ rasittava matka väsitav reis; rasittava helle väsitav kuumus; rasittava ihminen väsitav inimene; hermoja rasittava närvesööv; selkää rasittava selga väsitav

rasitus 39
1 väsimus; roidumus; roid; (vaiva) vaev; pinge; pingutus; raskus; raske töö; (haitta) tüli, tülin; sekeldus; (taakka) koorem; (oik.) kohustus; koormis
◊ matkan rasitukset reisiväsimus; levätä rasituksen jälkeen puhata pärast rasket tööd; pingutuse järel puhata; olla jollekulle rasituksena (rasitukseksi) kellelegi tülinaks olla; puheenjohtajasta tuli puolueelle rasitus esimees muutus parteile koormaks; sosiaalisten menojen aiheuttama rasitus sotsiaalsete kulutuste põhjustatud koormus
2 (tekn.) koormus
◊ lattiarakenteisiin kohdistuva rasitus põrandakonstruktsioonidele mõjuv koormus; liikenteen aiheuttama rasitus liikluse koormus

raskas 41
1 (painava) raske
◊ raskas ajoneuvo raskeveoauto; raskas liikenne raskeveoliiklus; laukku oli raskas kantaa kotti oli raske tassida (kanda); raskasta kuin lyijy raske nagu tina, tinaraske; raskaat askeleet rasked sammud; raskaat moukariniskut rasked vasaralöögid; raskaat pilvet rasked pilved
◊  (väsymyksen tms. tunteesta) minulla on raskas olo mul on raske olla; pää tuntuu raskaalta pea on raske
◊  (tunkkainen) huoneessa on raskas ilma toas on umbne, toas on raske õhk
◊  (tuoksusta) raskas tuoksu raske lõhn
◊  (ankea, synkkä) raskaat ajatukset rasked mõtted, sünged mõtted; raskas tunnelma raske meeleolu; olla raskaalla mielellä sünges meeleolus olla; raskas huokaus raske ohe
◊  (kuv.) raskas taakka putosi hänen harteiltaan raske koorem langes tema õlgadelt; raskas teollisuus rasketööstus
◊ (ark.) raskas ruoka raske toit, rasvane toit, raskesti seeditav toit; ampua raskaalla tykistöllä kõva käega tegutseda
◊  (sot.) raskas aseistus raskerelvastus; raskas konekivääri raskekuulipilduja, suurekaliibriline kuulipilduja; raskas kranaatinheitin raskegranaadiheitja; raskas tykki raskesuurtükk; raskas tykistö raskesuurtükivägi
◊  (kem., fys.) raskas vesi raske vesi; raskas vety raske vesinik, deuteerium
2 (vankka) tugev; (massiivinen) massiivne; kogukas; (kömpelö) kohmakas; saamatu; (kankea, jähmeä) kange
◊ raskas ruumiinrakenne tugev kehaehitus; barokin raskaat muodot baroki tugevad vormid; hän on raskas liikkeissään ta liigub raskelt; raskas meikki tugev meik
3 (ankara, kova) raske; karm ‹karmi›; ränk; tugev; (vaikea, rasittava) väsitav
◊ raskas onnettomuus raske õnnetus; raskas isku tugev löök; raskas syyllisyys raske süü; raskas tappio raske kaotus; hän oli raskaan surun murtama ränk mure rõhus teda, ta oli rängast murest murtud; raskaat sotavuodet rasked sõja-aastad; raskas verotus rängad maksud; raskas velvollisuus raske kohustus; raskas vastuu raske vastutus; tehdä raskasta työtä rasket tööd teha, ränka tööd teha; rata oli raskas [juosta] [jooksu]rada oli raske; kirja oli raskasta luettavaa raamatut oli raske lugeda; raskas uni raske (sügav) uni
4 (törkeä, karkea) jõhker; ränk; julm; (raskauttava) raskendav; (vakava) tõsine
◊ raskas rikos jõhker kuritegu; raskas erehdys ränk eksitus; raskas syytös raske süüdistus
5 (raskaudentilasta) rase, raske·jalgne, raske (van)
◊ hän on raskaana ta on rase, ta ootab last; tulla raskaaksi rasedaks jääda, rasestuda; olla seitsemättä kuukautta raskaana seitsmendat kuud rase olla

raskas·rakenteinen 38 raske; tugeva ehitusega; (vanttera) turske, toekas; (kookas) kogukas, suur
◊ raskasrakenteinen kuorma-auto raske veoauto; raskasrakenteinen mies turske mees

raskas·soutuinen 38 raskesti sõutav; raske; (kuv.) (monotoninen) monotoonne; igav; (jähmeä) kange; puine
◊ raskassoutuinen vene raskesti sõutav paat
◊  (kuv.) raskassoutuinen organisaatio raskepärane (puine) organisatsioon; raskassoutuinen kertomatyyli monotoonne jutustamisstiil; puine jutustamisstiil

raskas·tekoinen 38 raske·pärane; (painava) raske; (ihmisestä) turske; (kookas) kogukas, suur
◊ raskastekoinen kaappi raske kapp; raskastekoinen mies turske mees

raskas·vesi 27, 41· 27 (kem., fys.) raske vesi

raskas·vety 1*F, 41· 1*F (kem., fys.) raske vesinik, deuteerium

rääkki 5*A (ark.) mahv (kõnek) tamp (kõnek) press (kõnek) surve (kõnek); (koettelemus) [raske] katsumus; (rasitus) suur pingutus, pinge, ponnistus; raskus
◊ kovassa rääkissä lihakset kipeytyvät suure pingutuse tagajärjel lihased muutuvad valulikeks; hän joutui ankaraan rääkkiin tal oli kõva mahv (tamp, press) peal; auto kesti rääkin auto pidas tambile vastu; kevään koeruuhka on melkoinen rääkki koululaisille kevadine eksamite kuhjumine on koolilastele raskeks katsumuseks

sammakko 4*A
1 (Rana) konn
◊ sammakon kutu konnakudu
2 (ark. [lasten] rintauinti) uida sammakkoa konna ujuda
3 (kuv. virhe, kömmähdys) rumal (jäme, raske) viga v eksitus; prohmakas (kõnek)
◊ päästää suustaan sammakoita lollusi (rumalusi) rääkida; lollusi (rumalusi) suust välja ajada

sietä1 72*D (tulla sikeäksi t. sikeämmäksi) sügava[ma]ks (raske[ma]ks) muutuda; (tulla syvemmäksi) sügavamaks muutuda

sika·humala 10 raske purjusolek, kõva peatäis
◊ olla sikahumalassa purupurjus (purujoobnud, purujommis, maani täis) olla; olla täis nagu siga; olla täis nagu tina (tinavile, tint, sitikas, tarakan, pinal); maata sikahumalassa täis peaga pikali maas olla; juoda itsensä sikahumalaan end purupurju juua; end maani täis juua; juua end täis nagu siga; juua end täis nagu tina (tinavile, tint, sitikas, tarakan, pinal)

sikeä 15 (unesta) (syvä) sügav; (raskas) raske
◊ nukkua sikeää unta sügavat (rasket) und magada; olla sikeässä unessa sügavas (raskes) unes olla
◊  (ark., subst.) vetää sikeitä magada sügavas (raskes) unes; magada sügavat (rasket) und

solmuinen 38 sõlmedega, sõlmiline; (kuv.) (hankala) keeruline, keerukas, raske, täbar, vaevaline; segane; (monimutkainen) komplitseeritud, raskesti lahendatav
◊ solmuista lankaa sõlmiline lõng
◊  (kuv.) solmuinen kiistakysymys raskesti lahendatav tüliküsimus (vaidlusküsimus)

surullinen 38
1 kurb, kurblik; (murheellinen) murelik; (surumielinen) kurva·meelne, nukker
◊ olla surullinen jostakin (jonkin takia) millegi pärast kurb (murelik, nukker) olla; surullinen hymy nukker naeratus; surullisen hahmon ritari kurva kuju rüütel, kurvakujurüütel
2 (surua aiheuttava) kurvastav, kurb, kurb·looline; traagiline; (onneton) õnnetu, raske; (ikävä) kurb, nukker; (ankea) kurb, masendav, rõõmutu, trööstitu, sünge, lohutu ks. myös surkea
◊ surullinen uutinen kurb uudis; surullinen tunnelma kurb (murelik, nukker) meeleolu; sünge (rõhutud) meeleolu; surullinen tilasto liikenneonnettomuuksista liiklusõnnetuste sünge statistika; surullista mutta totta kurb, kuid tõsi; surullista kyllä yritys epäonnistui kahju küll, aga see ettevõtmine ebaõnnestus

suur·rikollinen 38 raske kuriteo toimepanija

sydän·invalidi 5 [raske] südame·haige
◊ hän on sydäninvalidi tal on südamerike