Soome-eesti suursõnaraamat

ajokas 41*A
1 veo·loom ‹looma›, sõidu·loom ‹looma›
2 (Zostera) [pikk] meri·hein, merilents

harppaus 39 (pitkä askel) pikk samm; (hyppäys, loikkaus) hüpe
◊ hän kiipesi portaat parilla harppauksella ta tõusis trepist üles paari pika sammuga (paari hüppega)
◊  (kuv.) päästä pitkä harppaus eteenpäin pika sammu võrra edasi pääseda, teha suur hüpe edasi (paremuse poole); edistyä aimo harppauksin edeneda (edasi jõuda) suurte sammudega

hongan·kolistaja 10 (leik.) [pikk] volask, kõrend, vibalik, pikk-koib, kolge, kolgats (kõnek)

honkkeli 6 (ark.)
1 (hölmö) loll, rumal, juhm, juhmakas, ohmu, ogar
2 (pitkä, hontelo ihminen) [pikk] volask, kõrend, vibalik, pikk-koib, kolge, kolgats (kõnek)
◊ siellä oli joku honkkeli teini-ikäinen seal oli üks pikakoivaline teismeline
3 (onni, säkä) õnn, vedamine
◊ olipa hyvä honkkeli no küll vedas

hontelo 2 (ark.) pikk ja kõhn, vibalik, kõhetu, kiitsakas; (voimaton) nõrk, jõuetu, roidunud; (esineestä) igerik, nigel, niru
◊ hänellä oli hontelo olo ta tundis end jõuetuna (nõrgana, roidununa), tal oli sant olla (kõnek)

iso1 1
1 suur; (kookas, pitkä) pikk ‹pika›; pikka kasvu, suure kasvuga; (laaja) avar; ruumikas
◊ iso mies suur mees; liian iso hattu liiga suur kübar; iso kirjain suur täht
◊  (kuv.) hän on taiteilija isolla T:llä ta on kunstnik suure K-ga
◊  (erik. iältään varttunut) hän on jo iso poika ta on juba suur poiss; älä vollota, iso mies! ära töina, suur mees!
◊  (sananl.) mitä isot edellä, sitä pienet perässä kuidas vanad ees, nõnda pojad taga
2 (runsas, lukuisa) iso palkka suur (kõrge) palk; isot menot suured väljaminekud; ison joukon suurempi tublisti suurem, palju suurem
◊  (kova) pitää isoa ääntä kõva häält teha, lärmata; asiasta on nostettu iso melu asi on suure kella külge pandud
◊  (huomattava) iso tapaus suur sündmus
◊  (ark., vars. kuv.) hänellä on iso hihna (remmi, vaihde) päällä ta on omas sõiduvees
◊  (arvokas, tärkeä) iso herra suur nina

juntta·pulla 10 (ark.) pikk saiapäts

kookas 41*A (isokasvuinen) pikk ‹pika›, pikka kasvu, pika·kasvuline; kogukas
◊ kookas mies kogukas (pikka kasvu) mees; kookkaita puita suured puud; kookas paketti suur pakk

kuusen·naava 9 (Usnea filipendula) pikk habesamblik

laaja 9
1 (lavea) lai, avar; (mittava) ulatuslik, laialdane, suur
◊ alue on hyvin laaja territoorium on väga suur; Pohjanmaan laajat peltoaukeat Pohjanmaa laiad põllu[maa]d
◊  (kuv.) laajalla pohjalla toimiva järjestö laial põhjal tegutsev organisatsioon; laajemmasta näkökulmasta katsoen laiemast perspektiivist vaadates
2 (laajalle ulottuva) laia·ulatuslik, kaugele·ulatuv, lai, pikk ‹pika›
◊ hän piirsi kädellään laajan kaaren ta joonistas käega laia kaare; laaja kiertue pikk ringreis; laaja asteikko lai[aulatuslik] skaala
3 (tilava) mahukas, ruumikas; (väljä) lahe ‹laheda›, avar
◊ laajat keuhkot suure mahuga kopsud; hihat ovat laajat varrukad on avarad (laiad)
◊  (kuv.) hänellä on laaja sydän tal on avar süda
4 (paljon sisältävä, merkittävä) rikkalik; (laajalle levinnyt) [laia·]ulatuslik, levinud; (pitkälle menevä) kaugele·minev; (seikkaperäinen) põhjalik; (paljon kattava) mahukas
◊ laaja teos mahukas teos; laaja hakuteos ulatuslik teatmeteos; laaja aineisto rikkalik materjal; laajat tiedot ulatuslikud teadmised; lehdellä on laaja levikki lehel on ulatuslik levik; laaja itsehallinto ulatuslik omavalitsus; sanan laajimmassa merkityksessä sõna kõige laiemas tähenduses; laaja tutkimus [laia]ulatuslik uurimus; laajat seuraukset kaugeleulatuvad tagajärjed; laajalle levinnyt käsitys laialt levinud arusaam; laaja selostus põhjalik aruanne; laajat opinnot mitmekülgsed õpingud; laaja perehtyneisyys jonkun alan kirjallisuuteen põhjalik lugemus mingil alal; he ryhtyivät harjoittamaan laajempaa kauppaa nad alustasid laiaulatuslikumat kaubavahetust

patonki 5*G batoon; pikk sai, pikkel

pitko 1 pikk [palmik]sai

pitkä 10 (komp.: pitempi t. pidempi, superl.: pisin)
1 pikk ‹pika›
◊ hänellä on pitkä tukka tal on pikad juuksed; hän on pitkä ja laiha ta on pikk ja kõhn; pitkä puu pikk puu; pitkä iltapuku pikk õhtukleit; näytät pitemmältä kuin hän sa paistad pikem kui tema, sa paistad temast pikem; kuusi metriä pitkä tanko kuus meetrit pikk varras, kuue meetri pikkune varras; vetää pitkää tikkua jostakin millegi peale liisku heita, millegi peale tikkudega loosi tõmmata; pitkän matkaa toista sataa kõvasti üle saja; pitkät valot kaugtuled ks. myös kaukovalot
◊  (teletekn.) lähettää pitkillä aalloilla pikklainetega saata
◊  (kuv.) etsiä kättä pitempää käepikendust otsida; olla päätään pitempi muita teistest peajagu üle olla, teistest tunduvalt andekam olla; saada pitkä nenä pikka nina saada; näyttää pitkää nenää pikka nina näidata; tehdä jotakin pitkin hampain midagi vastumeelselt teha; hän veti pitemmän korren ta tõmbas pikema kõrre, ta võitis; asiassa ei päästy puusta pitkään küsimuses ei jõutud mitte mingisuguse lahenduseni; hän on pitkän linjan mies ta on pika arengutee läbi teinud mees; hän katsoi herkkuja kieli pitkänä tal käisid neelud hõrgutiste järele
◊  (sot.) pitkän matkan ohjus kaugrakett
◊  (urh.) pitkien matkojen juoksut pikamaajooksud; pitkät aidat 400 meetri tõkkejooks; pitkä kiekko pikk litter
◊  (ark.) pitkä paperi veksel; ottaa pitkät (lähteä pois) jalga lasta; (lähteä pakoon) vehkat teha; (erota) ära minna, lõpparve teha; hän tilasi pitkän ta tellis suure kannu õlut; (alat.) antaa pitkät jollekin millelegi käega lüüa, vilistada millegi peale; haistattaa pitkät paskat jollekin midagi pikalt saata
2 (kauan kestävä)
◊ pitkän ajan kuluttua hulga aja pärast, pika aja tagant; hauska tavata pitkästä aikaa! rõõm kohtuda üle pika aja!; siitä on pitkä aika, kun tavattiin sellest on tükk (kaua) aega möödas, kui [me] kohtusime; en ole nähnyt häntä pitkiin aikoihin ma ei ole teda kaua aega näinud; on ollut pitkä päivä oli üks pikk päev; aika käy pitkäksi aeg läheb (venib) pikaks; hän lueskeli päivät pitkät ta luges päevad läbi; luoda pitkä katse johonkuhun kedagi tähendusrikkalt vaadata; juoda pitkin kulauksin suurte sõõmudega juua; ennen pitkää varsti, peatselt; pitkän tähtäyksen suunnitelma pikaajaline plaan
◊  (tal.) pitkä raha pikaajaline laen; pitkät markkinakorot (Suom.) pikaajaline turuintress (3 v 5 aastaks)
◊  (kiel.) pitkä vokaali pikk vokaal
◊  (ark.) pitkän päälle pikapeale, aja jooksul; kokous meni pitkäksi koosolek venis pikaks; ilta meni pitkäksi eilen eilne õhtu läks pikale
3 (laaja, monisanainen, vuolas) pitkä puhe pikk kõne; pitkä romaani pikk romaan; se on pitkä juttu see on pikk jutt; pitkät selitykset pikad seletused; pitemmittä puheitta toivotan teidät tervetulleiksi ilma pikema jututa ütlen teile tere tulemast
4 (suuri, iso) pitkät sarjat suured tootesarjad; se on pitkä penni see on suur summa; se on pitkä vale! see on üks suur vale!

pitkä·kestoinen 38 kaua·kestev; pikk ‹pika›; (pitkälle tähtäävä) pikema-ajaline, pikema-ajane; (jatkuva) kestev; (pitkittynyt) veninud, pikenenud
◊ pitkäkestoinen hoito pikema-ajaline ravi

pitkällinen 38 kaua·kestev; (pitkä) pikk ‹pika›; (pitkäaikainen) pika-ajaline; (jatkuva) kestev; (pitkittynyt) pikenenud
◊ pitkällinen sairaus pika-ajaline haigus; se onni ei ollut pitkällinen see õnn ei olnud pikk; asia ratkesi pitkällisen keskustelun jälkeen küsimus lahenes pärast pikka arutelu, küsimus lahenes pärast pikki läbirääkimisi

pulla·pitko 1 pikk [palmik]sai

risu·parta 9*K pikk hoolitsemata habe; pikk pulstunud habe; pikk takune habemetuust; (myös henkilöstä) habemik; pulstunud (takuse, hoolitsemata) habemega [vana]mees

salskea 15 (ihmisestä: varteva) [pikk ja] sihvakas; (solakkavartaloinen) sale, pikk ja sale; (pitkänhuiskea) vibalik; (esineestä: siro) habras; elegantne, peen
◊ salskea nuorimies pikk ja sihvakas noormees; salskeita koivuja kõrged ja sirged kased; saledad (sihvakad) kased

saman·mittainen 38 sama·mõõduline; (samanpituinen) sama·pikkune, ühe·pikkune; sama (ühesuguse) pikkusega, [nii]sama pikk; ühte kasvu
◊ samanmittaiset hirret ühepikkused palgid; samamõõdulised palgid; samanmittaiset lukukaudet ühepikkused semestrid; samanmittaiset pojat samapikkused (ühepikkused, ühte kasvu) poisid

saman·pituinen 38 sama·pikkune, sama pikkusega, sama pikk; ühe·pikkune
◊ hän on samanpituinen kuin minä ta on sama pikk nagu mina; ta on minuga ühepikkune; samanpituiset viivat samapikkused (ühepikkused) jooned

suuri 26
1 (iso) suur; (kookas) kogukas; (ihmisestä myös) suure kasvuga, suure·kasvuline; (tilavuudeltaan suuri) mahukas; ruumikas; avar; ulatuslik; (pitkästä ihmisestä) pika·kasvuline, pikk ‹pika›; (aikuinen) täis·kasvanud, täis·ealine
◊ suuri ja vahva mies suur ja tugev mees; tuijottaa silmät suurina suurte silmadega (suuril silmil, suurisilmi) vahtida; suuri maailma suur (lai) maailm; suur (lai) ilm; suurten yksiköiden tuomat edut suurtootmise eelised
◊  (erik.) poika on kasvanut suureksi poiss on suureks kasvanud; lapset ovat jo suuria lapsed on juba suured (täisealised, täiskasvanud); hän on suuri lapsi ta on suur laps (lapsemeelse täiskasvanu kohta)
2 (määrältään runsas) suur; rohke; (ansioista tms.) suur; kõrge; (paljoudesta) rohke, rohke·arvuline, hulgaline, arvukas, rikkalik; palju ‹palju›
◊ suuri perhe suur (arvukas) pere; suurimmat puolueet suurimad parteid; suuri palkka suur (hea) palk; suuret tulot suured sissetulekud (tulud); suuri luku suur arv; suuri summa suur summa; hän ansaitsi suuret rahat ta teenis palju raha; ta teenis ränka raha (kõnek); ta sai rängalt pappi (slg.); suurin sallittu ajonopeus suurim lubatud sõidukiirus; puolueen suuri kannattajamäärä partei suur (arvukas) toetajaskond; suuri sademäärä suur sademetehulk; rikkalikud sademed; suuri sotajoukko rohkearvuline sõjavägi
◊  (kuv.) suuri raha suur raha; suurkapital
3 (vaikutukseltaan huomattava) suur; oluline; (voimaltaan huomattava) tugev, kõva, kange; (vars. fys. suureista) suur
◊ suuri teho suur võimsus; panna suuri paino jollekin seikalle mingile asjaolule suurt (erilist) rõhku panna; aiheutti suurta vahinkoa tekitas (põhjustas) suurt (tunduvat) kahju; suurin ansio kuuluu muille kõige rohkem on [selles] teeneid teistel; houkutus oli liian suuri ahvatlus oli liiga suur; tämä on minulle suuri kunnia see on mulle suur au; suuret kiitokset! suur tänu!; palju tänu!; hän sai suuren suosion ta omandas suure populaarsuse; ta muutus väga populaarseks; olen hänen suuri ihailijansa olen tema suur austaja; hänellä oli suuria suunnitelmia tal olid suured plaanid; tuntea suurta tyydytystä työstään oma tööst suurt rahuldust saada (tunda); se oli silloin suurta muotia see oli tollal suurmood; see oli tollal väga moes; suurin työ on tehty suurem osa tööst on tehtud; suurelta osalta suures osas; suuressa määrin suurel määral, suures ulatuses; suuri juoppo suur (vana) joodik
◊  (substantiivina) kolmen suuren neuvottelu kolme suure nõupidamine (kolme suurriigi esindajate vms); uudistuksesta odotettiin suuria reformist oodati (loodeti) palju[t]; reformile pandi suuri lootusi
4 (merkittävä) suur; märkimis·väärne; (asemaltaan huomattava) välja·paistev, silma·paistev; (tärkeä) tähtis; (arvoltaan suuri) väärtuslik, hinnaline
◊ se on ollut suureksi avuksi see on olnud suureks abiks; sellest on olnud palju abi; suuri Pohjan sota [Suur] Põhjasõda; Aleksanteri Suuri Aleksander Suur; olisi suurta saada kokea jotain sellaista see oleks suur elamus, kui saaks kogeda midagi sellist; suuri päivä oli koittanut suur (tähtis) päev oli saabunud (käes); hän meni naimisiin suuren rakkautensa kanssa ta abiellus oma suure (tõelise) armastusega
◊  (ylät. kuolla) astua suureen tuntemattomaan teise ilma minna, manalateele minna, siitilmast lahkuda
◊  (usein leik.) Suomen suuri poika Soome suur poeg; (ark., leik.) olla suurin ja kaunein olla kõige suurem ja ilusam; olla kõige parem (enda arvates); (substantiivina) tämä nyt ei vielä suuria merkitse see ei tähenda veel midagi erilist; ajatella suuria itsestään endast heal arvamusel olla; ennast tähtsaks pidada; ennast teistest paremaks pidada; ennast tähtsaks teha
◊  (sananl.) ei suuret sanat suuta halkaise ega suured sõnad suud lõhki aja (hooplemise kohta)
5
◊ suurin piirtein üldjoontes, üldiselt, põhiliselt, laias laastus (osapuilleen) ligikaudu, umbes (jotakuinkin) kuidagiviisi, kuidagimoodi (suunnilleen, noin) umbes, ligikaudu, ligikaudselt; väite pitää suurin piirtein paikkansa väide on üldjoontes (põhiliselt) õige

suuri·kasvuinen 38 suure·kasvuline, suurt kasvu; kogukas; pikk ‹pika›; kõrge

tasa·pituinen 38 ühe·pikkune; sama·pikkune, sama pikk
◊ tasapituiset rimat ühepikkused ridvad

vana 9
1 (laivan tm. jäljessä) kiilu·vesi, kiil·vesi; joom ‹joome›
2 (juova, viiva) triip, viir; uure; (jälki) jälg
3 (kasv.) pikk lehitu õievars
◊ voikukan vana võilille vars

yli·pitkä 10 üli·pikk ‹pika›, hiigel·pikk ‹pika›, hiigla·pikk ‹pika›; liiga pikk
◊ ylipitkä vokaali ülipikk vokaal