|
|
?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, aga serveri koormus ei lubanud laiendatud otsingut.
Leitud 123 artiklit, väljastan 50
ahdistaa 53
1 (puristaa) pigistada, pitsitada; (kiristää) pingutada, pingule tõmmata; (olla ahdas) kitsas (pingul) olla; (pyrkiä juuttumaan) kinni jääda (kiiluda)
◊ kenkä ahdistaa [jalkaa] king pigistab; ahdistava kaulus pitsitav kaelus; henkeä ahdistaa matab hinge; raskas ilma ahdistaa rintaa raske õhk rõhub rinda; sydäntä (sydänalassa) ahdistaa südames on rõhuv tunne, südame alt pigistab; hänen mieltään ahdistaa ta tunneb ängistust (hirmu); ahdistava tunne rusuv tunne
2 (ajaa takaa) taga ajada; (vainota) taga kiusata, vaenata; (hätyyttää) tülitada, häirida, ahistada
◊ ahdistettu eläin tagaaetud loom; paeta vihollisen ahdistamana vaenlasest tagaaetuna põgeneda
3 (painostaa) peale käia (pressida), survet avaldada, ahistada; (tiukata) pinnida; (patistaa) [tagant] kiirustada; (kiusata) kiusata; (vaivata) vaevata; (hyökätä kimppuun) kallale minna (tulla); (aiheuttaa tuskaa) piinata, kannatusi põhjustada
◊ ahdistaa kysymyksillä küsimustega pinnida (peale käia); ahdistaa jotakuta tekemään jotakin kedagi midagi tegema sundida; häntä ahdisti nähdä toisten kärsivän teda piinas teiste kannatuste nägemine; minuakin alkoi ahdistaa minagi hakkasin pelgama; ahdistava pelko ängistav (ahistav) hirm; ahdistava kirja ängistav (rusuv) raamat
alkaa 56*D
1 (saada alkunsa) alata; (joesta) algust saada, alata
◊ kokous alkaa klo 16.00 koosolek algab kl 16.00; tauti alkaa kuumeella haigus algab palavikuga; alkava syöpä algjärgus vähktõbi; kultakin alkavalta vuorokaudelta iga [algava] ööpäeva eest (pealt)
2 (ruveta) hakata
◊ alkaa siivota koristama hakata; ydinvoimaa alettiin käyttää 40-luvulla tuumaenergiat hakati kasutama 40-ndail aastail; kello alkaa olla kuusi kell hakkab kuus saama; vieraita ei vain ala kuulua külalisi ei ole ikka veel näha; alkaa papiksi ks. ruveta, ryhtyä
◊
◊
alkaen {millestki} alates, {millestki} peale, {millestki} saadik
◊ vuodesta 1950 alkaen alates aastast 1950, aastast 1950 peale; hän on lapsesta alkaen ollut kiinnostunut urheilusta ta on lapsest saadik olnud huvitatud spordist; siitä alkaen sellest alates (peale); siellä oli kaikkea nuppineuloista alkaen autoihin saakka seal oli kõike nööpnõeltest autodeni; hinnat 100 mk:sta alkaen hinnad alates 100 margast; alun (alusta) alkaen algusest peale ks. myös lähtien, pitäen
aloitella 67*C (frekv.) < aloittaa {midagi} alustada, {millegagi} algust teha, {millegagi} pihta (peale) hakata
◊ aloitteleva kirjailija algav kirjanik
aloittaa 53*C {midagi} alustada, {midagi} alata, {millegagi} algust teha, {millegagi} pihta (peale) hakata
◊ juhla aloitettiin yhteislaululla pidulik koosolek alustati (algas) ühislauluga; hän aloitti opintonsa vuonna 1975 ta alustas [oma] õpingud aastal 1975; aloitetaanpa sitten! hakkame siis (aga) pihta (peale)!; hän on aloittanut tyhjästä ta on tühjalt kohalt alustanud, ta on kahe palja käega peale hakanud; aloitettu leipä poolik päts; leib, millest juba lõigatud
asti ks. myös saakka, lähtien
1 (paikasta) -ni, kuni, saadik ‹—›; (lähtien) alates, peale
◊ rantaan asti [kuni] rannani; tänne asti siiamaani, siiamaale, siiasaadik, siitsaadik, sestsaadik, siiani [välja]; he ajoivat perille asti nad sõitsid lõpuni välja, nad sõitsid, kuni pärale (kohale) jõudsid; ylhäältä alas asti ülevalt alla välja, ülevalt kuni alla; (ihmisestä) pealaest jalatallani; maasta asti maast alates; alhaalta asti alt peale; Amerikassa asti kuni Ameerikasse (Ameerikani) välja; hän kävi huipulla asti ta läks tippu (tipuni) välja, ta käis tipus ära
2 (ajasta) (johonkin asti) -ni, kuni; (lähtien) alates, peale
◊ tähän asti siiamaani, siiasaadik, siitsaadik, sestsaadik, siiani [välja]; jouluun asti [kuni] jõuluni; aamuun asti [kuni] hommikuni; kello kuuteen asti [kuni] kella kuueni; matkalippu on voimassa 18.6. asti sõidupilet on kehtiv 18. juunini; kuolemaan asti [kuni] surmani; aikuiseksi asti täisealiseks saamiseni; siihen asti, kunnes työ on valmis sinnamaani (nii kaua), kui töö on valmis; siitä asti sellest alates (peale), seejärel; keväästä asti kevadest peale (alates); hän on soittanut kuusivuotiaasta asti ta on mänginud kuueaastasest peale; lapsesta asti lapsest peale
3 (määrästä, asteesta tms.) kuni
◊ sataan asti [kuni] sajani; sotamiehestä kenraaliin asti reamehest kindralini; hän luki ylioppilaaksi asti ta omandas keskhariduse, ta lõpetas gümnaasiumi; tarpeeksi asti nii et aitab (aitas), nii et küll saab (sai), enam kui küllalt; hän ahersi väsyksiin asti ta rahmaldas väsimuseni; ta rahmeldas, et võhm väljas; viimeiseen asti viimase peale (võimaluseni); taistella viimeiseen asti viimse hingetõmbeni (veretilgani) võidelda; taistella viimeiseen mieheen asti viimse meheni võidelda; ruokaa oli jäämään asti toitu oli nii, et üle jäi
ehdottomasti
1 tingimata, kindlasti; (välttämättä) vältimatult
◊ tämä asia on ehdottomasti tutkittava seda asja tuleb tingimata uurida; haluan ehdottomasti mukaan tahan kindlasti kaasa [tulla]; ei hänen silti ehdottomasti tarvitse olla sairas ta ei pea siiski tingimata haige olema
2 (aivan varmasti) absoluutselt, tingimata; (kiistattomasti) vaieldamatult; (kerta kaikkiaan) vaieldamatult, kindla peale (kõnek)
◊ ehdottomasti paras vaieldamatult parim; ehdottomasti viimeinen esitys tingimata viimane esitus; häneen voi ehdottomasti luottaa tema peale võib täielikult loota; kaikki on ehdottomasti lopussa kõik on täiesti otsas
haistattaa 53*C (alat.) pikalt saata
◊ hän haistatti pitkät [paskat] poliitikoille ta saatis poliitikud pikalt, ta saatis poliitikud kus kurat
hallinto·valitus 39 haldusotsuse peale edasikaebamine, haldus·kaebus
hassata 73 (ark.)
1 (tuhlata) {midagi millegi peale} raisata, {midagi} läbi laristada, {midagi} läbi lüüa, {midagi millegi peale} hakkama panna
◊ hän hassasi suuria summia ta raiskas (laristas läbi, lõi läbi, pani hakkama) palju raha
2 (urh. epäonnistua) eba·õnnestuda, viga (eksimust, apsu, prohmakat) teha
◊ hyökkääjä hassasi pahasti ründemängija tegi suure vea; ründemängija sai hakkama suure prohmakaga
hattuuntua 52*J (ark.) {kellegi, millegi peale} vihastada, {kellegi, millegi peale} vihaseks saada
hinkua 52*G
1 läkastada, läkatada
◊ hengittää hinkuen hingeldada
2 (ark.) (kärttää) peale käia, nuruda; (mankua) manguda, lunida, nuruda
◊ hän hinkui äidiltään rahaa ta mangus (lunis) emalt raha; lapset hinkuivat mukaan lapsed käisid peale, et nad kaasa võetaks, lapsed lunisid (nurusid) end kaasa
hiostaa 53
1 higistama ajada, higiseks ajada
◊ tekokuituinen vaate hiostaa tehiskiust rõivas ajab higistama
2 (painostaa) survet avaldada
hirvittää 53*C hirmutada, hirmu peale ajada, kohutada
◊ jo pelkkä ajatuskin hirvittää juba paljas mõte [sellest] ajab hirmu peale; häntä hirvitti mennä jäälle ta kartis jääle minna
huimia 61 lüüa, peksta; (antaa selkään) naha peale anda, läbi kolkida; (läimäytellä) lajatada, laksu anda, äiata
huomata 73
1 märgata, tähele panna; leida, näha ‹nägema›; (havaita) {kellelegi, millelegi} tähelepanu pöörata; vaadelda, täheldada; (keksiä) {millegi} peale tulla, avastada, leida; (erottaa) [silmaga] seletada, näha ‹nägema›, eristada, vahet teha; (käsittää, tajuta) taibata, aru saada, mõista; (todeta) konstateerida, nentida
◊ eroa tuskin huomaa vahe on vaevumärgatav; vika jäi huomaamatta viga (riket) ei märgatud, viga (rike) jäi üles leidmata, viga (rike) jäi kahe silma vahele; hän ei ollut huomaavinaankaan ta tegi, nagu ei märkakski; jo äänestä huomaa, että — juba häälest saab aru, et —; hän huomasi vihdoin lähteä lõpuks ta taipas ära minna; poika oli sitä mieltä, ettei häntä huomattu tarpeeksi poiss arvas, et talle pole pööratud küllalt tähelepanu; huomaa alaviite! vaata alaviidet (allmärkust)!; huom.! NB!
2 (salaa, epähuomiossa)
◊ hän livahti huomaamatta ulos ta lipsas märkamatult välja; otin huomaamatta[ni] väärän avaimen võtsin kogemata vale võtme
hyökätä 73*A
1 rünnata
◊ hyökätä vihollisen kimppuun vaenlast rünnata; hyökätä käsiksi johonkuhun kellelegi käsitsi kallale minna; hyökätä jonkun niskaan kellelegi turja karata; susi hyökkäsi saaliin kurkkuun hunt kargas saaklooma (saagi) kõrri kinni
2 (arvostella) kritiseerida, sarjata
◊ lehdet ovat hyökänneet hallituksen päätöstä vastaan ajalehed on valitsuse otsust rünnanud
3 (rynnätä) tormata, söösta
◊ hän hyökkäsi pallon perään ta tormas pallile järele; kaikki hyökkäsivät katsomaan kõik sööstsid vaatama; hän hyökkäsi käsiksi ruokaan ta tormas toidu kallale
hölö·suinen 38 (ark.) (laverteleva) loba·suu, lata·tara; (suulas) hea jutuga, suu paraja koha peal, ei ole suu peale kukkunud
höyhentää 54*J kitkuda (sulgi); (kuv.) (piestä; myös sanallisesti) kolkida, tuupi teha, naha peale anda, maatasa teha; (arvostella, haukkua) materdada, haugutada
◊ höyhentää kana kana kitkuda
◊
ikävystyttää 53*C (saattaa ikävystymään) tüüdata, igavust peale ajada, tülpimust tekitada
◊ minua ikävystyttää mind tüütab, mulle tuleb tüdimus (tülpimus) peale; se ikävystyttää minua see tüütab mind, see ajab mulle tülpimuse peale ks. myös ikävystyä
istuutua 52*F istuda, istet võtta; (ark.) maha istuda; puu peale toetada; (asettua paikoilleen) kohti sisse võtta; kohtadele asuda
◊ istuutua tuolille istuda toolile; istuutua sohvalle istuda diivanile; istuutua maahan maha istuda; istuutua pöytään lauda istuda; olkaa hyvä ja istuutukaa! palun istuge!, olge hea, võtke istet!
itkettää 53*C < itkeä nutma ajada, nuttu peale ajada, nutma panna
◊ tyttöä alkoi itkettää tüdrukule hakkas nutt peale kippuma; niin surullista, että ihan itkettää nii kurb, et lausa nutt tikub peale, nii kurb, et paneb (ajab) lausa nutma
joka·paikan·höylä 10 (myönt. merkityksessä) iga töö peale meister
◊
kammoksuttaa 53*C hirmu peale (nahka) ajada, õudust tekitada; hirmutada
◊ hiljaisuus alkoi kammoksuttaa vaikuses hakkas hirm peale tulema
kauhistuttaa 53*C hirmu äratada, hirmu peale ajada
◊ rikoksen raakuus kauhistutti kaikkia kuriteo (roima) jõhkrus kohutas kõiki; minua kauhistuttaa, että — minus äratab hirmu, et —; pelkkä ajatuskin kauhistuttaa ainult (paljas) mõtegi ajab hirmu peale; kauhistuttava näky kohutav vaatepilt
keikauttaa 53*C (kaataa kumoon) ümber ajada
◊ (kuv.) vaalit keikauttivat voimasuhteet päälaelleen valimised pöörasid jõuvahekorrad pea peale
kekata 73*A (ark.) {millegi peale} tulla; (hoksata) taibata, [ära] tabada; (huomata) märgata
◊ mistä kekkasit tuon idean? kust sa selle mõtte peale tulid?, kust sa selle idee välja õngitsesid?; kekkasin hänet heti märkasin teda kohe
kepittää 53*C
1 (varustaa kepeillä) kepittää herneitä hernestele keppe panna
2 (piestä kepillä) kepiga peksta, malka anda; (ark.) tuupi teha, kere peale anda; (kuv.) (voittaa) lüüa, seljatada
◊ hän oli vähällä kepittää pojan ta oleks poisile peaaegu tuupi teinud
◊
kiertää 54*K
1 (vääntää) keerata, pöörata, käänata; (pyörittää) keerutada, ringi ajada; (tehdä lanka kierteiseksi) lõngale keerdu peale ajada; (kääriä) rulli keerata
◊ kiertää tahkoa käia ringi ajada; kiertää avainta võtit keerata; kiertää ovi lukkoon ust lukku keerata, ust lukustada; kiertää tölkin kansi auki purgikaant lahti keerata; kiertää vartaloaan oma keha pöörata; kiertää lankaa lõnga korrutada; kiertää rullalle rulli keerata; kiertää rulla auki rulli lahti kerida; kokoon kierrettävä kaihdin kokkukeeratav ruloo; kiertää hiukset [papiljoteille] juukseid keerata [rullidele]; kiertää savuke pläru keerata; hän kiersi kätensä äidin kaulaan ta põimis oma käed ema kaela ümber; kiertää lankaa kapulan ympärille lõnga ümber pulga kerida
◊
2 (kulkea jonkin ympäri) pöörelda, tiirelda; (kiertokulussa) ringelda; (ympäröidä, reunustaa) ääristada; (kehystää) raamistada; (mets.) ümber (sisse) piirata
◊ maapallo kiertää aurinkoa maa tiirleb ümber päikese; kiertää kehässä ringjoonel liikuda; kiertää rakennus myötäpäivään päripäeva ümber hoone käia; kilpailijat kiersivät radan kahdesti võistlejad läbisid [ring]raja kaks korda; veri kiertää suonissa veri ringleb soontes; leukaa kiersi tuuhea parta lõuga ümbritses tihe habe
◊
◊
3 (kulkea kaartaen) ringi minna; (sot.) ümber minna, [tiivalt v tagant] haarata
◊ joukko kiersi vihollisen taakse rühm läks ringiga vaenlase seljataha
4 (välttää, karttaa) eemale hoida, vältida; (väistää) kõrvale hoiduda (põigata)
◊ kiertää karikko karidest ringiga mööduda; kiertää jokin jo kaukaa millestki suure kaarega mööda minna; kiertää vaikeudet raskuste eest kõrvale hoida; kiertää lakia seadusest mööda hiilida; vastata kiertäen põiklevalt vastata; tiedustella jotakin kiertäen [ja] kaartaen midagi ääri-veeri uurida
5 (kulkea, kuljeksia) ringi liikuda, ringi hulkuda
◊ kiertää kaupungilla linna mööda hulkuda; kiertää [pitkin] katuja tänavaid mööda lonkida; katse kiersi yleisöä pilk liikus mööda publikut; kiertävä teatteriseurue rändtrupp, teater ringreisil; kaupungilla kiertää huhu linnas käib ringi kuulujutt
6 (kulkeutua yhdeltä toiselle, vaihtaa omistajaa) ringi käia
◊ pullo kiersi mieheltä miehelle pudel käis ühe mehe käest teise kätte; panna keräyslista kiertämään korjanduslehte ringi käima panna; raha kiertää raha ringleb; juttu on kiertänyt lehdistössä lugu on ajakirjanduses ringelnud; olen saanut tämän tehtävän ja nyt annan vahingon kiertää olen saanud selle ülesande ja nüüd annan selle järgmisele edasi
7 (pyöriä, kieppua) keerelda, tiirelda, pöörelda
◊ maa kiertää akselinsa ympäri maa pöörleb ümber oma telje; vatsassa kiersi ilkeästi kõhus keeras vastikult
kohden
1 (postp.)
1a (kohti) poole; (jonkin suuntaan) suunas
◊ kääntyä valoa kohden valguse poole pöörduda; pohjoista kohden põhja poole, põhja suunas; kertomus parani loppua kohden jutt läks lõpu poole paremaks
1b (henkeä tm. kohti) kohta, peale
◊ sata markkaa miestä kohden sada marka mehe kohta; sato hehtaaria kohden hektarisaak; kymmenen kappaletta litraa kohden kümme tükki liitri peale
2 (adv. kohdassa, kohdasta) teltta vuotaa monesta kohden telk sajab mitmest kohast läbi; siinä kohden olet väärässä selles osas pole sul õigus
kohti
1 (adv. [suoraan] päin) poole
◊ katsoa kohti otse [sinnapoole] vaadata; nehän ampuvat kohti! nad lasevad ju pihta!; tämä oli varoituslaukaus, seuraava tulee kohti see oli hoiatuslask, järgmine tuleb pihta
2 (kohdassa, kohdin) käsivarsi oli kolmesta kohti poikki käevars oli kolmest kohast katki; missä kohti se vika on? kus kohas see rike (viga) on?
3 (postp., prep.)
3a (johonkin suuntaan) poole, suunas
◊ kääntyä valoa kohti pöörduda valguse poole; ollaan menossa kesää kohti liigume suve poole, suvi hakkab tulema; kohti pohjoista põhja poole; torni kohoaa kohti korkeutta torn tõuseb kõrgusse; huutaa kohti kurkkuaan täiest kõrist karjuda
3b (yksiköltä) kohta, peale
◊ kymppi miestä kohti kümnekas mehe peale; kustannukset neliömetriä kohti kulutused ruutmeetri kohta
kuormata 73 peale laadida; koormata; (kasata) hunnikusse laduda
◊ täyteen kuormattu täis laaditud; kuormata kirjoja pöydälleen raamatuid lauale [hunnikusse] laduda
kuormittaa 53*C
1 koormata; (kuormittaa liikaa) üle koormata
◊ lumi kuormittaa kattoja lumi on katustele koormaks
◊
2 (kuormata) peale laadida
3 (aiheuttaa rasitusta) koormata
◊ jätevesien kuormittama järvi heitveekoormusega järv
kuvottaa 53*C (iljettää) vastikust tekitada; (ällöttää) iiveldama ajada, südant pahaks ajada, südame peale hakata; (yököttää) öökima ajada
◊ minua kuvotta mul on süda paha, mind ajab iiveldama; minua kuvotta nähdä hänet mul hakkab paha, kui teda näen; tema nägemine ajab mind iiveldama; löyhkä kuvotti häntä hais pani ta iiveldama, lehk ajas ta südame pahaks
lappeelleen lapiti, külje peale, küljeli, külili, küliti
◊ keihäs putosi lappeelleen oda langes lapiti maha
lastata 73 laadida ‹laadib›, lastida, koormat peale panna
◊ täyteen lastattu täis laaditud, täislastis; kukkuroilleen lastattu pöytä roogadest lookas laud, kuhjaga kaetud laud
◊
leimata 73
1 tembeldada, templit [peale] lüüa; (merkitä) [ära] märkida; (kolikoita) müntida, raha (münte) vermida, raha lüüa
◊
2a (tuomita) hänet oli ainiaaksi leimattu talle jäi märk külge alatiseks; leimata joku epäilyttäväksi kedagi kahtlaseks tembeldada (kuulutada); leimata joku häpeämerkillä kedagi häbimärgistada
2b (olla kuvaava jollekin) iseloomulik (omane, tooniandev) olla, ise·loomustada; ilmet anda, ilmestada
◊ hänen teoksiaan leimaa isänmaallisuus tema teostele on omane isamaalisus
levittää 53*C
1 (sirottaa) laiali laotada, laiali ajada, laiali puistata; (levittää sivelemällä) peale määrida; pintseldada; (ulottaa) välja sirutada, ulatada
◊ levittää soraa tielle teed kruusatada, kruusa tee peale laiali ajada; levittää voita leivälle võid leivale määrida; levittää maali siveltimellä värvi pintseldada
2 (levittää ympärilleen, jaella) levitada
◊ syreeni levittää ihanaa tuoksua sirel levitab meeldivat lõhna; levittää uskonnollista kirjallisuutta usulist kirjandust levitada; pommikoneet levittivät hävitystä ja kuolemaa pommituslennukid külvasid hävingut ja surma; levittää tartuntaa nakkust levitada
3 (avata levälleen) laotada, laiali ajada; avada
◊ levittää siipensä tiibu laotada; levittää kätensä käsi laiali ajada; levittää sateenvarjo vihmavarju avada; levittää liina pöydälle lina lauale laotada; levittää pyykki kuivumaan pesu kuivama panna (riputada)
4 (laajentaa) laiendada, suurendada; (tekn.) avardada; (lääk., fys.) laiendada, avardada; (vars. pol.) laiendada
◊ Venäjä pyrki levitttämään aluettaan länteen Venemaa püüdis oma territooriumi laiendada läände
lisäksi
1 (adv.) (sitä paitsi, vielä) lisaks, peale selle, pealegi; veel
◊ hän on nuori ja lisäksi rikas ta on noor ja pealegi rikas; lisäksi ratkaisu tuli kalliiksi peale selle läks [see] lahendus kalliks; otettakoon lisäksi huomioon, että — lisaks tuleb arvesse võtta, et —
2 (postp.) peale
◊ hän sai palkan lisäksi päivärahaa peale palga sai ta päevaraha; sen lisäksi mitä jo tiedetään peale selle (lisaks sellele), mis juba teada; kuumeen lisäksi potilasta vaivasi särky peale palaviku kannatas haige valude käes, peale palaviku olid patsiendil valud; Mattilan lisäksi pidätettiin kolme muuta peale Mattila arreteeriti veel kolm isikut; kaiken lisäksi alkoi sataa lisaks kõigele hakkas sadama
luottaa 53*C
1 {kedagi, midagi} usaldada; (uskoa johonkin) {kellessegi, millessegi; kedagi, midagi} uskuda
◊ luottaa jonkun vilpittömyyteen kellegi siirusesse uskuda; luottaa jonkun sanoihin kellegi sõnu uskuda; voit luottaa siihen, että — võid uskuda seda, et —; luottaa johonkuhun liikeasioissa kedagi äriasjades usaldada; ei häneen ole luottamista teda ei saa usaldada; luottaen omaan voimaansa oma jõusse uskudes, oma jõudu usaldades; luottaa itseensä iseendasse uskuda; luottaa omiin kykyihinsä oma võimetesse uskuda
2 (perustaa toivonsa johonkin) {kellegi, millegi peale} loota, {kellegi, millegi peale} lootust panna; (vars. usk. turvautua) uskuda; {kellelegi, millelegi} toetuda
◊ luottaa Jumalaan Jumala peale [oma] lootust panna; luottaa onneen [hea] õnne peale loota; luottava suhtautuminen usalduslik suhtumine
lähtien ks. myös alkaen, asti, pitäen
1 (paikasta) alates; (jokin mukaan lukien) kaasa arvatud
◊ kotoa lähtien kodunt peale; alhaalta lähtien alt pihta, altpoolt alates; kaikki tulivat, Amerikassa asuvista sukulaisista lähtien kõik tulid, Ameerikas elavad sugulased kaasa arvatud
2 (ajasta) alates, peale
◊ alusta lähtien algusest peale; eilisestä lähtien eilsest alates; tästä lähtien nüüdsest peale; siitä lähtien sellest alates; mistä lähtien? mis ajast peale?; tästä lähtien muutan tapani nüüdsest peale teen teisiti, nüüdsest peale muudan oma kombeid; siitä lähtien hän oli kuin toinen mies sellest alates oli ta nagu teine mees; kello viidestä lähtien kella viiest alates (peale); kesäkuun 6:nnesta lähtien 6-ndast juunist alates, alates 6-ndast juunist
3 (muista suhteista) kaikki työt siivouksesta lähtien kõik tööd, koristamine kaasa arvatud, kõik tööd, alates koristamisest
löylyttää 53*C (antaa selkään, piestä) kere peale (naha peale) anda, malka anda, tappa anda, tuupi teha; (haukkua) peapesu teha, pähe anda, õpetust anda, läbi võtta, läbi sõimata
◊ kyllä minä hänet vielä löylytän küll ma veel annan talle õpetust; hän löylytti poikia valehtelusta ta tegi poistele valetamise pärast peapesu
mihin
1 (kys.) kuhu; millesse; millele, mille peale, milleks; (adjektiivisena) millis[t]esse vm
◊ mihin mentäisiin syömään? kuhu läheksime sööma?, kuhu me sööma läheme?; mihin hyvät tavat ovat kadonneet? kuhu on kadunud head kombed?; mihin sinä uskot? millesse sina usud?; mihin olet tuhlannut rahasi? mille peale sa oled oma raha ära raisanud?; mihin käsityksesi perustuu? millel su arvamus põhineb?; mihin aikuinen ihminen tarvitsee äitiä? milleks täiskasvanud inimene ema vajab?; mihin tahansa kuhu tahes (iganes); vaikka mihin ükskõik kuhu; mihin ruokiin tämä mauste sopii? millistesse toitudesse see maitseaine sobib?; mihin ammattiin hän valmistuu? millist elukutset ta omandab?; millise elukutse ta saab?
2 (relatiivisena) kuhu; millele, mille peale; millis[t]esse vm
◊ sano, mihin kannattaa ottaa yhteyttä ütle, kuhu ma peaksin pöörduma; haluan tietää, mihin rahat on käytetty tahan teada, mille peale (milleks) raha on kasutatud; en muista, mihin laatikkoon panin kirjeen ma ei mäleta, millisesse sahtlisse ma [selle] kirja panin ks. myös mikä, minne, missä, mistä
mukiloida 62 (hakata) taguda, kloppida; materdada; (lyödä) lüüa; (pahoinpidellä) vägivalda tarvitada; julmalt (jõhkralt) kohelda; (pieksää) peksta, [läbi] kolkida, klobida, kolki anda, kere peale anda, keretäit anda; (kuv.) naha peale anda; kitli peale anda (teha); kitlit anda
◊ mukiloida joku kuoliaaksi kedagi surnuks peksta
mullin mallin segi, segamini, pilla-palla, pea peale pööratud
◊ huone oli lasten jäljiltä mullin mallin tuba oli laste järelt segamini (pilla-palla); koko elämä meni mullin mallin kogu elu paisati segi
mullistaa 53
1 (aiheuttaa muutos) [oluliselt] muuta, murrangut (pööret) tekitada; vapustada; revolutsiooni teha (tekitada)
◊ maailmansodat mullistivat Euroopan voimasuhteet maailmasõjad muutsid oluliselt Euroopa jõuvahekordi; maailmasõjad tõid pöörde (murrangu) Euroopa jõuvahekordadesse; radio mullisti tiedonvälityksen raadio tekitas revolutsiooni informatsioonivahenduses
2 (panna mullin mallin; myllertää) segi ajada, segi paisata, segamini ajada (lüüa), pahupidi (pea peale) pöörata, segadust (kaost) tekitada
◊ maanjäristys mullisti koko kaupungin maavärin tekitas linnas suure segaduse; maavärin lõi (paiskas) linnas kõik segamini
mullistua 52 segi (segamini) minna, pahupidi minna, pea peale pöörduda, kaosesse sattuda, kokku variseda
myllertää 54*K (liikkua sekasortoa aiheuttaen) segi (segamini) ajada (paisata, pöörata, lüüa); (riehua) hullata, mürada, möllata, mässata; (myllätä, möyriä) songida, sorida, tuustida, tuhnida, pahupidi (pea peale) pöörata; (kuv.) keerelda
◊ lapset myllertävät huoneessaan lapsed hullavad (müravad) oma toas; hän myllersi vaatekaapin mullin mallin ta tuhnis riidekapi segamini; sodan myllertämä sõjast laastatud (rüüstatud); vatsaa myllersi ilkeästi kõhus keeras ebameeldivalt; levottomat ajatukset myllersivät mielessä peas (meeles) keerlesid rahutud (ärevad) mõtted
myös (kielt. yhteyksissä: myöskään)
1 (liikkuvana määritteenä) ka; (painollisena) kah; (soinnittoman konsonantin jäljessä) -ki; (soinnillisen konsonantin ja vokaalin jäljessä) -gi; (sitä paitsi) peale selle; (samoin, niin ikään) samuti, nii·samuti, nii·sama ‹—›
◊ myös Pekka tulee mukaan ka Pekka tuleb kaasa, Pekka tuleb ka kaasa, Pekkagi tuleb kaasa; hän puhuu myös ruotsia ta räägib ka rootsi keelt; hän on paitsi komea myös älykäs ta pole ainult hea väljanägemisega, vaid ka arukas; ta on hea väljanägemisega, aga peale selle ka arukas; ei ainoastaan tarpeeton, vaan myös vahingollinen mitte ainult tarbetu, vaid ka kahjulik; varsinkin Suomessa, mutta myös muualla eriti Soomes, aga ka mujal; Soomes eriti, aga mujal samuti; ei myöskään siinä tapauksessa, että — ka mitte sellisel juhul, et —; huomautettakoon myös, että — juhitagu tähelepanu ka sellele, et —
2 (eräissä kielt. rakenteissa) ei liikaa eikä myöskään liian vähän mitte ülearu palju ega ka liiga vähe; ei kukaan, et sinä enkä myöskään minä, voi sille mitään mitte keegi, ei sina ega ka mina, ei saa sinna midagi parata; ei sairas mutta ei myöskään aivan terve mitte haige, kuid ka mitte päris terve
3 (vahvistussanana) hän uhkasi lyödä ja löi myös ta ähvardas lüüa ja lõi kah; on myös pidettävä, mitä lupaa lubadused tuleb ka täita
4 (samoin) niin Ulla kuin myös Lasse nii[hästi] Ulla kui ka Lasse
◊
◊
nukuttaa 53*C
1 (panna nukkumaan) magama panna, uinutada, uniseks teha, und peale ajada; (antaa narkoosi) narkoosi anda, narkoosida
◊ nukuttaa lasta last magama panna, last uinutada
2 (unisesta olosta) minua nukuttaa ma olen unine, mulle tuleb uni peale; viime yönä nukutti hyvin eelmisel öösel oli hea uni; nukuttava esitys igav (uinutav) ettekanne
