Soome-eesti suursõnaraamat

oikea 15
1 (oikeanpuoleinen) parem·poolne, parem
◊ maata oikealla kyljellään paremal külgel magada; oikea ajokaista parem sõidurada; aluksen oikea sivu laeva parem poort; istua jonkun oikealla puolella kellegi paremal käel istuda
◊  (kuv.) olla jonkun oikea käsi kellegi paremaks käeks olla; vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee vasak käsi ei tea, mida parem teeb
◊  (pol.) puolueen oikea laita partei parempoolne tiib
2 (käs.) parem, parem·pidine
◊ oikea puoli parem pool; oikea silmukka parempidine silmus, parempidisilmus; neuloa oikeaa parempidi kududa, parempidikoes kududa; pusero on neulottu pelkkää oikeaa kampsun on kootud ainult parempidi, kampsun on üleni kootud parempidikoes
3 (väärän vastakohtana)
3a (asian t. tilanteen vaatima) õige ‹õige›
◊ oikea ja väärä tapa õige ja vale viis; oikea vastaus õige vastus; oikea tekniikka õige tehnika; tieto meni oikealle henkilölle info läks õigele isikule; olla oikeassa õigus olla; hän oli oikeammassa kuin itse tiesikään tal oli rohkem õigus, kui ta ise arvas; menestyäkseen täytyy tuntea oikeat ihmiset selleks, et läbi lüüa, peab tundma õigeid inimesi; asettaa asiat oikeisiin yhteyksiinsä asjad õigetesse seostesse panna; olla oikeilla jäljillä õigetel jälgedel olla; hän valitsi oikean hetken ta valis õige hetke; osua oikeaan naelapead tabada, märki tabada; apu tuli oikeaan aikaan abi tuli õigel ajal; hän ei löytänyt oikeita sanoja ta ei leidnud õigeid sõnu; saada jotakin oikealle tolalle midagi korda teha, mingid asjad korda saada; tuo on oikeaa puhetta! see on õige jutt!
◊  (sanonnoissa) olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa õigel ajal õiges kohas olla; olla oikea mies oikealla paikalla õige mees õigel kohal olla
◊  (partnerista) hän on löytänyt sen oikean ta on leidnud selle õige
3b (paikkansa pitävä) õige ‹õige›; (virheetön) korrektne, veatu; (aito) ehtne, tõeline; (todenmukainen) tõe·pärane; (väärentämätön) võltsimata
◊ osoittaa väite oikeaksi väidet õigeks tunnistada; todistamme jäljennöksen oikeaksi me tunnistame koopia õigeks; oikea havainto õige tähelepanek; kieliopillisesti oikea ilmaus grammatiliselt korrektne (õige) väljendus; nimikirjoitus on oikea allkiri on ehtne (võltsimata); oikeita helmiä tõelised pärlid; paljasti oikean luonteensa paljastas oma tõelise olemuse; esittää asiat oikeassa valossa asju õiges valguses esitada; nimittää asioita niiden oikeilla nimillä asju nende õigete nimedega nimetada
◊  (kellosta) onko kellosi oikeassa [ajassa]? kas su kell on õige?; näyttääkö kellosi oikeaa aikaa? kas su kell näitab õiget aega?; mikä on oikea aika? mis õige kell on?, mis õige aeg on?
3c (oikeudenmukainen) õiglane; (laillinen) seaduslik; (normien tms. mukainen) õige ‹õige›
◊ oikea tuomio õiglane kohtuotsus; auton oikea omistaja auto seaduslik omanik; olla oikealla asialla õigesti tegutseda; taistella oikean asian puolesta õige asja eest võidelda; olla õige asja eest väljas; pidän päätöstä oikeana ma arvan, et otsus on õige; ma pean otsust õigeks
◊  (substantiivina) luja usko hyvään ja oikeaan kindel usk heasse ja õigesse
3d (tavallinen) tavaline; (todellinen) tõeline, päris, tegelik; (rehellinen) aus; (kunnollinen, kunnon) korralik
◊ esikoulu ja oikea koulu ettevalmistuskool ja päris kool; Kivi oli oikealta nimeltään Stenvall Kivi õige nimi oli Stenvall; tämä ei ole mitään oikeaa elämää see pole mingi õige elu; oikea syyllinen pääsi pakoon tõeline (tegelik) süüdlane pääses minema; mikä lienee asian oikea laita? kuidas asjad tegelikult on?; hän ei ole päivääkään tehnyt oikeaa työtä ta pole päevagi tõelist (ausat) tööd teinud; oikea vanhan ajan herrasmies tõeline vana aja härrasmees; tuli hänestäkin lopulta oikea ihminen temastki sai lõpuks tõeline inimene
3e (täydellinen, kertakaikkinen) tõeline; igavene
◊ on oikea koiranilma on tõeline koerailm; hän on oikea kiusankappale! ta on igavene kiusupunn!

oikeisto 1 parem·poolsed, parem·erakonnad; (puolueen sisällä myös) parem tiib
◊ keskustan ja oikeiston yhteistyö keskerakonna ja parempoolsete koostöö; puolueen oikeistoon lukeutuva kansanedustaja partei parempoolsete vaadetega rahvasaadik

oikeistolainen 38
1 (adj.) parem·poolne; (yhd.) parem-
◊ oikeistolainen puolue paremerakond; hän on mielipiteiltään oikeistolainen ta on oma arvamuste poolest parempoolne
2 (subst.) parem·poolne
◊ oikeistolaisten voitto vaaleissa parempoolsete võit valimistel

paras 41 (käytetään hyvä-adjektiivin superlatiivina; yks.gen: parhaan, yks. essiivi: parhaana, mon.nom: parhaat)
1 parim, kõige parem
◊ hakijalla oli mitä parhaat paperit taotlejal olid parimad paberid; tämä oli paras elokuva, jonka olen nähnyt see oli parim film, mida ma näinud olen; tarjottiin parasta, mitä talossa oli pakuti parimat, mis majas oli; pakuti maja parimat; teen sen parhaan kykyni mukaan ma teen selle ära, andes oma parima; teen selle [ära], nii hästi kui suudan; en parhaalla tahdollanikaan muista enempää ka kõige parema tahtmise juures ei mäleta ma rohkem
◊  (substantiivisesti) pukeutua parhaimpiinsa oma parimad riided selga panna
2 (taitavin, etevin) luokan paras oppilas klassi parim õpilane, klassi oivik; paras joukkue palkitaan parimale võistkonnale antakse auhind, parim võistkond saab auhinna; hän on paras uimaan koko joukkueesta ta on võistkonna parim ujuja
◊  (iron.) hän komentelee kuin paraskin vääpeli ta käsutab nagu mingi veebel; paraskin sanoja! kus tuli mul ütleja välja!, vaat kus õige (paras) ütleja!
3 (miellyttävin, mukavin)
◊ olut maistuu parhaalta viileänä kõige paremini maitseb õlu siis, kui see on külm; külmalt (külmana) maitseb õlu kõige paremini; lukeminen on parasta, mitä tiedän lugemine on parim, mida tean
◊  (läheisin) he ovat mitä parhaat toverukset nad on parimad semud
4 (suotuisin, edullisin) mies parhaassa iässä mees oma parimates aastates; paras puoli siinä on se, että — asja parim pool (külg) on see, et —; paras ratkaisu olisi, jos — parim lahendus oleks see, kui —; parhaassa tapauksessa parimal juhul; auto on jo nähnyt parhaat päivänsä auto parimad aastad on juba möödas, auto parimad päevad on juba möödas (selja taga); selittää kaikki parhain päin kõike ilustada; kõike endale soodsalt esitada; on paras[ta], että lähdet heti on kõige parem, kui sa kohe minema lähed; hän katsoi parhaaksi vaieta ta arvas, et tema jaoks on parim vait olla; vannomatta paras kõik võib veel muutuda, otsus ei ole veel kindel
◊  (substantiivisesti) ajatella omaa parastaan omaenda kasu peale mõelda
5 (vahvin) mies parhaissa voimissaan mees parimas eas, mees parimais aastais
6 (arvokkain) parim; (ylevin) õilsaim; (hyväsydämisin, sydämellisin) kõige südamlikum
◊ parhaat kiitokseni minu suurimad (südamlikud) tänud; minu kõige südamlikum tänu; hänen paras ominaisuutensa on uskollisuus tema parim omadus on ustavus; hän oli miesten parhaita ta oli parim meeste seas
◊  (substantiivisesti) uskoa jostakusta vain parasta kellestki ainult parimat uskuda
7 (hienoin, arvostetuin) hinnatud; peen
◊ hän seurustelee vain parhaissa piireissä ta käib läbi ainult peene seltskonnaga
8 (yl. jonkin asian enintä astetta ilmaisemassa) paras sato moneen vuoteen parim saak üle mitme aasta; tulla herätetyksi kesken parhaiden uniensa saada keset kõige magusamat und üles äratatud; tulitte juuri parhaaseen ruoka-aikaan te tulite just parimaks söögiajaks
9 (rakenteissa) tehdä parhaansa endast parimat anda; panna parastaan teha kõik, mis võimalik; endast parimat anda; hän on parasta aikaa lomalla ta on parasjagu (parajasti) puhkusel; kuulijat olivat parhaasta päästä naisia kuulajad olid enamuses naised

parempi 16*H (komp.)
1 parem
◊ vaihtaa paremmat vaatteet päälleen panna paremad riided selga; tie muuttui vähitellen paremmaksi tee muutus tasapisi paremaks; hän sai paremman arvosanan kuin odottikaan ta sai oodatust parema hinde; pitää itseään muita parempana ennast teistest paremaks pidada; korjata jokin parempaan talteen midagi endale võtta; paremman puutteessa parema puudumisel, kui paremat pole; heitto kantoi 80 metrin paremmalle puolelle vise (heide) oli üle 80 meetri; niin hyvä esitys, ettei paremmasta väliä nii hea esitus, et paremat pole vajagi; asiasta ei ole saatu parempaa tietoa asja kohta pole saadud täpsemat infot; puhua vastoin parempaa tietoaan valetada, luisata
◊  (leik.) hän otti mukaan paremman puoliskonsa ta võttis kaasa oma õrnema (ilusama) poole; kakku oli kadonnut parempiin suihin kook oli kellegi suhu kadunud; keegi oli juba koore ära riisunud
2 (taitavampi, etevämpi) hän on parempi tiedemies kuin opettaja ta on parem teadlane kui õpetaja; hän on minua parempi uinnissa ta on ujumises minust parem; minkäs paremmalleen mahtaa! ega parema vastu ei saa!
3 (miellyttävämpi, mukavampi) tuli jo hiukan parempi olo hakkas juba natukene parem; tulla paremmalle tuulelle (mielelle) paremas tujus olla; minulla on parempaakin tekemistä kuin kuunnella teitä! mul on parematki teha, kui teid kuulata!
4 (suotuisampi, edullisempi) odottaa parempaa tilaisuutta paremat (soodsamat) võimalust oodata; ilma muuttui paremmaksi ilm muutus paremaks; muutos parempaan päin muutus paremuse poole; toivottavasti ensi kerralla on parempi onni loodetavasti on järgmisel korral parem õnn; kiitos, kuuluu jo hiukan parempaa tänan, juba on parem; on parempi, että sinäkin tulet on parem, kui sina ka tuled
◊  (sananp.) parempi katsoa kuin katua parem karta, kui kahetseda; parempi myöhään kuin ei milloinkaan parem hilja kui mitte kunagi; parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla parem püü peos kui kümme põllu peal; parem varblane peos kui tuvi katusel
◊  (leik.) takki on nähnyt parempiakin päiviä mantli paremad päevad on juba seljataga, palitu on paremaidki päevi näinud
5 (voimakkaampi, terveempi) hän on paremmassa kunnossa kuin aikoihin ta pole aastaid nii heas vormis olnud; potilas on tullut jo paremmaksi haige tunneb end juba paremini
6 (arvokkaampi, jalompi) aloittaa uusi parempi elämä uut, paremat elu alustada; parempi minäni voitti minu parem mina võitis
7 (usein iron. hienompi, arvostetumpi) parempien ihmisten lapsi peenemate inimeste laps; sellaista sattuu paremmissakin perheissä seda juhtub ka paremateski perekondades
8 (runsaampi, suurempi) olla paremmissa varoissa kuin koskaan elada paremini kui kunagi varem; tule sitten paremmalla ajalla tule siis mõnel paremal ajal

parhaimmisto 1 paremik, parem osa; (kerma) koore·kiht; (parhaat) parimad
◊ hiihtäjien parhaimmisto suusatajate paremik

parhain 36 parim, kõige parem
◊ parhaimmat ystäväni minu parimad sõbrad; parhaimmat onnentoivotukset parimad õnnesoovid; hän sai mitä parhainta hoitoa ta sai parimat ravi; parhaimmassakin tapauksessa ehdimme perille vasta huomenna ka parimal juhul jõuame kohale alles homme; keli ei ollut parhaimpia teeolud ei olnud [just] kõige paremad; hän katsoi parhaimmaksi poistua ta pidas paremaks lahkuda; ta arvas, et on kõige parem, kui ta lahkub ks. myös paras

seura·piiri 5 kõrgem seltskond; tuntud inimesed; (leik.) parem rahvas
◊ kansainväliset seurapiirit rahvusvaheline kõrgem seltskond; päästä seurapiireihin kõrgemasse seltskonda pääseda; seurapiirien suosima ravintola kõrgema (peenema) seltskonna restoran

tyyrpuuri 5 (mer.) tüür·poord, parem[poolne] parras
◊ tyyrpuurin puoli tüürpoordi pool

yli·voimainen 38
1 (jolla on ylivoima, joka on toisia voimakkaampi) üle·kaalukas; üli·võimas; (parempi, etevämpi) parem; võimekam; võrratu
◊ ylivoimainen vastustaja ülekaalukas vastane; ylivoimainen voitto ülivõimas (ülekaalukas) võit; ylivoimainen voittaja ülekaalukas võitja; hän on tiedemiehenä ylivoimaisen etevä teadlasena on ta ülimalt (haruldaselt) võimekas
2 (yli voimien käyvä, jolle ei voi mitään) üle jõu käiv, ületamatu, üle·saamatu; võitmatu; (vastustamaton) vastu·pandamatu, vastustamatu
◊ ylivoimainen tehtävä üle jõu käiv ülesanne; ylivoimaiset vaikeudet ülesaamatud raskused; kiusaus oli ylivoimainen kiusatus oli vastupandamatu; ylivoimaisen vaikea võimatult (meeletult, äärmiselt) raske, üliraske
◊  (oik.) ylivoimainen este vääramatu jõud