Soome-eesti suursõnaraamat

hanki 7*G
1 [paks] lume·vaip; (kinokset) lume·hanged
2 (hankikanto) [jäätunud] lume·koorik, lumekoorikuga hang
◊ keväällä hankien aikaan kevadel hangetee (jäätunud lumetee) aegu; kevadel, kui lumi (hang) kannab; hanki kannatti lumekoorik kandis

herne·rokka·sumu 1 paks udu; Londoni udu

kaarna 9 korp, paks puukoor
◊ männyn kaarna männikoor

lihava 10
1 paks, lihav, priske, rammus, rasvane; kerekas, kehakas, tüse
◊ lihavaksi syötetty koira paksuks söödetud koer; lihava kuin tynnyri kerekas kui tõrs
2 (paksu) paks; (mehevä) mahlakas, lopsakas
◊ lihava lompakko paks (tüse) rahakott; lihavat tähkät rammusad viljapead
◊  (kuv.) lihava riita kõva tüli
3 (kirjap.) rasvane, paks
◊ lihavaa tekstiä rasvane (rasvases kirjas) tekst; lihavalla painettu rasvases trükis
4 (koostumuksesta) rammus
◊ lihava maaperä rammus maa, viljakas pinnas
◊  (kuv.) lihava saalis priske (rikkalik) saak
5 (tulokseltaan hyvä) viljakas, tulus, hea
◊ lihavat vuodet head (viljakad) aastad

liika·lihava 10 üle·kaaluline, liiga tüse (paks)
◊ liikalihava lapsi liiga tüse (lihav) laps

läski 5 (ark.)
1 pekk, rasvane sealiha
◊  (kuv.) homma meni läskiksi asi läks untsu (rappa); lyödä läskiksi käega lüüa, sinnapaika jätta
2 (ihmisen ihonalaisesta rasvakerroksesta) rasv
◊ kyllä liikkuessa läskit putoavat küll liikumisega rasvast lahti saab
3 (lihava)
3a (adj.) paks, priske, lihav
◊ läski tyyppi tüse tüüp
3b (subst.) paks·magu, tümikas
◊ mokoma läski igavene paksmagu

mahakas 41*A vatsakas; (myös esineistä) kõhukas, maokas; (möhömahainen) paksu·vatsaline; (lihava) paks
◊ mahakas isäntä kõhukas peremees; (kuv.) mahakas pullo kõhukas (maokas) pudel

massiivinen 38
1 massiivne; (jykevä) paks, tüse, jäme; tahumatu, robustne; (raskas) raske; (vahva) tugev, kõva, jõuline; (vankkarakenteinen) kindel, stabiilne; (mahtava) võimas, vägev; imposantne
◊ sillan massiivinen rakenne silla kindel (tugev) konstruktsioon; massiiviset huonekalut massiivne mööbel; laulajan massiivinen olemus laulja võimas (imposantne) kuju
2 (laaja) ulatuslik, laialdane; (mittava, iso) suur, mahukas; (runsas) rikkalik
◊ massiivinen kehitysohjelma ulatuslik (laialdane) abistamisprogramm; massiivinen verenvuoto rikkalik (suur) verejooks
3 (umpinainen) massiivne, kompaktne; tihke, tihe

mömmö 1
1 (ark.) [paks] sodi; löga, plöga, pläga
2 (slg. huume) uimasti, narkootikum, narkots (slg.)

mönjä 10
1 mennik; (lyijymönjä) plii·mennik, menning
2 (ark. tahmainen aine) [paks] sodi, [veniv] mass

paksu 1
1 paks
◊ järvessä on jo paksu jää järvel on juba paks jää; puoli metriä paksu pool meetrit paks; sopivan paksu lankku sobiva paksusega laud
2 (ympärysmitasta) jäme, paks
◊ paksu neula jäme nõel; paksu oksa jäme oks; paksua kaapelia jäme kaabel; paksu viiva jäme (lai) triip
3 (ihmisestä, eläimistä ja ruumiinosista) paks; (lihava) tüse; jäme; (pullea) ümmargune, trullakas; (ark.) trulla, matsakas; (tukeva) tugev; (tanakka) korpulentne, volüümikas, täidlane
◊ paksut käsivarret jämedad käsivarred; paksut sääret paksud (jämedad) sääred; paksu vyötärö paks vöökoht; paksut huulet täidlased huuled
◊  (ark. raskaana) tyttö on paksuna tüdruk on rase
4 (tukasta, karvoista ym.) paks; (tiheä) tihe
5 (nesteestä, kaasusta tms.) paks
◊ ilma on paksu tupakansavusta õhk on suitsust paks
6 (äänestä) (samea) paks, tuhm, kõlatu; (puuromainen) eba·selge
7 (ark.) (sopimaton) sobimatu; (säädytön) siivutu, nilbe; labane; (ruma) rumal; (rivo) rõve, ropp; (törkeä) eba·viisakas, viisakusetu
◊ paksut puheet rumalad jutud; tuollainen käytös on jo liian paksua selline käitumine on juba liiga labane, selline käitumine on juba väga sobimatu; puhua paksuja ropendada, nilbusi rääkida

paksunnos 39 paksend; (paksu kohta) paks koht

poro2 1
1 (tuhka) tuhk
◊ koko kaupunki poltettiin poroksi terve linn põletati tuhaks (maani maha, maatasa); talo oli porona maja lebas tuhas; talo oli palanut poroksi maja oli tuhaks (maani maha, maatasa) põlenud
2 (sakka) raba, lõpp, pära; sete; (kahvin tms.) paks
◊ kahvin porot kohvipaks

pullea 15 ümmargune, ümar; (pullollaan oleva) punnis, pruntis, pungil; (täyteläinen) täidlane, lopsakas, paks
◊ hänellä on pullea vatsa tal on paks (ümar) kõht; pulleat posket punnis (pruntis) põsed; pullea lompakko pungil rahakott

pullukka 14*A trulla; paks [lühike] inimene
◊ pojan pullukka poiss kui trulla, trullakas poiss; tyttö oli pieni pullukka tüdruk oli väike ja trullakas

pulska 10 (kunnon) tubli, korralik; uhke; (potra) tore, reibas; (tukeva) tugev; (pullea) ümmargune; paks; (komea) kena
◊ olla pulskassa kunnossa heas vormis olla

punkero 2 (ark.) paks inimene; trulla; (ihrakasa) paks·magu

pyylevä 10 täidlane; tüse; korpulentne; paks; (pyöreä) ümmargune

pyöreä 15
1 ümmargune, ümar; (ympyrän muotoinen) kera·kujuline, kerajas; (pallomainen) kuuljas
◊ pyöreä nappi ümmargune nööp; pyöreä reikä ümmargune auk; pyöreä torni kerakujuline torn; pyöreä kuin pallo ümmargune nagu pall
◊  (kuv.) hänellä oli silmät pyöreinä kauhusta ta silmad olid hirmust suured nagu tõllarattad; katsella jotakin silmät pyöreinä (pyöreänä) kedagi hämmastunult vaadata, kedagi suurte silmadega vaadata
2 (muodoltaan kaareva) ümar; kumer; (täyteläinen) täidlane, tüse; paks
◊ pyöreä povi ümar rind; pyöreä käsiala ümar käekiri; olla polvillaan selkä pyöreänä selg kummis põlvili olla; pyöreäksi höylätty pöydän reuna ümaraks hööveldatud lauaserv
3 (summittainen) ümmargune, umb·kaudne; (pyöristetty) ümardatud
◊ pyöreä arvio umbkaudne arvutus; pyöreä summa ümmargune summa; pyöreä luku ümmargune arv; pyörein luvuin ümmarguselt, ümardatult; hän täyttää pyöreitä vuosia tal on juubelisünnipäev
4 (ajasta) työskennellä pyöreitä päiviä varahommikust hilisõhtuni tööd teha
5 (kuv. epämääräinen) eba·määrane; (mitäänsanomaton) mitte·midagi·ütlev, tühine
◊ pyöreä arvostelu tühine arvustus

pönäkkä 14*A täidlane; korpulentne; volüümikas; (lihava) paks, tüse, jäme

rokka 10*A (ruok.) [paks] herne·supp
◊  (sananl.) rohkea rokan syö julge algus on pool võitu; julge hundi rind on rasvane

sakea 15
1 (ilmasta, savusta tms.) (paksu) paks; (tiheä, sankka) tihe, tihke, paks, kompaktne
◊ sakea sumu paks udu; sakea pölypilvi paks tolmupilv; sakea lumipyry tihe lumetuisk; ilma oli tupakansavusta sakeana õhk oli tubakasuitsust paks (tihke)
2 (juoksevasta aineesta) veniv, aeglaselt voolav; (paksu) paks, püdel (poolpaks); (jähmeähkö) pool·hüübinud, pool·hangunud, pool·tardunud
◊ sakea kastike paks kaste
◊  (kuv.) veri on vettä sakeampaa veri on paksem kui vesi
3 (tiheä, taaja) tihe, tihke, paks; (runsas) rikkalik, rohke
◊ sakea kuusikko tihe (paks) kuusik; huone oli väkeä sakeanaan tuba oli rahvast paksult täis

sakka 9*A sade, sadestis; paks; pära; sagu (murd); põhja·sete, põhja·pära; (kem.) sete

sakkauma 10 (sakka) sade, sadestis; paks; pära; sagu (murd); põhja·sete, põhja·pära; (kem.) sete; (saostuma) sete, sade, sadestis

sankka 9*A tihe; paks
◊ sankka metsä tihe (paks) mets; sankka savu paks suits; sankka lumipyry tihe lumetuisk; sankka pimeys tihe (paks) pimedus; sankka ihmismuuri tihe inimmüür; sankoin joukoin massiliselt; hulgakesi

sitkeä 15
1 sitke; vintske; (nesteestä myös) viskoosne, veniv, paks, aeglaselt voolav
◊ pihvi oli sitkeää kuin pohjanahka biifsteek oli sitke (vintske) nagu tallanahk
2 (kuv.)
2a (sinnikäs, sisukas) visa; sitke; (kestävä) vastu·pidav, püsiv; (itsepintainen) kange·kaelne, ise·meelne, põik·päine, järele·andmatu; kindla·meelne, meele·kindel; (taipumaton) paindumatu; (lannistumaton) väsimatu; (hellittämätön) järele·jätmatu; (sitkeähenkinen) visa hingega; (kauan kestävä) pikale·veniv, pikale·veninud; kaua·kestev
◊ sitkeä neuvottelija järeleandmatu (visa, meelekindel, kindlameelne) läbirääkija; sitkeä kiista pikaleveninud tüli; sitkeä lakko kauakestev streik; sitkeä huhu visa kuulujutt; sitkeä moottori sitke veoga mootor
2b (sitkeässä, tiukassa, lujassa) kissalla on henki sitkeässä kassil on visa hing; tahra oli sitkeässä plekk oli kõvasti sees; plekk ei läinud kuidagi välja; lika oli sitkeässä mustus oli kõvasti sees; mustus oli sisse sööbinud; työpaikka oli sitkeässä töökohta oli raske saada

syylinki 5*G vildist sokk, vilt·sokk ‹soki›; paks sokk, kapukas (etn)

taaja 9
1 tihe; (metsästä, puustosta myös) paks
◊ taaja asutus tihe asustus
2 (nopeatahtinen) sage
◊ iskuja sateli taajassa tahdissa hoope sadas (langes) tihedasti; taajat sydämenlyönnit kiired südamelöögid

tahmea 15
1 kleepuv, nätske; limane
◊ tahmea kieli kleepuv keel
2 (nestemäisistä aineista) veniv, sitke, tihke; paks
◊  (kuv.) juopuneen ajatukset liikkuivat tahmeina joobnu mõte venis visalt

tasa·paksu 1
1 (kauttaaltaan yhtä paksu) ühtlase paksusega; ühtlase jämedusega; (kuv.) igav, nüri, ilmetu, hall ‹halli›
◊ (kuv.) tasapaksu juttu igav (ilmetu) lugu
2 (keskenään yhtä paksut) ühe·paksune; sama·paksune, sama paks; ühe·jämedune, sama·jämedune, sama jäme
◊ tasapaksut hirret ühejämedused palgid

tiilis·kivi·romaani 6 (leik.) paks romaan, romaan nagu telliskivi

tukeva 10
1 (tanakka) tüse, priske, täidlane; turske; rässakas, jässakas; (paksu) paks; jäme
◊ vartaloltaan tukeva mies turske [kehaehitusega] mees; tukeva oksa jäme oks; tukeva nippu seteleitä paks (priske) rahapakk
2 (vakaa, vankkumaton) kindel, stabiilne; (luja, pitävä) kõva; kange; (kestävä) püsiv, kestev; vastu·pidav
◊ tukevat telineet tugevad (kindlad) tellingud; löytää tukevampi jalansija tugevamat jalgealust leida; sai tukevan otteen tangosta sai tugeva haarde lati ümber (latist), sai latist kõvasti kinni
3 (vahva, voimakas) tugev, jõuline; vägev; (runsas) rohke; rikkalik; küllane
◊ tukeva teräsportti vägev raudvärav; tukevat kengät vastupidavad (tugevad) kingad; tukeva ateria rikkalik sööming; tukeva kädenpuristus jõuline käepigistus ks. myös tukea

tunkkainen 38 (ummehtunut) umbne; sumbunud; läppunud, läpastunud, läpane; (huoneilmasta myös) raske, paks; (tympeänmakuinen) lääge, imal; tülgas; vastiku·maitseline; liisunud, seiskunud, kolkunud; (kuv.) umbne; seiskunud; (kuv. rajoittunut) piiratud
◊ huoneilma oli tunkkainen toa õhk oli umbne, toas oli õhk paks, toas oli läppunud õhk; tulee tunkkainen olo, ellei avata ikkunaa roidumus tuleb peale, kui akent lahti ei tee
◊  (kuv.) hänellä on tunkkaiset asenteet tal on piiratud seiskohad, ta on oma vaadetes paigale tammuma jäänud

turpea 15 (turvonnut) tursunud; pundunud, punsunud; (paksu) paks; lihav
◊ maksaruohon turpeat lehdet kukeharja lihavad lehed; turpeat huulet tursunud huuled; turpea ja punakka mies turske ja punaka näoga mees

tuuhea 15 kohev; kahar; (tiheä) tihe; (paksu) paks; (rehottava) lopsakas, lokkav
◊ tuuhea tukka paksud juuksed; tuuhea parta tihe habe; tuuhea turkki paks kasukas; tuuhea kuusi kahar kuusk

vahva 9
1 tugev; kindel, kõva; (kulutusta kestävä myös) vastu·pidav
◊ vahva köysi tugev köis; vahvat kengät tugevad kingad; vahva rakenne tugev konstruktsioon; ikkunoissa oli vahvat kalterit akendel olid kõvad (tugevad) trellid ees; vahva mies tugev (kõva) mees; vahva sydän tugev süda; hänellä on vahvat käsivoimat tal on tugevad käed, ta kätes on tugev jõud; tehdä jotakin vahvemman oikeudella teha midagi tugevama õigusega; vahva vetokoira tugev veokoer; vahva taimi tugev taim
2 (voimakas) tugev; (vankka) kindel
◊ vahva armeija tugev armee; hallituksella on vahva asema valitsusel on tugev positsioon; talous on vahvalla pohjalla majandus on tugeval alusel; vahva valuutta kõva valuuta; liike on saanut vahvan jalansijan maassa liikumine (ideoloogiline suund) on riigis kanda kinnitanud; väite, johon on vahvat perusteet väide, millel on tugevad põhjendused
3 (paksu) paks
◊ järvi on puoli metriä vahvassa jäässä järvel on poole meetri paksune jää; taivas oli vahvassa pilvessä taevas oli paksus pilves; vahva lumikerros paks lumekord; vahva viiva tugev (rasvane) joon
4 (kyvyistä, taidoista tms.) kindel, tugev; (taitava) osav
◊ hänellä on vahva luonne tal on tugev (kindel) iseloom; siinä asiassa nainen on vahvempi kuin mies selles asjas on naine tugevam kui mees; hän pysyi vahvana kannassaan ta jäi kindlalt oma seisukohale; joukkueen vahvin hyökkäysketju meeskonna kõige tugevam ründekolmik; sarjan vahvin tulokas alagrupi kõige tugevam uustulnuk; puolueen vahva mies partei kõva mees; vahva ehdokas ministeriksi tugev kandidaat ministri kohale; kilpailun vahvin ennakkosuosikki võistluse kõige kindlam favoriit; tämä kirja on joulukirjojen vahva ykkönen see raamat oli jõuluks ilmunud raamatutest võimsalt parim; viisiottelijan vahvin laji viievõistleja kõige tugevam ala; vahvin aineeni koulussa oli matematiikka mu kõige tugevam aine koolis oli matemaatika; kielitaito ei ollut hänen vahvoja puoliaan keelteoskus ei olnud tema tugev külg
5 (tahdosta, mielipiteestä tms.) kindel, tugev
◊ vahva usko kindel usk; hänellä on vahva tahto tal on tugev tahe; vahva perinne tugev traditsioon
6 (teholtaan suuri, kova) tugev; võimas
◊ vahvat silmälasit tugevad (kanged) prillid; vahva moottori tugev (võimas) mootor; vahva korkeapaineen alue tugev kõrgrõhkkond; käyttää vahvoja tehokeinoja tugevaid mõjutusvahendeid kasutada; vahva tunne tugev tunne; houkutus oli liian vahva ahvatlus oli liiga tugev; hän käytti lausunnossaan vahvaa kieltä ta kasutas oma avalduses karmi keelt; vahvat värit tugevad värvid; vahva pippurin maku tugev pipra maitse; hänen puheessaan oli vahva ruotsalainen korostus ta kõnes oli kõva (tugev) rootsi aktsent; tyylissä oli vahva postmoderni vaikutus stiilis oli tugev postmodernismi mõju
7 (aineista) kange; (ravinnosta) (voimakas, ravitseva) tugev; (viljelysmaasta, maaperästä) rammus
◊ vahva kahvi kange kohv; vahva happo kange hape; käyttää vahvoja lääkkeitä kangeid ravimeid kasutada; vahvaa multaa rammus muld
8 (määrältään suuri, runsas)
◊ vahva annos halveksuntaa tugev annus halvakspanu; puuston vahva harvennus puistu tugev harvendamine; järjestöllä oli vahva edustus liittopäivillä organisatsioonil oli liidupäeval tugev esindatus; ehdotus sai vahvaa kannatusta ettepanek sai tugeva toetuse osaliseks
9 (rehevä, sankka) lopsakas; tihe; (paksu) paks
◊ hänellä on vahva tukka tal on lopsakad (tihedad, paksud) juuksed; vahva parrankasvu lopsakas habemekasv; piipusta nousi vahva savu korstnast tõusis paksu suitsu
10 (kiel.) tugev
◊ heikko ja vahva aste nõrk ja tugev aste; vahva sanavartalo tugevaastmeline sõnatüvi
11 (ark.) hän on vahvoilla ta on heas seisus, tema positsioon on tugev

vankka 9*A
1 (tukeva, tanakka) tugev, kindel; (vanttera) rässakas; tüse; (paksu) paks
◊ pieni mutta vankka hevonen väike, aga tugev hobune; vankat lihakset tugevad lihased; vankka ateria tugev eine (söögikord); vankka sumu paks udu
2 (vakaa) stabiilne; (varma) kindel; (kestävä) vastu·pidav; (luja) kõva; (vankkumaton) vankumatu
◊ vankka asema kindel positsioon; vankka ammattitaito väga hea kutseoskus; vankka kannatus tugev toetus; puolueen vankka kannattaja partei kindel toetaja; esittää vankkoja todisteita kindlaid tõendeid esitada

vanttera 11 (ihmisestä) rässakas; jässakas; (tukeva, tanakka) tugev; tüse, paks

vatsakas 41*A kõhukas, vatsakas; paks
◊ vatsakas vanha herra kõhukas vanahärra