Soome-eesti suursõnaraamat

heti
1 kohe ‹—›; (pian) ruttu, kiiresti, kähku; (viipymättä) otse·kohe ‹—›, jala·maid, seda·maid, silma·pilk, viivitamatult, paugu·pealt; (jo) juba
◊ heti joulun jälkeen kohe pärast jõule; heti ensi yrityksellä kohe esimesel katsel; tämä tapahtuu heti ensi viikolla see toimub juba järgmisel nädalal
2 (paikasta) kohe ‹—›, otse
◊ heti seuraavasta kulmasta vasemmalle kohe (otse) järgmiselt nurgalt vasakule
3 (ei läheskään) ei hetikään kaugeltki mitte, üldsegi mitte

höläyttää 53*C (ark.) otse [välja] öelda; pahvatada; (harkitsemattomasti) üle huulte lipsata lasta
◊ hän sanoa höläytti sen ennenaikaisesti ta pahvatas selle enneaegu välja

siekailematta (empimättä) kõhklemata, kõhklematult; (sumeilematta) otse·koheselt, otse, häbenemata; ilma keerutamata; ilma pikema jututa; (kursailematta) häbenemata, tseremoonitsemata; (häikäilemättä) hoolimatult, häbematult, jultunult, jõhkralt; (vitkastelematta) viivitamata, kärmelt
◊ ryhtyä johonkin siekailematta viivitamata asja juurde asuda; puhua siekailematta suunsa puhtaaksi midagi otse (avameelselt) välja ütelda; kõike südamelt ära rääkida; suud puhtaks rääkida; suud tühjaks rääkida

suora 10
1 sirge; otsene
◊ suora ja käyrä viiva sirge ja kõver joon; suora jakaus sirge juukselahk; suora puunrunko sirge puutüvi; suorat kadut sirged tänavad; suora tukka sirged juuksed; ojentaa käsivarsi suoraksi kätt sirgeks (sirgu) ajada, kätt välja sirutada; oikaista matto suoraksi põrandavaipa sirgeks seada (kohendada); höylätä lauta suoraksi [sae]lauda sirgeks hööveldada; seistä suorana (suorassa) sirgelt (sirgu) seista; seistä selkä suorana seista, selg sirge (sirgu); seista sirge seljaga; hän istui suorana kuin kynttilä ta istus sirgelt nagu tikk, ta istus tikksirgelt
◊  (erik.) hänellä on suora nenä tal on sirge nina; suora hame sirge (sirgelõikeline) seelik; suorat housut sirged (sirgelõikelised) püksid
◊  (urh.) hyppy taaksepäin suorin vartaloin hüpe tahapoole sirge kehaga
◊  (kuv.) hän tyrmäsi ehdotuksen suoralta kädeltä ta lükkas ettepaneku otsekohe (pikemalt mõtlemata, ilma pikemata, ilma pikema jututa, paugupealt) tagasi; sitä en osaa sanoa suoralta kädeltä seda ma ei oska nii äkki öelda; seda ma ei oska paugupealt (käigupealt) öelda; seistä tumput suorana (suorina) (laiskana) tegevuseta olla; seista, käed külgedel rippu, pöidlaid keerutada, käed rüpes (süles) istuda, käsi rüpes hoida; (neuvottomana) nõutult (segaduses) seista; kõrvatagust kratsida; huutaa kurkku suorana täiest kõrist hüüda (karjuda); ajaa mutkat suoraksi (suoriksi) sõita suure kiirusega, kihutada
◊  (leik.) juosta tukka (häntä) suorana joosta nii, et juuksed tõmbuvad sirgu; joosta nii, et saba tõmbub sirgu; joosta nii, et üks jalg ei näe teist; joosta tulisi jalu (tulistjalu); tuhatnelja kihutada
◊  (liikkeestä, kulkutiestä tms.) (suunnastaan poikkeamaton) suoraa tietä otse, otseteed; hän meni suorinta tietä kotiin ta läks koju kõige otsemat teed; maalata suorin vedoin maalida sirgete pintslitõmmetega; ommella suorin pistoin õmmelda sirgete pistetega; sirget õmblust õmmelda
◊  (urh.) suora syöttö otsesööt, vindita serv
◊  (kuv.) lausunto oli suora hyökkäys hallitusta vastaan avaldus oli otsene (selge) rünnak valitsuse vastu; se on suorin tie sotaan see viib kõige otsemat teed sõjani; suoraa päätä (suoraan) otse, otseteed; (aikailematta, heti) kohe, otsekohe, viivitamatult, jalamaid, paugupealt; hän marssi suoraa päätä johtajan huoneeseen ta marssis otseteed direktori kabinetti ks. myös oikopäätä
2 (suoraan jotakin kohti oleva t. tapahtuva) suorat ja kaltevat pinnat püst- ja kaldpinnad; oikaista vino seinä suoraksi viltust (kaldu olevat) seina sirgeks (otse) seada; onko tämä suorassa? kas see on otse?; tarkistaa, onko solmio suorassa kontrollida, kas lips on otse (sirgu); panna taulu suoraan maali [seinal] otse (õigeks) seada
◊  (geom.) suora kulma täisnurk; suorassa kulmassa toisensa leikkaavat suorat sirged, mis lõikavad teineteist täisnurga all; suora lieriö püstsilinder
3 (välitön) otsene, otse-; vahetu
◊ suora yhteys otsekontakt, otsene kokkupuude; suora toiminta vahetu tegevus (mööda minnes tavapärastest otsustavatest instantsidest); suorat neuvottelut valtioiden kesken otseläbirääkimised riikide vahel, riikidevahelised otseläbirääkimised; suora kansanvaali otsesed valimised; suora auringonvalo otsene päikesevalgus; suora liikenneyhteys otseühendus; suora lento vahemaandumiseta lend; suora [puhelin]numero otsevalimisnumber; suora lähetys otsesaade, otseülekanne; ohjelma tulee suorana lähetyksenä programm kantakse üle otseülekandena; suora radiolähetys raadio otsesaade; suora sähkölämmitys otsene elekterküte
4 (selvä, suoranainen) otsene, selge; (silkka) puhas
◊ suora viittaus hänen menneisyyteensä otsene (selge) viide tema minevikule; sanonta on suora käännös saksasta väljend on otsetõlge (otsene tõlge) saksa keelest; huutaa suoraa huutoa kõvasti (täiest kõrist) karjuda (kisendada)
5 (suorasukainen, vilpitön) otse·kohene, siiras, ava·meelne; (rehti, reilu) usaldus·väärne; korralik, tubli; (rehellinen) aus, ausa·meelne; õiglane; (peittelemätön, avoin) aval; avatud; (kaunistelematon) ilustamata; kaunistamata; (selvä) selge; (yksinkertainen) lihtne, vähe·nõudlik
◊ suora ja rehellinen ihminen otsekohene ja aus inimene; suora luonne sirgjooneline iseloom; olla suora jollekulle kellegi vastu avameelne (siiras, otsekohene) olla; suora totuus alasti tõde; suora arvostelu otsekohene kriitika; ilustamata kriitika; sanoa suorat sanat otse välja öelda; kõike välja öelda; avameelselt välja öelda; sõnu mitte valida; suoraan kysymykseen suora vastaus avameelsele küsimusele tuleb avameelselt vastata; selge küsimus nõuab selget vastust; suorin ja selvin tapa olisi — kõige lihtsam ja selgem viis oleks selline —
6 (kiel.) suora sanajärjestys sõnade otsejärg, sõnade otsejärjestus; suora esitys otsene kõne; suora kysymyslause otsene küsimus (küsilause)
7 (verrannollisuudesta) suora verrannollisuus võrdelisus, proportsionaalsus; olla suorassa suhteessa johonkin millegagi võrdeline (proportsionaalne) olla
8 (subst.)
8a (geom.) sirge, sirg·joon
◊ samalla suoralla olevat pisteet samal sirgel olevad (asuvad) punktid
8b (kilparadan, tien tms. suora osa) sirge teelõik, sirge
◊ ohitukseen sopiva pitkä suora möödumiseks sobiv pikk sirge; hän jätti suoralla muita sirgel jättis ta teisi seljataha
8c (urh. nyrkkeilyssä) otse·löök, sirge
◊ oikea suora parem sirge, paremsirge; vasen suora vasak sirge, vasaksirge
8d (korttip.) sekvents

suoraan
1 (mutkittelematta, suoraviivaisesti) otse, sirgelt
◊ suoraan kulkeva tie otse minev tee, otsetee; oikaisimme suoraan metsän halki me läksime otse (otseteed) läbi metsa
◊  (kohtisuorasti, tarkalleen jotakin kohti, jostakin poispäin tms.) tulla suoraan jotakuta kohti minna otse (otsejoones) kellegi suunas; katsoa suoraan eteensä otse enda ette vaadata; huoneistosta on suoraan länteen avautuva näköala korterist avaneb väljavaade otse lääne suunas; hänen sanansa kävivät suoraan sydämeen tema sõnad läksid otse südamesse
2 (suunnasta poikkeamatta, suoraa päätä) otse; otse·teed, otse·joones, sirg·joones; (viivyttelemättä) kohe ‹—›, otse·kohe ‹—›, viivitamatult, otse·maid, jala·maid, paugu·pealt ks. myös oikopäätä
◊ hän meni suoraan kotiin ta läks otseteed koju; hän tuli suoraan töistä ta tuli otse töölt; Helsingistä suoraan Riihimäelle menevä juna Helsingist otse Riihimäele minev rong; sukulaisuus suoraan alenevassa polvessa otsejoones sugulus; sugulus alanevas liinis; suoraan ylenevässä (takenevassa) polvessa oleva sukulainen üleneja [sugulane]
◊  (kuv.) mennä suoraan asiaan otse (kohe) asja juurde asuda
3 (rehellisesti, vilpittömästi) ausalt, ausa·meelselt, ava·meelselt, avalalt, siiralt; (kiertelemättä, suorasukaisesti) otse·koheselt, sirg·jooneliselt, [ilma] keerutamata, [ilma] kavaldamata; (peittelemättä, avoimesti) otseselt, avalikult, varjamatult; (kaunistelematta) ilustamata, kaunistamata; (selvästi) selgelt, selgesti
◊ sanoa suoraan mielipiteensä oma arvamust otsekoheselt välja öelda; puhua suoraan avameelselt (ilma keerutamata) rääkida; suoraan sanoen otse (selgelt) välja öeldes
4 (vars. mat.) suoraan verrannollinen võrdeline, proportsionaalne
5 (välittömästi) otse, vahetult
◊ eteinen, josta pääsee suoraan kaikkiin huoneisiin esik, kust pääseb otse (vahetult) kõigisse tubadesse; suoraan alkukielestä tehty käännös vahetult algkeelest tehtud tõlge, vahetu tõlge, otsetõlge; lukea suoraan vabalt (veerimata) lugeda
◊  (urh.) hän kukisti vastustajan suoraan kolmessa erässä ta võitis vastase vahetult kolmes setis

suoraa päätä (suoraan) otse; otse·teed; (aikailematta, heti) kohe ‹—›, otse·kohe ‹—›; viivitamatult; otse·maid, jala·maid, paugu·pealt ks. myös oikopäätä

suoranainen 38 (suora) otsene, otse-; (välitön) vahetu; (selvä) selge; (ilmeinen) ilmne, ilm·selge; (todellinen) tõeline, õige ‹õige›, tegelik; ehtne; päris; (varsinainen) tegelik, päris, õige ‹õige›, tõeline
◊ tuloksella ei ole suoranaista käytännön merkitystä tulemusel (resultaadil) ei ole otsest praktilist väärtust; hänen sairastumisensa oli suoranainen seuraus työpaineesta ta haigestumine oli tööpinge otseseks (ilmseks) tagajärjeks; hän sai kärsiä suoranaista vääryyttäkin tal tuli kannatada ka selget ülekohut; suoranaisiin sotatoimiin ei sentään ryhdytty tegelikku sõjategevust siiski ei alustatud

suorastaan
1 päris, üsna, otse, õige ‹—›, lihtsalt, lausa, suisa
◊ tärkeä, suorastaan ratkaiseva seikka tähtis, lausa otsustav asjaolu; on suorastaan häpeä, että — on päris (lihtsalt, otse) häbiasi, et —; hän suorastaan ajoi meidät ulos ta suisa ajas meid välja; ei se suorastaan niinkään ollut päris nii see ka polnud
2 (jopa, vieläpä) isegi
◊ se ei ole ainoastaan hyödytöntä vaan suorastaan vaarallista see pole ainult kasutu, vaid isegi ohtlik; väittäisin suorastaan, että — ma väidaksin isegi, et —
3 (suoranaisesti) otseselt, vahetult; selgelt, ilmselt; (varsinaisesti) tegelikult, tõeliselt, päriselt
◊ aine ei ole suorastaan myrkyllistä, vaikka se aiheuttaa pahoinvointia [see] aine ei ole tegelikult mürgine, kuigi ajab iiveldama

suora·viivaisesti
1 sirg·jooneliselt; (suoraan) sirgelt, otse; (lineaarisesti) lineaarselt
◊ suoraviivaisesti etenevä valonsäde sirgjooneliselt leviv valguskiir
◊  (kuv.) pyrkiä suoraviivaisesti päämääräänsä sirgjooneliselt (otsejoones, sihikindlalt) eesmärgi poole püüelda
2 (kuv.) (mutkattomasti) sirgelt, otseselt; sirg·jooneliselt; otse·koheselt, ava·meelselt, siiralt; (selkeästi) selgelt, selgesti; (yksinkertaisesti) lihtsalt, tavaliselt; tagasi·hoidlikult, vähe·nõudlikult; lihtsa·meelselt; (yksioikoisesti) ühe·külgselt, ühe·ülbaliselt; lihtsa·koeliselt; piiratult
◊ hän katselee maailmaa liian suoraviivaisesti ta vaatleb (näeb) maailma liiga üheülbaliselt

välittömästi
1 vahetult; (suoraan) otse; kohe ‹—›
◊ keittiöstä pääsee välittömästi olohuoneeseen köögist pääseb otse tuppa ks. myös suoraan; pankki on välittömästi torin laidassa pank on otse turu servas ks. myös aivan; hän heräsi välittömästi leikkauksen jälkeen ta ärkas kohe pärast lõikust ks. myös heti; välittömästi ennen lähtöä vahetult enne minekut ks. myös juuri
2 (luontevasti) loomulikult; (teeskentelemättömästi) teesklematult; ehtsalt; (vilpittömästi) siiralt; otse·koheselt; (avoimesti) avatult; ausalt; (impulsiivisesti) impulsiivselt
◊ hän puhui tunteistaan hyvin välittömästi ta rääkis oma tunnetest väga siiralt