Soome-eesti suursõnaraamat

eksistoida 62 eksisteerida, olla ‹olema›, olemas olla

esiintyä 52*J
1 (toimia jossakin asemassa) esineda, üles astuda, tegutseda; (esittää jotakin) üles astuda; (teeskennellä jotakin) end kellegi pähe välja pakkuda
◊ esiintyä juontajana saatejuhina esineda; esiintyä julkisuudessa avalikkuses esineda; esiintyvä taiteilija artist; hän esiintyy mielellään asiantuntijana ta esineb meelsasti asjatundjana
2 (näyttäytyä t. olla ihmisten parissa) ringi käia (liikuda); (näyttäytyä) end näidata, üles astuda; (käyttäytyä) käituda; (esim. lehdistössä) esineda, figureerida; välja paista
◊ esiintyä paidatta ilma särgita ringi käia; esiintyä ylimielisesti üleolevalt käituda; esiintyä edukseen meeldivalt käituda, end meeldivalt ülal pidada
3 (olla olemassa) esineda, leiduda, olemas olla; (olla käytössä) kasutusel olla; (ilmetä) ilmneda; (satunnaisesti) ette tulla; (sattua) juhtuda
◊ veden esiintyminen luonnossa vee leidumine looduses; lyömäaseita on esiintynyt jo varhain löögirelvad on kasutusel olnud juba ammu; oireiden esiintyminen sümptomite (sümptoomide) ilmnemine; työssä esiintyvät vaikeudet tööl esinevad (ilmnevad, ettetulevad) raskused

löytyä 52*F leiduda, esineda, olemas olla; (kadonneesta) välja tulla, esile tulla
◊ kadonnut löytyi metsästä kadunu leiti metsast; kadonnut lompakko löytyi kadunud rahakott tuli välja; Pohjanmerestä on löytynyt öljyä Põhjameres on leitud (avastatud) naftat; ei löytynyt sopivaa leninkiä ei olnud sobivat kleiti; tarpeeksi rahaa ei vain löytynyt ei olnud aga piisavalt raha, ei leitud aga vajalikku raha; työtä ei vain tahdo löytyä tööd on aga raske leida, tööd ei leia ega leia; tileistä löytyi virheitä arvetes leidus vigu; tapaukselle ei löydy vertaa Suomen historiassa Soome ajaloos ei leidu teist sarnast juhtumit; sopu löytyi vihdoin lõpuks jõuti üksmeelele, lõpuks leiti üksmeel; kyllä syitä aina löytyy eks põhjusi leiab alati

olla 67 (olen, olet, on, olemme, olette, ovat; ark., runok. oon, oot, oomme, ootte; vanhemmassa runok. yks.3.p usein ompi)
1 olla ‹olema›; (olla olemassa myös) olemas olla, eksisteerida
◊ mitä se on suomeksi? mis see soome keeles tähendab?; "Ei se ole totta!" — "Onpas!" "See pole tõsi!" — "On küll!"; olipa kerran oli kord; talossa oli häät majas olid pulmad
◊  (jossakin on jotakin) siellä oli vanhoja ja nuoria seal oli vanu ja noori; pakkauksessa on käyttöohjeet pakendis on kasutamisõpetus
◊  (jollakulla (jollakin) on jotakin jossakin) rakennuksessa on kaksi sisäänkäyntiä hoones on kaks sissepääsu; hänessä on hieman runoilijaa temas on natuke poeeti; hänen housuissaan oli tahra ta pükstel oli plekk; kirjat ovat laukussani raamatud on minu kotis
◊  (olla olemassa) häntä ei enää ole teda ei ole enam; on ihmisiä, jotka — on inimesi, kes —; tuskin on autoa, joka ei koskaan oikuttele vaevalt eksisteerib (on) autot, mis kunagi ei jupsi (jukerda); onko joulupukkia olemassa? kas jõuluvana on olemas?; dinosauruksia ei enää ole dinosauruseid ei ole enam, dinosauruseid ei eksisteeri enam
◊  (esiintymisestä) kangasta on useaa väriä [seda] kangast on mitut värvi; kirjaa on myös nahkaselkäisenä [see] raamat on ka nahkseljaga
◊  (mat.) olkoon jana AB olgu sirglõik AB
◊  (sanonta) ollako vai eikö olla, kas siinä pulma olla või mitte olla, selles on küsimus
2 (jollekulle kuulumisesta, hallussapidosta tms.)
◊ jollakulla on jotakin kellelgi on midagi; olisipa minulla viulu kui mul vaid oleks viiul; kirja on hänellä, ei minulla raamat on tema, mitte minu käes; raamat on temal, mitte minul; sellainen kapine on hyvä olemassa hea, kui selline asi on olemas; minulla ei ole antaa sinulle mitään mul ei ole sulle midagi anda; onko teillä jotain kysyttävää? kas teil on midagi küsida?, kas teil on mingi küsimus?; oravalla on pitkä häntä oraval on pikk saba; hänellä on astma tal on astma
3 (ajasta) oli jo melkein aamu oli juba peaaegu hommik; on lauantai on laupäev; ne ajat ovat olleet ja menneet need ajad on tulnud ja läinud, need ajad olid ja läksid; siitä on toista vuotta sellest on üle aasta möödas; palkkapäivään on vielä viikko palgapäevani on veel üks (terve) nädal; päivä on illassa päev on õhtus, õhtu on käes; ollaan keskiviikossa käes on kolmapäev; ollaan joulussa käes on jõulud; ollapa kesä oleks nüüd suvi; olimme jo kahvissa ja konjakissa me olime juba kohvi ja konjakit joomas
4 (tilasta t. tuntemuksista) mikä sinulla on? mis sul [viga] on?; hänellä oli paha olla tal oli paha olla, ta ei tundnud ennast hästi
5 (sijainnista, asennosta tms.)
◊ olla esillä nähtaval olla; talo on mäellä maja on mäe peal; Tampere on Hämeen läänissä Tampere on Häme läänis; onko hattuni hyvin? kas mu müts on ilusasti?; hattu on naulassa müts on naela otsas; hänellä on hattu päässä tal on müts peas; ulos niin kuin olisit jo! silmapilk välja!; tee, et sa kaod!
6 (oleilla, oleskella) olla ‹olema›, veeta; (asua) elada; (viipyä) viibida
◊  (elää, asua, vierailla jossakin) hän oli pitkään Amerikassa ta oli (viibis) pikka aega Ameerikas; olla yötä jonkun luona kellegi juures ööd olla, kellegi juures öösel olla, kellegi juures ööbida; hän oli meillä viikon ta oli meie juures nädal aega, ta elas nädal aega meil; hän oli koko kesän lasten kanssa ta oli (veetis) terve suve koos lastega; Pekka on nykyisin Liisan kanssa Pekka käib nüüd Liisaga
◊  (laiskotella, levätä) lomalla haluaisin vain olla puhkuse ajal tahaksin lihtsalt puhata; "Mitä aiotte tehdä lomalla?" — "Ei mitään erikoista, ollaan vain." "Mida te puhkuse ajal teha kavatsete?" — "Mitte midagi erilist, lihtsalt oleskleme."; hänen ei tarvinnut muuta kuin olla ja kääriä rahaa ta ei pidanud midagi muud tegema, kui olemas olema ja raha kokku ajama; tal ei olnud vaja muud teha, kui olemas olla ja raha kokku ajada
◊  (pysyä rauhassa, häiritsemättä) en saanut enää olluksi, vaan raotin ovea ma ei saanud enam rahulikult olla, vaid praotasin ust; anna minun olla! lase mul olla!, jäta mind rahule!; taikinan annetaan olla jonkin aikaa lämpimässä tainal lastakse mingi (mõni) aeg soojas olla; politiikka saa minun puolestani olla minu pärast võib see poliitika ju olla; teki mieli sanoa suorat sanat, mutta ajattelin sitten, että olkoon tahtsin oma arvamuse otse välja öelda, kuid siis mõtlesin, et olgu pealegi
7 (olla tekemässä jotakin)
◊ olla tulossa tulekul olla, teel olla; olla menossa minekul (minemas) olla; vieraat olivat jo lähdössä külalised olid juba minekul (lahkumas)
8 (asiaintilasta, olosuhteista)
◊ kaikki on kuten olla pitää kõik on nii kuis peab, kõik on nii nagu olema peab; tavallisesti on niin, että — tavaliselt on nii, et —; voi olla, että — võib olla, et —; ei sillä [ole] väliä sel pole tähtsust, see pole tähtis; kuinkas onkaan: poltatko sinä? kuidas siis on: kas sa suitsetad?; näin ollen niisiis; jokin on oikein miski on õige; se oli oikein sinulle see oli sulle paras, sa olid selle ära teeninud
9a (substantiivipredikatiivin yhteydessä)
◊ tuo on veljeni see on mu vend; Pekka ja Matti ovat veljekset Pekka ja Matti on vennad (vennaksed); olipa hävytön mies! kus oli alles häbematu mees!; ennakkoluulot olivat uudistuksen pahin este eelarvamused olid uuenduse halvimaks takistuseks; olipa komea talo! kus oli alles ilus maja!, küll oli ilus maja!; hän on liikemies ta on ärimees; hänen on sanottu olevan luotettava räägitakse, et ta on usaldatav isik; tämä vasta kevättä on on see vast kevad; ne olivat aikoja ne vaat need olid ajad
◊  (erik. luvuista, mitoista tms.) maili on 1609,3 metriä [üks] miil on 1609,3 meetrit; kaksi plus kolme on viisi kaks pluss kolm on viis
◊  (toistorakenteissa) sota on sotaa sõda on sõda; käsky on käsky käsk on käsk; pojat ovat poikia poisid on poisid
◊  (vertailuissa) talo on kuin linna maja on kui loss; tytön sanottiin olevan kuin enkeli räägiti, et [see] tüdruk olevat [kui] ingel; laki on niin kuin se luetaan seadus on nii (selline), nagu seda loetakse; hän oli ikään kuin ei olisi asiasta kuullutkaan ta oli nii, nagu ei oleks asjast kuulnudki; ta tegi, nagu poleks asjast kuulnudki
9b (vars. adjektiivipredikatiivin yhteydessä)
◊ hän on hoikka ta on kõhn; komea on talo ilus maja on; sepä [on] ikävää küll on kahju; sellaista on elämä selline on elu, selline see elu on; tarkoituksen pitäisi olla selvä tähendus peaks olema selge; isä käski pojan olla ahkera isa käskis pojal usin olla; hän kertoi tilanteen olleen vaikea ta rääkis, et olukord oli raske; hän on minua olkapäähän ta on mulle õlani (õlast saadik)
◊  (erik. kohteliaisuuksissa) tässä on tuoli, ole hyvä siin on tool, ole hea, istu; olkaa hyvä palun, olge hea; olge lahke; olkaa hyvät palun, olge lahked; olge nii hea; olkaa hyvä ja sulkekaa ovi olge nii hea ja pange uks kinni, palun pange uks kinni; ole kiltti ja unohda tämä ole kallis ja unusta see ära
◊  (ark.) oletpa sinä, kun et parastasi ymmärrä oled sina ikka kah, sa ei taipa ju, mis sinu jaoks parim on; on se, kun ei ihminen sen vertaa ymmärrä see on imelik, kui inimene niipaljustki aru ei saa
◊  (infinitiivi- t. sivulausesubjektin sisältävissä lauseissa) on hyvä olla hea on olla; on mahdoton[ta] ymmärtää häntä võimatu on temast aru saada; on hauskaa, että tulitte see on tore, et [te] tulite; tärkeintä on, että — kõige tähtsam on, et —
9c (iästä)
◊ hän on 20-vuotias ta on 20-aastane; lapsi on toisella kuukaudella laps on rohkem kui kuune; laps käib juba teist kuud, laps on üle ühe kuu vana; hän oli vähän toisella kymmenellä ta oli natuke üle kümne [aasta vana]
10 (genetiivin kanssa [omistamisesta])
◊ kenen tämä on? kelle oma see on?; syy on teidän see on teie süü; auto on yhtiön see on firma auto, auto on firma oma
11 (jokin on tarkoitettu t. osoitettu jollekulle)
◊ tämä on sinulle see on sinule (sulle); eikö minulle ole kirjettä? kas mulle ei ole kirja [tulnud]?
◊  (erik. kohteliaasti kysyttäessä) mitä (teille) saisi olla? mida teile?, mida ma teile võin pakkuda?, mida teile võiks olla?; saako (saisiko) olla kuppi kahvia? kas te sooviksite tassi kohvi?; kas võiks teile pakkuda tassi kohvi?
12 (kelvottomuudesta, sopimattomuudesta johonkin)
◊ jostakusta ei ole johonkin keegi ei kõlba millekski, kellestki pole millekski asja; hänestä ei ole mihinkään tema ei kõlba millekski, tema ei saa millegagi hakkama; minusta ei ole neuvomaan minust ei saa nõuandjat, mina pole mingi nõuandja; pojasta ei ollut maanviljelijäksi poiss ei kõlvanud põllumeheks, poisist ei saanud põllumeest, poisist polnud põllumeest; mikä minä olen toisia komentelemaan kes olen mina, et hakkan teisi kamandama; minust pole teiste kamandajat; mikä hän on toisia komentelemaan? mis kamandaja tema on?; kes on tema, et tuleb teisi kamandama?
13 (ilmaisemassa kuuluvuutta johonkin kokonaisuuteen)
◊ Ruovesi on Hämettä Ruovesi on Hämes; hän on vanhaa sukua ta on vanast suguvõsast; hän on viipurilaisia ta viiburilane, ta on Viiburist pärit; hän on Heinisiä ta on üks Heiniseid, ta on üks Heininenidest
◊  (sanonta) he ovat samaa (yhtä) maata nad on ühest puust, nad on sama masti
◊  (koostumuksesta t. materiaalista) sormus on kultaa sõrmus on kullast
14 (alkuperästä)
◊ olen Helsingistä ma olen Helsingist [pärit]; hän on syntyisin Ruotsista ta on sündinud Rootsis; hän on [lähtöisin] suomenkielisestä kodista ta on pärit soomekeelsest kodust; suku on Savosta suguvõsa on Savost [pärit]; perustamiskirja on vuodelta 1869 asutamisleping on aastast 1869; lainaus on Kiveltä tsitaat pärineb Kivilt; keneltä tämä kortti on? kellelt see kaart on (tuli)?
15 (jonkun (jonkin) tilasta t. asemasta)
◊ olla sairaana haige olla; olla kuumeessa palavikus olla; olla opettajan sijaisena õpetaja asendaja olla, õpetajat asendada; olla huonoissa vaatteissa viletsates riietes olla; vene on vielä hyvässä maalissa paadil on veel korralik värvikord peal; talo on myytävänä maja on müüa
16 (suhteesta t. suhtautumisesta johonkin)
◊ se olisi avuksi see oleks abiks, see aitaks; sade ei olisi haitaksi vihm kuluks ära; poleks paha, kui hakkaks sadama; miten olisi kupillinen kahvia? kuidas oleks tassikese kohviga?; olkoon tämä sinulle opiksi olgu see sulle õpetuseks; jokin on hyväksi miski on kasuks
17 (erik.)
◊ onneksi olkoon! palju õnne!; hyi (hui) olkoon! fuih!
18 (havaittavuudesta, käytettävyydestä, mahdollisuudesta t. aiheellisuudesta)
◊ oras on näkyvissä oras on väljas; talo ei ole vielä näkyvissä maja ei paista veel; asiakirjat ovat nähtävissä dokumendid on nähtaval, dokumendid on vaatamiseks väljas; kirjaa ei ollut saatavissa raamatut ei olnud saadaval; apua ei ollut saatavissa abi ei olnud saadaval; sairaus ei ollut parannettavissa haigus ei olnud ravitav; talo ei ollut pelastettavissa maja ei suudetud päästa, maja ei olnud võimalik päästa
19 (verbirakenteissa)
19a (täytyä tms.)
◊ työ on tehtävä töö on vaja ära teha, töö tuleb teha; on otettava huomioon, että — tuleb arvesse võtta, et —; hänen oli kiirehdittävä ta pidi kiirustama, tal oli vaja kiirustada; sinne ei ole menemistä sinna ei peaks minema
◊  (ylät.) meidän on lähteminen meil tuleb minna, me peame minema
19b (olla tekevinään)
◊ olla tekevinään jotakin millegi tegemist teeselda; olla lukevinaan lugemist teeselda; hän ei ollut kuulevinaan ta tegi, nagu ei kuuleks; ta ei teinud kuulmagi; hän ei ollut tietävinään asiasta ta teeskles, et ei olnud asjast teadlik; lapset olivat olevinaan intiaaneja lapsed mängisid indiaanlasi; hän ei ollut tietääkseenkään koko asiasta ta teeskles, et ei olnud kogu asjast teadlik; ta tegi, nagu ei teakski ta kogu asjast midagi; mitäs tämä on olevinaan? mis see tähendab?, mis siin toimub?; olin näkevinäni hänet ma vist nägin teda; olin ymmärtävinäni hänen puheestaan, että — [ma] arvan, et sain ta jutust nii aru, et —; olen ollut huomaavinani, että — ma olen märganud, et —; hän on niin ollakseen ta on nii hirmus tähtis, ta on nii tähtsust täis
19c (olla tekemäisillään)
◊ olla tekemäisillään jotakin midagi tegemas olla; olin pudota ma pidin peaaegu kukkuma; tuoli oli särkyä tool pidi äärepealt katki minema, tool oleks peaaegu katki läinud; häneltä oli päästä itku ta oli kohe nutma puhkemas, ta oli nutu äärel; olin putoamaisillani ma olin kukkumise äärel, ma olin kohe kukkumas; olla kuolemaisillaan suremas olla, surivoodis olla
19d (olla tekemässä)
◊ olla tekemässä jotakin midagi tegemas olla; olin juuri palaamassa kotiin ma olin just koju tagasi tulemas, olin just koju naasmas; se on menettämässä merkitystään see on oma tähendust kaotamas; ei kukaan ollut estämässä keegi ei olnud takistamas; puolue on saamassa vaaleissa läpi viidennen kansanedustajan partei on saavutamas valimistel ka viiendat rahvasaadikukohta
◊  (erik.) pojat ovat uimassa poisid on ujumas; (ark.) vai sitä ollaan oltu juhlimassa koko yö ah või et kogu öö on pidutsemas oldud; olin silloin juuri kahvia keittämässä ma olin just siis kohvi keetmas; ei ollut kukaan kuulemassa keegi ei olnud kuulamas; kuulmas ei olnud kedagi
19e (olla tekemättä)
◊ olla tekemättä jotakin midagi tegemata jätta; olin koko päivän syömättä ma olin terve päeva söömata; ole valehtelematta ära valeta; uskokaa tai olkaa uskomatta uskuge või ärge uskuge, uskuge või mitte; en voinut olla nauramatta ma ei suutnud olla [ilma] naermata, ma ei saanud naeru tagasi hoida
◊  (kans.) "Oletpa sinä kaunis." — "Ole nyt!" "Küll sa oled ilus." — "Mis sa nüüd!" ("Ole nüüd!")
19f (myönnytyksissä)
◊ menköön, jos on mennäkseen mingu, kui kord minema peab; tulee, jos on tullakseen see tuleb, mis tulema peab; rahat menevät, jos ovat mennäkseen raha läheb nii, nagu läheb; sade tulee, jos on tullakseen vihm tuleb siis, kui tuleb; tulee maisteri tyhmemmästäkin, jos on tullakseen! kui peab saama, siis saab veel rumalamastki magister!; siitä voi tulla oikein hyvä, jos on tullakseen sellest võib midagi head tulla, kui juba midagi tulema peab; olkoon hän kuinka taitava tahansa olgu ta nii osav kui tahes; olkoon vain professori, siitä en välitä! olgu pealegi professor, mind see ei huvita!; olkoon menneeksi olgu pealegi
20 (kannanotoissa ja päätelmissä)
◊ oli miten oli oli kuidas (mis) oli; lõppude lõpuks; olipa tämän asian laita miten tahansa olgu selle asjaga kuidas tahes; olkoonkin, että panostus ei kannata olgugi, et panus ei tasu end ära; samaa aherrusta aina vain, oli sitten arki tai pyhä aina samad askeldused, olgu siis argipäev või püha; tänne voivat tulla kaikki, oli heillä työtä tai ei siia võivad tulla kõik, kas neil oli tööd või ei; kaikki tehtävät, olivatpa ne millaisia tahansa kõik ülesanded, olid need siis millised tahes; kuinka (miten, annas) ollakaan, niin — no vaat, nii —; kuinka ollakaan, samassa tuli poliisi paikalle no vaata (ennäe), samas tuli politsei kohale; mutta miten ollakaan, vaimo ei muuttanutkaan mieltään aga no vaata, naine ei otsustanudki ümber
21 (kohteliasta sävyä tavoiteltaessa)
◊ oliko sinulla niitä voileipiä? kas sul oli veel neid võileibu?; kenen talo tuo taas olikaan? kelle maja see nüüd oligi?; mis sa ütlesid, kelle maja see oli?
◊  (ark.) ja nimi oli? mis nimi oli?; ollaanko sitä naimisissa? kas te olete abielus?
22 (apuverbinä)
◊  (konditionaalin pluskvamperfektissä) olisin antanut sen, jos olisit sanonut oleksin selle andnud, kui sa oleksid öelnud; ei olisi pitänyt sanoa mitään poleks (ei oleks) pidanud midagi ütlema; ei tällaista ennen olisi hyväksytty sellist asja poleks enne heaks kiidetud
◊  (imperatiivin perfektissä) olkoon hän sanonut mitä tahansa, asia on näin olgu ta öelnud mida tahes, asjalood on nii; tämä olkoon sanottu vain meidän kesken olgu see [välja] öeldud vaid omavahel; olkoon sovittu olgu nii
◊  (usein ylät.) (liittopreesensissä) hän on sen tekevä ta teeb seda veel [üks] kord; on tuleva aika, jolloin — tuleb aeg, mil —
◊  (liittoimperfektissä) ei kukaan tiennyt, milloin sota oli syttyvä keegi ei teadnud, millal sõda võis puhkeda ks. myös lienee