Soome-eesti suursõnaraamat

ainakin (kielt. yhteyksissä: ainakaan)
1 (joka tapauksessa) vähemasti, vähemalt, igal juhul, iga·tahes
◊ ainakin luulen niin vähemasti arvan nii; minä ainakin lähden vähemasti mina lähen; se ainakin on varmaa see vähemasti on kindel, see on igal juhul kindel; ei ainakaan vielä igatahes (vähemasti) mitte veel; tarvitsisin ainakin kolmen viikon loman mul oleks vähemalt kolmenädalast puhkust vaja; ei se ainakaan sataa markkaa maksa igatahes sada marka see ei maksa; anna hänen ainakin yrittää lase tal vähemasti proovida
2 (ikään kuin) just nagu, nagu (kui) — kunagi
◊ leikkiä kuten lapset ainakin mängida just nagu lapsed; hän löi kuin mies ainakin ta lõi kui mees kunagi; hän vastasi kuten ainakin mies, joka on tottunut täsmällisyyteen ta vastas nagu mees kunagi, kes on harjunud täpsusega

enkelin·kiharat 11 mon lokid nagu inglil

haihtua 52*F
1 haihtuda, lenduda; [ära] aurata, auruda; hajuda; (kaasuuntua) gaasiks muutuda, gaasistuda; (höyrystyä) aurustuda
◊ vesi haihtui kuiviin vesi auras ära; hanget haihtuivat hanged vajusid kokku, hanged sulasid ära
2 (huveta olemattomiin) haihtuda, olematuks muutuda, [nagu õhku] kaduda, hävida; (hälvetä) hajuda, kaduda, laiali minna; (ark. kadota) ära aurata, kaduda nagu tina tuhka; (ark. häipyä) ära aurata, jalga lasta, uttu tõmmata
◊ asia haihtui mielestäni see asi läks mul täiesti meelest ära; (ark.) kynäni on haihtunut jonnekin mu pastakas on ära auranud; mu pastakas on kadunud nagu tina tuhka; (ark.) parasta haihtua näistä maisemista! kõige parem oleks siit jalga lasta (uttu tõmmata)!; kõige targem oleks siit ära aurata!

kuin
1 (erilaisuutta ilmaisevana) kui
◊ kaksi kertaa suurempi kuin kaks korda suurem kui; erilainen kuin luulin teistmoodi (teistsugune) kui ma arvasin; niin tarpeellista kuin onkin nii vajalik kui [see] ka on; ei kukaan muu kuin mitte keegi muu kui
2 (samanlaisuutta ilmaiseva) kui, nagu
◊ yhtä vahva kuin niisama tugev kui; ota niin monta kuin haluat võta nii mitu (palju) kui tahad; kaksi plus kaksi on yhtä kuin neljä kaks pluss kaks on neli; kaunis kuin kuva ilus nagu pilt; siihen pystyy mies kuin mies seda suudab iga (viimane kui) mees; hyvä kuin mikä igavesti hea; hän sai kuin saikin minkä pyysi ta saigi lõpuks, mida palus; hän nai kuin naikin naapurin tyttären ja ta võttiski naabri tütre naiseks, nagu arvata oli; päästiin kuin päästiinkin perille ime küll, jõudsimegi kohale; sen kuin vain otat! võta aga!; hän selviytyi siinä kuin muutkin ta sai sellega hakkama nagu teisedki; ei Suomessa sen paremmin kuin Ruotsissakaan ei Soomes ega ka mitte Rootsis
◊  (ark.) se tekee niin paljon kuin kolmetuhatta markkaa see teeb nii palju kui kolm tuhat marka
3 (ark. kuinka, miten) kuin sä täällä oot? kuidas (miks) sa siin oled?

kuten nagu, nii nagu; nii kui
◊ nyt kuten ennenkin nüüd nagu ennegi; aivan kuten haluatte täpselt nii, nagu soovite; kuten sanottu nagu öeldud ks. myös jotenkuten, mitenkuten

käden käänteessä kiiresti, nobedasti; nagu niuhti (kõnek)

lailla kombel, viisil, moodi; kui, otse·kui, nagu
◊ lentää linnun lailla nagu lind lennata; hosua hullun lailla otsekui hull rabelda; koeta olla ihmisten lailla katsu inimese moodi olla; kaikella lailla igal kombel; molemmat ovat samalla lailla syyllisiä mõlemad on ühtviisi süüdi; jollain lailla on tultu toimeen mingit moodi on toime tuldud; millä lailla aiot menetellä? mis sa kavatsed ette võtta (peale hakata)?; päätös ei ollut millään lailla yllättävä otsus ei olnud mingil moel üllatav; sillä lailla sitä pitää! sedamoodi see käib!, see on õige jah!; sillä lailla sedaviisi; "Lähden pois." — "Vai sillä lailla!" "Ma lähen minema." — "Või sedaviisi [siis]!"; tee tällä lailla tee sedamoodi; aika lailla üsna tublisti (palju), päris kõvasti; hän on omalla laillaan viehättävä ta on omal kombel meeldiv

metallin·kova 10 kõva kui (nagu) metall, metall·kõva

minunlaiseni minu·sugune, minu·taoline, selline nagu mina
◊ minunlaiseni tavallinen ihminen minusugune tavaline inimene; selline tavaline inimene nagu mina

muka nagu, just·kui, just nagu, kuulu järgi, kuuldavasti
◊ hän esitteli tytön muka morsiamenaan ta tutvustas tüdrukut nagu oma pruuti; hän esitteli itsensä muka tytön sulhasena ta tutvustas ennast tüdruku peigmehena; ta tutvustas ennast justkui tüdruku peigmeest; hän on muka Suomen paras ta olevat Soome parim; teda peetavat Soome parimaks; räägitakse, et ta on Soome parim; kerrotaan, että sinä muka olisit sairas räägitakse, et oled just nagu haige; kuulu järgi olevat sa haige; hän jäi kotiin muka sairaana ta jäi koju justkui haigena; etkö muka tule? kas sa tõesti ei tule?, kas on tõesti nii, et sa ei tule?; hän jäi makaamaan muka loukkaantuneena ta jäi lamama, nagu (justkui) oleks viga saanud

näemmä nähtavasti, ilmselt, nagu näha
◊ se on näemmä jo valmis nähtavasti on see juba valmis, see on ilmselt valmis; nagu näha, on see valmis

pumpulin·kevyt 43 õhk·kerge, sulg·kerge; kerge nagu vatt

rätti·väsynyt 47 (ark.) puru·väsinud; ramp·väsinud; surmani väsinud; lõpp·väsinud (slg.); (vain predikatiivina) väsinud nagu ront; omadega päris läbi; väsimusest päris grogi; nagu tühjaks pigistatud sidrun; nagu äraaetud hobune

räytyä 52*F
1 (kans.) üles sulada (või, rasva kohta)
2 (vars. leik. riutua) nõrkeda, otsa lõppeda, kuhtuda, kurtuda, närbuda; sulada; olla nagu vaha

sametin·pehmeä 15 samet·pehme, sametine, pehme nagu samet
◊ puhua sametinpehmeällä äänellä rääkida sametise (sametpehme) häälega

seitin·ohut 43 õhuke nagu ämblikuvõrk; väga õhuke

siirapin·makea 15 (vars. kuv.) siirup·magus, magus nagu siirup; (kuv. myös) imal, lääge, liiga magus; (äänestä myös) mesi·magus

siitä1 75*D (verbi)
1 (sikiön alkamisesta) sigituda
◊ lapsen sikiäminen lapse sigitumine
◊  (Raam.) sikisi Pyhästä Hengestä sai sigitatud Pühast Vaimust
◊  (kuv.) sorrosta siinnyt viha rõhumisest siginenud (sündinud, tekkinud) viha
2 (lisääntyä) sigineda, sigida; paljuneda
◊ hiiret sikiävät nopeasti hiired siginevad (sigivad, paljunevad) kiiresti; sikiävä lammasrotu sigiv (sigilik) lambatõug
◊  (leik.) naapurit näyttävät olevan kovin sikiävää sukua naabrid paistavad olevat väga sigilikku sorti
3 (kuv. runsaasta lisääntymisestä) sigineda, sigida, sündida, sugeneda, tekkida, tulla juurde nagu seeni pärast vihma; (ideoista tms.) sünnitada, ilmale tuua, luua ks. myös syntyä

silkin·hieno 1 siidjas; siid·õrn, õrn nagu siid; (pehmeä) siid·pehme, pehme nagu siid

silkin·hohtava 10 siidi·läikeline, läikiv nagu siid
◊ silkinhohtava kiilto siidine läige, siidiläige

silkin·pehmeä 15 siid·pehme, pehme nagu siid; siidjas

silkin·sileä 15 siid·sile, sile nagu siid; siidjas; (pehmeä) siid·pehme, pehme nagu siid

suitsait (ark.) otse·kohe ‹—›; jala·maid; käigu pealt; ühe ropsuga, ühe jutiga; viuhti, nagu niuhti; (leikiten) mängleva kergusega, nagu lep[a]se reega

sutjakasti (ark.) sujuvalt, libedalt, ladusalt, paindlikult, tõrgeteta; nagu õlitatult
◊ työ kävi sutjakasti töö edenes (laabus) hästi; töö läks nagu lep[a]se reega

teeskennellä 67*J teeselda, silma·kirjatseda, simuleerida; teha nagu; (tekeytyä) teha end {joksikin millekski} ; (pelleillä) vigurdada, mängida
◊ teeskennellä ystävyyttä sõprust teeselda; hän teeskenteli olevansa sairas ta teeskles haigust, ta tegi end haigeks; teeskennellyn kohtelias ele tehtult viisakas žest; tuo oli pelkkää teeskentelyä see oli ainult silmakirjatsemine (teesklus)

tiettävästi kuuldavasti; teatavasti, nagu teada; teadu·pärast, teadu·poolest; (luultavasti) arvatavasti
◊ hän on tiettävästi sairaana ta on kuuldavasti haige; Suomen tiettävästi vanhin tammi teadupärast Soome vanim tamm

tiilis·kivi·romaani 6 (leik.) paks romaan, romaan nagu telliskivi

tunnetusti teatavasti, teada·olevalt, teadu·pärast, teadu·poolest; nagu teada
◊ hän on tunnetusti hyvin rikas ta on teadaolevalt väga rikas; se on tunnetusti kaunista seutua see on teatavasti ilus koht, seal on teatavasti kaunis ümbrus

veitsen·terävä 10 (myös kuv.) terav nagu habemenuga

virkailla 67 (kans., leik.) (olla joutilaana) nägu teha, nagu teeks tööd; logelda, logeleda; (toimitella jotakin vähäpätöistä) askeldada, sekeldada