Soome-eesti suursõnaraamat

edelle
1 (postp.) (paikasta, paremmuusjärjestyksestä) ette; (eteen) ette·poole; (ohi) mööda
◊ mennä jonkun edelle kellestki ette (mööda) minna; päästä toisten edelle teistest ette jõuda, teistest mööda minna; hän oli ehtinyt opinnoissa paljon muita edelle ta oli õpingutes teistest palju ette jõudnud; päästä urallaan työtoverei[s]taan edelle oma töös [teistest] töökaaslastest mööda minna; viennissä maamme on päässyt Ruotsin (Ruotsista, Ruotsia) edelle ekspordis on meie maa Rootsist ette jõudnud; asettaa joku jonkun edelle keegi kellestki ettepoole asetada
◊  (ajasta) helluntain edelle sattuva viikko nelipühade-eelne nädal; rientää tapahtumien edelle sündmustest ette rutata
2 (adv. ohi) ette, mööda
◊ Ruotsi ehti kehityksessä edelle Rootsi jõudis oma arenguga ette; siirtää kello tuntia edelle keerata kell tund aega ette

editse eest [läbi]; (ohi) eest [mööda]
◊ kiertää jonkin editse millegi eest mööda minna; tie kulkee talon editse tee läheb maja eest; he kiersivät talon editse nad läksid ringiga maja eest [läbi]

erehtyä 52*F
1 (tehdä erehdys) eksida {jostakin milleski} ; viga teha {jostakin milleski} ; (tehdä väärä arvio) valearvestust teha; mööda panna (kõnek); (käsittää väärin) valesti aru saada
◊ hän erehtyi laskuissaan ta eksis oma arvestustes; erehdyimme siinä, että luulimme me tegime vea, et arvasime; erehtyä tiestä tees eksida, valida vale tee; (eksyä) teelt eksida, ära eksida; erehtyä henkilöstä inimeses eksida; hän tunnusti erehtyneensä ta tunnistas [üles], et eksis
2 (tehdä jotakin epähuomiossa) kogemata teha
◊ erehtyä sanomaan jotakin kogemata midagi ütelda; erehtyi naapurin alueelle ta sattus kogemata naabri alale

fibata 73 (slg.)
1 eksida, mööda panna, apsu teha
2 (pettää) aikataulu fibasi sõidugraafik vedas alt

hurahdella 67*F (frekv.) < hurahtaa (kiitää ohi) mööda kihutada, mööda vuhiseda

hurahtaa 53*F
1 (kiitää ohi) mööda kihutada, mööda vuhiseda
2 (nopeasta tapahtumasta) aika hurahti huomaamatta aeg lendas märkamatult; rahat mennä hurahtivat raha otse kadus sõrmede vahelt
3 (ark. intoutua johonkin) hän on hurahtanut uskoon ta on usklikuks pööranud; hurahtanut tyyppi peast põrunud (nupust nikastanud) tüüp
4 (alkaa hurista) kone hurahti käyntiin masin läks uratades (urinaga) käima

jäitse jääd mööda, jääteed kaudu, jäitsi

kuluttaa 53*C
1 kulutada
◊ portaat olivat askeleiden kuluttamat trepp oli käimisest kulunud; kuluttaa jotakin puhki (rikki) midagi katki kulutada; kuluttaa housuntakamuksiaan püksitagumikku kulutada
◊  (kuv.) kuluttaa koulunpenkkiä koolipinki kulutada; kuluttaa hermoja närve kulutada
2 (hyödykkeiden käyttämisestä) tarvitada, tarbida; (käyttää) pruukida
◊ auto, joka kuluttaa vähän polttoainetta auto, mis kulutab (võtab) vähe bensiini; varastot on kulutettu loppuun tagavarad on ära kulutatud
3 (käyttää aika[a]nsa) veeta, viita, mööda saata; (haaskata) raisata
◊ kuluttaa aikaansa lukemalla lugemisega oma aega veeta (viita); kuluttaa elämänsä turhuuteen oma elu tühja peale raisata

laistaa 56
1 (korttip.) laual olevat väiksemat kaarti lüüa
2 (väistää) kõrvale hoida (hoiduda), eest ära (kõrvale) põigelda; (välttää) vältida; (kiertää) mööda hiilida (minna)

lähteä 60*F (imperfekti: lähti t. läksi)
1a (mennä) [ära] minna, minema hakata; (matkustaa) ära sõita; (poistua) lahkuda; (kulkuneuvosta, posti- tms. lähetyksestä) väljuda, välja sõita
◊ vieraat lähtivät külalised lahkusid; juna lähtee raiteelta kaksi rong väljub teiselt teelt; lähtevä liikenne väljumine (nt sildil); väljuvad bussid, rongid, lennukid vm; hän lähti kotiin ta läks koju; lähteä matkalle reisile minna; lähteä pakoon pakku minna, ära põgeneda; lähteä kävelylle jalutama minna; lähdetään jo! hakkame ometi (juba) minema
◊  (ark.) lähteä vetämään (nostelemaan) minema minna, jalga lasta
1b (jättää joku) ära minna, lahkuda; maha jätta
◊ hän lähti vaimonsa luota ta läks naise juurest ära; luottamusmiesten oli lähdettävä tööliste usaldusmeestel tuli töölt lahkuda; sihteeri uhkasi lähteä sekretär ähvardas töölt lahkuda; puolue lähti hallituksesta partei lahkus valitsusest
1c (kuolla) surra, elust lahkuda, teise ilma minna
◊ hän lähti rauhallisesti ta lahkus rahus (rahulikult)
1d (alkaa) lähtuda; (joesta) alata, algust saada
◊ suorat lähtevät samasta pisteestä sirged väljuvad samast punktist; joki lähtee ylängöltä jõgi saab alguse kõrgendikult
2 (irrota) ära tulla, maha tulla; (pudota) välja langeda; (liueta) välja minna; (sairaudesta tms.) järele anda, üle minna, mööda minna
◊ tukka lähtee juuksed langevad välja, juuksed tulevad peast ära; paidastani on lähtenyt nappi mu särgil on nööp eest ära tulnud; vaatteesta lähtee pesussa väri riie annab pesus värvi välja; maali lähtee värv tuleb (koorub) maha; lika ei lähde mustus ei lähe välja, mustus ei tule maha; jäät lähtivät jää lagunes, jää läks; kyllä näillä eväillä nälkä lähtee küll selle moonaga (toiduga) saab näljast jagu; tapaus ei lähde mielestäni [see] juhtum ei lähe mul meelest; juosta, minkä jaloista lähtee joosta nii kiiresti, kui jalad võtavad; kyllä lapsista ääntä lähtee lapsed teevad küll kõva kisa; hän huusi niin paljon kuin kurkusta lähti ta karjus täiest kõrist
◊  (erik. ostamiseen tms. liittyen) talo ei lähde sillä hinnalla maja selle hinnaga kätte ei saa; metsästä lähti paljon puuta mets andis palju puud välja
3 (olla lähtöisin, peräisin) pärineda, pärit olla, tulla; (saada alkunsa) algust saada
◊ työläiskodista lähtenyt kirjailija tööliskodust pärit kirjanik; kukista lähtevä tuoksu lilledest leviv lõhn; ajatus lähti meistä mõte sai alguse meilt, see oli meie idee
4 (perustaa käsityksensä tms.) lähtuda
◊ lähteä siitä oletuksesta, että — lähtuda sellest oletusest, et —; me lähdemme siitä (siltä pohjalta) että — me lähtume sellest, et —
5 (ryhtyä johonkin) {midagi} ette võtta, {midagi} tegema hakata, {millegi} kallale asuda
◊ siihen yritykseen en lähde sihukest asja ma ette ei võta; puolue lähti vaaleihin suurin odotuksin partei läks valimistele vastu suurte ootustega; lähteä selvittelemään jotakin midagi selgitama asuda; enpä lähtisi häntä arvostelemaan ega mina teda kritiseerima hakkaks; toiminta lähtee alkuun (käyntiin) asi läheb käima, tegevus algab; moottori lähti käyntiin mootor läks käima, mootor käivitus
◊  (ark.) kyllä se siitä lähtee! küll ta minema hakkab!, küll see korda läheb!

maan·teitse mööda maanteed, maanteed mööda
◊ maanteitse tapahtuva kuljetus maanteetransport, maanteevedu

maitse maitsi, maisi, maad mööda
◊ maitse ja meritse maitsi ja meritsi, maad ja merd mööda

menettää 53*C
1 kaotada, ilma jääda {jotakin millestki} ; minetada (tav abstraktselt); (hukata aikaa, voimia tms.) [ära] kulutada, [ära] raisata; (jättää käyttämättä mahdollisuutensa tms.) midagi käest (mööda) lasta; (ark.) midagi maha magada; (joutua luopumaan jostakin) midagi (kedagi) kaotada, millestki (kellestki) ilma jääda
◊ menettää omaisuutensa oma varandusest (varast) ilma jääda; haavoittunut menetti runsaasti verta haavatu kaotas rohkesti verd; tuomita jokin valtiolle menetetyksi kuulutada midagi riigile loovutatavaks; hän menetti onnettomuudessa puolisonsa ta kaotas õnnetusjuhtumis oma abikaasa; puolue menetti vaaleissa kymmenen edustajanpaikkaa partei kaotas valimistel kümme saadikukohta; partei jäi valimistel ilma kümnest saadikukohast; menettää työpaikkansa oma töökohta kaotada; oma töökohast ilma jääda; menettää vapautensa vabadust kaotada; menettää järkensä mõistust (aru) kaotada; hän on menettänyt ruokahalunsa ta söögiisu on kadunud; menettää malttinsa enesevalitsust kaotada; menettää henkensä surma saada; surra; elu jätta; menettää aikaa aega raisata; menettää tilaisuus [head] võimalust käest (mööda) lasta; [soodsat] võimalust kaotada; [head] võimalust maha magada
◊  (kuv.) menettää kasvonsa autoriteeti v usaldust kaotada; inimnägu kaotada; menettää luottamuksensa johonkuhun kellegi vastu usaldust kaotada; hän menetti otteensa elämästä tal kadus käest õige suhtumine ellu; ta kaotas (minetas) tõelise huvi elu vastu; hän menetti mielenkiintonsa asiaa kohtaan ta kaotas huvi asja vastu; asi ei pakkunud talle enam huvi; asia menetti merkityksensä asi kaotas oma tähtsuse; lentokone alkoi menettää korkeutta lennuk hakkas kõrgust kaotama; meillä ei ole mitään menetettävänä, mutta kaikki voitettavana meil pole midagi kaotada, aga võime võita kõik; kaikki on menetetty kõik on kaotatud (kadunud, läinud); kõik on läbi (otsas)
2 (kärsiä häviö, tappio) kaotada
◊ hän voitti ottelun erääkään menettämättä ta võitis matši [ilma] ühtki setti kaotamata; taistelua ei ole vielä menetetty lahingut ei ole veel kaotatud
◊  (kuv.) menettää peli mängu kaotada

mennä 67
1a minna; (ajoneuvolla) sõita; (poistua) ära minna, lahkuda; (lähteä) minema hakata, teele asuda; (ark.) jalga lasta
◊ mennä ulos välja minna, väljuda; mennä kotiin koju minna; mennä kävelylle jalutama minna; mennä käymään kaupassa poodi minna; poes käia; mennä maalle maale minna (sõita); mennään maata lähme magama; heidame magama; Tampereelle menevä juna Tamperesse minev rong; mene pois täältä! mine siit ära!, kao siit!; (ark.) lase jalga!, aura ära!, tõmba uttu!; mennä tiehensä lahkuda; ära minna; oma teed minna; tikku meni kynteni alle mul läks pind küüne alla ks. myös menevä, mennessä, mennyt
1b (erik. kuolemisesta) mennä manalle manalasse minna, teise ilma minna
1c (ryhtyä, ruveta tekemään jotakin) mennä apulaiseksi kauppaan kauplusesse müüjaks minna; mennä kouluun kooli minna; mennä kihloihin kihluda; mennä naimisiin abielluda; (miehestä) naist võtta; (naisesta) mehele minna; työläiset menivät lakkoon töölised hakkasid streikima; töölised alustasid streiki; mennä takaukseen jostakin {midagi} tagada; {midagi} garanteerida; {millegi eest} vastutada; {millelegi} garantiid anda
◊  (arvostelua tms. ilmaisemassa) mitäs menit valehtelemaan? oli sul siis vaja valetada!; miks sa siis valetasid?; on vaikea mennä sanomaan mitään varmaa on raske öelda midagi [täiesti] kindlat
1d (kuv.) mennä suoraan asiaan kohe (otse) asja juurde asuda; mennä henkilökohtaisuuksiin isiklikuks minna; liiallisuuteen menevä tarkkuus liialdusse kalduv (liialdatud, liialduslik) täpsus; sanoma meni perille sõnum jõudis pärale, sõnumist saadi aru; työ on mennyt eteenpäin töö on edenenud; ehdotus meni läpi ettepanek läks läbi (võeti vastu); mennä päähän pähe hakata; mikä sinuun on mennyt? mis sul viga on?; mis sinuga lahti on?; yleisöön menevä näytelmä publikule meeldiv näidend; näidend, millel on publikumenu; mennä itseensä enese kallal juurelda; pitkälle menevä kaugele minev
2a (yl. liikkeestä) ihmisiä tuli ja meni inimesed tulid ja läksid; viedä jotakin mennessään midagi endaga kaasa viia; anna mennä vain (tee se) tee aga, tee seda, las käia!; (jatka vain samaan tyyliin) lase aga samamoodi edasi, las käia endist viisi, jätka samas vaimus; mennään bussilla lähme (sõidame) bussiga; juna meni ohitse rong läks (sõitis) mööda; bussi meni viisi minuuttia sitten buss läks (sõitis) ära viie minuti eest; mennä polkkaa polkat tantsida ks. myös kävellä, juosta, lentää, ajaa
2b (mennen tullen) kuljimme jalan mennen tullen me läksime sinna ja tulime [ka] tagasi jala
◊  (kuv.) joukkue voitti mennen tullen meeskond võitis nagu muuseas (nagu möödaminnes), meeskond võitis nagu nalja
2c (mene ja tiedä) mene [ja] tiedä näin oli parasta ehk (võib-olla) nii oligi kõige parem; mene ja tiedä kuinka tässä käy mine tea, kuidas [siin] kõik läheb, näis, kuidas [siin] kõik läheb; "Miksi hän sen teki?" — "Mene ja tiedä." "Miks ta tegi seda?" — "Kes teab."
2d (olla esitettävänä) elokuva menee jo neljättä viikkoa film jookseb juba neljandat nädalat
2e (sujua, onnistua, menestyä) koe meni häneltä huonosti eksam läks tal halvasti; hyvin menevä liikeyritys hästi edenev äriettevõte; yritys menee hyvin ettevõttel läheb hästi, ettevõte edeneb; minulla menee hyvin mul läheb hästi
◊  (ark.) hänellä menee lujaa ta jõuab elus hästi edasi; ta läheb täie hooga ülesmäge; "Miten menee?" — "Siinähän tuo menee." "Kuidas läheb?" — "Läheb kah kuidagimoodi." ("Mis seal ikka.", "Keskeltläbi.", "Pole mõtet nuriseda.")
2f (sopia) sobida, passida; (soveltua, käydä) käia, kõlvata, sobida; (kelvata, menetellä) kõlvata
◊ ruokajuomana menee vesikin lauajoogiks sobib (käib) ka vesi; toidu kõrvale sobib (passib) ka vett juua; mennä kaupaksi [hästi] müügiks minna, müübida, nõutav olla; mennä täydestä täisväärtuslik olla, kõlblik (sobiv) olla, täie ette minna, asja ära ajada; juttuni meni häneen täydestä ta jäi mu juttu täielikult uskuma; mennä mukiin rahuldav (vastuvõetav, sobiv, kõlblik) olla
3 (hävitä, kadota) kaduda; (kuv.) haihtuda; (kulua, huveta) kuluda, minna; (vähentyä) väheneda, kahaneda; (ajasta) (loppua) mööduda, mööda minna; läbi (mööda) saada
◊ rahani menivät sen sileän tien mu raha läks kõige liha teed; mu raha lendas tuulde; minulta oli mennä henki ma pidin surma saama (elu jätma, hinge heitma); häneltä meni hermot ta kaotas närvid; ta närvid ütlesid üles; vihastus meni ohi viha läks üle, viha(hoog) haihtus; voitto meni Ruotsiin võit läks Rootsile; talo meni pilkkahintaan maja müüdi võileivahinna eest; maja müüdi (anti ära) poolmuidu; taikinaan meni kilo jauhoja taignasse läks kilo jahu; mennä vähiin väheneda, kahaneda, kokku kuivada; kaikki on mennyttä kõik on läinud (kadunud, otsas, läbi); lisätuloista meni yli puolet veroihin lisasissetulekutest (lisatuludest) läks üle poole maksudeks; jostakin menevä maksu millegi eest nõutav maks; aika meni kuin siivillä aeg läks (möödus) nagu linnutiivul; työhön meni paljon aikaa töö peale läks (kulus) palju aega; meni pari päivää läks mööda (möödus) paar päeva; menikö teillä myöhään? kas jäite hilja peale?; talven mentyä pärast talve, kui talv oli läinud (möödunud)
◊  (panna menemään, tuhlata, hävittää) panna menemään omaisuutensa oma varandust (vara) ära kulutada (ära raisata, hakkama panna); heittää menemään minema visata
◊  (kuolla, saada surmansa) hyökkäyksessä meni puolet miehistä rünnakus kaotati pooled meestest; rünnakus langesid pooled meestest; minulta meni hyvä ystävä ma kaotasin hea sõbra, ma jäin ilma heast sõbrast
4 (muuttua joksikin, joutua johonkin tilaan) minna, muutuda
◊ mennä noloksi ks. nolostua; mennä kalpeaksi kahvatada, kahvatuda, kahvatuks minna; mennä tainnoksiin minestada, meelemärkust kaotada; mennä sekaisin segi minna, segamini minna; suu meni hymyyn suu tõmbus (läks, lõi, vedas, venis) naerule; taivas meni pilveen taevas tõmbus (läks) pilve; kauppa menee kiinni kuudelta kauplus suletakse kell kuus, pood pannakse kinni kell kuus; nivel meni sijoiltaan liiges läks paigast ära, liiges nihestus
◊  (ark.) työ meni uusiksi töö tuli uuesti teha
5 (kulkea, käydä, suuntautua, ulottua) minna, suunduda; ulatuda; (johtaa) viia
◊ Turkuun menevä tie Turgu viiv tee, Turu tee; tämä tie menee Turkuun see tee viib Turgu, seda teed mööda pääseb (saab) Turgu; tästä menee ovi eteiseen siit läheb uks esikusse, see uks viib esikusse, siit uksest pääseb esikusse; syvälle menevä halkeama sügavale ulatuv lõhe (pragu)
6 (mahtua, sopia) mahtuda, minna; (sisään) sisse mahtuda (minna)
◊ piano ei mennyt ovesta klaver ei mahtunud uksest sisse; tulppa menee tarkasti aukkoon punn (kork) läheb täpselt auku; kengät eivät tahdo mennä jalkaan kingad ei taha jalga mahtuda, kingad ei lähe jalga
◊  (jonkin (jonkun) mentävä) sormen mentävä aukko auk, kuhu sõrm sisse mahub (läheb); miehen mentävä aukko auk, kust mees läbi mahub; (ryömien) auk, kust mees võib läbi roomata
◊  (kuv.) päähäni ei mene, että — mu pähe ei mahu see, et —; mu pea ei võta seda [vastu], et —
◊  (sopia määränsä puolesta) astiaan menee litra vettä anumasse mahub (läheb) liiter vett; kaksi menee kuuteen kolme kertaa kaks läheb kuuesse (kuude) kolm korda; kuus jagatud kahega on kolm

meri·teitse merd (mereteed) mööda, meritsi, mere·teitsi

meritse meritsi, merd (mereteed) mööda, mere·teitsi
◊ tavarankuljetus meritse kaubavedu mööda mereteed, kaubavedu meritsi, meretransport, mereveondus

meri·yhteys 40 mere·ühendus, ühendus meritsi (merd mööda)

missata 73 (ark.) (vars. urh.) mitte tabada, märgist mööda lasta; ebaõnnestunult sooritada; võimalust kasutamata jätta; (epäonnistua) eba·õnnestuda
◊ hän missasi heittonsa ta visked ebaõnnestusid; ta visked läksid nihu (kõnek)

mukaan
1 (adv.) kaasa ‹—›; ühes
◊ päästä mukaan matkalle reisile kaasa (ühes) pääseda; tule mukaan! tule kaasa (ühes)!; ottaa evästä mukaan teemoona kaasa (ühes) võtta; valtio tuli hankkeeseen mukaan riik ühines (liitus) projektiga; eilinen kilpailu mukaan luettuna eilne võistlus kaasa arvatud, kaasa arvatud eilne võistlus
2 (postp.)
2a (joukkoon, matkaan) kaasa ‹—›; ühes; koos ‹—›
◊ ottaa jotakin mukaansa midagi kaasa (ühes) võtta; tule minun mukaani! tule minuga kaasa!, tule koos minuga!; liittää hakemuksen mukaan todistusjäljennökset avaldusele lisada tõendite koopiad; avalduse juurde panna tõendite koopiad; esitys tempasi katsojat mukaansa etendus haaras vaatajad kaasa
2b (mukaisesti) järgi, kohaselt; mööda; vastavalt
◊ maalaus on tehty valokuvan mukaan maal on tehtud foto järgi; hinta määräytyy painon mukaan hind kujuneb (määratakse) kaalu järgi; laskea korkoa 5 %:n mukaan arvestada (arvutada) intressi 5% järgi; lisätä suolaa maun mukaan lisada soola maitse järgi; tehdä mielensä mukaan teha oma tahtmise (heaksarvamise) järgi, teha oma tahtmist mööda; parhaan kykynsä mukaan oma võimete järgi; vastavalt oma võimetele; kukin tehköön voimiensa mukaan igaüks tehku oma jaksu järgi (kohaselt); hän teki tapansa mukaan ta tegi oma harjumuse järgi; hän myöhästyi tapansa mukaan ta hilines oma harjumuse kohaselt; ta hilines, nagu tal on kombeks; toimia ohjeiden mukaan tegutseda juhtnööride järgi (kohaselt); tegutseda vastavalt juhtnööridele; pukeutua viimeisen muodin mukaan riietuda viimase moe järgi (kohaselt); riietuda vastavalt viimasele moele; kaiken todennäköisyyden mukaan vägagi tõenäoliselt; toivon mukaan loodetavasti; mahdollisuuksien mukaan võimalust mööda, võimaluse järgi, võimaluse kohaselt; (mikäli mahdollista) kui võimalik, võimaluse korral
2c (osoittamassa väitteen alkuperää) põhjal, järgi
◊ lehtitietojen mukaan ajakirjanduse põhjal; kuulemani mukaan minu kuulmise järgi, niipalju kui mina olen kuulnud; tietämäni mukaan minu teada; muistini mukaan minu mäletamist mööda, minu mäletamise järgi, niipalju kui mina mäletan

myöten
1 (postp.)
1a (pitkin) mööda (postp ja prep); piki (prep.); pidi (postp.)
◊ kulkea tietä myöten teed mööda (pidi) minna (astuda), astuda mööda teed; piki teed minna (astuda); rannikkoa myöten piki rannikut; mereranda pidi; kulkea portaita myöten trepist (treppi pidi) minna; kulkea jäätä myöten jääd mööda (pidi) minna; üle jää minna; vesi poistuu putkea myöten vesi voolab ära toru kaudu (toru pidi); lankaa myöten kasvava köynnös mööda (piki) nööri kasvav ronitaim, nööri pidi kasvav ronitaim
1b (myötäisesti) mööda; (vasten) vastu
◊ märät hiukset olivat päätä myöten märjad juuksed olid liibunud vastu pead
2a (johonkin asti, saakka) kuni, -ni; kuni -ni; saadik ‹—›
◊ ääriään myöten täynnä ääreni täis, pilgeni täis; talo paloi perustuksiaan myöten maja põles maani maha; Itämeri jäätyi eteläosiaan myöten Läänemeri jäätus kuni lõunapiirkondadeni välja
◊  (kuv.) hän loukkaantui sydänjuuriaan myöten ta solvus hingepõhjani (südamepõhjani); herrasmies sormenpäitään myöten härrasmees pealaest jalatallani; korviaan myöten rakastunut kõrvuni armunud; hänellä on tie auki taivasta myöten tal[le] on kõik teed lahti; asia oli sitä myöten selvä asi oli sellega (selles suhtes) selge; (erik.) koko perhe nuorinta poikaa myöten kogu pere, noorim poeg kaasa arvatud; viimeistä piirtoa myöten valmis talo viimse kriipsuni valmis maja; täiesti valmis maja; sali täyttyi viimeistä sijaa myöten saal täitus viimse kohani; valittaa korkeinta oikeutta myöten kaevata edasi kuni Ülemkohtuni välja
2b (jossakin asti) kaikkialla syrjäseutuja myöten ollaan sitä mieltä kõikjal, isegi kõrvalistes kohtades, arvatakse nii; hän matkusteli ulkomailla Kiinaa ja Japania myöten ta tegi välismaareise Hiinani ja Jaapanini välja; ta reisis palju välismaal, käis isegi Hiinas ja Jaapanis
2c (jostakin asti) vieraita tuli ulkomaita myöten külalisi tuli ka välismaalt
3 (aikana, kuluessa) lähteä matkaan yötä myöten asuda teele öisel ajal (öösel); aikaa myöten aja jooksul
4 (mukaan, mukaisesti) ratkaista asiat tapausta myöten lahendada asju konkreetsest juhtumist lähtudes; tee mieltäsi myöten tee oma tahtmise (meele) järgi, tee nagu ise soovid; siinä on nimi miestä myöten ta on oma nime vääriline; panna suu säkkiä myöten seada suu seki järgi
5 (adv.) antaa myöten järele anda, mööndusi teha; taanduda; pehmeä, myöten antava pinta pehme, elastne (vetruv) pind; pato antoi myöten ja murtui tamm andis järele ja murdus; antaa myöten vastustajalleen oma vastase ees taanduda; ylpeys ei anna myöten uhkus ei luba; jos aika ja varat myöten antavat kui aeg ja rahakott lubavad

myötäillä 67
1 (noudattaa, seurata) järgida; jälgida; järgneda; järel käia; (vaatteesta) keha mööda olla, ümber keha liibuda
◊ tie myötäilee joen vartta tee järgib jõekallast, tee kulgeb piki jõekallast; vartalon muotoja myötäilevä puku liibuv kleit, keha mööda kleit, keha mööda õmmeldud kleit
2 (säestää) saata, akompaneerida
◊ laulaa orkesterin myötäilemänä laulda orkestri saatel
3 (olla samaa mieltä) myötäillä jonkun mielipiteitä nõustuda kellegi arvamustega, kellegagi samadel arvamustel olla, kellegi arvamusi jagada

myötäinen 38
1 (vaatteesta) liibuv, keha järgi [olev], keha mööda [olev], keha järgi õmmeldud; (tiukka) tihedalt ümberolev (liibuv), kitsas
◊ tiiviisti vartalon myötäinen puku tihedalt [vastu keha] liibuv kleit, hästi keha mööda kleit
2 (tuulesta tms. menosuuntainen) päri-
◊ (myötätuuli) pärituul, taganttuul, soodne tuul; tuuli kääntyi myötäiseksi hakkas puhuma pärituul
3 (myötämäki) mäe·kallak, mäe·nõlvak, mäe·nõlv
◊ myötäinen rinne kallak, rinnak; ajaa myötäistä pärimäge (allamäge) sõita; laskea myötäistä mäest alla lasta
4 (suopea, suotuisa) soodus, soosiv, hea·tahtlik, hea·soovlik, armuline
◊ onni oli meille myötäinen õnn saatis meid

möhliä 61 (ark.) (epäonnistua) eba·õnnestuda, nurjuda, luhtuda, äparduda; luhta (nurja, rappa, tühja, untsu, nässu, aia taha, metsa) minna; viltu vedada; vett vedama minna; (munata) rumalusi (lollusi) teha; taktitult (matslikult) käituda; end (ennast) häbistada, endale häbi teha, end (ennast) blameerida, ennast täis teha (kõnek); prohmakat teha; {midagi} kihva keerata; {midagi} tuksi panna; (erehtyä) rumalat (jämedat, ränka) viga (eksitust, eksimust) teha, märgist mööda lasta; (transitiivisesti) ära rikkuda, ära lörtsida (kõnek) untsu (nässu) ajada (kõnek); (vastata väärin) mööda panna
◊ maalivahdin möhliminen vei joukkueen mahdollisuudet väravavahi prohmakad (rängad vead) nullisid meeskonna [võidu]võimalused

ohi
1 (postp.) mööda
◊ kävelimme koulun ohi me kõndisime koolist mööda; linja-auto ajoi pysäkin ohi liinibuss sõitis peatusest mööda; päästä jonkin ohi millestki mööda pääseda; mennä jonkin ohi vasemmalta millestki vasakult poolt mööda minna, millestki vasakult mööduda; mennä läheltä jonkin ohi millestki lähedalt mööda minna, millestki lähedalt mööduda; jatkoimme Oulun ohi läksime Oulust mööda; aita jatkuu kymmenen metriä talon ohi aed ulatub kümne meetri kaugusele majast edasi
◊  (sivuitse) valtatie menee kylän ohi maantee läheb külast mööda
◊  (kuv.) he puhuivat toistensa ohi nad rääkisid üksteisest mööda; puhua ohi suunsa liiga palju suud pruukida; se on mennyt minulta ohi korvien see on mul kõrvust mööda läinud
2 (adv.)
2a mööda
◊ mennä ohi ks. ohittaa 1 a, b; hän meni juuri äsken tästä ohi ta läks just äsja siit mööda; auto ajoi ohi auto sõitis mööda; ohi kulkevat autot möödasõitvad autod, mööduvad autod; virolainen kiri rinnalle ja ohi eestlane jõudis järele ja läks mööda (möödus); ampua ohi mööda tulistada (lasta)
2b (takanapäin) möödas, läbi
◊ loma on ohi puhkus on läbi (möödas); vaara ohi! oht on möödas!; kuume meni ohi palavik läks mööda; nuoruus on häneltä ohi tema noorus on möödas; lääkärin saapuessa oli kaikki jo ohi arsti saabudes oli kõik juba möödas; hyvä tilaisuus meni meiltä ohi hea võimalus libises meil käest
◊  (voitettu, kestetty) nyt on pahin ohi halvim on nüüd möödas; kriisi on ohi kriis on möödas

ohittaa 53*C
1a (ohittaa paikalla oleva: kävelemällä) mööduda, mööda minna; (ajamalla) mööda sõita
◊ hän ohitti meidät tervehtimättä ta läks meist tervitamata mööda, ta möödus meist tervitamata; laiva ohitti majakan laev möödus majakast
1b (ohittaa samassa suunnassa liikkuva: kävelemällä) mööduda; (ajamalla) mööda sõita; mööda joosta, mööda minna; (jättää kauas taakseen) eemalduda, kaugeneda
◊  hän ohitti muut takasuoralla ta jooksis teistest lõpusirgel mööda, ta jättis teised lõpusirgel endast maha
◊  (liikenteessä) ohittaa vasemmalta vasakult mööduda, vasakult mööda sõita; hän lähti ohittamaan rekkaa, mutta — ta hakkas veoautost mööda sõitma, kuid —
2 (urh. tenniksessä) passerlööki teha
3 (kuv.) (sivuuttaa) kõrvale jätta, kõrvale heita; (voittaa) võita; (jättää huomiotta) tähelepanuta jätta, tagaplaanile jätta
◊ pahin lama on jo ohitettu suurim kriis on juba võidetud (selja taga), suurimast kriisist on juba üle saadud; hän ohitti ansioillaan muut hakijat oma saavutustega lõi ta muid soovijaid; teenete poolest oli ta teistest taotlejatest üle; johtokunta ohitettiin päätöksenteossa juhtkond jäeti otsuse tegemisel kõrvale (tagaplaanile); hän ohitti kysymyksen vaikenemalla ta läks küsimusest vaikimisega mööda

parantua 52*J (useiden taivutusmuotojen rinnalla parata-verbin muotoja paranee, parani, paranisi)
1 (tulla paremmaksi) paraneda, paremaks minna; (kohentua, nousta) tõusta
◊ sää alkoi parantua ilm hakkas paremaks minema; mieliala oli parantunut meeleolu oli paranenud; palkka parantui palk tõusis, palk läks paremaks
2a (ihmisestä) (tulla terveeksi) paraneda; terveks saada, terveneda; (toipua) toibuda, kosuda
◊ hän parantui vaikeasta taudista ta paranes raskest haigusest, ta sai terveks raskest haigusest
2b (taudista, vammasta tms.) paraneda; üle minna, mööda minna
◊ haava on parantunut umpeen haav on kinni kasvanud, haav on paranenud; vaikeasti parantuva sairaus raskesti paranev haigus

pinta·teitse (maitse) maitsi, maad mööda; (meritse) meritsi, merd mööda

pitkin
1 (postp., prep.) piki, mööda
◊ kävellä tietä pitkin mööda teed kõndida; kävelimme pellon laitaa pitkin kõndisime piki põllu äärt; tie kulkee pitkin harjannetta tee läheb piki seljandikku; laskeutua tikapuita pitkin alas mööda redelit alla tulla; kiivetä köyttä pitkin mööda köit [üles] ronida; ääni kantautui vedenpintaa pitkin hääl kandus piki (mööda) veepinda edasi; kuljimme jäätä pitkin läksime jääd mööda; kylmät väreet kävivät pitkin selkäpiitä külmavärinad jooksid mööda selgroogu; maata pitkin pituuttaan pikali lamada; siruli olla
2 (ympäri) [ümber·]ringi; (joka paikassa) igal pool
◊ kulkea pitkin kaupunkia linnas ringi käia; vaatteet oli heitelty pitkin lattiaa riided olid igale poole põrandale maha visatud; matkustella pitkin maailmaa maailmas ringi rännata; kirjassa on virheitä pitkin matkaa raamat on vigadest tulvil; raamatus on palju vigu
3 (ajasta)
◊ vieraita kävi pitkin päivää külalisi käis kogu päev; hän on sairastellut pitkin vuotta ta on aasta läbi haige olnud
4 (adv.)
◊ pitkin ja poikin risti ja põiki; matkustella maailmaa pitkin ja poikin maailm risti ja põiki läbi rännata
◊  (kuv.) tuumia asiaa pitkin ja poikin asja mitme kandi pealt kaaluda

pujotella 67*C
1 ks. pujottaa
◊ pujotella helmiä lankaan helmeid niidile ajada (lükkida)
2 (kulkea jonkin lomitse t. lävitse) põigelda; mööda minna; (urh.) (pujottelusta) slaalomit sõita; (jääkiekossa, jalkapallossa ym.) triblada
◊ tarjoilija pujotteli pöytien välistä ettekandja põikles laudade vahelt läbi; vene pujotteli karien lomitse paat põikles karidest mööda; hän pujotteli radan ennätysajassa ta sõitis slaalomiraja rekordajaga läbi, ta läbis slaalomiraja rekordajaga

pummata 73 (ark.)
1 (epäonnistua, osua harhaan) eba·õnnestuda; mööda panna (kõnek); (ammunnassa myös) mööda lasta
◊ suunnistaja pummasi viimeisellä rastilla orienteeruja pani viimasest kontrollpunktist mööda
2 (kerjätä) kerjata; pommida

rauta·teitse raudteed mööda, raudteed pidi, raud·teel, raud·teega; rongiga
◊ matkustaa rautateitse rongiga sõita; kuljettaa rautateitse transportida rongiga; transportida raudteed pidi; kasutada raudteetransporti

sivuitse
1 äärt mööda (pidi), piki äärt; (vierellä) kõrval; ääres; (rinnalla) kõrval
◊ polku kulkee muurin sivuitse teerada läheb (kulgeb) müüri äärt mööda
2 ks. ohi, ohitse

sivuuttaa 53*C
1 {millestki, kellestki} mööda minna; {millestki, kellestki} mööda sõita; {millestki, kellestki} mööduda; ette jõuda; (mer. kiertää) ümber [neeme] sõita, ümbert ringi sõita v purjetada
◊ vastaantuleva ajoneuvo on sivuutettava oikealta vastutulevast sõidukist tuleb mööduda (mööda sõita) paremalt; sivuutin heidät kaukaa läksin neist kaugelt mööda; möödusin neist laia kaarega; laiva sivuutti majakan laev möödus majakast
2 (kuv.) mööda minna; (jättää huomiotta) {midagi} tähele panemata jätta, {midagi} tähelepanuta jätta; {midagi} hooletusse jätta; {midagi} sinnapaika jätta; tagasi tõrjuda v lükata; ignoreerida; (jättää syrjään) {midagi} kõrvale jätta; {millestki, kellestki} mitte hoolida; (ohittaa) seljataha jätta
◊ ehdotukset sivuutettiin ettepanekud lükati tagasi; esitettyä vastaväitettä ei voi sivuuttaa esitatud vastuväidet (protesti) ei või jätta tähelepanuta; esitatud vastuväidet (protesti) ei või ignoreerida; keski-iän sivuuttanut henkilö keskea seljataha jätnud isik; üle keskea isik

syrjäyttää 53*C kõrvale tõrjuda; välja tõrjuda; eemale tõrjuda; kõrvale tõugata, kõrvale lükata; (syrjäyttää tehtävästä tms.) kõrvaldada; (ark.) välja süüa (kõnek); (sivuuttaa) {kellestki} mööda minna, {kedagi} kõrvale jätta, {kedagi} ignoreerida
◊ veteen upotetun esineen syrjäyttämä nestemäärä vette lastud eseme (keha) poolt välja tõrjutud vedeliku hulk; koneet syrjäyttivät ihmistyövoiman masinad tõrjusid kõrvale (välja) inimtööjõu; syrjäyttää joku apurahoja jaettaessa kellestki stipendiumide jagamisel mööda minna; kedagi stipendiumide jagamisel kõrvale jätta

teitse teitsi, teed mööda

tykätä 73*A (ark.)
1 (pitää jostakusta t. jostakin) hoolida; pidada ‹pidas›; sisse võetud olla; {kellegi vastu} kiindumust tunda; {kellelegi} meeldida; {kellelegi} meele järgi olla; {kellelegi} meelt mööda olla
◊ tykätä kovasti jostakusta kellestki väga hoolida, kellestki kõvasti sisse võetud olla; hän ei tykännyt puurosta ta ei hoolinud pudrust, talle ei meeldinud puder; hän tykkäsi käydä tansseissa talle meeldis tantsimas käia
◊  (sananl.) yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä ühele meeldib ema, teisele tütar, üks peab emast, teine tütrest
2 (olla jotakin mieltä) arvata; {kellestki, millestki mingil} arvamusel olla
◊ mitäs tykkäät, jos lähdettäis? mis sa arvad, kui hakkaks minema?; mitä tykkäät uudesta puvustani? mis sa mu uuest kostüümist (ülikonnast) arvad?; tykätä hyvää jostakin millestki heal arvamusel olla, millegi üle rõõmus olla; tykätä pahaa jostakin millestki halval arvamusel olla, millestki häiritud olla
3 (haluta) soovida, tahta
◊ tee niin kuin tykkäät tee nii, nagu tahad; tee, kuidas süda kutsub; teen mitä tykkään! teen, mis tahan!

töppäillä 67 (ark.) (tehdä töppäyksiä) prohmakaid teha, apse teha, apsakaid teha; (möhliä) eksida, vigu teha; libastuda; vusserdada; viltu lasta, mööda panna, rappa minna; (mokata, munata) ennast blameerida, oma mainet rikkuda, ennast täis teha (kõnek); {midagi} ära rikkuda, {midagi} untsu ajada; (tehdä hölmöyksiä) lollusi teha
◊ tuli juovuksissa töppäillyksi purjus peaga tehti lollusi, purjus peaga sai tehtud lollusi

törmäillä 67 (frekv.) < törmätä
1 (törmätä yhteen) põrkuda {jonkin kanssa millegagi} ; kokku põrgata {jonkin kanssa millegagi} ; põrgata {jonkin kanssa millegi otsa, millegi vastu} ; tormata {jonkin kanssa millegi otsa, millegi vastu} ; tõugelda
◊ hän törmäili kiireissään huonekaluihin kiirustades põrkas ta mööblitele otsa; törmäillä sinne tänne siia-sinna tormata, siia-sinna tuiata
2 (järjettömästä käyttäytymisestä) tembutada, lollitada, lolli teha, jantida, janditada, jandelda, vigurdada; (töppäillä) prohmakaid teha, apse teha, apsakaid teha; (möhliä) eksida, vigu teha; libastuda; vusserdada; viltu lasta, mööda panna, rappa minna; (mokailla) ennast blameerida, ennast täis teha (kõnek)

uuno 1 (ark.)
1 (adj.) (typerä) juhmakas; opakas; (vain predikatiivina) mööda
◊ hän oli ihan uunona ta oli täitsa mööda
2 (subst.) (typerys, ääliö) loll·pea ‹pea›, taina·pea ‹pea›; topski

vesi·teitse veeteed mööda, vesitsi

vesitse veeteed mööda, vesitsi

vieritse kõrvalt mööda; (sivuitse) äärest, veerest
◊ tie kulkee talon vieritse tee läheb maja kõrvalt mööda; jänis loikki aivan vieritsemme jänes hüppas lausa meie kõrvalt mööda

viettää1 53*C
1 veeta, mööda saata
◊ viettää kesää maalla maal suve veeta; viettää aikaansa lukemalla lugemisega oma aega viita (mööda saata); viettää uneton yö veeta unetu öö; hän vietti yönsä taivasalla ta veetis oma öö[d] lageda taeva all; viettää vanhuudenpäiviään vanhainkodissa oma vanaduspäevi vanadekodus mööda saata; viettää huonoa elämää patuelu elada
2 (juhlia) pidutseda, [pidu] pidada ‹pidas›; tähistada
◊ viettää häitä pulmi pidada; äitienpäivää vietetään toukokuun toisena sunnuntaina emadepäeva peetakse (tähistatakse) mai teisel pühapäeval; viettää hiljainen hetki vainajan muistoksi kadunu mälestamiseks hetkeks vaikseks jääda

yöpyä 52*E ööbida, ööd mööda saata, ööd olla, ööd veeta
◊ yöpyä hotellissa hotellis ööbida; yöpyä teltassa ööd telgis mööda saata; yöpyä ystävien luona sõprade juures ööd veeta