Soome-eesti suursõnaraamat

eräs 41
1 keegi, üks, miski (kõnek); (mon) mõned; (muuan, tietty, adj.) teatav, teatud
◊ eräs hyvin tunnettu henkilö üks (keegi) hästi tuntud isik; eräs ystävistäni üks minu sõpradest; täällä on eräs, joka odottaa sinua siin on keegi, kes ootab sind; eräänä päivänä ühel päeval; eräillä tahoilla teatud ringkondades; tuli mieleeni eräs asia mulle tuli üks asi meelde
◊  (vihjailevissa ilmauksissa) minulla ei ole varaa kaikkeen kuten eräillä mina ei saa endale kõike lubada nagu mõned saavad
2 (yksi useasta) üks
◊ tämä oli eräs syy siihen, että — see oli üks põhjus, miks —; eräs tärkeimmistä satamistamme üks meie tähtsamatest sadamatest
3 (muutama, joku[nen]) mõni; (mon) mõned
◊ eräitä vuosia sitten mõned aastad tagasi, mõne aasta eest
◊  (ark. monesti) olen sitä eräänkin kerran katunut olen seda nii mõnelgi korral kahetsenud, olen seda mitu korda kahetsema pidanud

harva 9
1 (pron.) (muutama, jokin) üksik, mõni; vähesed ks. myös harvaan, harvassa
◊ muutamat harvat mõned üksikud, vähesed; ani harvat väga vähesed, haruharvad; harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta väheseid erandeid arvestamata (arvesse võtmata); harva se päivä pea iga päev; valta on harvojen käsissä võim on väheste [inimeste] käes; harva siihen pystyy vähesed saavad sellega hakkama, on vähe neid, kes sellega hakkama saavad; pole palju neid, kes sellega hakkama saavad; (usein leik.) kutsun saivat vain harvat ja valitut kutse said vaid vähesed väljavalitud
2 (adj.)
2a (tiheän vastakohtana; hajanainen) hõre, harv
◊ hänellä on harvat hampaat tal on harvad (hõredad) hambad; harva asutus hõre asustus
◊  (kuv.) harvat rivit hõredad read
2b (hidastahtinen) harv; (verkkainen) aeglane
◊ ammunta oli harvaa laskmine oli harv; tulevahetus oli hõre; kellon harva raksuttelu kella aeglane tiksumine

jokin 0 (jonkin, jotakin; mon: jotkin, joidenkin; -akin-lopun rinnalla usein -ain; kielt. vastine mikään, kukaan)
1 (pron.) keegi; miski, mingi; mõni
◊ hän on olevinaan jotakin ta teeb näo, nagu oleks keegi; ta oleks nagu ka midagi; se olisi jotakin se! see juba oleks midagi!; jopas jotakin! egas midagi!; hänessä on sitä jotakin temas on see miski; siellä kuuli jos jotakin seal võis kuulda mida iganes; jos jonkin näköisiä veneitä igasuguseid paate
2 (määrää ilmaisemassa, suunnilleen) teatud, vähene; mõni; (ark.) mingi; umbes
◊ jonkin matkan päässä sieltä natuke maad sealt; joitakin päiviä sitten mõned päevad tagasi; jossakin määrin teatud määral; jonkin verran mingil määral, mingivõrra
◊  (ark.) kuulijoita oli jotain 30 kuulajaid oli umbes 30

joku 0 (jonkun, jotakuta; mon: jotkut, joidenkuiden; nelitavuiset muodot korvataan vars. substantiivin t. muun nominin edellä vastaavalla jokin-pronominin muodolla; kielt. vastine kukaan, mikään) keegi; miski; (eräs) mõni
◊ ulkona liikkuu joku väljas liigub keegi, miski liigub õues; joku lähti, joku ei mõni läks, mõni mitte; joku Mika Waltari voisi kirjoittaa noin keegi Mika Waltari võiks niiviisi kirjutada; hän luulee olevansa joku ta arvab, et on keegi; hän on kuin joku variksenpelätin ta on nagu mingi hernehirmutis
◊  (ark.) joku hassu katsoja mingi imelik pealtvaataja; joku aika sitten mõni aeg tagasi, mõnda aega tagasi; joku sata kiloa umbes sada kilo; jonkun verran mingil määral; hän kirjoitti jonkun kaksi liuskaa ta kirjutas umbes kaks lehekülge

jokunen 38 mõni, mõningane; (muutama harva) mõni üksik, mõni vähene

muuan 10 (yks.partit: muuatta, muut sijat samat kuin muutama-pronominilla) keegi; miski; üks; mõni; (tietty, adj.) teatav, teatud
◊ muuan tuttavani üks mu tuttav; muuan kasvilaji teatav taimeliik; haluaisin tähdentää muuatta seikkaa ma tahaksin rõhutada üht asjaolu; päivänä muutamana ühel päeval; hän ja muutamat muut tema ja mõned teised (muud); muuan miehistä keegi meestest; joukossa oli muuan, joka aina purnasi seas oli üks, kes alati nurises (irises); muutamat eivät koskaan ota opikseen mõned ei võta eluilmas millestki õppust ks. myös eräs

muutama 10 mõni; (mon) mõned; (muutama harva) [mõni] üksik, vähene; (jokunen) mõni, mõningas, vähene
◊ minulla on muutama markka rahaa mul on paar marka (mõni mark) raha; muutama viikko sitten mõne nädala eest; mõni nädal tagasi; muutama sata kappaletta mõnisada tükki (eksemplari); siitä tietää vain muutama seda teavad vaid vähesed; seda teavad vaid mõned (mõningad) inimesed
◊  (harva) vain muutama kuulijoista ymmärsi asian vaid mõned kuulajad (vähesed kuulajad, üksikud kuulajad) said asjast aru ks. myös eräs 3

pari1 5
1 paar
◊  (ihmisistä ja eläimistä) miehet työskentelivät pareina mehed töötasid paaris (paaridena); leikkiin osallistui neljä paria mängust võttis osa neli paari; vaunuja veti kaksi paria hevosia vankrit vedas kaks paari hobuseid
◊  (erik. pariskunta) onnellinen pari õnnelik [abielu]paar; heistä tulee vielä pari nendest tuleb veel paar; alueen joutsenkanta on arvioitu kymmeneksi pariksi piirkonna luiki arvati olevat kümme paari
◊  (eril. osista, esineistä t. asioista) pari housuja püksipaar; pari kahvikuppeja paar kohvitasse; kengät olivat eri paria kingad olid erinevast paarist; kolme paria sukkia kolm paari sokke; housut maksavat 200 mk pari (parilta) püksipaar maksab 200 marka, püksid maksavad 200 marka
2 (kokonaisuuden toinen jäsen) paariline
◊ hansikkaan pari teine kinnas; olla jonkun parina kellegi paariline olla; pelata jonkun parina mängida kellegi paarilisena; voin olla hänen parinaan ma võin olla tema paariliseks; vaihtaa paria piirileikissä ringmängus paarilist vahetada ks. myös parikki
3 (noin kaksi) paar; (muutama) mõni
◊ ostin pari omenaa ostsin paar õuna; sinne on matkaa pari kilometriä sinna on paari kilomeetri tee; kerran pari vuodessa paar korda aastas; parilla sanalla sanottuna paari sõnaga öeldes, lühidalt öeldes; viivyn vain pari minuuttia ma viibin (olen ära) ainult paar minutit; pari[a] päivää myöhemmin paar päeva hiljem; parin kolmen päivän kuluttua paari kolme päeva pärast; otettiin parit ryypyt võtsime paar napsu
4 (sähk.) galvaani·element

sananen 38 sõnake[ne]; mõni sõna, paar sõna
◊ lopuksi sananen teoksen synnystä lõpuks paar sõna teose sünni kohta; lõpuks lühidalt teose sünnist