Soome-eesti suursõnaraamat

asiaan·kuulumaton 34*C asjasse mitte puutuv, asjasse puutumatu, eba·oluline; (henkilöstä) kõrvaline

edes
1 (vars. toivomuslauseissa) (ainakin) vähemalt, kas·või ‹—›; (vähintään) vähemalt; (kumminkin) ometi; (sentään) ometi[gi]
◊ saanko kymmenen tai edes viisi markkaa? kas ma saan kümme või siis vähemalt viis marka?, kas ma saaksin kas või viis marka?; välittäisit minusta edes vähän! kui sa minust kasvõi natukenegi hooliksid!; voisitte edes kiittää võiksite vähemalt tänadagi; hyvä, että edes ilma oli kaunis hea, et vähemalt ilm oli ilus
2 (kielt. yhteyksissä) isegi, isegi mitte, üldse[gi]
◊ asunto, jossa ei ole edes vesijohtoa korter, kus ei ole isegi [mitte] veevärki; hän ei maininnut asiasta edes vaimolleen ta ei maininud seda isegi oma naisele; enhän edes tunne häntä ma ju isegi ei tunne teda, ma ju ei tunne teda üldse; oletko edes yrittänyt? kas sa oled üldse proovinud?; ei edes sen vertaa isegi mitte niivõrd

ei- (yhd.) mitte-

ellei (ellen, ellet, ellei, ellemme, ellette, elleivät) kui ei, kui mitte
◊ maksoin jo, ellen väärin muista maksin juba, kui ma valesti ei mäleta; hakijoita oli sata, ellei enemmänkin taotlejaid oli sada, kui mitte rohkemgi; työ ei onnistu, ellette pane siihen koko sieluanne töö ei õnnestu, kui te ei tee seda hingega; töö ei õnnestu, kui te ei tee seda kogu oma südamest

hylätä 73*D
1 hüljata; (torjua luotaan) tõrjuda, eemale tõugata; (jättää) maha jätta
◊ tuntea itsensä hylätyksi end mahajäetuna tunda; (kuv.) Jumalan hylkäämä Jumalast maha jäetud
2 (olla hyväksymättä koe tms.) mitterahuldavaks tunnistada; läbi kukutada (eksamil); (anomus tms.) tagasi lükata; (olla puoltamatta) vastu olla; (julistaa kelpaamattomaksi) kõlbmatuks (kehtetuks) tunnistada; (käsikirjoitus tms.) tagasi lükata, avaldamisest keelduda; (tavara) mitte vastu võtta
◊ hylätty äänestyslippu kehtetuks tunnistatud valimissedel; kustantaja hylkäsi käsikirjoituksen kirjastaja lükkas käsikirja tagasi, kirjastaja ei võtnud käsikirja vastu; oikeus hylkäsi kanteen kohus lükkas hagi tagasi; hylkäävä päätös eitav otsus; asettua hylkäävälle kannalle eitavale seisukohale asuda

hyödytön 34*C kasutu; (turha) asjatu, ilma·aegne; (kannattamaton) tulutu; (tuottamaton) kasumit mitte andev; (tarpeeton) tarbetu, tühi
◊ hyödytön maa-alue kasutu maa; hyödytön kiista tühi tüli; tehdä hyödytöntä työtä tühja tööd teha; on hyödytöntä puhua heille teiega on asjata rääkida, teiega rääkimisest pole mingit kasu

ikinä
1 (koskaan, milloinkaan) iialgi, [mitte] kunagi
◊ ei enää ikinä ei iialgi enam; en ikinä palaa ma ei tule kunagi tagasi
◊  (vahvistavana) ei ikinä asia ole noin see asi ei ole üldsegi nii
2 (pron. ja partikkelin yhteydessä) tahes, iganes
◊ kuka ikinä tuleekin kes tahes ka ei tuleks; saat mitä ikinä haluat saad, mida iganes soovid; saad kõik, mis tahad
3 (suinkin) vähegi
◊ niin pian kuin ikinä voin nii ruttu kui vähegi saan

jollei (jollen, jollet, jollei, jollemme, jollette, jolleivät t. jolleivat) kui ei, kui mitte
◊ "Onko muita asioita? — Jollei, julistan kokouksen päättyneeksi" "Kas on veel midagi? — Kui ei ole, kuulutan koosoleku lõppenuks"; jollen tänään ehdi, tulen huomenna kui ma täna ei jõua, tulen homme; jolleivät (jolleivat) muuten tottele, niin — kui nad muidu sõna ei kuula, siis —; ketkä sitten, jollemme me? kes siis veel, kui mitte meie?

joskin (kielt. yhteyksissä: joskaan) kuigi [mitte], ehkki [mitte], olgugi et [mitte]
◊ kaunis vaate joskin kallis ilus riie, olgugi et kallis; filmi oli hyvä joskin vähän pitkä film oli hea, ehkki pisut pikk; kaikki meni hyvin joskaan ei aivan odotetusti kõik läks hästi, kuigi mitte päris ootuspäraselt

kangerrella 67*K < kangertaa takerduda, mitte laabuda
◊ joukkueen peli kangerteli meeskonna mäng ei laabunud; humalaisen kieli (puhe) kangerteli joodiku keel oli kange, joodik lällas; keskustelu kävi kangerrellen jutt ei laabunud; sano asiasi kangertelematta! ütle otse välja, mis sul öelda on!, räägi, ära keeruta!

kehdata 73*F
1 (rohjeta) julgeda, söandada; usaldada, tihata; mitte häbeneda; võida ‹võima›, sobida
◊ hän ei kehdannut pyytää tyttöä tanssiin ta ei julgenud (tihanud) tüdrukut tantsule paluda; hän ei kehdannut huomauttaa toisen virheestä ta ei julgenud teise veale tähelepanu juhtida; työ, jota kehtaa näyttää töö, mida pole häbi näidata; töö, mida võib (sobib) näidata; että kehtaattekin! kuidas te julgete!
2 (kans.) (viitsiä) viitsida; vaevaks võtta
◊ hän ei kehdannut edes sängystä nousta ta ei võtnud vaevaks (viitsinud) isegi voodist [üles] tõusta

kieltää 54*I
1 (tekemästä jotakin) [ära] keelata, keelustada; (olla antamatta, sallimatta jotakin) mitte lubada, luba mitte anda {joltakulta jokin kellelegi millekski}
◊ en kiellä enkä käske ma ei keela ega käsi; sen kiellän ehdottomasti! selle ma keelan kategooriliselt!; filmin esittäminen kiellettiin filmi näitamine keelati; lääkäri kielsi häneltä ehdottomasti tupakoinnin arst keelas tal suitsetamise rangelt ära; kieltää joltakulta apunsa kellelegi abi andmast keelduda, kedagi abistamast keelduda; hän ei voi kieltää sinulta mitään ta ei saa (suuda) sulle midagi keelata; kieltää itseltään kaikki huvitukset end kõigist lõbudest ilma jätta, kõigist lõbustustest loobuda; kieltää itsensä end ära salata; itsensä kieltäminen enese ärasalgamine
2 (olla myöntämättä todeksi) eitada; (kiistää) vaidlustada; (olla tunnustamatta) mitte omaks võtta; (hylätä) tagasi lükata
◊ kieltää jonkun ansiot kellegi teeneid eitada (mitte tunnustada); tosiasioita on turha kieltää fakte on asjatu eitada; kieltää syyllisyytensä end mitte süüdi tunnistada; kieltää jyrkästi tehneensä jotakin otsustavalt eitada, et on midagi teinud; hän ei myönnä eikä kiellä ta ei jaata ega eita, ta ei kinnita ega lükka ümber; kuulusteltava kielsi kivenkovaan ülekuulatav eitas kangekaelselt; ei voi kieltää, että hän on kaunis ei saa eitada, et ta on ilus; kieltää Jumalan olemassaolo Jumala olemasolu eitada; kieltää lapsensa oma last maha (ära) salata

konsaan; konsanaan (vars. ylät.)
1 (kielt. yhteyksissä) [mitte] kunagi, [mitte] iialgi, ealeski
◊ sitä en voi konsaan unohtaa seda ei saa ma kunagi (iialgi) unustada; paras mitä konsaan on nähty parim, mida kunagi on nähtud
2 (vertauksissa) ilma oli kaunis kuin konsaan keväällä ilm oli ilus nagu kevadel ikka; kuin mies konsaan nagu mees kunagi

koommin (kielt. yhteyksissä) pärast seda enam [mitte]; sest·saadik ‹—›, siit·peale
◊ häntä ei ole sen koommin näkynyt sestsaadik ei ole teda enam näha olnud

korkeintaan kõige rohkem; (luvuin ilmaistavasta määrästä) maksimaalselt, mitte rohkem (enam) kui; (parhaassa tapauksessa vain) parimal juhul
◊ korkeintaan 50 markkaa kõige rohkem 50 marka; viivyn korkeintaan tunnin jään kõige rohkem tunniks, ma ei jää rohkem kui tunniks ajaks; korkeintaan tyydyttävä maksimaalselt (mitte rohkem kui) rahuldav; siitä voi korkeintaan sanoa, että — selle kohta võib kõige rohkem seda öelda, et —

koskaan (kielt.) iial[gi], [mitte] kunagi
◊ ei koskaan ei iial[gi], mitte kunagi; parempi kuin koskaan parem kui kunagi varem; en unohda sinua koskaan ma ei unusta sind kunagi; oletko koskaan sairas? kas sa kunagi haige ka oled; etkö koskaan ole sairas? kas sa ei ole iialgi (kunagi) haige; paras koskaan saamani tulos parim tulemus, mis ma kunagi olen saavutanud; nyt jos koskaan nüüd, kui üldse; koskaan toteutumaton haave unistus, mis iial ei täitu

kukaan 0 (kenenkään, ketään; mon: kutkaan t. ketkään, keidenkään; muut muodot kuin yks.nom ja tav. mon.nom korvataan kenkään-pronominin vastaavilla muodoilla; kielt. yhteyksissä) [mitte] keegi, [mitte] ükski
◊ ei kukaan [mitte] keegi; kukaan ei voi tietää keegi ei või teada; onko siellä ketään? kas seal on keegi?; eikö siellä ole ketään? kas seal ei ole [mitte] kedagi?; osata jotakin paremmin kuin kukaan muu osata midagi paremini kui ükski teine

kumpikaan 16*H (kummankaan, kumpaakaan, kumpiakaan) ei (mitte) kumbki
◊ ei kumpikaan näistä kahdesta mitte (ei) kumbki neist kahest

kun
1 (silloin kun) kui, siis kui; (sillä aikaa kun) kuna
◊ tule käymään, kun ehdit tule külla, kui aega saad; tämä on viimeinen kerta, kun tapaamme see on viimane kord, kui me kohtume (kokku saame); siksi kun kuni
2 (koska) sest, sellepärast et
◊ kun ei totellut, niin kärsiköön seuraukset et ta sõna ei kuulanud, kandku tagajärjed; kun hän oli niin väsynyt, niin hän nukahti heti ta uinus kohe, sest oli nii väsinud; hän nukahti heti, väsynyt kun oli ta jäi kohe magama, sest oli väsinud; varsinkin kun eriti kui
3 (vastakohtaa ilmentävänä) kuna
◊ tytöt käyttäytyivät siivosti, kun pojat porsastelivat tüdrukud käitusid korralikult, poisid aga tegid põrsatempe (karutükke)
4 (ehtoa ilmaisevasti) kui; (kunhan vain) juhul kui
◊ paljonko maksaa kaksi omenaa, kun markalla saa yhden? kui palju maksab kaks õuna, kui marga eest saab ühe?; vihatkoot, kunhan pelkäävät vihaku, kui nad aga kardavad
5 (että) et
◊ paras kun tunnustat kõige parem, et sa üles tunnistad; kuulin kun ovi kävi kuulsin, et uks käis
6 (toivomuksissa: kunpa, kunhan vain) kui, kui ei (mitte)
◊ kun et vain vilustuisi kui sa ainult ei külmetaks
7 (vahvistussanana) annahan kun luen lase ma loen läbi; minä kun en vain huomannut mina aga ei märganudki

laimin·lyödä 64 hooletusse (unarusse, tähelepanuta) jätta; hooletu (lohakas) olla; hoolitsematu (korratu) olla; hoolimatu olla, mitte hoolida; tegemata jätta; kasutamata jätta
◊ lapsia on laiminlyöty lapsed on hooletusse jäetud; hän on alkanut laiminlyödä ulkonäköään ta on lakanud oma välimuse eest hoolitsemast

liki·main ligi·kaudu, pea·aegu
◊ ne ovat likimain yhtä suuret need on ligikaudu ühesuurused (kielt. yhteyksissä: likimainkaan) mitte sinnapoolegi, kaugeltki mitte
◊ rahat eivät riittäneet likimainkaan rahast ei jätkunud kaugeltki [mitte] ks. myös lähimain

lähes·tulkoonkaan sugugi mitte, üldsegi mitte, kaugeltki mitte, mitte sinnapoolegi
◊ rahamme eivät riittäneet lähestulkoonkaankaan meie rahast ei jätkunud kaugeltki [mitte]

lähimain pea·aegu; umbes, ligi·kaudu, umb·kaudu, ligi·lähedaselt; (kielt. yhteyksissä: lähimainkaan) sugugi mitte, kaugeltki mitte, üldse[gi] mitte, mitte sinnapoolegi
◊ lähimain 50 vuotta sitten umbkaudu 50 aastat tagasi; se ei ole lähimainkaan valmis see ei ole kaugeltki valmis

lätsähtää 53*F potsatada, matsatada; (kakusta tms.) sisse vajuda, sisse langeda, mitte kerkida
◊ pudota lätsähtää istualleen tagumiku peale (istukile) potsatada; kakku voi lätsähtää kook võib sisse vajuda

merkityksetön 34*C tähtsusetu, tühine; (vähäpätöinen) eba·oluline, tähtsusetu, tühine; (toisarvoinen) eba·oluline, kõrvaline, asjasse mitte puutuv
◊ merkityksetön sivuseikka ebaoluline kõrvaline asi

milloinkaan (kielt. yhteyksissä) [mitte] kunagi
◊ ei milloinkaan mitte kunagi, ei kunagi; ei milloinkaan ennen mitte kunagi varem; eihän sitä milloinkaan tiedä, mitä tapahtuu ega seda ju kunagi tea, mis võib juhtuda; oletko milloinkaan ajatellut erota? oled sa kunagi mõelnud lahkumineku (lahutamise) peale?; oled sa kunagi kavatsenud lahutada?
◊  (sananp.) parempi myöhään kuin ei milloinkaan parem hilja kui mitte kunagi

missata 73 (ark.) (vars. urh.) mitte tabada, märgist mööda lasta; ebaõnnestunult sooritada; võimalust kasutamata jätta; (epäonnistua) eba·õnnestuda
◊ hän missasi heittonsa ta visked ebaõnnestusid; ta visked läksid nihu (kõnek)

muistaa 53
1 mäletada; meeles olla; (pitää mielessä) meeles pidada; (säilyttää muistissa) mäletada; (palauttaa mieleensä) meelde tuletada, meenutada; (panna muistiin) meelde jätta; (keksiä) meelde tulla
◊ muistan sen selvästi ma mäletan seda selgesti; mul on see selgesti meeles; muistan sen hämärästi mäletan seda uduselt (ähmaselt); see on mul uduselt (ähmaselt) meeles; en muista nähneeni häntä ma ei mäleta, et oleksin teda näinud; en jaksa muistaa sitä mulle ei tule see kuidagi meelde; ma ei suuda seda kuidagi meenutada (meelde tuletada); sen hän tulee muistamaan kauan seda ta mäletab kaua; see seisab tal kaua meeles; muistaakseni minu mäletamise (mälestuse) järgi; minu mäletamist (mälestust) mööda; minu mälestustes; nii nagu mina mäletan; jos oikein muistan kui ma õigesti mäletan; kui ma ei eksi; ellen väärin muista kui ma õigesti mäletan; kui mul pole valesti meelde jäänud; kui ma just valesti ei mäleta; muista sammuttaa valot! ära unusta tulesid kustutada!; ei sanaakaan toisille, muista se! pea meeles — teistele mitte ühtki sõna!; ära siis unusta — teistele mitte ühtki sõna!; minulla on paljon muistamista mul tuleb palju asju meeles pidada; silloin muistin sinut siis sa tulid mulle meelde; siis ma meenutasin sind; siis ma mõtlesin su peale; nytpä muistankin, että — nüüd turgatas mulle meelde, et —; teen sen nyt heti muistaessani teen seda nüüd kohe, kuni see on mul meeles; teen seda nüüd kohe, enne kui ma selle ära unustan (enne kui see mul meelest ära läheb)
2 (ajatella, muistella) mäletada, meeles pidada; meenutada; meeles olla (seista); mõtelda, mõelda; mitte unustada
◊ muistan sinua aina sa oled mul alati meeles; ma mäletan sind alati; ma ei unusta sind kunagi; älä muista pahalla ära mõtle minust (mu peale) halvasti; ära meenuta mind halva sõnaga; muistakaamme menneiden polvien työtä! ärgem unustagem eelmiste sugupõlvede tööd!; pidagem meeles eelmiste sugupõlvede tööd! ks. myös muistella 3
3 (suosion osoittamisesta) meeles pidada
◊ muistaa jotakuta testamentissaan kedagi oma testamendis meeles pidada; muistaa jotakuta lahjalla kedagi kingitusega meeles pidada
4 (ottaa huomioon) arvesse võtta, tähele panna, {millelegi} mõelda
◊ älä kiihdy, muista verenpainettasi! ära erutu, mõtle oma vererõhule!

myöhäisintään hiljemalt, kõige hiljem, mitte hiljem kui

ollenkaan (kielt. yhteyksissä) mitte (ei) sugugi, üldsegi mitte
◊ en osaa ollenkaan laulaa ma ei oska sugugi laulda; aikaa oli vähän, tuskin ollenkaan aega oli vähe, peaaegu et üldse mitte; ei ole ollenkaan varmaa, että — pole sugugi kindel, et —; ei ollenkaan hassumpi pole paha, päris ilus; "Häiritsenkö?" — "Et ollenkaan." "Kas ma segan?" — "Ei, sugugi mitte." ("Ei, üldsegi mitte.")

raitistella 67 (leik.) kainena püsida; alkoholi mitte juua (mõni aeg)

ryhditön 34*C
1 (veltto, hervoton) lõtv, lodev; (vars. kankaasta) mitte vormis püsiv; kergesti kortsuv; lörts ‹lörtsu› (halv.)
◊ ryhditön mies halva rühiga mees; halva kehahoiakuga mees; ryhditön pahvi pehme papp; ryhditöntä kangasta vormi mittesäilitav kangas (riie); kergesti kortsuv kangas (riie); lörts riie (halv.)
2 (kuv.) (holtiton) püsimatu, kõikuv, ise·loomutu, selg·rootu, tahte·jõuetu; (päättämätön) kõhklev, otsustus·võimetu; (jäsentymätön) liigendamata, laiali·valguv; (sekava) segane
◊  (kuv.) esitelmä oli sekava ja ryhditön ettekanne oli segane ja laialivalguv; hän on luonteeltaan ryhditön ta on oma loomult tahtejõuetu (otsustusvõimetu, selgrootu)

sivuuttaa 53*C
1 {millestki, kellestki} mööda minna; {millestki, kellestki} mööda sõita; {millestki, kellestki} mööduda; ette jõuda; (mer. kiertää) ümber [neeme] sõita, ümbert ringi sõita v purjetada
◊ vastaantuleva ajoneuvo on sivuutettava oikealta vastutulevast sõidukist tuleb mööduda (mööda sõita) paremalt; sivuutin heidät kaukaa läksin neist kaugelt mööda; möödusin neist laia kaarega; laiva sivuutti majakan laev möödus majakast
2 (kuv.) mööda minna; (jättää huomiotta) {midagi} tähele panemata jätta, {midagi} tähelepanuta jätta; {midagi} hooletusse jätta; {midagi} sinnapaika jätta; tagasi tõrjuda v lükata; ignoreerida; (jättää syrjään) {midagi} kõrvale jätta; {millestki, kellestki} mitte hoolida; (ohittaa) seljataha jätta
◊ ehdotukset sivuutettiin ettepanekud lükati tagasi; esitettyä vastaväitettä ei voi sivuuttaa esitatud vastuväidet (protesti) ei või jätta tähelepanuta; esitatud vastuväidet (protesti) ei või ignoreerida; keski-iän sivuuttanut henkilö keskea seljataha jätnud isik; üle keskea isik

syrjiä 61 diskrimineerida; (kohdella huonommin) halvasti kohelda; halvustusega suhtuda; (sivuuttaa) kõrvale jätta; kõrvale tõrjuda; mitte hoolida
◊ syrjitty kansanosa rahva diskrimineeritud osa; tuntea itsensä syrjityksi työelämässä end tööelus kõrvaletõrjutuna (diskrimineerituna) tunda; naista syrjivä naist (naisi) diskrimineeriv

säilyä 52 (pysyä häviämättä t. muuttumattomana) säilida; alal hoiduda; alles olla, alles jääda, [alles] püsida; mitte hävida; (tavasta tms.) säilida; [edasi] kesta; edasi elada; (pysyä pilaantumatta) säilida, seista, püsida, mitte rikneda; (pysyä vahingoittumatta) pääseda {joltakin millestki, millegi eest} ; (jäädä ennalleen) jääda
◊ säilyä ennallaan alal hoiduda, säilida; huonekalut ovat säilyneet vahingoittumatta mööbliesemed (mööbel) on säilinud (alal hoidunud) kahju saamata; kala on säilynyt pilaantumatta kala on püsinud (säilinud) riknemata; kala on püsinud värskena; säilyä vahingoittumatta viga saamata pääseda; terve nahaga pääseda; puhtalt välja tulla; rakennukset säilyivät tulipalossa hooned jäid tulekahjus alles (terveks); hooned säilisid tulekahjus; kirjaa on säilynyt vain muutama kappale raamatust on säilinud vaid mõni eksemplar; raamatust on alles ainult mõni eksemplar; irtaimisto säilyi vesivahingoilta majakraam jäi veest kahjustamata; majakraam pääses veekahjustustest; tapaus on säilynyt ihmisten muistissa sündmus on säilinud inimeste mälus; järjestys säilyi kord püsis; kord säilitati; tasapaino säilyi tasakaal püsis; rauha säilyi rahu säilis (püsis); perinne on säilynyt sukupolvesta toiseen traditsioon on kestnud põlvest põlve; pakastettuina marjat säilyvät hyvin sügavkülmutatud marjad säilivad hästi; hyvin säilynyt nainen hästi säilinud naine; saappaissa jalat säilyvät kuivina saabastes püsivad (seisavad) jalad kuivad; saapad hoiavad jalad kuivadena; yhtiön tulos säilyi tyydyttävänä ühingu tulemus püsis rahuldavana; ühingu tulemus jäi rahuldavaks; säilyä elävänä (elossa) ellu jääda; eluga pääseda; kirje on säilynyt arkistossa kiri on säilinud arhiivis; hän säilyi rytäkässä vammoitta ta tuli löömingust tervena (terve nahaga) välja; ta jäi löömingus terveks (vigastamata); joukkue säilyi A-ryhmässä meeskond säilitas oma koha A-rühmas; meeskond hoidis oma koha A-rühmas alles; meeskond jäi A-rühma pidama

säästää 53
1 säästa, kokku hoida; kokkuhoidlik olla; ökonoomne olla
◊ säästää energiankulutuksessa energiat säästa (kokku hoida); energiat vähem tarbida; energiatarbimist vähendada; säästää ruoassa toiduga kokku hoida; he joutuivat säästämään ruoassa neil tuli toiduga kokkuhoidlik olla; käyttää raaka-ainetta säästäen toorainet säästlikult (ökonoomselt) kasutada; kuntien tulee säästää supistamalla menojaan valdadel (kundadel) tuleb säästa vähendades oma väljaminekuid
2a (panna talteen, säilöön tms.) säilitada, alles hoida, talletada; (varata) varuda; (kerätä säästämällä) kokku hoida; koguda; kõrvale panna
◊  (rahasta) säästää rahaa pankkiin raha pangas talletada; raha panka hoiustada (hoiule anda, hoidu panna); säästää omaa asuntoa varten (omaan asuntoon) oma korteri jaoks raha koguda; hän säästi matkarahat palkastaan ta hoidis reisiraha kokku oma palgast; ta pani reisiraha kõrvale oma palgast; säästää pahan päivän varalle mustadeks päevadeks kõrvale panna
2b (esineitä) säilitada; alal hoida; alles hoida, alles jätta
◊ säästää kirjeenvaihtonsa jälkipolville luettavaksi oma kirjavahetust järeltulevatele põlvedele lugemiseks alles hoida; säästää käytetyt vaatteensa keräykseen kantud riideid korjanduse jaoks säilitada (alles hoida); säästä minullekin pala täytekakkua hoia (jäta) ka mulle tükk torti alles
2c (jättää jokin asia toistaiseksi) edasi lükata
◊ säästää matkansa soveliaampaan ajankohtaan [oma] reisi sobivamale ajale edasi lükata; säästää parhaat jutut viimeiseksi parimaid lugusid viimaseks jätta (hoida)
3 (varjella jotakin vahingoittumiselta tms.) säästa; säästlikult kasutada; hoida; {millegagi} hoolivalt ümber käia; {millelegi, kellelegi} armu heita; (olla vahingoittamatta tms.) mitte kahjustada, kahjustamata olla
◊ pohjallisten käyttö säästää jalkineita sisetaldade kasutamine hoiab (säästab) jalatseid; hopeita säästävä puhdistusaine hõbedat mittekahjustav puhastusaine; silmien säästämiseksi on käytettävä hyvää valaistusta silmade hoidmiseks (säästmiseks) tuleb hoolitseda hea valgustuse eest; hän ahertaa itseään säästämättä ta rahmeldab ennast säästmata; ta rahmeldab oma jõudu säästmata; ta rahmeldab endale armu heitmata; säästä meidät selityksiltäsi! säästa meid oma seletustest!; avohakkuussa säästettiin vain kapea rantavyöhyke lageraiet tehes jäeti alles ainult kitsas rannavöönd; lageraiet tehes heideti armu ainult kitsale rannavööndile; säästäkää henkemme! heitke meile armu!; jätke meid ellu!
4 (välttää tuhlausta) säästa, kokku hoida; (olla pidättyväinen jonkin käytössä) kokkuhoidlik olla {jotakin millegagi} ; säästlikult kasutada; (ark.) koonerdada {jotakin millegagi} ; kitsi olla {jotakin millegagi} ; (kaihtaa, karttaa) vältida; kõrvale hoiduda {jotakin millestki} ; ära hoida
◊ juhlien järjestelyissä ei säästetty kustannuksia peo korraldamisel ei hoitud raha kokku; peo korraldamisel rahaga ei koonerdatud; säästää askeleitaan samme kokku hoida; säästää turhaa työtä asjatut tööd vältida (ära hoida); hän antoi apuaan vaivojaan säästämättä ta oli abiks oma vaeva säästmata; ta abistas oma vaeva paljuks panemata; riidassa ei sanoja säästetty tülis ei oldud sõnadega kitsid; katselijat eivät säästäneet äänijänteitään vaatajad ei hoidnud oma häälevarusid kokku; vaatajad kisasid täiest kõrist; meidän täytyy säästää matkarahojamme me peame oma reisiraha säästlikult kasutama; me peame oma reisirahaga kokkuhoidlikud olema
5 (aiheuttaa jonkin säästyminen) säästa; kokku hoida
◊ menetelmä, joka säästää kustannuksia meetod, mis säästab kulusid; meetod, mis hoiab kulusid kokku; kulusid vähendav meetod; ökonoomne meetod; aikaa säästävä aega säästev; työtä säästävä tööd säästev
◊  (lääk.) säästävä kirurgia konservatiivne ravi, säilitusravi

talvehtimaton 34*C mitte·talvituv, ületalve mitte püsiv, talve mitte üleelav
◊ talvehtimaton kasvinosa talvel mitte säiliv taimeosa

toiminta·kyvytön 34*C teo·võimetu; tegutsemis·võimetu; (koneesta t. laitteesta myös) mitte töökorras [olev], mitte töötav, mitte funktsioneeriv
◊ hän pelästyi toimintakyvyttömäksi ta kohkus teovõimetuks, ta oli kohkumusest teovõimetu

tuskin
1 vaevalt
◊ tuskin kuuluva vaevalt kuuldav, vaevalt kuulda olev; hän jaksoi tuskin seistä ta jaksas vaevalt [jalul] seista; hänellä oli rahaa tuskin nimeksikään vaevalt tal üldse raha oli, tal oli raha vaid nime poolest
◊  (ajan ilmauksena) tuskin oli toinen lopettanut, kun toinen aloitti vaevalt oli üks lõpetanud, kui teine alustas
2 (epäilevää oletusta t. varovaista kieltoa ilmaisemassa) vaevalt küll; ilmselt mitte
◊ tuskinpa tuo kannattaa vaevalt et see ära tasub; "Olet väärässä." — "Tuskinpa." "Sa eksid." — "Vaevalt küll."
3 (juuri ja juuri) vaevu, [häda·]vaevalt; napilt, ääre·pealt
◊ hädin (töin) tuskin suure hädaga (surmaga)

vajottaa 53*C (antaa periksi, upottaa) vajuda; mitte [peal] kanda
◊ hiekka vajotti joka askeleella liiv vajus igal sammul; hanki vajotti lumi [hang] vajus, lumi ei kandnud; pelto oli märkä ja vajottava põld oli märg ja ei kandnud, põld oli tüma; vajottava (vetinen) tüma

valvoskella 67 ärkvel (üleval) olla, mitte magada
◊ hän valvoskeli paljon öisin ta oli öösiti palju ärkvel (üleval), ta ei maganud ööde kaupa ks. myös valvoa 1

valvottaa 53*C ärkvel hoida, mitte magada lasta
◊ lapsi valvotti vanhempiaan koko yön laps ei lasknud vanematel terve öö magada, laps hoidis vanemaid öö otsa ärkvel; huolet valvottivat häntä mured ei lasknud tal magada

vielä
1 (myönt. yhteyksissä)
1a (yhä) [ikka] veel; (jatkuvasti) veelgi
◊ vieläkin minua harmittaa mul on ikka veel meel paha; yöt ovat vielä kylmiä ööd on veel külmad; olen lomalla vielä huomenna ma olen homme veel puhkusel, veel homme olen ma puhkusel; hän seisoi siellä vielä ta seisis ikka veel seal; asia on vieläkin ratkaisematta asi on ikka veel lahendamata
◊  (ilmaisemassa myöhemmyyttä) kyllä sinusta vielä mies tulee küllap sinust saab veel mees; mihin hän vielä ehtiikään elämässään kuhu ta oma elus veel välja jõuab; vielä minä hänelle näytän küll ma talle veel näitan
◊  (ennen jonkin päättymistä) teos ilmestyi vielä samana vuonna teos ilmus veel samal aastal; ajattelitko tehdä sen vielä tänään? kas sa mõtlesid seda veel täna teha?
1b (mahdollisuutta ilmaisemassa) (hädin tuskin) vaevu
◊ sen vielä ymmärrän, että — sellest saan ma veel [kuidagi] aru, et —
1c (lisäksi) [ka] veel
◊ vielä kerran, pojat veel [üks] kord, poisid; vielä lopuksi sanoisin, että — lõpuks veel ütleksin, et —; hetkinen, vielä yksi seikka! üks moment, veel üks asi!; vielä tämänkin piti sattua! see pidi ka veel juhtuma!, ka see pidi veel juhtuma!; se vielä puuttuisi, että — see veel puuduks, et —; älkää uiko kauas, hukutte vielä! ärge ujuge kaugele, upute veel ära!
1d (komparatiivista ilmausta vahvistamassa) veel
◊ vielä pahempi veel halvem (pahem), veelgi hullem; jos mahdollista, vieläkin huonompi kui võimalik, siis veelgi halvem; hän ei kyennyt istumaan, vielä vähemmän seisomaan ta ei suutnud istuda, veel vähem siis seista
1e (torjuvissa vastauksissa)
◊ "Saitko palkankorotuksen?" — "Vielä mitä!" "Kas said palgakõrgendust?" — "Või veel!"; "Harmittaako sinua?" — "Vielä kysyt!" "Kas sa oled pahane?" — "Sa veel küsid!"
1f (jopa, yksinpä)
◊ taitaa useita kieliä, vieläpä suahiliakin oskab mitmeid keeli, isegi suahiili keelt
2 (kielt. yhteyksissä) ei veel, veel mitte
◊ ei vielä tänään mutta jo huomenna täna veel mitte, aga juba homme; vielä emme tiedä kaikkea, mitä tapahtui veel ei tea me kõike, mis juhtus; etkö vieläkään tajua, mitä on tekeillä? kas sa veelgi ei mõista, mis on teoksil?; emme vielä ole myöhässä me ei jää veel hiljaks, me ei hiline veel; ei tämä vielä mitään see pole veel midagi

viirata 73 (ark.) nurjuda; mitte paika pidada
◊ ennustus viirasi ennustus ei pidanud paika, ettekuulutus läks mööda; poikaa (pojalla) viiraa päästä poiss on peast segane

vähintään vähemalt, vähimalt, kõige vähem; mitte vähem kui
◊ vähintään viisi vähemalt viis; se maksaa vähintään 100 markkaa see maksab vähemalt 100 marka

yhtään (kielt. yhteyksissä) mitte (ei) sugugi, mitte (ei) põrmugi, mitte (ei) raasugi, mitte (ei) vähematki, üldse mitte ks. myös yksi 2
◊ lapsi ei itkenyt yhtään, kun rokotettiin laps ei nutnud üldse, kui rõugeid pandi; älä yhtään hätäile! ära üldse närvitse (närvelda)!, mis sa tühja pabistad!, ära tee väljagi!; en tiedä siitä yhtään mitään ma ei tea sellest mitte midagi, mul pole sellest aimugi; en yhtään ymmärrä, minkä takia — ma ei saa üldse aru, mille pärast —; A ei ole yhtään sen huonompi kuin B A pole sugugi (üldsegi) kehvem kui B; onko sinulla yhtään rahaa? on sul üleüldse raha?, kas sul üldse raha on?; ei yhtään hassumpi pole sel häda midagi, ei ole tal viga midagi, see käib küll