|
?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 9 artiklit
ammatin·harjoitus 39 {mingil} [töö]alal tegutsemine, {mingi} ameti pidamine
jokin 0 (jonkin, jotakin; mon: jotkin, joidenkin; -akin-lopun rinnalla usein -ain; kielt. vastine mikään, kukaan)
1 (pron.) keegi; miski, mingi; mõni
◊ hän on olevinaan jotakin ta teeb näo, nagu oleks keegi; ta oleks nagu ka midagi; se olisi jotakin se! see juba oleks midagi!; jopas jotakin! egas midagi!; hänessä on sitä jotakin temas on see miski; siellä kuuli jos jotakin seal võis kuulda mida iganes; jos jonkin näköisiä veneitä igasuguseid paate
2 (määrää ilmaisemassa, suunnilleen) teatud, vähene; mõni; (ark.) mingi; umbes
◊ jonkin matkan päässä sieltä natuke maad sealt; joitakin päiviä sitten mõned päevad tagasi; jossakin määrin teatud määral; jonkin verran mingil määral, mingivõrra
◊
maistua 52
1 maitsta, maitseda; [mingi] maitsega olla
◊ maistua hyvältä (hyvälle) hästi maitseda, hea maitsega olla; maistua pahalta (pahalle) halvasti maitseda, halva maitsega olla; ruoka maistuu hyvältä toit maitseb hästi; toidul on hea maitse; yäk, tämä maistuu hirveältä ptüi, see maitseb õudselt (jälgilt, jubedalt); ptüi, see on õudse (jälgi, jubeda) maitsega; omena maistuu happamelta õun on hapu maitsega; kurkku maistuu kirpeältä kurk on mõru maitsega; vesi maistuu öljyltä veel on õli maitse (maik), vesi on õli maitsega (õlimaitseline), vesi maitseb õli järele; (kuv.) tämä ei maistu hongalta eikä haavalta ks. honka
◊
2 (maistua hyvältä, kelvata) kylläpä ruoka maistuu! küll maitseb toit hästi!; küll on maitsev toit!; maistuisiko kuppi kahvia? kas läheks tass kohvi?, kuidas oleks tassi kohviga?; sairaalle ei maistunut ruoka haigel ei olnud üldse isu; pojalle eivät äidin herkutkaan maistuneet poisile ei maitsenud isegi ema tehtud maiuspalad
◊
mikin 0 (minkin, mitäkin; vain yks. käytetään myönt. yhteyksissä tav. muiden mi-alkuisten pronominien t. adverbien ohella) miski, mingi; keegi
◊ näytä, missä mikin osa sijaitsee näita, kus mingi osa asub; he tekivät mikä mitäkin üks tegi üht, teine teist [asja], nad tegid igaüks midagi, igaüks neist tegi oma toimetust; milloin minkin laatuinen kord ühesugune, kord teistsugune; iga kord erinev (isemoodi); hän maksoi milloin minkin suuruisen summan ta maksis iga kord erineva suurusega summa; ta maksis kord ühe, kord teise summa; se tehtiin milloin milläkin tavalla seda tehti kord ühel, kord teisel viisil; see tehti iga kord erineval viisil
mikään 0 (minkään, mitään; mon.nom: mitkään; muut sijat yksikössä ja monikossa samanlaiset)
1 (adjektiivsesti) mingi, mingi·sugune; (substantiivisesti) miski
◊ asiasta on vaikea sanoa mitään varmaa asjast on raske öelda midagi kindlat
◊
2 (ennen kaikkea) tämä jos mikään on tärkeää just see on väga tähtis
◊
◊
◊
nimitellä 67*C nimetada, {kedagi mingi nimega} kutsuda; (haukkua) sõimata
◊ aina hän haukkuu ja nimittelee pidevalt ta sõimab ja kutsub mind inetute nimedega
-painotteinen 38 rõhutav, toonitav; (erityisesti johonkin painottuva) mingi kallakuga, mingi suunitlusega
◊ musiikki-painotteinen lukio muusika kallakuga gümnaasium
sekoite·villa 9 villa ja mingi muu kiu segu; pool·villane
tietynlainen 38 teatud, teatav; mingi, mingi·sugune
◊ tietynlaiset olot teatud [laadi] olukorrad; hänen äänessään oli tietynlaista kyllästyneisyyttä tema hääles oli teatavat tüdimust ks. myös jonkinlainen