Soome-eesti suursõnaraamat

erän·kävijä 12 jahi·mees, metsa·mees
◊ hän on innokas eränkävijä talle meeldib elu kõnnumaal, ta on kirglik jahimees; hän on tottunut eränkävijä ta on kogenud metsamees

liikkua 52*A
1a liikuda, liikumises olla
◊ tuoli liikkui paikaltaan tool liikus paigast; liikkua sivullepäin kõrvale (külje poole) liikuda; ei lehtikään liikkunut ükski leht ei liikunud; yrittää saada kivi liikkumaan katsuda kivi liikuma saada; pianistin sormet liikkuivat koskettimilla pianisti sõrmed liikusid klahvidel; heiluri liikkuu edestakaisin pendel liigub edasi-tagasi; juna liikkuu kiskoja myöten rong liigub rööbastel; matalapaine liikkuu itään madalrõhkkond liigub itta
1b (omatahtoisesta kulkemisesta) liikuda, kulgeda; siirduda
◊ joku liikkui ullakolla keegi liikus pööningul; vanhus ei enää pääse liikkumaan vanainimene ei suuda enam liikuda; istua liikkumatta liikumatult istuda; liikkua lämpimikseen liikuda, et sooja saada, liikumisega [endale] sooja teha; liikkua jalan jala käia, jalgsi liikuda; liikkua ryömien roomates liikuda; hän ei liiku kotoaan minnekään ta ei käigi kodunt väljas, ta ei liigu kodunt kuhugi
1c (kulkea, kierrellä, matkustaa) ringi liikuda, ringi sõita
◊ liikkua puhematkoilla ringi liikuda (sõita) ja kõnesid pidada, kõneringsõitudel olla; liikkua työnhaussa tööotsinguil (tööd otsides) ringi liikuda; hän pitää metsässä liikkumisesta talle meeldib metsas liikuda; missä asioissa sinä täälläpäin liikut? mis asjus sa siinkandis liigud?, mis sind siia tõi?; hän on maailmalla paljon liikkunut mies ta on maailmas palju liikunud mees, ta on palju [maa]ilma näinud mees
◊  (kuv.) hän liikkuu monella tutkimusalalla ta tegutseb mitmel uurimisalal
2 (laajemmin)
2a (olla liikkeellä, sairaudesta tms.) liikvel olla, liikuda
◊ markkinoilla liikkuu varastettua tavaraa liikvel (müügil) on varastatud kraami (asju); seudulla liikkuu susia ümbruskonnas on liikvel hunte; liikkuu kaikenlaisia huhuja liigub igasuguseid kuulujutte; kirjallisuus kuvastaa, mitä ajassa liikkuu kirjanduses leiab vastukaja see, mis ajas toimub
2b (ajatuksista, tunteista tms.) päässäni liikkui outoja ajatuksia mu peas keerles veidraid mõtteid; mitä mielessäsi liikkuu? mis sul mõttes mõlgub?; mitähän hänen mielessään mahtaa liikkua? mis tema peas küll võiks liikuda?
2c (olla kyseessä)
◊ keskustelu liikkui politiikassa vestlus käis poliitikast (poliitika ümber); talousarvio liikkuu miljoonissa eelarve ulatub miljonitesse

liila 9
1 (adj.) lilla, [hele·]violetne
2 (subst.) violett
◊ hennon liila paitapusero õrnlilla särkpluus; pidän liilasta mulle meeldib lilla

maistua 52
1 maitsta, maitseda; [mingi] maitsega olla
◊ maistua hyvältä (hyvälle) hästi maitseda, hea maitsega olla; maistua pahalta (pahalle) halvasti maitseda, halva maitsega olla; ruoka maistuu hyvältä toit maitseb hästi; toidul on hea maitse; yäk, tämä maistuu hirveältä ptüi, see maitseb õudselt (jälgilt, jubedalt); ptüi, see on õudse (jälgi, jubeda) maitsega; omena maistuu happamelta õun on hapu maitsega; kurkku maistuu kirpeältä kurk on mõru maitsega; vesi maistuu öljyltä veel on õli maitse (maik), vesi on õli maitsega (õlimaitseline), vesi maitseb õli järele; (kuv.) tämä ei maistu hongalta eikä haavalta ks. honka
◊  (kuv.) miltä työ maistuu? kuidas töö istub (meeldib)?; maistua puulta olla igav (tüütu)
2 (maistua hyvältä, kelvata) kylläpä ruoka maistuu! küll maitseb toit hästi!; küll on maitsev toit!; maistuisiko kuppi kahvia? kas läheks tass kohvi?, kuidas oleks tassi kohviga?; sairaalle ei maistunut ruoka haigel ei olnud üldse isu; pojalle eivät äidin herkutkaan maistuneet poisile ei maitsenud isegi ema tehtud maiuspalad
◊  (kuv.) uni maistuu väsyneelle väsinud inimesele uni maitseb; työ ei tunnu maistuvan töö ei istu; tööl pole õiget maitset (maiku)

menestys 39
1 edu; menu; (onni) õnn; (onnistuminen) õnnestumine, korda·minek; (myötäkäyminen, menestyminen) korda·minek, õnnestumine, laabumine, vedamine; (kuv.) päri·tuul
◊ saada menestystä jossakin milleski edu saavutada; milleski häid tagajärgi (tulemusi) saavutada; milleski edukas olla; hänellä on menestystä naisten parissa tal on menu naiste juures; ta meeldib naistele; toivottaa jollekulle onnea ja menestystä kellelegi õnne ja edu soovida; juoda malja jonkun menestykseksi kellegi edu heaks klaasi tõsta; juua toost kellelegi head käekäiku soovides; kilpailla hyvällä menestyksellä edukalt (hea eduga, õnnestunult) võistelda; heade tagajärgedega (tulemusrikkalt) võistelda; kokeilla jotakin huonolla menestyksellä midagi edutult (ebaõnnestunult, kehvade tulemustega) katsetada
◊  (erik.) menestyksen teologia edu teoloogia
2 (menestyksekkäästä saavutuksesta tms.) menu; õnnestumine, korda·minek
◊ konsertista tuli loistava menestys kontserdil oli tohutu menu, kontsert õnnestus hiilgavalt; kontsert oli suur õnnestumine (kordaminek)

menetellä 67*C
1 tegutseda, talitada; menetleda; (toimia) toimida; (käyttäytyä) käituda
◊ menetellä oikein jossakin asiassa mingis asjas õigesti tegutseda, mingit asja õigesti ajada; menetellä mielensä mukaan oma tahtmise (äranägemise, heaksarvamise, suva) järgi teha (toimida, talitada); menetellä kierosti jotakuta kohtaan kellegi suhtes ebaausalt käituda; miten menettelisit tulipalon sattuessa? kuidas tegutseksid (toimiksid) tulekahju korral?; vian korjaamiseksi menetellään seuraavasti vea (rikke) parandamiseks tuleb toimida järgmiselt; (ark.) räjähteiden kanssa on meneteltävä varovasti lõhkeainetega tuleb ümber käia ettevaatlikult; en tiedä, miten menetellä hänen kanssaan ma ei tea, kuidas temasse suhtuda; ma ei tea, kuidas temaga käituda; ma ei tea, kuidas teda kohelda
2 (käydä päinsä) sobida, passida; (kelvata) kõlvata
◊ se menettelee paremman puutteessa parema puudusel see kõlbab küll; käib küll, kui muud pole; tuollainen käytös ei menettele selline käitumine on sobimatu; "Mitä pidät uudesta työpaikastasi?" — "menettelee." "Kuidas sulle meeldib uus töökoht?" — "Pole viga. (Käib küll. Käib kah.)"; (aika hyvä) "Täitsa vastuvõetav."

mieleinen 38 (mieluinen, mieluisa) meeldiv, meele·pärane; (pidetty) populaarne, armastatud; (mukava) mõnus, hubane, õdus; kena, armas; tore; (ilahduttava) rõõmustav; (toivottu) tere·tulnud, oodatud
◊ hän valitsi mieleisensä kirjan ta valis endale meelepärase raamatu; ta valis sellise raamatu, mis talle meeldis; se oli hänelle mieleinen lahja see oli talle meelepärane (meeldiv) kink (kingitus); tuoli on mieleiseni [see] tool meeldib mulle; [see] tool on just minu meele järgi; [see] tool vastab minu maitsele

musta 10
1a (adj.) must
◊ sinisen musta sinakasmust, sinkjasmust; mustan ruskea mustjaspruun, tumepruun; maalata jokin mustaksi midagi mustaks värvida; (kuv.) midagi (kedagi) mustata (laimata, teotada)
1b (subst.) must
◊ pidän mustasta mulle meeldib must, ma armastan musta [värvi]; pukeutua mustiin musta riietuda
◊ (šakissa) musta antautui must alistus
2a (kuv.) maa on musta maa on must; hänellä oli mustat kädet ta käed on mustad; musta leipä leib, rukkileib; must leib; juoda kahvi mustana kohvi mustalt juua; musta multa must muld; musta jää must jää; musta laatikko must kast; kadut olivat mustanaan väkeä tänavad mustasid (mustendasid) rahvast; hänellä oli mustat renkaat silmien ympärillä tal olid mustad rõngad silmade ümber; silmä mustana silm siniseks löödud; siitä ei ole mustaa valkoisella seda ei ole kirja pandud; sellest ei ole [midagi] must valgel; panna mustaa valkoiselle (tehdä sopimus) kirjalikku lepingut teha; saada mustaa valkoiselle kirja panna, paberile panna, kirjalikult vormistada; musta kulta must kuld, nafta; mustat veljet mustad mungad, dominiiklased, dominikaanid; musta aukko must auk; musta hevonen (yllättämään valmis kilpailija) üllatusvõimeline võistleja (kandidaat); (tuntematon kyky) üllataja [mingil alal]; perheen musta lammas perekonna must lammas, perekonna valulaps (murelaps); musta huumori must huumor; musta surma must surm, katk; musta pörssi must turg; must börs; osa summasta maksettiin mustana osa summast maksti althõlma (maksustajale teatamata, raamatupidamisest mööda minnes)
2b (kuv. synkkä, surullinen) mieli mustana mustas (sünges, kurvas) meeleolus; tulevaisuus näytti mustaakin mustemmalta tulevik oli tume, tulevik tundus süngena, tulevik tundus süngemastki süngem, tulevik ei tõotanud midagi head; musta päivä liikenteessä: 10 ihmistä kuoli liikluses oli must päev: 10 inimest sai surma; nälänhädän mustimmat alueet näljahäda kõige raskemad alad; musta elokuva sünge film, film noir (1940. ja 1950. aastate ameerika detektiiv- jm filmide kohta)
2c (kuv. häpeällinen tms.) must, tume, häbi·väärne
◊ musta menneisyys must minevik; musta pilkku jonkun menneisyydessä tume (must) plekk (häbiplekk) kellegi minevikus; mustimman taantumuksen edustaja kõige mustema tagurluse esindaja; musta lista must nimekiri; panna mustalle listalle musta nimekirja panna; joutua mustalle listalle musta nimekirja sattuda; musta magia must maagia; selittää musta valkoiseksi musta valgeks rääkida (pöörata)
3 (negridisestä rodusta ja siihen kuuluvista) (myös subst., adj.) must (kõnek) musta·nahaline, tumeda·nahaline; (subst.) neeger; (USA:n mustaihoisista, subst.) afro·ameeriklane
◊ musta rotu must (negriidne) rass; mustien vapautusliike mustade vabastusliikumine

olo 1
1 (oleskelu) olek, olemine
◊ kahden kesken olo oli mukavaa kahekesi olek oli tore; tehdä olonsa mukavaksi oma olemist mugavaks teha; hänen ulkomailla olonsa aikana tema välismaal oleku ajal
2 (fyysinen [olo]tila t. mieliala) hänellä oli huono olo tal oli paha olla; lääke helpotti sairaan oloa ravim kergendas haige seisundit; silloin oli hyvä (ihana) olo siis oli hea olla; oireisiin kuuluu ahdistava olo sümptomite hulka kuulub rõhutud olek; olo tuntui tyhjältä tühi tunne oli; minulla on sellainen olo, että — mul on selline tunne, et —
3 (olosuhteet) tingimused; olu; (tilanne) olu·kord ‹korra›, seisu·kord ‹korra›
◊ yhteiskunnalliset olot ühiskondlikud olud; tutustua maan oloihin maa olukorraga tutvuda; elää puutteellisissa oloissa puudulikes tingimustes elada, puuduses elada; elää ahtaissa oloissa kitsastes tingimustes elada; olot rauhoittuivat olukord rahunes; tavallisissa oloissa tavalistes tingimustes; nykyisissä oloissa praegustes tingimustes; meidän oloissamme harvinainen tapaus meie tingimustes harv juhtum
◊  (yksikseen) hän viihtyy omissa oloissaan talle meeldib omaette olla; pysytellä omissa oloissaan omaette püsida; antaa jonkun olla omissa oloissaan lasta kellelgi omaette olla; jättää joku omiin oloihinsa kedagi omaette jätta
4 (adverbin luonteisesti) ajan oloon aegamööda, ajapikku, pikapeale; kaikkeen tottuu ajan oloon aegamööda harjub kõigega

oranssi 5 (adj., subst.) oranž
◊ pidän oranssista mulle meeldib oranž

paljon
1 (myönt. yhteyksissä) palju ‹—›; (suuressa määrin) (lukumäärästä) arvukalt; (runsaasti) rohkesti, rohkelt, ohtrasti, ohtralt
◊ paljon rahaa palju raha; paljon kirjoja palju raamatuid; paljon iloa palju rõõmu; paljon surua palju kurbust; paljon vaikeuksia palju raskusi; paljon meteliä palju lärmi; hänessä oli niin paljon herrasmiestä, että — temas oli niipalju härrasmeest, et —; paljon kiitoksia palju tänu, suur tänu; paljon suurempi palju suurem; paljon ennen meitä kaua enne meid; ota niin paljon kuin haluat võta nii palju, kui tahad; siitä on liian paljon vaivaa sellega on liiga palju tüli; sellaisia ihmisiä on paljon selliseid inimesi on palju; kävellä paljon palju kõndida; se maksoi paljon see maksis palju; pidän hänestä hyvin paljon mulle meeldib ta väga; paljon käytetty hakuteos palju (tihti, sageli) kasutatud teatmeteos; paljon puhuttu uutinen palju räägitud uudis, palju diskussioone tekitanud uudis; paljonko kello on? palju kell on?; se on paljon mahdollista see on [väga] võimalik
◊  (ark.) se on sitten niin paljon kuin 120 markkaa see teeb siis 120 marka; selle hind on 120 marka; se on nyt sitä paljon, että — nüüd on asi nii, et —
2 (kielt. yhteyksissä myös "paljoa") se ei maksa paljon (paljoa) see ei maksa palju; asialla ei ole paljonkaan (paljoakaan) merkitystä see asi pole nii tähtis, asjal pole suurt tähtsust; ei paljon (paljoa) puuttunut, etten itkenyt palju ei puudunud, et ma nutma ei hakanud

pitää 53*F
1 hoida; pidada ‹pidas›
◊ pitää kynää kädessään pliiatsit käes hoida; pitää jotakin pihdeissä midagi pihtide vahel hoida; pitää kirvestä molemmin käsin kirvest mõlema käega hoida (pidada); pitää paperia valoa vasten paberit vastu valgust hoida; pitää kiinni tangosta ridvast kinni hoida (pidada); pitää jotakuta kädestä kellegi käest kinni hoida; pitää jotakuta vyötäröstä kedagi vöökohast kinni hoida; kädestä pitäen käest kinni hoides
2 (pysyttää t. antaa olla jossakin paikassa t. asennossa) hoida
◊ pitää jotakuta sylissään kedagi süles hoida; pitää lakki päässään oma mütsi peas hoida; pitää tavaroitaan laatikossa oma asju kastis hoida; pitää käsiään ristissä oma käsi ristis hoida; pitää päätään kallellaan oma pead viltu hoida; pitää silmänsä auki oma silmi lahti hoida; pitää suunsa kiinni oma suud kinni hoida; pitää peukkua pöialt hoida
◊  (pysyttää t. antaa olla jossakin tilassa, jonkinlaisena) pitää jotakin näytteillä midagi nähtaval hoida; pitää jotakin käsillä (saatavana) midagi saadaval hoida; pitää ovea lukossa ust lukus hoida (pidada); pitää joku (jotakuta) jännityksessä kedagi põnevil hoida; pitää jotakuta vallassaan kedagi oma mõju alla hoida; pitää jotakuta silmällä kedagi silmas pidada, kedagi jälgida; pitää joku leivässä hoolitseda, et kellelgi oleks leiba; pitää jotakuta nälässä kedagi näljas hoida; pitää jotakuta ahtaalla kedagi kitsikuses hoida; pitää joku hyvällä tuulella kedagi heas tujus hoida, kellegi tuju üleval hoida; pitää joku selvillä jostakin kedagi mingite asjadega kursis hoida; pitää tie vapaana teed vabana hoida; pitää ruoka kuumana toitu kuumana hoida, toitu soojas hoida; pitää tukkansa lyhyenä lühikesi juukseid kanda
3 (hallussaan) hoida, endale jätta
◊ pitää kirjaa lainassa raamatut välja laenutada; yli jäävät rahat saat pitää need rahad, mis üle jäävad, võid endale võtta; hän piti asian omana tietonaan ta hoidis selle asja enda teada; pidä tämä mielessäsi! hoia (pea) see endal meeles!; pitää päänsä (pintansa) vastu pidada, mitte alla vanduda, jonnakas (kangekaelne) olla; pitää välimatkat vahet hoida; pitää paikkansa paika pidada, tõele vastata; pitää kutinsa paika pidada, vastu pidada; pitää puolensa vastu pidada, mitte alla vanduda; pitää päänsä kylmänä külma verd säilitada; pidä itsesi miehenä! käitu nagu mees!; hän piti varansa, ettei myöhästynyt ta oli ettevaatlik, et ei hilineks; ne, jotka maassa valtaa pitävät need, kes maal võimul (võimu juures) on; pitää järjestystä korda hoida; hän onnistui pitämään kurssin tal õnnestus kurssi hoida; pitää liian suurta hintaa liiga suurt hinda nõuda; pitää paikkaa jollekulle kellelegi kohta hoida; pitää sisällään jotakin midagi sisaldada ks. myös sisältää
4 (lupaus) pidada ‹pidas›
◊ pitää sanansa sõna pidada; on pidettävä, mitä on luvannut tuleb kinni pidada sellest, mida lubati (on lubatud)
5 (pitää jokin jossakin kiinni) kinni pidada, kinni hoida; (olla antamatta periksi, kestää) vastu pidada
◊ ruuvit pitävät kansilevyä paikallaan kruvid hoiavad kaant paigal; hän pystyi pitämään auton tiellä ta suutis autot tee peal hoida; solmu piti sõlm pidas vastu; jarrut eivät pitäneet pidurid ei pidanud vastu; sukset eivät pitäneet suuskadel oli halb pidamine, suusad andsid tagasi; pussin pohja piti koti põhi pidas; hän yritti, mutta hermot eivät pitäneet ta proovis, kuid närvid ei pidanud vastu; pitävä ote kindel haare; pitävä päätös kindel otsus
6 (tiiviydestä) pidada ‹pidas›
◊ tämä vene ei pidä vettä see paat lekib, see paat ei pea vett; tuulen pitävää kangasta tuultpidav kangas
7 (käytöstä, omistuksesta, hoidosta)
7a (vaatekappaleita tms.) kanda; (käyttää) kasutada, pidada ‹pidas›
◊ pitää villapaitaa kampsunit kanda; pitää kalosseja kalosse kanda; pitää koruja ehteid kanda; pitää korvarenkaita kõrvarõngaid kanda; risoiksi pidetyt kengät ribadeks kantud (peetud) kingad; pitää otsatukkaa tukka kanda
7b (työntekijöitä, kotieläimiä tms.) pidada ‹pidas›, hoida
◊ pitää jotakuta palveluksessaan kedagi oma teenistuses pidada; pitää jotakuta hoidossaan kellegi eest hoolitseda; pitää jotakin käytössään midagi enda kasutuses hoida; pitää suurta henkilökuntaa rohkearvulist personali pidada; pitää kotieläimiä koduloomi pidada; pitää ravintolaa restorani pidada; hänellä ei ollut varaa pitää autoa tal ei olnud auto pidamiseks raha; vanhin veli jäi taloa pitämään vanim vend jäi talu pidama
◊  (Raam.) älä pidä muita jumalia minun rinnallani sul ei tohi olla muid jumalaid minu palge kõrval
8 (käsittelystä, kohtelusta)
◊ pitää jotakin hyvin midagi hästi hoida (kohelda); pidä siististi kirjojasi hoia oma raamatud puhtad; pitää jotakuta hyvänä kellegi eest hästi hoolitseda; kedagi hellitada
◊  (sananp.) meitä pidettiin kuin piispaa pappilassa meid hoiti nagu piiskoppi kiriklas, meie eest hoolitseti nagu piiskopi eest kiriklas
9 (suorittaa, toimittaa) pidada ‹pidas›; teha; (järjestää) korraldada; (hoitaa, huolehtia) hoida
◊ pitää neuvottelu läbirääkimisi pidada; salissa pidettiin kokousta saalis peeti koosolekut; pitää luento loengut pidada; pitää konsertti kontserti korraldada; pitää näyttely näitust korraldada; pitää puhe kõnet pidada; pitää jollekulle juhlat kellelegi pidu teha (korraldada); pitää vahtia valves olla; pitää neuvoa nõu pidada; pitää kirjaa raamatut pidada; pitää lukua jostakin millegi kohta arvet pidada; pitää jonkun puolta kellegi poolt olla, kellegi poole hoida
10 (loma- t. vapaa-ajasta tms.)
◊ hän piti viikon talviloman ta läks nädalaks talvepuhkusele, ta võttis nädala talvepuhkust; pitää sadetta saju lõppu varju all oodata; mentiin latoon sadetta pitämään mindi küüni vihma lõppemist ootama; pitää dieettiä dieeti pidada
11 (käyttää jotakuta t. jotakin) pidada ‹pidas›
◊ pitää jotakuta käskyläisenään kedagi oma käsualuseks pidada; hän piti tapanaan huomautella kaikesta tal oli kombeks kõige kohta märkusi teha; pitää jotakin (jotakuta) pilkkanaan midagi pilgata, kedagi pilkealuseks teha
12 (eräissä kiinteissä yhteyksissä)
◊ pitää huolta jostakin millestki hoolt kanda; pidä huoli siitä, että — hoolitse selle eest, et —; hän ei pitänyt väliä korvauksesta ta ei hoolinud kompensatsioonist; pitää meteliä lärmi teha; hän elää itsestään melua pitämättä ta elab tagasihoidlikult; pidähän pienempää suuta ole natuke tasem; ära hoople; pitää seuraa jollekulle kellelegi seltsiks olla; pitää yhteyttä johonkuhun kellegagi ühendust pidada; pitää yhtä ühte hoida; pojat pitivät peliään tyttöjen kanssa poisid vallatlesid tüdrukutega; pitää silmäpeliä jonkun kanssa kellegagi pilkude abil flirtida; pitää hauskaa lõbutseda
◊  (ark.) on pitänyt sadetta vihmane on olnud
◊  (Raam.) — huominen päivä pitää murheen itsestään — homne päev muretseb ise enese (enda) eest
13 (mielipiteestä, kannanotosta)
13a (olla jostakin jotakin mieltä) pidada ‹pidas› {jotakin jonakin midagi millekski}
◊ pidin koko asiaa leikkinä ma pidasin kogu asja mänguks; hän piti sitä velvollisuutenaan ta pidas seda oma kohustuseks; pidin asianani ilmoittaa tästä teille ma tegin oma südameasjaks sellest teile teatada, pidasin sellest teile teatamist oma kohustuseks; voidaan pitää sääntönä, että — võib pidada reegliks seda, et —; pitää jotakin tärkeänä midagi tähtsaks pidada; pidimme viisaampana jäädä kotiin arvasime, et targem oleks koju jääda; pidasime mõistlikumaks koju jääda; pitää jotakin luultavana midagi tõenäoliseks pidada; pitää jotakuta pätevänä kedagi pädevaks pidada; pitää jotakuta arvossa kedagi hinnata; pidin sinua aluksi Paavona ma pidasin sind alguses Paavoks; ma arvasin algul, et sa oled Paavo
13b (olla mieltynyt) meeldida
◊ minä pidän sinusta sa meeldid mulle; mitä pidät uudesta hatustani? kuidas sulle mu uus kübar (müts) meeldib?; tämä malli on ollut hyvin pidetty see mudel on olnud väga populaarne ks. myös suosittu
14 (vähältä piti)
◊ vähältä piti, etten myöhästynyt pisut (vähe) puudus, et ei hilinenud; ei osunut, mutta vähältä piti vähe jäi puudu, et pihta ei saanud
15 (jostakin pitäen)
◊ hän on ollut pienestä pitäen eloisa ta on olnud lapsest saadik elavaloomuline; alusta pitäen algusest peale
16 (asennetta, suhtautumista ilmaisemassa)
16a (vain yks.3.p muotoja) (pakosta, velvollisuudesta, välttämättömyydestä) pidada ‹pidi›; kohustatud olla; sunnitud olla
◊ kaikkien pitää tehdä velvollisuutensa kõik peavad oma kohustusi täitma; sinun pitää puhua totta sa pead tõtt rääkima; joko teidän pitää lähteä? kas te peate juba ära minema?; lakia pitää noudattaa seadust peab täitma, seadust tuleb täita; työn pitää olla valmis ensi viikolla töö peab olema valmis järgmisel nädalal; jokaisella pitää olla mukana kynä ja paperia igaühel peab olema kaasas pliiats ja paber; laivassa pitää olla kapteeni laevas peab olema kapten
◊  (Raam.) otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi oma palge higis pead sa leiba sööma
◊  (ruumiinsiunauksessa) maasta olet sinä tullut, maaksi pitää sinun jälleen tuleman põrmust oled sa võetud, põrmuks pead sa jälle saama
16b (tarkoituksesta, aikomuksesta)
◊ minun piti juuri lähteä, kun puhelin soi ma pidin just lahkuma, kui telefon helises; mitä minun pitikään sanoa? mis ma pidingi ütlema?; juhlan pitäisi alkaa kello 19 pidu peaks algama kell 19; minulle piti tulla vieras mulle pidi külaline tulema; sinne piti rakennettaman talo sinna pidavat maja ehitatama; hänestä piti tulla lääkäri ta pidi arstiks saama, temast pidi arst saama; odotin, mitä tuleman piti ootasin, mis juhtuma hakkab
16c (tarpeellisuudesta, sopimuksesta)
◊ jos olet sairas, sinun pitää pysyä vuoteessa kui sa oled haige, siis sa pead voodis olema; en tiedä, kenen puoleen minun pitäisi kääntyä ma ei tea, kelle poole ma peaksin pöörduma; sinun pitäisi hävetä sa peaksid häbi tundma (häbenema); minun pitänee tästä jo lähteä ma pean vist juba lahkuma; hän mietti, kumpaa piti totella ta mõtles, kumma käske ta pidi täitma; ta kaalus, kumma sõna ta pidi kuulama; joka huoneessa pitäisi olla palovaroitin igas toas peaks olema tuletõrjesignalisatsioon; polttopuun pitää olla kuivaa küttepuu peab olema kuiv; ei pidä unohtaa, että — ei tohi unustada, et —
16d (sisäisestä pakosta)
◊ särky oli niin kova, että minun piti ihan huutaa valu oli nii suur, et ma pidin lausa karjuma; pitää ihan ihmetellä, ettei pahemmin käynyt tuleb lausa imestada, et hullemini ei läinud; minun piti tunnustaa, että — ma pidin tunnistama, et —; minun pitänee myöntää, että olet oikeassa ma pean vist möönma, et sul on õigus
16e (ilmaisemassa, että jokin on (ollut) odotettavissa)
◊ murhatun on pitänyt olla kuolleena — mõrvatu pidi surnud olema —; pitihän sinun tietää se jo etukäteen sa pidid ju sellest ometi enne teadma; kyllä sinulla pitää olla huono näkö, jos et tuota kylttiä näe sul peab ikka halb nägemine olema, et sa seda silti ei näe
16f (luultavasta t. todennäköisestä asiasta)
◊ kyllä solmun pitäisi nyt kestää sõlm peaks nüüd vastu pidama; kyllä tarinan pitäisi olla totta jutt peaks tõsi olema (päivittelyissä tms.)
◊ pitipäs sattua (ikävästi), kun ei ollut kahviakaan juhtus nii kehvasti, et isegi kohvi ei olnud; no kaikkea sitä pitääkin kuulla! no kõike mu kõrvad peavad ka kuulma!; harmi, että piti käydä näin kahju, et nii läks

punainen 38
1 (adj.) punane, verev
◊ punaisen harmaa punakashall; punaisen kirjava punasekirju; maalata jokin punaiseksi midagi punaseks värvida; metsä on punaisenaan marjoja mets on marjadest punane (verev); hän oli itkenyt silmänsä punaisiksi ta oli oma silmad punaseks nutnud; karahtaa punaiseksi punastada
◊  (erik.) punaiset verisolut punased verelibled; punainen viinimarja ks. punaherukka; punainen graniitti punane graniit; punainen rotu punane rass; punainen valo punane valgus; ajaa päin punaista [valoa] punase tule alt läbi sõita, punase tulega läbi sõita
◊  (tullissa) punainen linja tollikontrolli punane joon; käyttää punaista linjaa asju tollima minna
◊  (täht.) punainen jättiläinen punane hiidtäht
◊  (pol.) kaupungin punainen johto linna punane (kommunistlik) juhatus; valkoiset ja punaiset valged (valgekaartlased) ja punased (punakaartlased)
◊  (kuv.) punainen kukko punane kukk, kahjutuli; teoksen punainen lanka teose punane niit; jokin on jollekulle punainen vaate miski ajab kellelgi harja punaseks, miski ajab kedagi raevu, miski on kellelegi nagu punane rätt härjale; näyttää punaista valoa keelata, keelduda; vain yksi punainen minuutti, niin tulen ainult üks tilluke silmapilk, siis [ma] tulen
2 (subst.) punane; punane värv
◊ pidän punaisesta mulle meeldib punane [värv]
◊  (kuv.) nähdä punaista vihastuda, raevu minna

rakastaa 53 armastada; (olla rakastunut) armunud olla; armsaks pidada; (pitää jostakusta (jostakin) paljon) väga hoolida
◊ rakastaa kiihkeästi kirglikult armastada; rakastaa syvästi sügavalt armunud olla; minä rakastan sinua ma armastan sind; pidän hänestä paljon, mutta en rakasta häntä ta meeldib mulle väga, aga ma ei armasta teda; rauhaa rakastava rahuarmastav; mukavuutta rakastava mugavust armastav; hän rakasti yksinoloa ta armastas üksiolekut

roosa 10 roosa; (vaaleanpunainen) hele·punane
◊ pidän roosasta mulle meeldib roosa [värv]; vanha roosa vanaroosa

ruskea 15
1 (adj.) pruun; ruske
◊ ruskeaksi päivettynyt iho pruuniks päevitanud nahk; pruuniks põlenud nahk; pruunistunud nahk
◊  (kuv. urheilijalle tm. [salaa] maksettavasta palkkiosta) saada ruskea kirjekuori pruuni ümbrikku saada; salajast honorari saada
◊  (ruok.) ruskea kastike pruun kaste
2 (subst.) pruun; pruun värv; pruun värvus
◊ pidän ruskeasta mulle meeldib pruun [värv]; sävyttää tukkaa ruskealla juukseid pruuniga toonida

ruutu·hyppely 2 keks·kast, keksu·mäng, keks
◊ tytöt pitävät ruutuhyppelystä tüdrukutele meeldib kekskasti (keksukasti, keksu) mängida

turkoosi 6
1 (jalok.) türkiis
2 (väri) türkiis·sinine, türkiisi·värvi
◊ pidän turkoosiista mulle meeldib türkiissinine

tykätä 73*A (ark.)
1 (pitää jostakusta t. jostakin) hoolida; pidada ‹pidas›; sisse võetud olla; {kellegi vastu} kiindumust tunda; {kellelegi} meeldida; {kellelegi} meele järgi olla; {kellelegi} meelt mööda olla
◊ tykätä kovasti jostakusta kellestki väga hoolida, kellestki kõvasti sisse võetud olla; hän ei tykännyt puurosta ta ei hoolinud pudrust, talle ei meeldinud puder; hän tykkäsi käydä tansseissa talle meeldis tantsimas käia
◊  (sananl.) yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä ühele meeldib ema, teisele tütar, üks peab emast, teine tütrest
2 (olla jotakin mieltä) arvata; {kellestki, millestki mingil} arvamusel olla
◊ mitäs tykkäät, jos lähdettäis? mis sa arvad, kui hakkaks minema?; mitä tykkäät uudesta puvustani? mis sa mu uuest kostüümist (ülikonnast) arvad?; tykätä hyvää jostakin millestki heal arvamusel olla, millegi üle rõõmus olla; tykätä pahaa jostakin millestki halval arvamusel olla, millestki häiritud olla
3 (haluta) soovida, tahta
◊ tee niin kuin tykkäät tee nii, nagu tahad; tee, kuidas süda kutsub; teen mitä tykkään! teen, mis tahan!

viina·mäki 7*D (vanh.) viina·mägi
◊  (leik.) hän on viinamäen miehiä ta armastab napsu võtta, talle meeldib pudeli põhja vaadata