Soome-eesti suursõnaraamat

etsiä 61
1 otsida
◊ etsiä jokin käsiinsä midagi üles otsida; etsiä sukulaisensa käsiinsä oma sugulasi üles otsida; etsiä kirja hyllystä riiulist raamatut [üles] otsida; etsiä jokin esille midagi välja otsida; saalista etsivä peto saaki otsiv (jahtiv) metsloom; etsiä asuntoa korterit otsida; etsiä numero luettelosta registrist numbrit välja otsida; etsiä vikaa püüda riket üles leida; talo etsittiin läpikotaisin maja otsiti põhjalikult läbi; mieleen tulee etsimättä ajatus siitä, että — ilma pikemata tuleb meelde mõte, et —
2 (tavoitella) otsida
◊ etsiä apua abi otsida; etsiä onnea õnne otsida; etsiä sopivaa tilaisuutta sobivat võimalust otsida (oodata); hän etsi riitaa ta otsis (noris) tüli
3 (koettaa saada selville) [üles] otsida, välja selgitada, leida
◊ etsiä luvun alkutekijät leida (välja arvutada) arvu algtegurid; etsiä ratkaisua lahendust otsida

harkita 69
1 (punnita) [järele] kaaluda, vaagida; (pohtia) kaalutleda, aru pidada, arutada; (miettiä) {millegi üle} järele mõelda, {midagi} läbi mõelda; (suunnitella) kavatseda, plaanitseda
◊ asiaa kannattaa harkita [seda] asja tasub kaaluda, [selle] asja üle maksab aru pidada; ottaa jotakin harkittavaksi midagi kaalumise alla võtta; tarkemmin harkittuani pärast põhjalikumat läbimõtlemist (kaalumist); [asiaa] tarkoin harkittuani — kui olin asjasse hoolikamalt süvenenud —; käyttää jotakin harkiten midagi läbimõeldult kasutada; harkita uudelleen uuesti läbi vaadata; yhtiö harkitsee laajentamista firma kavatseb end laiendada, firmal on plaanis end laiendada
2 (päätyä johonkin) {midagi} leida; {millekski} pidada ‹pidas›; {milleski} otsusele jõuda; (katsoa joksikin) {midagi} arvata; {millekski} pidada ‹pidas›; (oik. usein) hinnata, arvata
◊ harkita parhaaksi luopua pidada paremaks loobuda; otsustada loobumise kasuks; harkitsin viisaaksi vaieta pidasin targemaks vaikida; leidsin (arvasin), et on targem vait olla; harkita kohtuulliseksi õigustatuks (põhjendatuks) pidada (arvata, hinnata); näin olen asian harkinnut olen asjas sellisele otsusele jõudnud

havaita 69
1 märgata, silmata; (huomata) tähele panna, täheldada, avastada, leida; (nähdä) näha ‹nägema›
◊ hän nyökkäsi minut havaitessaan kui ta mind nägi (märkas), noogutas ta; hän havaitsi huoneessa käydyn ta märkas (taipas), et keegi oli toas käinud; tuskin havaittava vaevu märgatav, vaevalt tuntav; maanjäristys havaittiin koko maassa maavärin oli tuntav kogu riigis
2 (todeta) tõdeda, konstateerida, nentida; (tajuta) tajuda, tunnetada, mõista, aru saada {jotakin millestki} , ära näha; (oivaltaa) mõista, taibata, arusaamisele jõuda {jotakin milleski}
◊ havaita taudin oireita haiguse sümptomeid täheldada; hyväksi havaittu tapa äraproovitud (heakskiidetud) viis (komme)

hiffata 73 (slg.) taibata, aru saada, leida, märgata
◊ silloin hän hiffasi siis läksid ta silmad lahti

huomata 73
1 märgata, tähele panna; leida, näha ‹nägema›; (havaita) {kellelegi, millelegi} tähelepanu pöörata; vaadelda, täheldada; (keksiä) {millegi} peale tulla, avastada, leida; (erottaa) [silmaga] seletada, näha ‹nägema›, eristada, vahet teha; (käsittää, tajuta) taibata, aru saada, mõista; (todeta) konstateerida, nentida
◊ eroa tuskin huomaa vahe on vaevumärgatav; vika jäi huomaamatta viga (riket) ei märgatud, viga (rike) jäi üles leidmata, viga (rike) jäi kahe silma vahele; hän ei ollut huomaavinaankaan ta tegi, nagu ei märkakski; jo äänestä huomaa, että — juba häälest saab aru, et —; hän huomasi vihdoin lähteä lõpuks ta taipas ära minna; poika oli sitä mieltä, ettei häntä huomattu tarpeeksi poiss arvas, et talle pole pööratud küllalt tähelepanu; huomaa alaviite! vaata alaviidet (allmärkust)!; huom.! NB!
2 (salaa, epähuomiossa)
◊ hän livahti huomaamatta ulos ta lipsas märkamatult välja; otin huomaamatta[ni] väärän avaimen võtsin kogemata vale võtme

keksiä 61
1a (luoda uusi laite tms.) leiutada
1b (löytää, sepittää) leida, välja mõelda
◊ keksiä selitys johonkin millelegi seletust leida; keksiä keino [abi]nõu leida; hän ei keksinyt mitään sanottavaa ta ei leidnud midagi, mida öelda; mitähän keksisi ajan kuluksi? mida küll ajaviiteks välja mõtleks?; keksitty juttu väljamõeldud lugu
2a (huomata) märgata, tähele panna, taibata
◊ keksiä joku väkijoukosta kedagi rahvahulgast tähele panna; olimme keksineet hyvän ruokapaikan olime leidnud hea söögikoha; vika keksittiin liian myöhään riket märgati liiga hilja; hän keksi ehdottaa, että — ta taipas (märkas) teha ettepaneku, et —; yhtäkkiä hän keksi sen korraga taipas ta seda
2b (todeta ensimmäisenä, löytää) avastada
◊ keksiä uusi alkuaine uut elementi avastada; keksiä uusi laulaja uut lauljat avastada

löytää 54*F
1 leida; (löytää tuntematon maa tms.) avastada
◊ löytää kadottamansa esine kaotatud asja leida; löytää markka kadulta tänavalt marka leida; löytää sopiva asunto sobivat korterit leida; Mendana löysi Salomoninsaaret Mendana avastas Saalomoni saared; tältä alueelta löydettiin malmia sellelt [maa-]alalt leiti maaki; virhettä oli mahdoton löytää viga oli võimatu leida; löytää vertaisensa endaga võrdset leida; työlle pitäisi löytää jatkaja tööle tuleks leida jätkaja; tänne ei löydä kukaan siia ei leia keegi teed, siia ei oska keegi tulla; tuote on löytänyt tiensä kaikkialle toode on leidnud tee kõikjale; hän löysi lapset itkemästä ta leidis lapsed nutmas
◊  (kuv.) he ovat löytäneet toisensa nad on teineteist leidnud; löytää yhteinen sävel üksmeelele (samale arvamusele) jõuda; löytää itsensä ennast leida
◊  (leik.) löysin itseni junasta matkalla Lappiin leidsin end rongist teel Lapimaale
2 (saada, saavuttaa) saada, saavutada, leida
◊ hän yritti löytää sopivan asennon ta katsus leida (võtta) sobivat asendit; löytää tyydytystä jostakin millestki rahuldust saada; löytää onnensa oma õnne leida; vihdoinkin löydettiin yhteisymmärrys lõpuks ometi saavutati vastastikune arusaamine; löytää voimia johonkin millekski jõudu leida
3 (keksiä, huomata, saada selville) avastada; leida; märgata
◊ löytää ratkaisu ongelmaan probleemile lahendust leida; yrittää löytää syitä johonkin püüda millekski (millelegi) põhjusi leida; löytämisen ilo leidmisrõõm, avastamisrõõm; hän halusi lohduttaa mutta ei löytänyt sanoja ta tahtis lohutada, kuid ei leidnud sõnu; hänet löydettiin jo teatterikoulussa ta avastati (teda märgati) juba teatrikoolis; hän löysi Jeesuksen ta leidis Jeesuse; nuoriso ei ole löytänyt politiikkaa noorsugu ei ole mõistnud poliitika tähtsust, noored ei ole enda jaoks tähtsustanud poliitikat; olla löydettävissä leitav (kättesaadav) olla

menehtyä 52*F (onnettomuudessa) surma saada, hukkuda, otsa saada, oma otsa leida; (sairauteen) hinge heita, surra {johonkin millegi kätte, millessegi} ; (tuhoutua) surma saada, elu kaotada, hukkuda {johonkin millegi tõttu, tagajärjel} ; (nääntyä) kustuda {johonkin millegi tõttu, pärast; millestki, millessegi} ; (nälkään) näljast nõrkeda; nälga surra; (kuihtua) ära kuivada
◊ lapsi menehtyi liekkeihin laps hukkus leekides, laps sai leekides surma, laps leidis oma otsa leekides; hän menehtyi verenvuotoon ta suri verejooksu tõttu (tagajärjel); puu menehtyi kuivuuteen puu kuivas ära põua (kuivuse) tõttu

nähdä 71
1 näha ‹nägema›
◊ nähdä selvästi selgesti näha; kissa näkee hyvin pimeässä kass näeb pimedas hästi; vasen silmäni näkee paremmin kuin oikea minu vasak silm näeb paremini kui parem; oli niin valoisaa, että näki lukea oli nii valge, et nägi lugeda; kaupunki ilmasta nähtynä linn õhust nähtuna, linnulennult nähtud linn; asettaa jotakin nähtäväksi midagi nähtavale panna (asetada); hän antoi kirjan nähdäkseni ta andis raamatu mulle näha; hän näki salaman iskevän ta nägi, kuidas välk lõi; hän ei ollut meitä näkevinään ta tegi, nagu ei näekski (tunnekski) meid; ta ei teinud meist välja; tehdä jotakin kaikkien nähden midagi kõigi nähes teha; tehdä jotakin kenenkään näkemättä midagi salaja teha; älä osta asuntoa näkemättä ära osta korterit [ise] seda nägemata; hyväksyä jotakin näkemättä midagi [ise] nägemata vastu võtta; põrsast kotis osta; toistakin nimitystä siitä näkee käytettävän näib, et selle kohta kasutatakse ka teist nimetust; ilme oli näkemisen arvoinen ilme oli nägemist väärt; olla näkemisen arvoinen vaatamist väärt olla
◊  (huomata, päätellä näkemästään) kellosta näkee ajan kell näitab aega; kasvoistasi näkee, että valehtelet sinu näost on näha, et sa valetad; sul on näkku kirjutatud, et sa valetad; näin lehdestä, että olet mennyt kihloihin nägin lehest, et sa oled kihlunud; näethän, ettei lapsi ole terve sa ju näed, et laps pole terve
2a (oivaltaa, huomata) märgata, leida, näha ‹nägema›
◊ nähdä jotakin omin silmin midagi oma silmadega näha; hän on silmin nähden edistynyt ta on silmnähtavalt (märgatavalt) edenenud; avata jonkun silmät näkemään kellegi silmad lahti teha; nähdä omat vikansa oma vigu näha (märgata); hän ei näe kokonaisuutta ta ei näe tervikut; mitä hän oikein on näkevinään siinä tytössä? mida ta õieti (õigupoolest) selles tüdrukus näeb (leiab)?; edellisestä näemme, että — eelnevast näeme, et —; nähdä kaikki mustana kõike mustades värvides näha; siinä nyt näet! näed nüüd!; siitä näkee, miten vähän tiedät sellest on näha, kui vähe sa tead; saatpa nähdä, että —! küll sa veel näed, et —!; "Et onnistu." — "Saadaanpa nähdä." "See sul ei õnnestu." — "Seda me veel näeme (vaatame)."; hän näki parhaaksi lähteä ta nägi, et parem on lahkuda; tee niin kuin hyväksi näet tee nii, nagu heaks arvad; näkisin, että päätös on tehtävä jo tänä vuonna minu arust tuleb otsus vastu võtta juba sel aastal; näen muutoksen aiheelliseksi arvan, et muutus on põhjendatud
◊  (leik.) näinhän se on nähtävä nii tuleks ju asjasse suhtuda
2b (aavistaa, ennustaa) hän näki suurten mullistusten olevan tulossa ta nägi, et suur pööre on tulekul; nähdä tulevaisuuteen tulevikku ette näha; hänellä on näkemisen lahja tal on selgeltnägemise and
3 (tavata) näin Pekan kadulla ma nägin tänaval Pekkat; näen häntä vain harvoin ma näen teda harva; nähdään illalla! õhtul näeme!
◊  (joutua tekemisiin jonkun kanssa) hän ei ole nähnyt vertaistaan ta ei ole endale võrdset näinud (kohanud); en halua enää nähdä sinua ma ei taha enam sind näha
4 (unen näkemisestä) nähdä unta und näha; nähdä unta, että — näha unes, et —
5 (kuv.) nähdä punaista vihastuda; nähdä ensi kerran päivänvalo esimest korda ilmavalgust näha; hän on nähnyt parempiakin päiviä ta on paremaidki päevi näinud, tal on paremaidki päevi olnud; hän ei ole viikkoon nähnyt selvää päivää ta pole nädal aega selget päeva näinud; kun vielä näkisi sen päivän, että — et ma näeksin veel seda päeva, mil —; kui näeks veel selle päeva, kui —; lattia ei ole harjaa nähnytkään põrand pole harja näinudki
6 (kokea) nähdä nälkää nälga näha, nälgida; nähdä vaivaa vaeva näha; hän on joutunut elämässään näkemään yhtä ja toista ta on oma elus nii ühte kui teist näinud; elämää nähnyt mies elu näinud mees; nähtäväksi jää, miten asiat kehittyvät eks näe, kuidas asjad arenevad; onhan se jo nähty, ettei hänestä ole siihen seda oli ju näha, et ta ei saa sellega hakkama; saa nähdä, miten selviämme saab näha, kuidas me toime tuleme; eks näe, kuidas me hakkama saame; huvitav on jälgida, kuidas me sellest välja tuleme; "Tuletko?" — "Saa nyt nähdä." "Kas sa tuled?" — "Eks me näe."
7 (päivittelyssä) herra nähköön! issand halasta!

osata 73
1 osata, mõista; (hallita) vallata; (tietää) teada, tunda
◊ osata läksyt ulkoa õpitut peast teada; hän osaa ammattinsa ta oskab (tunneb) oma ametit; lapsi osaa jo lukea laps oskab juba lugeda; osaatko uida? kas sa ujuda oskad?; osaatko (puhua) englantia? kas sa inglise keelt (rääkida) oskad?; hän ei osaa käyttäytyä ta ei oska käituda; hän osasi antaa arvoa hyvälle ruoalle ta oskas head toitu hinnata; hän ei osannut muuta kuin itkeä ta ei osanud muud, kui nutta; en osannut aavistaakaan, että — ma ei osanud aimatagi, et —
◊  (ark.) kyllä Matti osaa! küll see Matti veel näitab!; että osaakin olla tuulista! no küll on alles tuuline!
2 (tuntea t. löytää tie) teed leida, osata
◊ osata ulos talon sokkeloista maja keerdkäikudest välja osata tulla, majalabürindist teed välja leida; osaatteko (sieltä) takaisin? kas te oskate sealt tagasi tulla?; hän ei osannut annettuun osoitteeseen ta ei osanud antud aadressil kohale minna

sattua 52*C
1 (kohdistua, osua) [märki] tabada; pihta minna; sattuda
◊ luoti sattui hänen rintaansa kuul tabas teda rindu
◊  (puheesta, mielipiteestä) pilkka sattuu omaan nilkkaan pilge tuleb enda pihta tagasi; huomautus sattui arkaan paikkaan märkus tabas hella kohta; arvaus sattui naulan kantaan oletus tabas naelapead; oletus sattus otse naelapea pihta; oletus läks täppi (täkkesse); oletus tabas märki; se sattui juuri kohdalleen! see tabas märki!; see läks täppi (täkkesse)!
2 (osua sattumalta) varpaani sattui kiveen lõin [oma] varba vastu kivi ära; katseeni sattui julisteeseen mu pilk langes müürilehele (plakatile)
3 (joutua sattumalta johonkin, osua) sattuda; juhtuda
◊ satuimme samaan junaan me juhtusime (sattusime) samasse rongi; poliisit sattuivat paikalle politseinikud juhtusid kohale tulema; politseinikud sattusid kohale; hän rikkoi kaiken, mikä eteen sattui ta lõhkus kõik ära, mis ette juhtus jääma; hän leipoo, kun sille päälle sattuu ta küpsetab [meelsasti], kui juhtub selline tuju tulema; vappu sattui sunnuntaiksi esimene mai (maipüha) juhtus (sattus) pühapäeva peale
4 (tulla tehneeksi t. olleeksi) juhtuda
◊ satuin tapaamaan hänet kadulla juhtusin temaga tänaval kokku; sain temaga juhuslikult tänaval kokku; hän sattui tietämään asiasta ta juhtus seda asja teadma; myyjä sattui olemaan pahalla päällä müüja juhtus olema halvas tujus; müüja oli juhuslikult halvas tujus; ei sinulla sattuisi olemaan paria markkaa? ega sul ei juhtu olema paar ülearust marka?; on sul juhuslikult paar ülearust marka?
5 (tapahtua) juhtuda; aset leida; toimuda; sündida; ette tulla; minna
◊ aina sattuu ja tapahtuu alati (kogu aeg) juhtub midagi; ühtelugu midagi toimub; jos minulle sattuisi jotakin kui minuga midagi juhtuks; kui mulle peaks midagi juhtuma; kaikkea sitä pitää sattuakin juhtub (tuleb ette) igasuguseid asju; kõike võib ette tulla; sattui seuraava tapaus leidis aset järgmine sündmus; hänelle sattui vahinko talle juhtus äpardus (õnnetus), teda tabas ebaõnn; hänelle sattui erehdys talle juhtus eksitus, ta eksis kogemata kombel; hänelle sattui onnettomuus temaga juhtus õnnetus, teda tabas õnnetus; tekevälle sattuu ks. tekevä; kuinka se sattui? kuidas see juhtus?; voi, voi, pitipäs sattua [huonosti]! oh, miks küll nii pidi juhtuma (minema)!; oh, miks küll ometi nii läks!; älä välitä, sattuuhan sitä ära tee väljagi, kõike võib juhtuda; ära võta südamesse, igasuguseid asju võib ette tulla; mitä täällä on sattunut? mis siin on juhtunud?, mis siin toimus?; sattuneesta syystä teatud põhjusel, ettetulnud põhjusel; sateen sattuessa vihma (vihmase ilma) korral (puhul); sattui niin, että — juhtus (läks) nii, et —; tulen, jos hyvin sattuu kui hästi läheb, siis ma tulen; sattui niin ikävästi, että — läks nii kehvasti, et —; tehdä jotakin vähän miten sattuu midagi lohakalt (hooletult) teha; hän pukeutui vähän miten sattui ta käis riides pisut lohakalt; ta ei pööranud oma riietusele kuigi suurt tähelepanu
6 (tehdä kipeää, koskea) haiget teha; valu teha; haiget saada; valus olla
◊ hampaan poraaminen sattui hamba puurimine tegi haiget (oli valus); kaaduin ja polveen sattui kukkusin ja lõin põlve ära; sattuiko [sinuun] pahasti? said sa väga haiget?

selitellä 67*C selgitada, [pikalt-laialt] seletada; (puolustella) vabandada, end välja vabandada, vabandusi leida; (syyttää toista) süüd endalt ära veeretada

selvitä 75
1 selgida, selgineda, selgeneda; selge[ma]ks muutuda; klaaruda
◊ taivas alkoi selvitä taevas hakkas selgima (selginema), taevas tõmbus selgeks
2 (tulla järkiinsä) mõistusele tulla; (palata tajuihinsa) meelemärkusele tulla; (toipua) toibuda
◊ selvitä sokista šokist toibuda; selvitä humalasta kaineneda, kainestuda; pää alkoi vähitellen selvitä pea hakkas vähehaaval selgima
3 (käydä selville) selguda, selgeks saada; ilmneda, ilmsiks tulla; nähtuda
◊ rakenne selviää oheisesta kuvasta struktuur saab selgeks (selgub) juuresolevalt pildilt; struktuur nähtub juuresolevalt pildilt; kun tämä selvisi hänelle kui see [asi] talle selgeks sai; kui ta sellest aru sai; kui ta seda taipas; totuus selvisi minulle vähitellen tõde selgus mulle vähehaaval; sanotusta selviää, että — öeldu põhjal selgub (saab selgeks), et —; öeldust ilmneb, et —
4 (järjestyä, ratketa) laheneda; lahendust leida; (selvittyä) seletust leida
◊ ruuhka ei selvinnyt ennen iltaa liiklusummik ei andnud järele (ei hargnenud) enne kui õhtul; pulma selvisi probleem lahenes; salaisuus selvisi saladus sai seletuse; saladusele leiti seletus; tilanne on selvinnyt olukord on lahenenud
5 (selviytyä) {millegagi} toime tulla, {millegagi} hakkama saada; {millestki} jagu saada; {midagi} võita; {kuhugi} välja jõuda; {millestki} pääseda; {millestki} välja tulla; (selvitä hengissä) ellu jääda
◊ selvitä vaikeuksista raskustest jagu saada, raskusi võita; selvitä vaarasta hädaohust pääseda; hän selvisi onnettomuudesta hengissä ta jäi õnnetuses ellu; ta pääses õnnetusest eluga; selvitä pelkällä säikähdyksellä palja ehmatusega pääseda; selvitä myrskystä (aluksesta) tormis vastu pidada; tormist tervena (vigastamatult) pääseda (välja tulla); selvitä kuiville kuivale [maale] pääseda; (kuv. raitistua) alkoholismist (alkoholisõltuvusest) pääseda, karsklaseks saada; (päästä huumekierteestä) narkomaaniast (uimastisõltuvusest) pääseda
6 (suoriutua jostakin) {millegagi} hakkama saada; {millegagi} toime tulla; {midagi} ära teha; {millestki} välja tulla
◊ selvitä tutkinnosta eksamiga hakkama saada; eksamit ära teha; hän selvisi kilpailusta voittajana ta tuli võistlusest välja võitjana; selvitä nopeasti jostakin millegagi kiiresti hakkama saada (toime tulla); midagi kiiresti ära teha; miten sinä selvisit yöllä kotiin? kuidas sa öösel koju said?
7 (tulla toimeen, "pärjätä") toime tulla, hakkama saada; {kellegi, millegi} vastu saada
◊ kyllä meikäläinen aina selviää mina saan ikka hakkama

suhteutua 52*F suhestuda {johonkin millegagi} ; [õiget] suhet (vahekorda) leida {johonkin millegagi} ; suhtes olla {johonkin millegagi}
◊ voiton suhteutuminen pääomaan kasumi suhestumine kapitaliga; ongelmat suhteutuvat, kun ne näkee kauempaa probleemid saavad teise (õige) mõõdusuhte, kui neid kaugemalt vaadata

tapahtua 52*F
1 juhtuda; toimuda; ette tulla; (vars. järjestetyistä tapahtumista tms.) aset leida, teoks saada
◊ kesällä tapahtuva auringonpimennys suvel toimuv päikesevarjutus; politiikassa tapahtunut kehitys poliitikas toimunud areng; on tapahtunut onnettomuus on juhtunud õnnetus; tapahtunut tosiasia sündinud fakt; ihmeitä tapahtuu harvoin imesid juhtub harva; mitä täällä tapahtuu? mis siin toimub?; elokuvassa ei tapahtunut mitään filmis ei juhtunud midagi; mitä sinulle on tapahtunut? mis sinuga on juhtunud?, mis sinuga lahti on?; autolle ei tapahtunut vahinkoa auto ei saanud viga; lapselle ei saa tapahtua mitään [pahaa] lapsega ei tohi midagi [paha] juhtuda; synnytys tapahtui normaalisti sünnitus kulges (toimus, läks) normaalselt; kuolema tapahtui kello 11 surm tuli kell 11
◊  (erik.) kaste tapahtui upottamalla ristimine toimus vee alla vajutamisega; toimitus tapahtui näin talitus toimus nõnda; hälytys tapahtuu automaattisesti häireandmine toimub (käib) automaatselt
2 (heng.) sündida; teoks saada; täide minna
◊ tapahtukoon oikeus hänelle sündigu temaga, nagu õigus nõuab; mingu täide õigus tema suhtes; tapahtukoon sinun tahtosi sündigu sinu tahtmine ks. myös toteutua, täyttyä

tavata1 73*E
1 (kohdata) kohata {joku kedagi} ; kohtuda {joku kellegagi} ; kokku saada {joku kellegagi} ; tabada; (sattumalta myös) kokku sattuda {joku kellegagi} ; kokku juhtuda {joku kellegagi}
◊ he tapasivat sattumalta nad kohtusid juhuslikult, nad said juhuslikult kokku; tapasin Lassen sattumalta kohtasin Lasset juhuslikult, kohtusin Lassega juhuslikult, sain Lassega juhuslikult kokku; hän ei tavannut ketään kotoa ta ei kohanud kodus kedagi, ta ei leidnud kodunt kedagi eest; tavata tuuliajolle joutunut vene me tabasime tuulest aetava paadi; jalka tapasi kovan pohjan jalg leidis kõva põhja; tapaan hänet illalla saan temaga õhtul kokku; sopia tapaamisesta kohtumises kokku leppida; he tapasivat toisensa tansseissa nad kohtusid tantsupeol; ministereiden tapaaminen ministrite kohtumine; käydä tapaamassa sukulaisia sugulasi kohtamas käia, sugulastega kokku saamas käia; olemme tavanneet vain puhelimessa oleme suhelnud vaid telefoni teel; onko johtaja tavattavissa? kas direktoriga võiks kokku saada?; olipa hauska tavata küll oli tore kohtuda
◊  (kuv.) tavata voittajansa endast tugevamat kohata; hän tapasi merellä kohtalonsa ta leidis oma saatuse merel
2 (tulla kosketuksiin jonkin kanssa) kokku puutuda; (kuv.) tutvust teha
◊ lehden seuraavassa numerossa tapaamme uuden sarjakuvasankarin lehe järgmises numbris teeme tutvust uue koomiksikangelasega
3 (tavoittaa joku tekemästä jotakin) peale sattuda, peale juhtuda; tabada
◊ kuljettaja tavattiin juopuneena juht tabati purjus olekus; tavata varas itse teosta tabada varas otse teolt; tavata joku rysän päältä kedagi teo pealt kätte saada, kellelegi peale sattuda
4 (esiintyä, ilmetä) esineda; kohata
◊ karhuja tavataan jo Etelä-Suomessakin karusid kohtab juba Lõuna-Soomeski; tauti, jota tavataan lapsilla haigus, mida esineb lastel, lastel esinev haigus; harvoin tapaa niin hauskaa seuramiestä harva kohtab nii toredat seltskonnainimest (seltskonnameest)
5 (löytää, tavoittaa) leida; tabada
◊ tapasin heti oikean sävelen tabasin kohe õige tooni
6 (osua) pihta saada {jotakin millelegi} ; tabada; (koskettaa, hipoa) puutuda; puudutada
◊ luoti tapasi maalinsa kuul tabas märki; käsi tapasi johonkin pehmeään käsi puutus midagi pehmet, käsi läks millegi pehme pihta; pää tapasi kattoon pea puudutas lage; vene tapasi pohjaan paat puutus (riivas) põhja
7 (tavoitella käsin) kobada; kombata; kompida
◊ hän tapasi taskujaan löytääkseen avaimet ta kobas taskutes, et leida võtmeid; sormi tapasi liipaisinta sõrm otsis päästikut

todistua 52 tõestuda, tõestamist leida; tõeks osutuda
◊ teoria todistui koetulosten perusteella teooria leidis katsetulemuste najal tõestamist

työllistyä 52 tööd saada, rakendust leida; tööle minna, töösse rakenduda

tähdentyä 52*J rõhutamist leida; tähelepanu osaliseks saada, tähelepanu alla sattuda; esiplaanile kerkida

vahvistua 52
1 tugevneda; kindlustuda; suureneda; (voimistua, vars. sairauden jälkeen) tugevamaks saada ks. vahva
◊ potilas alkoi vahvistua haige hakkas kosuma, haige muutus tugevamaks; korkeapaine vahvistui kõrgrõhkkond tugevnes; presidentin kannatus on vahvistunut presidendi toetus on suurenenud; vahvistunut luottamus suurenenud usaldus; savunhaju alkoi vahvistua suitsuhais läks tugevamaks; epäilys vahvistui vahvistumistaan kahtlus muutus järjest tugevamaks; jää vahvistui jää muutus tugevamaks
2 (varmentua) kindlamaks muutuda; (tulla todistetuksi, todennetuksi) kinnitust leida (saada)
◊ epäily syövästä vahvistui tutkimuksissa vähikahtlus leidis uuringutel kinnitust

vakiintua 52*J
1 juurduda, välja kujuneda; kinnistuda; (tulla yleisesti tunnustetuksi) üldtunnustatuks saada, üldist tunnustust leida; (tavaramerkistä tms.) üldtuntuks saada
◊ vakiintunut tapa väljakujunenud komme; ilmaus on vakiintunut kieleen väljend on keelde juurdunud, väljend on keeles kinnistunud; vakiintunut termi kinnistunud termin; vakiintunut tavaramerkki üldtuntud kaubamärk
2 (vakaantua, tasaantua) stabiliseeruda; kindla[ma]ks muutuda; (asettua aloilleen) taltuda
◊ olot alkoivat vakiintua olud hakkasid stabiliseeruma; hänen elämänsä vakiintui ta elu muutus kindlamaks

varmistua 52
1 kindlustuda, kindlamaks muutuda; tugevneda, tugevamaks saada; kinnitust leida
◊ samalla varmistui suomalaisten kaksoisvoitto ühtlasi kindlustus soomlaste kaksikvõit; soomlaste kaksikvõit sai ühtasi kinnitust; tiedot vallankaappauksesta varmistuivat andmed putši kohta leidsid kinnitust; varmistunut ote asioihin kindlamaks muutunud kontakt asjadega; hänen käytöksensä on varmistunut ta käitumine on [enese]kindlamaks muutunud; varmistua uskossaan oma usus kinnitust saada
2 (saada, hankkia varmuus jostakin) tõendust saada; veenduda {jostakin milleski}
◊ olimme varmistuneet tietojen paikkansapitävyyden olime info tõelevastavuses veendunud; hän piti nimenhuudon varmistuakseen, että kaikki olivat läsnä ta kontrollis nimesid, et veenduda kõigi kohalolus
3 (aseesta) haulikko, joka panostettaessa varmistuu itsestään haavlipüss, mis kaitseriivistub laadimisel automaatselt