Soome-eesti suursõnaraamat

arkinen 38
1 (arkipäiväinen) argine, argi·päevane, töö·päevane, äri·päevane; (yhd.) argi-
◊ arkiset askareet argiaskeldused, igapäevased toimetused
2 (jokapäiväinen) iga·päevane; (yksinkertainen) lihtne; (tavallinen) harilik, tavaline; (lattea) lame, labane; (proosallinen) proosaline; (banaali) banaalne
◊ arkiselta tuntuva ilmaus labasena tunduv väljend; arkinen todellisuus argine (igapäevane) tegelikkus

halpa·hintainen 38
1 (alhainen) madal, alatu, närune, labane; (huono) halb, kehv, vilets; (huono, liian helppo) odav; (lattea) lame, labane; (arveluttava) kahtlane, kahtlust·äratav; (arvoton) väärtusetu
◊ halpahintaiset keinot alatud võtted; esittää halpahintaisia väitteitä labaseid väiteid esitada
2 ks. halpa 1

kesy 1 taltsas, taltsutatud; (kuv. mitäänsanomaton) hambutu; (vesitetty) lahja; (liian säyseä) vagur; (lattea, laimea) mage, lame
◊ kesyt mielipiteet hambutud seisukohad; hän on poliitikkona jo ihan kesy poliitikuna on ta juba päris ilmetu (hambutu); kesy väriyhdistelmä lame värvikombinatsioon; kesy elokuva mafiasta lahja maffiafilm

laakea 15 (maastosta, maastomuodostelmasta) tasane, lausk, lausik, lauge; (esineestä) lapik, lame; (matala) madal
◊ laakea lasimalja madal klaaskauss

laimea 15
1a (nesteestä) (mieto, laiha) lahja; (laimennettu) lahjendatud, lahja; (ohennettu) vedeldatud, vedel ‹vedela›
1b (mausta) (mieto) mahe, pehme, nõrk
◊ laimea hajuveden tuoksu nõrk lõhnaõli hõng
1c (väristä) (haalea) kahvatu, tuhm
◊ laimean värinen sisustus kahvatutes toonides sisustus
2a (toiminnasta) (vaisu) loid, rauge, roidunud; (ponneton) jõuetu, nõrk; (vähäinen) vähene; (hiljainen) tasane, vaikne; (veltto) lõtv
◊ pörssi oli laimea börs oli vaikne; laimea kiinnostus vähene huvi
2b (tunteista) (innoton) loid, leige; (välinpitämätön) üks·kõikne
◊ rakkaus muuttuu laimeaksi armastus muutub leigeks; laimea suhtautuminen johonkin ükskõikne suhtumne millessegi
2c (tunnelmasta) (lattea) loid, lame, mage (kõnek); (puiseva) jäik, kohmakas
◊ laimea esitys loid esinemine; liian laimea sanonta liiga lame ütlemisviis

lakea 15 (aava) lage, avar; (laakea) tasane, lame

lape 48*B
1 (miekan tms.) lapik (lame) külg
2 (ojan) nõlv, perv, kallas; (katon) viil ‹viilu›, külg

lattana 11 (ark.) lame, lapik, latakas

lattea 15 lame, lapik; (kuv.) lame, ilmetu, hall ‹halli›, mage (kõnek); labane, banaalne

latuskainen 38 lame, lapik, lapergune

litteä 15 (lattea) lame, lapik; (litistetty) lössis, lömmis
◊ litteä kuin pannukakku lame kui pannkook; litteä kivi lapik kivi; hän painoi nenänsä litteäksi vasten ruutua ta vajutas nina laiaks vastu aknaruutu; painautua litteäksi maahan ennast tihedalt vastu maad litsuda

lituskainen 38 lapik, lame; (litistetty) lömmis, lössis
◊  (kuv.) lituskainen kuin lahna lame nagu latikas

lättänä 11 lapik, lame
◊ hattu painui lättänäksi kübar läks lössi
◊  (kuv., ark.) haukkua joku lättänäksi kedagi läbi sõimata, kedagi maapõhja kiruda

mielen·kiinnoton 34*C eba·huvitav, huvitu; (yhdentekevä) üks·kõikne, huvitu; (mitäänsanomaton) mitte·midagi·ütlev, igav, ilmetu, kahvatu, lame, banaalne, triviaalne
◊ mielenkiinnoton aihe ebahuvitav (igav) teema, teema, mis ei paku huvi; kysymys on mielenkiinnoton küsimus ei paku huvi, küsimus ei paku pinget (kõnek)

mitään·sanomaton 34*C mitte·midagi·ütlev; (ilmeetön) ilmetu, hall ‹halli›; (sisällyksetön) sisutu; (mielenkiinnoton) eba·huvitav, huvi·pakkumatu; (arkipäiväinen) argine, iga·päevane; (lattea) lame, labane, banaalne
◊ hän on mitäänsanomattoman näköinen ta on ilmetu (halli, mittemidagiütleva) väljanägemisega; mitäänsanomaton tiedote mittemidagiütlev (sisutu) teadaanne

pliisu 1 (ark.) (juomasta) lahja; (ruoasta) lääge; (mauton) maitsetu; (vetinen) vesine; (kuv. mitäänsanomaton) mitte·midagi·ütlev; kesk·pärane; (kesy) tagasi·hoidlik; (lattea) lame; ilmetu; (väritön) värvitu, kahvatu
◊ pliisua musaa lame muusika

tasainen 38
1 (pinnasta t. reunasta) tasane; lame; lapik; (profiililtaan suora) sirge; (sileä) sile
◊ ruuhen tasainen pohja ruhe (küna, vene) lame põhi; tasainen lusikallinen kahvia ääreni (triiki) lusikatäis kohvi[jahu]
2 (kauttaaltaan samanlainen) ühtlane; (säännöllinen) korra·pärane; (homogeeninen) homogeenne
◊ laadultaan tasaista viljaa ühtlase kvaliteediga vili; tasaisen harmaa ühtlaselt (ühtmoodi) hall
3 (keskinäisestä samanlaisuudesta) ühe·sugune; sama·sugune; sarnane; (säännöllinen) korra·pärane
4 (tasaväkinen) tasa·vägine; võrdne
5 (samanlaisena pysyvä) püsiv; pidev; ühtlane; (muuttumaton) muutumatu; (vakio) konstantne; (fys.) muutumatu, konstantne
◊ tasainen lämpö ühtlane temperatuur; autoja tuli tasaisena virtana autosid tuli katkematu (pideva) vooluna
◊  (fys.) tasainen liike ühtlane liikumine
6 (rauhallinen) rahulik; (tyyni) vaikne; (vakaa) stabiilne; tasa·kaalukas
◊ hän on luonteeltaan tasainen ta on loomult tasakaalukas
7 (luvuista, määristä) ümmargune
◊ tasainen luku ümmargune arv; kirjoittaa sekki tasaiselle summalle kirjutada tšekk ümmargusele summale

tasa·pohja 10 lame põhi; (sileä) tasane põhi; sile põhi
◊ ruuhen tasapohja lootsiku lame põhi

tasku·matti 5*C lapik pudel (napsi jaoks) [lame] tasku·pudel (napsi jaoks) lapik (kõnek)

vaisu 1
1 (laimea) üks·kõikne, leige; (vaimea) tagasi·hoidlik, vaikne; (mitäänsanomaton) kesk·pärane, keskelt·läbi, mitte·midagi·ütlev; (lattea) lame; (innoton) apaatne, tuim
◊ vaisu hymy ükskõikne naeratus (muie); vaalitaistelu oli vaisu valimisvõitlus oli mittemidagiütlev (leige, lame); vaisu reaktio leige reaktsioon; johto on ollut arvostelun jälkeen vaisu juhtkond on pärast arvustamist olnud vagane; hän oli sinä iltana hyvin vaisu ta oli sel õhtul väga apaatne; juhlassa oli vaisu tunnelma peol oli igav olla; saada vaisu vastaanotto leige vastuvõtu osaliseks saada
2 (äänestä) (vaimea) rauge; (heikko) nõrk
3 (valju, hailakka) kahvatu; (väritön) pleekinud, luitunud

yksi·ulotteinen 38 ühe·mõõtmeline, ühe·dimensiooniline; (kuv.) lame; pinnaline; skemaatiline