Soome-eesti suursõnaraamat

aitta 9*C ait

haitta 9*C
1 kahju; eba·meeldivus; raskus, tülin; (varjopuoli) pahu·pool ‹poole›, varju·külg, negatiivne külg; (epäkohta) viga, puudus, eba·koht
◊ edut ja haitat plussid ja miinused, head ja halvad küljed
2 (vahinko) kahju; kahjustus; (tappio) kahju, kahjum; lüüa·saamine, kaotus; (kiusa) kius ‹kiusu›, tüli, tülin, pahandus, meele·paha; (hankaluus) tülikus, tülin, raskus, probleem; (este) takistus
◊ tehdä (tuottaa) haittaa jollekin millelegi kahju tuua, midagi kahjustada; olla haitaksi [jollekin] [millelegi] kahjulik olla, [millelegi] takistuseks olla; meillä on työtä aivan haitaksi asti meil on tööd rohkem kui tarvis (liigagi palju); ei ole haitaksi pole paha, ei tee kahju
3 (lukossa) [võtme] sälk

laatta 9*C plaat, tahvel; (levy) tahvel; (nimilaatta) silt

laita 9*F
1 külg; (yläreuna) äär, serv ‹serva›, kant; (urh. jääkiekkokaukalon) poort, piire; (mer.) parras, poort
◊ kattilan laita poti serv; kuohua yli laidan üle ääre keeda (tõusta); laitoja myöten täynnä ääreni (ääretasa) täis; mies yli laidan! mees üle parda!; ampua täydeltä laidalta ühe parda kõigist suurtükkidest tulistada; istua sängyn laidalla voodi äärel istuda; paperi oli kirjoitettu laidasta laitaan paber oli servast servani täis kirjutatud
◊  (kuv.) hän antoi tulla täydeltä laidalta ütles välja kõik, mis sülg suhu tõi, tõi kuuldavale (lagedale) kõik, mis vähegi tulemas oli; hän on heittänyt vanhat periaatteet yli laidan ta on vanad põhimõtted üle parda heitnud
2 (alueesta) ääre·ala, serv ‹serva›; (piennar) veer ‹veere›; (urh.) ääre·mängija, äär, tiib
◊ kulkea tien vasenta laitaa tee vasakul serval kõndida; torin laidalla turu ääres; kentän laidalla platsi serval; talo on maantien laidassa maja on maantee ääres
◊  (urh.) pelata vasenta laitaa vasakul äärel mängida; ykkösketjun nopeat laidat edurivi kiired ääremängijad
3 (kuv.) puolueen vasen laita partei vasak tiib; asiaa on käsitelty vain toiselta laidalta asja on arutatud vaid ühe kandi pealt; kokoelmassa on kirjallisuutta laidasta laitaan kogus (kollektsioonis) on raamatuid äärest ääreni (igat sorti)
4 (asian tila) niin asian laita on nii on asjalood (asjade seis), nii need lood on; oli sen laita miten tahansa olgu sellega, kuidas on; kuinka on laitasi? kuidas sinuga [lood] on?
5 (sanonnoissa) onko tämä nyt laitaa! kas see on nüüd mingi asi (kord)!, kas see kõlbab siis kuhugi!; ei ole laitaa, että — nii see ei lähe (kõlba), et —

laittaa1 56*C
1 (valmistaa) valmistada; (tehdä) teha
◊ laittaa ruokaa toitu valmistada; laittaa taloon uusi katto majale uut katust teha
◊  (ark.) laittaa lapsia maailmaan lapsi maailma toimetada, lapsi teha
2 (panna kuntoon) korda seada (panna), jutti ajada; (korjata) parandada
◊ laittaa vieraalle vuode külalisele voodit teha; laittaa matkatavarat kuntoon asju [reisiks] kokku (valmis) panna, kohvreid pakkida; hän laittoi itseään peilin edessä ta seadis end peegli ees korda; nainen oli laitetun näköinen naine oli hoolitsetud (hästi üleslöödud) välimisega; laittaa tukkaansa juukseid seada; laittaa pöytä koreaksi lauda uhkesti (rikkalikult) katta
3 (lähettää, panna menemään) saata, panna
◊ laittaa lapset kouluun lapsi kooli saata (panna kouluun) lapsi kooli panna; laittaa joku asialle kedagi asja ajama panna; laittaa sana jollekulle kellelegi sõna saata
4 (panna, asettaa) asetada, panna
◊ laittaisitko teeveden kiehumaan! kas paneksid teevee keema (üles)!; hän laittoi oven kiinni ta pani ukse kinni; laittaa ilmoitus lehteen kuulutust lehte panna; hän laittoi suunsa suppuun ta ajas huuled prunti, ta tõmbas mokad mossi

laittaa2 56*C (harv. moittia) laita; (nuhdella) noomida
◊  (sananl.) yrittänyttä ei laiteta proovida tasub ikka

laitto 1*C valmistamine, tegemine; seadmine
◊ ruoanlaitto toiduvalmistamine

latta 9*C
1 (maanm.) [lood·]latt
2 (mer.) [purje·]liist

lautta 9*C
1 parv
2 (autoja ja rautatievaunuja kuljettava) parv·laev, praam (kõnek)
3 (porauslautta) platvorm
4 (jäälautta tms.) [jää·]pank; (kerääntymä) laik (nt õli veepinnal)